Kumma maa tuo

Varmaan kohta 30% sähköstä siellä tuotetaan tuulivoimalla. Mihin niin pienessä maassa sopii voimaloita? Eikä sielläkään aina tuule myrskyksi asti . Toisaalta myrsky ei ole hyväksi sillä myllyt on suunniteltu keskituulelle. Ehkä siellä Uunojen määrä neliökilometriä kohti on pienempi kuin Suomessa, niin se homma onnistuu! Suomessa indeksi Uunoa/neliökilometri on varsin korkealla ollaksemme varsin oppivaista kansaa. Ehkä luonnollinen poistuma korjaa ajan mittaan tilanteen.
17542
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 17

Vanhimmat

Ilmeisesti et ymmärrä, mikä on kylmä maa, ja mikä Taskan kaltainen ilmasto.

Meillä pakko mitoittaa sähkö kovan pakkasen mukaan.
Jopa -40 astetta ja kylmenpääkin pakoin. Etelässäkin -25 tavallista joskus.

Nyt meillä tehdään teoriassa tuulisähköä 0,2 % kokonais määrästään. Jota voitaisin nostaa moninkertaiseksi, muuta tuotantoa häiriintymättä.

Kesällä sitten ihan eritilanne, silloin olsikin tuulisähköä paljon. Tasaajana paljon lisää vesivoimaa, tai päinvastoin. Riippuen vesisateista.

Äänestä
  • "Turhapuro" paljon paina, kun tulee kovat pakkasviikot. Silloin heitetään "pököä" pesään Inkoon "vara" -hiilivoimaloisssa ja Haapajärjen turvevoimalassa. Silloin myös ajetaan koneet punaisina isojen kaupunkien yhteistuotantolaitoksia:
    niisssä menee jätelämpökin kuin kuumille kiville kaupaksi. Sähkökin myydään priimahintaan. Hyvinhän nuo tukevatkin Vantaan ja Helsingin kaupunkien taloutta. Onneksi Suomella on monipuolinen tuotantorakenne ja meillä on vara jättää muutama puro rauhaan, vaikka niillä voisi joku kepupoliitikko muutaman äänen "ostaa"

    Äänestä

Tanskanssa ei ole rakennettu uutta tuulivoimaa merkittävosti neljään viimeiseen vuoteen.
Tanska on siinä suhteessa oppirahansa maksanut.
Myöskin Tanskassa on tuulettomia kausia jollinn hiivoimalat sauhuavat täysillä.

Äänestä
  • Toki, hyvä malli, joka osaa itse laitteensa värkätä. Mutta ei kannata vieraalla teetättää.
    Monet tehneet omaan käyttöön pienen tuulivoimalan.

    Mutta jo isojen tuulivoimaloiden tehot sitä luokkaa ettei niillä ole tulevaisuutta laajemmin ajatellen. Nyt mennään tuilla vielä.

    Nyt jo satsattu miljoonia laitteisiin, ja vain teoriassa 02 % Suomen sähköstä niistä. Vaikka näyttäisi niiden massiivinen näkö enemmänkin antavan sähköä.
    ---------
    Vertaus esim. tulevaan Vuotos-altaaseen. Jo yksin sen voimala 35 MW, ja kertautuu muissa alapuolen laitoksissa 2x, 3 x, 4 x . Ja Säätönä arvo kasvaa.

    Lienee ihan selviö Vuotos-allas, jos ihan nyt, niin parinvuoden päästä viimeistään alkaa.

    Vesi potentiaalia 500-600 MW lisättävissä.

    Toki voi harrastaa sivulla tuulivoimaloillakin. Mutta ne lähinnä harrastusta.

    Äänestä

  • sähköä. kirjoitti:

    Toki, hyvä malli, joka osaa itse laitteensa värkätä. Mutta ei kannata vieraalla teetättää.
    Monet tehneet omaan käyttöön pienen tuulivoimalan.

    Mutta jo isojen tuulivoimaloiden tehot sitä luokkaa ettei niillä ole tulevaisuutta laajemmin ajatellen. Nyt mennään tuilla vielä.

    Nyt jo satsattu miljoonia laitteisiin, ja vain teoriassa 02 % Suomen sähköstä niistä. Vaikka näyttäisi niiden massiivinen näkö enemmänkin antavan sähköä.
    ---------
    Vertaus esim. tulevaan Vuotos-altaaseen. Jo yksin sen voimala 35 MW, ja kertautuu muissa alapuolen laitoksissa 2x, 3 x, 4 x . Ja Säätönä arvo kasvaa.

    Lienee ihan selviö Vuotos-allas, jos ihan nyt, niin parinvuoden päästä viimeistään alkaa.

    Vesi potentiaalia 500-600 MW lisättävissä.

    Toki voi harrastaa sivulla tuulivoimaloillakin. Mutta ne lähinnä harrastusta.

    > Vertaus esim. haudattuun Vuotos-altaaseen.
    > Jo yksin sen voimala 35 MW, ja kertautuu muissa
    > alapuolen laitoksissa 2x, 3 x, 4 x . Ja Säätönä
    > arvo kasvaa.

    Vuotoksen tekoaltaan voimalan teho ei todellakaan olisi ollut 35 megawattia.

    Alapuolisten voimaloiden energian lisäys on saatavissa talteen kokonaan lisäämällä olemassa oleviin voimalaitoksiin uusia koneistoja ilman Vuotoksiakin.

    Säätövoimanahan Vuotoksen tekoallas on pelkkä vitsi, sillä matkaa Vuotoksen tekoaltaasta vaikka Kemijoen Isohaaran voimalaitokseen on satoja kilometrejä. Eli vesi kun lähtee Vuotos altaasta niin siinä menee viikkoja aikaa ennen kuin se ehtii "säätövoimaksi" sinne asti.

    Ainoa mikä Vuotoksen tekoallas säätäisi olisi Fortumin Liliuksen optiot kohdallaan. Varmaan sen innoittamana Lilius muistaisi Paavo Väyrystä mukavalla vaalirahalla.

    Vuotoksen parin kymmenen megawatin voimalat ovat säälittävä räpellys. Jos sitä vertaa vaikka yhteen uuteen ydinreaktoriin, niin ydinreaktorista saa kymmeniä kertoja enemmän perus- ja säätövoimaa kuin Vuotoksen altaasta koskaan voisi saada. Helsingin Hanasaaren voimalakin tuottaa monta kertaa enemmän energiaa kuin Vuotoksen tekoallas voisi koskaan tuottaa.

    Äänestä

  • Kuovi on lintu kirjoitti:

    > Vertaus esim. haudattuun Vuotos-altaaseen.
    > Jo yksin sen voimala 35 MW, ja kertautuu muissa
    > alapuolen laitoksissa 2x, 3 x, 4 x . Ja Säätönä
    > arvo kasvaa.

    Vuotoksen tekoaltaan voimalan teho ei todellakaan olisi ollut 35 megawattia.

    Alapuolisten voimaloiden energian lisäys on saatavissa talteen kokonaan lisäämällä olemassa oleviin voimalaitoksiin uusia koneistoja ilman Vuotoksiakin.

    Säätövoimanahan Vuotoksen tekoallas on pelkkä vitsi, sillä matkaa Vuotoksen tekoaltaasta vaikka Kemijoen Isohaaran voimalaitokseen on satoja kilometrejä. Eli vesi kun lähtee Vuotos altaasta niin siinä menee viikkoja aikaa ennen kuin se ehtii "säätövoimaksi" sinne asti.

    Ainoa mikä Vuotoksen tekoallas säätäisi olisi Fortumin Liliuksen optiot kohdallaan. Varmaan sen innoittamana Lilius muistaisi Paavo Väyrystä mukavalla vaalirahalla.

    Vuotoksen parin kymmenen megawatin voimalat ovat säälittävä räpellys. Jos sitä vertaa vaikka yhteen uuteen ydinreaktoriin, niin ydinreaktorista saa kymmeniä kertoja enemmän perus- ja säätövoimaa kuin Vuotoksen altaasta koskaan voisi saada. Helsingin Hanasaaren voimalakin tuottaa monta kertaa enemmän energiaa kuin Vuotoksen tekoallas voisi koskaan tuottaa.

    Oletpa todella ulkona näistä asioista.
    Jokaisen vesivoimalaitoksen yläpuolella on huomattava määrä vettä varastossa. Niitä aletaan laskemaan muutamassa minuutissa enemmän tai vähemmän.

    Sitten aikanaan mm.Vuotos vesi tulee tilalle. Vuotos alueelta vie Kemihaaran voimalaan veden tulo n. 4-6 päivään (vrk).

    Siksi se vesi moninkertaistuu, ennenkuin on meressä. Ja taas vesi nousee ilmaan ja tulee sateena alas. Sama toistuu.

    Äänestä

  • Kuovi on lintu kirjoitti:

    > Vertaus esim. haudattuun Vuotos-altaaseen.
    > Jo yksin sen voimala 35 MW, ja kertautuu muissa
    > alapuolen laitoksissa 2x, 3 x, 4 x . Ja Säätönä
    > arvo kasvaa.

    Vuotoksen tekoaltaan voimalan teho ei todellakaan olisi ollut 35 megawattia.

    Alapuolisten voimaloiden energian lisäys on saatavissa talteen kokonaan lisäämällä olemassa oleviin voimalaitoksiin uusia koneistoja ilman Vuotoksiakin.

    Säätövoimanahan Vuotoksen tekoallas on pelkkä vitsi, sillä matkaa Vuotoksen tekoaltaasta vaikka Kemijoen Isohaaran voimalaitokseen on satoja kilometrejä. Eli vesi kun lähtee Vuotos altaasta niin siinä menee viikkoja aikaa ennen kuin se ehtii "säätövoimaksi" sinne asti.

    Ainoa mikä Vuotoksen tekoallas säätäisi olisi Fortumin Liliuksen optiot kohdallaan. Varmaan sen innoittamana Lilius muistaisi Paavo Väyrystä mukavalla vaalirahalla.

    Vuotoksen parin kymmenen megawatin voimalat ovat säälittävä räpellys. Jos sitä vertaa vaikka yhteen uuteen ydinreaktoriin, niin ydinreaktorista saa kymmeniä kertoja enemmän perus- ja säätövoimaa kuin Vuotoksen altaasta koskaan voisi saada. Helsingin Hanasaaren voimalakin tuottaa monta kertaa enemmän energiaa kuin Vuotoksen tekoallas voisi koskaan tuottaa.

    Koko joen voimaloiden tehoa voidaan nostaa nopeastikin.
    Kas kummaa, heti kun Vuotoksesta lirahtava vesi alkaa täyttää Vuotoksen alapuolella olevaa eli seuraavan voimalan ylä-allasta, niin tuo alempikin voimala voidaan käynnistää jolloin sen sen alapuolinen allas alkaa täyttyä ja voidaaan ajaa alemman voimalan läpi edelleen siitä alpuoliseen ja siitä alapuoliseen katkeamaootomassa ketjussa lähes yhtä aikaa.
    Eli ei sen juuri vuotoksesta lirahtavan vesimolekyylin tarvitse olla perämeressä kun koko joki on täydessä tehossa.
    Vaan tuon ymmärtäminen vaatisikin sellaista päättelytaitoa jota ei juuri viherhipin kallossa lainehdi.

    Äänestä

  • ketjutus kirjoitti:

    Koko joen voimaloiden tehoa voidaan nostaa nopeastikin.
    Kas kummaa, heti kun Vuotoksesta lirahtava vesi alkaa täyttää Vuotoksen alapuolella olevaa eli seuraavan voimalan ylä-allasta, niin tuo alempikin voimala voidaan käynnistää jolloin sen sen alapuolinen allas alkaa täyttyä ja voidaaan ajaa alemman voimalan läpi edelleen siitä alpuoliseen ja siitä alapuoliseen katkeamaootomassa ketjussa lähes yhtä aikaa.
    Eli ei sen juuri vuotoksesta lirahtavan vesimolekyylin tarvitse olla perämeressä kun koko joki on täydessä tehossa.
    Vaan tuon ymmärtäminen vaatisikin sellaista päättelytaitoa jota ei juuri viherhipin kallossa lainehdi.

    seinähullu keskustelee täällä itsensä kanssa?

    Olisko parempi hakeutua jonkinlaisen kallonkutistajan pakeille? Helpottaisi oloa...

    Äänestä

  • ? ? ? kirjoitti:

    seinähullu keskustelee täällä itsensä kanssa?

    Olisko parempi hakeutua jonkinlaisen kallonkutistajan pakeille? Helpottaisi oloa...

    Voihan se ollakin jollekin ituhipille.

    Äänestä

  • Kuovi on lintu kirjoitti:

    > Vertaus esim. haudattuun Vuotos-altaaseen.
    > Jo yksin sen voimala 35 MW, ja kertautuu muissa
    > alapuolen laitoksissa 2x, 3 x, 4 x . Ja Säätönä
    > arvo kasvaa.

    Vuotoksen tekoaltaan voimalan teho ei todellakaan olisi ollut 35 megawattia.

    Alapuolisten voimaloiden energian lisäys on saatavissa talteen kokonaan lisäämällä olemassa oleviin voimalaitoksiin uusia koneistoja ilman Vuotoksiakin.

    Säätövoimanahan Vuotoksen tekoallas on pelkkä vitsi, sillä matkaa Vuotoksen tekoaltaasta vaikka Kemijoen Isohaaran voimalaitokseen on satoja kilometrejä. Eli vesi kun lähtee Vuotos altaasta niin siinä menee viikkoja aikaa ennen kuin se ehtii "säätövoimaksi" sinne asti.

    Ainoa mikä Vuotoksen tekoallas säätäisi olisi Fortumin Liliuksen optiot kohdallaan. Varmaan sen innoittamana Lilius muistaisi Paavo Väyrystä mukavalla vaalirahalla.

    Vuotoksen parin kymmenen megawatin voimalat ovat säälittävä räpellys. Jos sitä vertaa vaikka yhteen uuteen ydinreaktoriin, niin ydinreaktorista saa kymmeniä kertoja enemmän perus- ja säätövoimaa kuin Vuotoksen altaasta koskaan voisi saada. Helsingin Hanasaaren voimalakin tuottaa monta kertaa enemmän energiaa kuin Vuotoksen tekoallas voisi koskaan tuottaa.

    KHO:n päätöksessä on kirjattu myös hankkeesta saatavat hyödyt.
    Tuskin ne sinne pelkkää vitsiä latelee?
    "Merkittävänä hyötynä yleiseltä kanalta tarkasteltuna on pidettävä talviaikaisen, nopeasti säädettävän tehon lisäystä (5-10% ja lisäkoneistojen rakentamisen jälkeen yhteensä noin 20%)
    Kai haitat sitten painoivat vielä enemmän kun KHO teki päätöken minkä teki.

    http://www.kho.fi/paatokset/29036.htm

    Äänestä

  • selkeästi kirjoitti:

    KHO:n päätöksessä on kirjattu myös hankkeesta saatavat hyödyt.
    Tuskin ne sinne pelkkää vitsiä latelee?
    "Merkittävänä hyötynä yleiseltä kanalta tarkasteltuna on pidettävä talviaikaisen, nopeasti säädettävän tehon lisäystä (5-10% ja lisäkoneistojen rakentamisen jälkeen yhteensä noin 20%)
    Kai haitat sitten painoivat vielä enemmän kun KHO teki päätöken minkä teki.

    http://www.kho.fi/paatokset/29036.htm

    Oikeuskasleri on käytänössä Ylituomari. Mitä muuta alaiset tuomarit tekisi, kuin juuri noin, kuin tekivät. Kyllä jokainen omaa nahkaansa ajattelee.

    Miksi yleensä sai olla pienen vähemmistö puolueen Oikeuskansleri. Puolueesta vielä joka on järjestö.

    Jotenkin ihan nurinkurista, koko demokratia ajattelu.

    Pieni vähemmistö järjestö saa ohjata energialla, kylmässä maassa. itselleen poliittsisn perustein, jopa sähkön teon määrällä.

    Äänestä

  • nyt itsekkin kirjoitti:

    Oikeuskasleri on käytänössä Ylituomari. Mitä muuta alaiset tuomarit tekisi, kuin juuri noin, kuin tekivät. Kyllä jokainen omaa nahkaansa ajattelee.

    Miksi yleensä sai olla pienen vähemmistö puolueen Oikeuskansleri. Puolueesta vielä joka on järjestö.

    Jotenkin ihan nurinkurista, koko demokratia ajattelu.

    Pieni vähemmistö järjestö saa ohjata energialla, kylmässä maassa. itselleen poliittsisn perustein, jopa sähkön teon määrällä.

    Etelän äänikin painaa, vaikka lappilaisten lestadiolais-kepulaisten mielestä heidän äänensä on sata kertaa painavampi kuin muiden, onhan heillä jumalan ääni mukana omassa äänikorissaan. Siitäkö johtuu, etteivät he kuuntele muiden mielipiteitä.

    Äänestä

  • Tässä maassa kirjoitti:

    Etelän äänikin painaa, vaikka lappilaisten lestadiolais-kepulaisten mielestä heidän äänensä on sata kertaa painavampi kuin muiden, onhan heillä jumalan ääni mukana omassa äänikorissaan. Siitäkö johtuu, etteivät he kuuntele muiden mielipiteitä.

    Sai vain ja saa edelleen, pieni ympäristöjärjestö, puolueena paljon pahaa aikaan Suomelle.

    Esimerkkinä Vuotos, miten ei saisi toimia.
    Pitäisi jo Arvojohtajankin olla huolissaan tuosta mallsiat. Niin , jos semmoinen olisi.

    Miten jopa Oikeuskanslerikin hoiti asiaa yhdessä ministeri Hassin kanssa. Ei noin saisi Oikeuskansleri toimia.
    Nikula maksoi "velkojaan" kun pääsi vihreissä Eduskuntaan.
    Ei noin saisi, missään nimessä demokraatisessa maassa.

    Nyt olisi oikea Presidenti, hän älähtäisi tämmöisestä, jo aiemmin.

    Näin se on näillä järjestöjen jäsenillä, ei puututa toiseen järjestöön.

    Todella ikävä malli.

    Äänestä

  • noin ole kirjoitti:

    Sai vain ja saa edelleen, pieni ympäristöjärjestö, puolueena paljon pahaa aikaan Suomelle.

    Esimerkkinä Vuotos, miten ei saisi toimia.
    Pitäisi jo Arvojohtajankin olla huolissaan tuosta mallsiat. Niin , jos semmoinen olisi.

    Miten jopa Oikeuskanslerikin hoiti asiaa yhdessä ministeri Hassin kanssa. Ei noin saisi Oikeuskansleri toimia.
    Nikula maksoi "velkojaan" kun pääsi vihreissä Eduskuntaan.
    Ei noin saisi, missään nimessä demokraatisessa maassa.

    Nyt olisi oikea Presidenti, hän älähtäisi tämmöisestä, jo aiemmin.

    Näin se on näillä järjestöjen jäsenillä, ei puututa toiseen järjestöön.

    Todella ikävä malli.

    perustuslain mukaan presidentti hoitelee ulkopolitiikan, ei muuta. Paitsi Kekkonen, mutta lienee jo aika laho eikä pysty kovin paljoa asiaan vaikuttamaan.

    Olisihan se tosin mukavaa kun saataisiin jämerä presidentti joka potkaisisi alulle sen kauan suunnitellun turhien vesivoimaloiden purkamisen.

    Puretaanhan ne kohta kuitenkin, mitä sitä lykkäämään!

    Äänestä

  • rahtaa muidenkin kuin tanskalaisten rahtia. Totta kai päästöt tuolla tavoin laskettuna ovat suuret, kun ne pannaan sen maan piikkiin, jossa laivojen omistus on. On varmaan kamalat päästöt Liberiankin kauppalaivastolla. Samasta asiasta on kysymys, kun Suomi energiaa tuhlaavalla teollisuudellaan tuottaa paperia ym, paljon yli oman tarpeensa.

    Äänestä

  • kauppalaivasto kirjoitti:

    rahtaa muidenkin kuin tanskalaisten rahtia. Totta kai päästöt tuolla tavoin laskettuna ovat suuret, kun ne pannaan sen maan piikkiin, jossa laivojen omistus on. On varmaan kamalat päästöt Liberiankin kauppalaivastolla. Samasta asiasta on kysymys, kun Suomi energiaa tuhlaavalla teollisuudellaan tuottaa paperia ym, paljon yli oman tarpeensa.

    Kyllä nuo Suomen paperiteollisuuden päästöt menee ihan Suomen omaan taseeseen.
    Vai meinaatko että nekin menee Tanskan piikkiin?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Tanskan maa kirjoitti:

Varmaan kohta 30% sähköstä siellä tuotetaan tuulivoimalla. Mihin niin pienessä maassa sopii voimaloita? Eikä sielläkään aina tuule myrskyksi asti . Toisaalta myrsky ei ole hyväksi sillä myllyt on suunniteltu keskituulelle. Ehkä siellä Uunojen määrä neliökilometriä kohti on pienempi kuin Suomessa, niin se homma onnistuu! Suomessa indeksi Uunoa/neliökilometri on varsin korkealla ollaksemme varsin oppivaista kansaa. Ehkä luonnollinen poistuma korjaa ajan mittaan tilanteen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu