Tässä jälleen yksi todiste siitä, miten kevyistä, vääristä ja itsekkäistä syistä abortteja tehdään/tehtäisiin (viesti "ruodittuna"):
>>Kuvitellaanpa
Kirjoittanut: järjellinen 29.12.2007 klo 21.07
Mielestänne minä varmaankin olen sitten kykenevä kasvattamaan lapsia, koska minulla on katto pään päällä ja olen fyysisesti ja henkisesti terve ja sen saman katon alla asuu pitkäaikainen ja rakastava poikaystävä.>Kuvitellaan nyt sitten tilanne, että kierukka pettäisi ja minut pakotettaisiin synnyttämään vasten tahtoani:
Ensin saisin luopua alkoholista yhdeksäksi kuukaudeksi - ok, ei mikään ylivoimainen juttu, sillä sitä ei ole pakko saada usein. Laskiaiset, vaput ja muut haalaribileet kuitenkin voisivat outoudessaan tehdä tiukkaa: kaverit vetävät haalarit päälleen ja menevät karkeloimaan, minä jään yksin kämpille nyhjäämään ja annan näiden mukavien karkeloiden mennä ohitseni.>Harrastukset pois raskausajaksi: parkour ei sovi, suunnistus liian riskaabelia, samoin lumilautailu ja kestävyysjuoksu.>Entä vaatteet? Muutenkin hankin uusia vain kerran vuodessa, koska sellaisiin ei ole varaa. Mistä ihmeestä taion itselleni äitiysvaatteet, kun normaaleihinkaan ei ole ollut rahaa?>Lempiruokia pois: ei enää aurajuustoa, maksalaatikkoa, graavisuolattua lohta tai muutakaan, josta niin kovasti tykkään. Miten hemmetissä voin jättää nämä ihanat ruuat niin kauaksi pois?>Sitten näistä kevyistä jutuista painavampiin.
Eläämme opintotuillamme, opiskelemme myös kesät. Kämppä on kaksio, kolmioon ei varmasti olisi varaa, joten ahtaasti eläisimme, jos meitä kolme olisi. Lapsilisälläkö sitten hommaamme lapselle vaatteet, ruuat, lelut, päivähoidon, syöttötuolit, hoitopöydät, sängyt ja kaikki mitä se tarvitsee (emme edes tiedä, mitä sellaiset tarvitsevat). Riittääkö lapsilisä noihin kaikkiin? Omat tulomme, eli opintotukemme nimittäin menevät täysin omaan halpaan ja yksipuoliseen ravintoomme, vuokraamme ja kopiokortteihin (joita ilman ei tentteihin voi lukea, kiitos vajaavaisten kirjastojen.) Töissä kävisimme, jos siihen olisi mahdollisuus, mutta miten se onnistuisi, kun opiskelu täyttää päivät.>>
Kun lapsi tulisi, tulot nousisivat huomattavasti. Asumistuki nousisi ja toimeentulotuki pitäisi viimekädessä huolen siitä, että kullakin talouteen kuuluvalla olisi asumiskulujen jälkeen käytettävissään riittävä, lakisääteinen määrä rahaa ruokaan, vaatteisiin ym. tarpeelliseen.
Äitiyspakkauksella pääsee alkuun (sis.mm. ensivuoteen, vaatteita yms. tarpeellista), kirpparilta saa muutamalla eurolla kasan vauvan vaatteita, muutamilla kympeillä myös sängyn ja mahd. myös syöttötuolin ja hoitopöydänkin (joita ei välttämättä edes tarvitse olla). Leluja ja vaatteita saa myöskin kirpparilta halvalla ja usein myöskin tutuilta. Pieni vauva kuluttaa aluksi vähemmän kuin "tienaa", joten myöskin uutta tavaraa pystyy ostamaan hänen omilla "tienesteillään"! Myöskin harkinnanvaraista toimeentulotukea saa hakemalla tarpeellisiin hankintoihin. Moni vanhempi opiskelee ja käy töissä lapsen hoitamisen ja kasvattamisen lomassa (toinen voi tehdä niitä koko ajan).
>>Millä rahalla se lapsi eläisi?>Miten ihmeessä aika riittäisi sille, kun kahdenkeskinenkin aika on jo kortilla kiireisen opiskelutahdin vuoksi?>Miten lasta haluamattoman voi pakottaa haluamaan sen?>Pyhällä hengelläkö ajattelitte lapsen saavan ruuan ja vaatteet sekä aikaa vanhemmiltaan kun rahaa ja aikaa ei sellaiseen ole?>>
Ks. vastukset yltä.
>>Onko ketjun aloittaja ikinä itse kokenut sitä oloa, kun huomaa että alkukuusta vuokran maksun jälkeen tilillä on 60 e rahaa ja tietää että se ei tule riittämään kunnon ruokaan neljää viikkoa ja siitä 20 e menee väkisinkin kirjojen kopiointiin?
>>Kuvitellaanpa
Kirjoittanut: järjellinen 29.12.2007 klo 21.07
Mielestänne minä varmaankin olen sitten kykenevä kasvattamaan lapsia, koska minulla on katto pään päällä ja olen fyysisesti ja henkisesti terve ja sen saman katon alla asuu pitkäaikainen ja rakastava poikaystävä.>Kuvitellaan nyt sitten tilanne, että kierukka pettäisi ja minut pakotettaisiin synnyttämään vasten tahtoani:
Ensin saisin luopua alkoholista yhdeksäksi kuukaudeksi - ok, ei mikään ylivoimainen juttu, sillä sitä ei ole pakko saada usein. Laskiaiset, vaput ja muut haalaribileet kuitenkin voisivat outoudessaan tehdä tiukkaa: kaverit vetävät haalarit päälleen ja menevät karkeloimaan, minä jään yksin kämpille nyhjäämään ja annan näiden mukavien karkeloiden mennä ohitseni.>Harrastukset pois raskausajaksi: parkour ei sovi, suunnistus liian riskaabelia, samoin lumilautailu ja kestävyysjuoksu.>Entä vaatteet? Muutenkin hankin uusia vain kerran vuodessa, koska sellaisiin ei ole varaa. Mistä ihmeestä taion itselleni äitiysvaatteet, kun normaaleihinkaan ei ole ollut rahaa?>Lempiruokia pois: ei enää aurajuustoa, maksalaatikkoa, graavisuolattua lohta tai muutakaan, josta niin kovasti tykkään. Miten hemmetissä voin jättää nämä ihanat ruuat niin kauaksi pois?>Sitten näistä kevyistä jutuista painavampiin.
Eläämme opintotuillamme, opiskelemme myös kesät. Kämppä on kaksio, kolmioon ei varmasti olisi varaa, joten ahtaasti eläisimme, jos meitä kolme olisi. Lapsilisälläkö sitten hommaamme lapselle vaatteet, ruuat, lelut, päivähoidon, syöttötuolit, hoitopöydät, sängyt ja kaikki mitä se tarvitsee (emme edes tiedä, mitä sellaiset tarvitsevat). Riittääkö lapsilisä noihin kaikkiin? Omat tulomme, eli opintotukemme nimittäin menevät täysin omaan halpaan ja yksipuoliseen ravintoomme, vuokraamme ja kopiokortteihin (joita ilman ei tentteihin voi lukea, kiitos vajaavaisten kirjastojen.) Töissä kävisimme, jos siihen olisi mahdollisuus, mutta miten se onnistuisi, kun opiskelu täyttää päivät.>>
Kun lapsi tulisi, tulot nousisivat huomattavasti. Asumistuki nousisi ja toimeentulotuki pitäisi viimekädessä huolen siitä, että kullakin talouteen kuuluvalla olisi asumiskulujen jälkeen käytettävissään riittävä, lakisääteinen määrä rahaa ruokaan, vaatteisiin ym. tarpeelliseen.
Äitiyspakkauksella pääsee alkuun (sis.mm. ensivuoteen, vaatteita yms. tarpeellista), kirpparilta saa muutamalla eurolla kasan vauvan vaatteita, muutamilla kympeillä myös sängyn ja mahd. myös syöttötuolin ja hoitopöydänkin (joita ei välttämättä edes tarvitse olla). Leluja ja vaatteita saa myöskin kirpparilta halvalla ja usein myöskin tutuilta. Pieni vauva kuluttaa aluksi vähemmän kuin "tienaa", joten myöskin uutta tavaraa pystyy ostamaan hänen omilla "tienesteillään"! Myöskin harkinnanvaraista toimeentulotukea saa hakemalla tarpeellisiin hankintoihin. Moni vanhempi opiskelee ja käy töissä lapsen hoitamisen ja kasvattamisen lomassa (toinen voi tehdä niitä koko ajan).
>>Millä rahalla se lapsi eläisi?>Miten ihmeessä aika riittäisi sille, kun kahdenkeskinenkin aika on jo kortilla kiireisen opiskelutahdin vuoksi?>Miten lasta haluamattoman voi pakottaa haluamaan sen?>Pyhällä hengelläkö ajattelitte lapsen saavan ruuan ja vaatteet sekä aikaa vanhemmiltaan kun rahaa ja aikaa ei sellaiseen ole?>>
Ks. vastukset yltä.
>>Onko ketjun aloittaja ikinä itse kokenut sitä oloa, kun huomaa että alkukuusta vuokran maksun jälkeen tilillä on 60 e rahaa ja tietää että se ei tule riittämään kunnon ruokaan neljää viikkoa ja siitä 20 e menee väkisinkin kirjojen kopiointiin?
Vastaukset 13
Vanhimmat
"Mm. bilettäminen, graavisuolattu lohi ja aurajuusto, voivat siis olla oman lapsen elämää tärkeämpiä joidenkin ihmisten tärkeysjärjestyksessä..!?!! "
Niin. Jos omat nautinnot ovat tärkeysjärjestyksessä ylempänä kuin lapsi, miksi sellainen ihminen pitäisi velvoittaa pakolla lapsia tekemään..?
***
Oikeuksien tasa-arvosen toteutumisen periaatteella sillä syntymättömällä ihmisellä on suurempi oikeus elämään (ja terveyteensä) kuin naisella graavilohen ja homejuuston nautintoihin.
Ei se tämän vaikeempaa ole, eihän.
kovasti sitä, että miten naiselle, jolla itsellään on lapsia, ei tuo ole itsestään selvää. Kai hän on itsekin punninnut omat nautintonsa vs. lastensa elämän... Se luettakoon hänelle eduksi, että hän on kertomansa mukaan pitänyt kaikki lapsensa, eikä ole abortoinut... mutta toisten lapsilla ei hänelle taas sitten olekaan samaa arvoa... Ristiriitainen ajatusmaailma tällä Tristarilla...
kovasti sitä, että miten naiselle, jolla itsellään on lapsia, ei tuo ole itsestään selvää. Kai hän on itsekin punninnut omat nautintonsa vs. lastensa elämän... Se luettakoon hänelle eduksi, että hän on kertomansa mukaan pitänyt kaikki lapsensa, eikä ole abortoinut... mutta toisten lapsilla ei hänelle taas sitten olekaan samaa arvoa... Ristiriitainen ajatusmaailma tällä Tristarilla...
Voisitko selittää vielä, mikä ristiriita se on jonka ajatusmaailmassani näet? Minusta ei ole mitään ristiriitaista siinä että katson jokaisen ihmisen kykeneväksi, tiseni myös, määrittelemään mikä hänelle itselleen on tärkeysjärjestyksessä ylinnä, nautinnot, lapset, uhrautuminen...
Niin. Minä katsoin lasteni olevan niiden uhrausten arvoisia, koska halusin lapsia. Joku joka ei halua lapsia ei aktso niitä sen arvoisiksi vaan pitää tärkeämpänä muita asioita, uraa, nautintoja, vapautta... kukin tavallaan.
Miksi se olisi niin vaikeaa ymmärtää? Että kaikki eivät halua sanoella muiden ihmisten elämää vaan vain elää omaansa ja antaa muiden tehdä samoin, omalla tavallaan.
***
Miten niin ristiriitaista. Hän on halunnut lapsia ja tehnyt niitä. Mutta ei silti pakota kaikkia haluamaan lapsia ja tekemään niitä. Hän käsittääkseni on sen kannalla että kukin taaplaa tyylillään. Ja näinhän sen kuuluu mennä.
Ristiriitaisia ovat sen sijaan näiden pakkosynnytyspaajien ajatukset. He luulevat että heidän saarnaama totuus on ainoa totuus koko maailmassa. Se jos jokin on oman navan ympärillä hyrräämistä.
olevan vaikea tajuta...
Lapsi ei ole naisen, edes siis oman äitinsä omaisuutta!
On kummallista, että näet omilla lapsillasi arvon, mutta et käsitä, että objektiivisesti katsottuna, sinun lapsesi eivät ole yhtään sen arvokkaampia kuin kenenkään muunkaan, vaan se sama arvo on ihan kaikilla lapsilla kehitysasteestaan huolimatta. Lapsi itse omistaa oman elämänsä, vaikka laki (jonka perimmäinen tarkoitus on suojata yhteiskuntaa kuluilta) salliikin naisen puuttua siihen tietyin rajoituksin!
>>Miksi se olisi niin vaikeaa ymmärtää? Että kaikki eivät halua sanoella muiden ihmisten elämää vaan vain elää omaansa ja antaa muiden tehdä samoin, omalla tavallaan.
"mutta et käsitä, että objektiivisesti katsottuna, sinun lapsesi eivät ole yhtään sen arvokkaampia kuin kenenkään muunkaan, vaan se sama arvo on ihan kaikilla lapsilla"
Et ole minua motaakaan kertaa kuunnellut tai lukenut jos tuota väität :D olen aina sanonut että se sama arvo on kaikilla lapsilla; ei yhtään mitään itseisarvoa. Minun lapseni eivät ole yhtään sen arvokkaampia jollekin ventovieraalle kuin kenenkään muunkaan kersat,. mutta minulle ne ovat maailman arvokkaimmat. Tasan sama itseisarvo niillä on kuin muillakin lapsilla; ne ovat ihmislajin pentuja, nuoria ihmisyksilöitä. Ei sen enempää eikä vähempää.
"Kyseisen lain kohta, jossa puhutaan kohtuuttomasta rasituksesta, tarkoittaa juuri niitä yhteiskunnan kustannettavaksi suurella todennäköisyydellä päätyviä lapsia, joita ei haluta yhteiskunnan riesaksi"
Ymmärrät varmasti että tuo tulkinta on Sinun tulkintasi. Minä näen siinä samassa kohdassa ylivoimaisena rasitteena juuri sene ttä nainen olisi pakotettu raskautta jatkaessaan luopumaana sioista joista hän ei vapaaehtoisesti halua luopua.
Olen aina ihmetellyt, lapsen haluaminen ei ole tisekästä, mutta haluamattomuus on, ja itsekkyys on pahaa. Mitä ihmettä? Millä planeetalla oikein elätte..?
***
Mitä outoa tuossa on. Jollekkin ihmiselle em asiat ovat tärkeitä. Lapsi ei. Onko se nyt niin vaikea käsittää, ettei me kaikki olla samanlaisia ja samallalailla asioista ajattelevia.
Käytä nyt jo typerä vänkäämisesi johonkin positiiviseen asiaan. Tarjoa vaikka jollekin kodittomalle sijaislapselle perhe.
vaikka sinunkin äitisi olisi asettanut omat herkuttelunsa ja biletyksensä sinun elämääsi arvokkaammiksi ja tappanut sinut niiden vuoksi?! Hyvä ihminenhän hän olisi ollut...joopa joo...
Voi sinua raukkaa, alkaako jo vähän sumeneen...
Ihan vaan tiedoksesi, enpä olisi sitä täällä kertomassa, enkä osaisi rooliani täällä maailmassa kaivata. Joten tosiaan, mitä sitten??
... ja olisit menettänyt "vain" koko elämäsi, ei muuta. Et sinä sitä tietenkään osaisi kaivata, mutta silti olisit sen menettänyt! Jos minut oltaisiin abortoitu, en minkään tietäisi kaivata tätä elämääni, mutta olisin silti sen menettänyt- KAIKEN TÄMÄN! Äitini olisi ollut julma, jos hän olisi vienyt minulta mahdollisuuden elää tämän elämäni!!!
Kaljan hinta nousi, joten yhä useampi keski-ikäinen pissis ei kykene ottamaan lasta vaivoikseen.