Vanhassa vara parempi.
Työeläkkeitten korotukset on palautettava v.1962 alkuperäisen mallin mukaisiksi, koska leikatunindeksin korotukset eivät toimi. Tilastokeskuksen sivuilla, Ilkka Lehtinen joka on Tilastokeskuksen hinnat ja palkat -yksikön kehittämispäällikkö, selvittää työeläkkeiden korotuksia. Seikkaperäinen asiantuntijatarkastelu osoittaa, etteivät leikatut indeksit ole oikeudenmukaisia eläkeläisen kannalta.
Kehittämispäällikkö toteaa, että ”vuoden 2008 alussa eläkeläisille on vaihteeksi etua nykyjärjestelmästä”, puoliväli-indeksi kaventaisi ostovoimaa vielä enemmän. Vertailu osoittaa, että on palattava takaisin vuonna 1962 sovittuun palkkoja seuraavaan työeläkkeiden korotustapaan joka takaa oikeudenmukaisen ostovoiman kehityksen yksinkertaisella tavalla.
Muut konstailut eivät ole osoittautuneet 30 vuoden testiaikana toimiviksi.
Asiantuntijankin mukaan erot leikattujen indeksien järjestelmien välillä ovat vähäiset, ”Jos esimerkiksi vuonna 2000 työeläkkeelle jääneen alkueläke oli 1 000 euroa, on se vuoden 2008 alussa koko ajan taitetulla indeksillä laskien 1 185 euroa. Jos eläkettä olisi tarkistettu puoliväli-indeksillä, olisi työeläke vuoden 2008 alussa 1 242 euroa eli 57 euroa enemmän”.
Tämä edukkaampi järjestelmäkään ei pystynyt vuonna 2007 ylittämään inflaation kehitystä, eläkekorotus 2,21 % ja inflaatio 3 %. Tämän vuoden korotus on 2,39 % ja asiantuntijat arvelevat inflaation nousevan jo tiedossa olevien hinnan korotuksien perusteella yli 3 %. Näin on jatkunut yli kymmenen vuotta ja reaalinen ostovoima on heikentynyt yli10 % ja palkkoihin nähden kolminkertaisesti.
Seuraavaksi tarkastelussa tullaan jakovaraan ja asiantuntija ei analysoi sitä, vaikka tiedämme eläkelaitosten varallisuuden paisuneen eläkemaksuista ja hyvistä tuotoista johtuen jättimäiseksi 124,3 miljardiin euroon. Sen hyvistä tuotoista tarvittaisiin vain ohut siivu eläkkeiden ostovoiman päivityksiin, sitä eivät käsittele nämä julkiset, hallituksen ohjauksessa olevat, laitokset.
Lopuksi lainaus tilastokeskuksen kirjoituksesta ”Taitetulla indeksillä päästään pienempiin korotuksiin ja näin helpotetaan osaltaan eläkemaksun korotuspainetta”. Julkisenlaitoksen ei pitäisi ottaa kantaa politiikkaan jota jakovaran arviointi on. Puheet korotuspaineista on romuttanut talousasiantuntija professori Jouko Ylä- Liedenpohja kirjoituksessaan 29.4.07 HS, jossa hän toteaa eläkevarallisuuden sallivan jopa eläkemaksujen alennuksen. Turvallisen jakovaran kehittymisen voi myös jokainen itse todeta www.tela.fi sivuilta ja me eläkeläiset haluamme sen käytettäväksi oikeudenmukaisen ostovoiman kehitykseen.
Työeläkkeitten korotukset on palautettava v.1962 alkuperäisen mallin mukaisiksi, koska leikatunindeksin korotukset eivät toimi. Tilastokeskuksen sivuilla, Ilkka Lehtinen joka on Tilastokeskuksen hinnat ja palkat -yksikön kehittämispäällikkö, selvittää työeläkkeiden korotuksia. Seikkaperäinen asiantuntijatarkastelu osoittaa, etteivät leikatut indeksit ole oikeudenmukaisia eläkeläisen kannalta.
Kehittämispäällikkö toteaa, että ”vuoden 2008 alussa eläkeläisille on vaihteeksi etua nykyjärjestelmästä”, puoliväli-indeksi kaventaisi ostovoimaa vielä enemmän. Vertailu osoittaa, että on palattava takaisin vuonna 1962 sovittuun palkkoja seuraavaan työeläkkeiden korotustapaan joka takaa oikeudenmukaisen ostovoiman kehityksen yksinkertaisella tavalla.
Muut konstailut eivät ole osoittautuneet 30 vuoden testiaikana toimiviksi.
Asiantuntijankin mukaan erot leikattujen indeksien järjestelmien välillä ovat vähäiset, ”Jos esimerkiksi vuonna 2000 työeläkkeelle jääneen alkueläke oli 1 000 euroa, on se vuoden 2008 alussa koko ajan taitetulla indeksillä laskien 1 185 euroa. Jos eläkettä olisi tarkistettu puoliväli-indeksillä, olisi työeläke vuoden 2008 alussa 1 242 euroa eli 57 euroa enemmän”.
Tämä edukkaampi järjestelmäkään ei pystynyt vuonna 2007 ylittämään inflaation kehitystä, eläkekorotus 2,21 % ja inflaatio 3 %. Tämän vuoden korotus on 2,39 % ja asiantuntijat arvelevat inflaation nousevan jo tiedossa olevien hinnan korotuksien perusteella yli 3 %. Näin on jatkunut yli kymmenen vuotta ja reaalinen ostovoima on heikentynyt yli10 % ja palkkoihin nähden kolminkertaisesti.
Seuraavaksi tarkastelussa tullaan jakovaraan ja asiantuntija ei analysoi sitä, vaikka tiedämme eläkelaitosten varallisuuden paisuneen eläkemaksuista ja hyvistä tuotoista johtuen jättimäiseksi 124,3 miljardiin euroon. Sen hyvistä tuotoista tarvittaisiin vain ohut siivu eläkkeiden ostovoiman päivityksiin, sitä eivät käsittele nämä julkiset, hallituksen ohjauksessa olevat, laitokset.
Lopuksi lainaus tilastokeskuksen kirjoituksesta ”Taitetulla indeksillä päästään pienempiin korotuksiin ja näin helpotetaan osaltaan eläkemaksun korotuspainetta”. Julkisenlaitoksen ei pitäisi ottaa kantaa politiikkaan jota jakovaran arviointi on. Puheet korotuspaineista on romuttanut talousasiantuntija professori Jouko Ylä- Liedenpohja kirjoituksessaan 29.4.07 HS, jossa hän toteaa eläkevarallisuuden sallivan jopa eläkemaksujen alennuksen. Turvallisen jakovaran kehittymisen voi myös jokainen itse todeta www.tela.fi sivuilta ja me eläkeläiset haluamme sen käytettäväksi oikeudenmukaisen ostovoiman kehitykseen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Eihän kansanedustajien palkoilla ymmärrä, kuinka paljon eläkkeiden ostovoima putoaa vuosittain.
Vähitellen on sanottava vakuutuksia irti eri kohteista, ruokaileminen muuttuu vähitellen ala-arvoiseksi, autoa ei ole vara pitää, siinä pieni alku. Kyllä tämä politiikka ajaa eläkeläisen ulos torpastaan, no sittenhän päästään asumaan kunnan asuntoihin niistähän taitaa saada sitä asumistukeakin.
Se on tullut myös selväksi, että eläkeläistä ei enää hoideta terveyskeskuksissa vaan annetaan kehoitus mennä yksityiselle, kysyn vaan millä helvetin rahoilla? Kai sitä seuraavaksi tarjotaan nappia otsaan, sehän tietysti auttaa, mutta kaikki eivä varmaan lähde yksinään, vaan ottavat ehkä seuraa vaikka kansanedustajista.
Kyllä ovat nämä poliitikot välipitämätöntä porukkaa, ei mitään sääliä kansalaisia kohtaan, loikoilevat vain vakuutusyhtiöiden kelomajoissa, mutta sehän se mukavaa onkin, vai mitä kaikki eläkeläiset?
Puhut oikeaa asiaa. Kerropa mitä pitää tehdä? Nykyiset keinot eivät pure. Puolueet eivät välitä, eläkeläisjärjestöt eivät halua, ammattijärjestöt ovat unohtaneet. Pyytämällä ja puhumalla muutosta ei tapahdu. Tarvitaan poliittista voimaa ja sitä on vain suurilla puolueilla? Voisimmeko soluttautua niihin ja keskittää äänemme? Muuta keinoa ei taida olla. En usko että Senioripuolueelle saadaan riittävästi ääniä vaikka se onkin oikealla asialla.
Senioripuolue kokoaa kannattajansa etujärjestön tavoin, vanhan puolueen aatteista voi pitää kiinni, mutta eläkepolitiikasta ollaan samaa mieltä. Näinhän se SAK:n ja muut etujärjestöt toimivat. Meillä on eläkepoliittisessa uudistuksessa runsaasti tehtävää, kun eläkepolitiikka on saatu kuntoon myös eläkeläisten kannalta, on kannattaja joukko kasvanut niin, että voidaan vaikuttaa muuhunkin politiikkaan. Kevään eduskuntavaalien kampanjoinnissa oli verovääryys ja kansaneläkkeiden tasokorotus näkyvästi senioripuolueen toimesta esillä ja se vaikutti hallitusohjelmaan. Nyt keskitymme syksyn kunnallisvaaleihin omalla ohjelmallamme.
Eskon teksti on täyttä asiaa, juuri noin eläkkeet kehittyvät. Ja näillä näkymin sama kehitys jatkuu.
Poliittisiin päätöksentekijöihin on pyritty vaikuttamaan (ks. www.mattiholsa.fi)vuosien varrella vaikka kuinka monta kertaa. Laihoin tuloksin.
Maamme 1,6 miljoonan seniorin kannatus on edellen hajallaan. Suurten puolueiden kautta vaikuttaminen on epävarmaa, sillä niissä loppujen lopuksi aina puolueohjelma ja koko puolueen tavoitteet ajavat puolueessa pienempien (lue seniorien) yli.
Nykyisten poliittisten päättäjien mollaamisen sijaan eläkeläisten kannattaa keskittää voimansa ja kannatuksensa oman puolueensa kautta. Politiikka ei ole likaista, vaan se on yhteisten asioiden hoitamista ja omien kannattajien edunvalvontaa (ks. www.senioripuolue.fi).
Palatakseni Eskon tekstiin eläkkeiden kehittymisesta, pitää muistaa, että myös eläkkeistä maksetaan veroa. Eli paremmat eläkkeet helpottavat palveluiden rahoittamista!
Meillähän on pitkäaikaista kokemusta vanhojen puolueiden ja eläkeliiton vaikutusmahdollisuudesta eläkepolitiikan kehitykseen. Kolmekymmentä vuotta, vain heikennyksiä ja nyt Senioripuolueen kevään kampanjassa esille ottamat verovääryyden korjaus ja kansaneläkkeiden tasokorjaus toteutuivat, tosin tasokorjaus riittämättömänä. Työ jatkuu ja kannatus näyttää lisääntyvän, seuraava tavoite on saada työeläkkeiden korotukset alkuperäisen v. 1962 sovitun mallin mukaan, koska molemmat leikatunindeksin mallit on jo tilastokeskuskin todennut toimimattomaksi.
Hyvä keskustelu on menossa myös kauppalehti-politiikka sivuilla.