Kemijoki on 550 kilometrin pituisena Suomen pisin joki. Se laskee Kemijärven ja Rovaniemen kautta Pohjanlahteen Kemissä. Kemijoen valuma-alue, eli siihen laskevien sadevesien alue, kattaa merkittävän osan Pohjois-Suomea, ja ulottuu Norjaan ja Venäjälle asti. Vesistöalueen pinta-ala on 51 000 neliökilometriä. Kemijoen keskivirtaama jokisuulla on noin 556 kuutiometriä sekunnissa.
Kemijoen sivujokia ovat Ounasjoki ja Raudanjoki, jotka yhtyvät Kemijokeen Rovaniemellä, Kitinen ja Vuotos, jotka yhtyvät Kemijokeen Pelkosenniemellä, ja Tenniöjoki, joka yhtyy Kemijokeen Savukoskella. Kemijoen suurin järvi on Kemijärvi.
Kitisen (278 km) sivujokia ovat Luiro, Sattanen ja Jeesiöjoki. Kitisen yläjuoksulla on Porttipahdan tekojärvi ja useita vesivoimaloita. Luiro (230 km) alkaa Luirojärvestä Saariselältä ja virtaa Lokan tekojärven kautta Kitiseen. Enontekiön Ounasjärvestä alkava Ounasjoki (280 km) rauhoitettiin 1983, eikä siihen rakennettu voimaloita. Tenniöjoki (126 km) alkaa Venäjän puolelta ja virtaa Sallan läpi ja yhtyy Kemijokeen Savukoskella.
T: Uuno "Turhapuro"
Kemijoen sivujokia ovat Ounasjoki ja Raudanjoki, jotka yhtyvät Kemijokeen Rovaniemellä, Kitinen ja Vuotos, jotka yhtyvät Kemijokeen Pelkosenniemellä, ja Tenniöjoki, joka yhtyy Kemijokeen Savukoskella. Kemijoen suurin järvi on Kemijärvi.
Kitisen (278 km) sivujokia ovat Luiro, Sattanen ja Jeesiöjoki. Kitisen yläjuoksulla on Porttipahdan tekojärvi ja useita vesivoimaloita. Luiro (230 km) alkaa Luirojärvestä Saariselältä ja virtaa Lokan tekojärven kautta Kitiseen. Enontekiön Ounasjärvestä alkava Ounasjoki (280 km) rauhoitettiin 1983, eikä siihen rakennettu voimaloita. Tenniöjoki (126 km) alkaa Venäjän puolelta ja virtaa Sallan läpi ja yhtyy Kemijokeen Savukoskella.
T: Uuno "Turhapuro"
Vastaukset 19
Vanhimmat
Kemijoen vesistön voimalaitokset
Järjestyksessä alajuoksulta lähtien:
nimi teho MW joki kunta yhtiö
Isohaara 106 Kemijoki Kemi, Keminmaa Pohjolan Voima Oy
Taivalkoski 133 Kemijoki Keminmaa Kemijoki Oy
Ossauskoski 93 Kemijoki Tervola Kemijoki Oy
Petäjäskoski 154 Kemijoki Rovaniemi Kemijoki Oy
Valajaskoski 101 Kemijoki Rovaniemi Kemijoki Oy
Permantokoski 11 Raudanjoki Rovaniemi Kemijoki Oy
Vanttauskoski 83 Kemijoki Rovaniemi Kemijoki Oy
Pirttikoski 110 Kemijoki Rovaniemi Kemijoki Oy
Seitakorva 130 Kemijoki Kemijärvi Kemijoki Oy
Jumisko 30 Askanjoki Kemijärvi Pohjolan Voima Oy
Kokkosniva 25 Kitinen Pelkosenniemi Kemijoki Oy
Kurkiaska 27 Kitinen Sodankylä Kemijoki Oy
Kelukoski 9,8 Kitinen Sodankylä Kemijoki Oy
Matarakoski 11 Kitinen Sodankylä Kemijoki Oy
Vajukoski 21 Kitinen Sodankylä Kemijoki Oy
Kurittukoski 15 Kitinen Sodankylä Kemijoki Oy
Porttipahta 35 Kitinen Sodankylä Kemijoki Oy
Lokka 0,15 Luiro Sodankylä Kemijoki Oy
Ensimmäinen Kemijoen vesivoimalaitos rakennettiin 1946 Isohaaraan. Yhteensä Kemijokeen ja sen valuma-alueelle on rakennettu 18 voimalaitosta. Voimalaitoksista 16 omistaa Kemijoki Oy, joka perustettiin vuonna 1954. Yhteensä Kemijoen voimalaitosten vuosituotanto oli vuonna 2003 4,3 TWh, mikä oli noin 34,5% Suomen vesivoimatuotannosta. Tällä hetkellä Rovaniemen Sierilään on suunnitteilla voimalaitos.
Kemijoen ja Vuotosjoen yhtymäkohtaan on suunniteltu tekoallasta. Hallitus asettui jälleen 1992 Vuotoksen altaan rakentamisen kannalle. Vesioikeus myönsi luvan Vuotoksen altaan ja vesivoimalaitoksen rakentamiseen 29. helmikuuta 2000 valituskierroksen jälkeen. Vaasan hallinto-oikeus (Hassi & Nikula) kumosi vesioikeuden päätöksen 14. kesäkuuta 2001 ja hylkäsi lupahakemuksen. Korkein hallinto-oikeus piti 18. joulukuuta 2002 kielteisen päätöksen voimassa.
T: Johtaja "Tuura"
Tekojärvillä on yhä helpompi löytää kauniita, kannoista siivottuja rantautumispaikkoja.
Tänä vuonna 40 vuotta täyttäneen Lokan tekojärven virkistyskäyttö on runsasta vuoden ympäri. Hanhipyynnissä olevat metsästäjät pystyttelevät leirejään Lokan rannoille tähyillen isoja lintuja. Syksyn edetessä rannoilla voi nähdä riekkoja tepastelemassa - väistelevät metsässä liikkuvia haulikkomiehiä.
Virkistyskalastajat lykkivät veneitä vesille ja laskevat siikaverkot pyyntiin. Syksyn kutu on alkanut ja mätisiikaa tavoitellaan.Ammattikalastajat kokevat verkkojaan läpi vuoden. Vain jäiden syntyaika ja lähtö keskeyttävät heidän ansiolähteensä syksyisin ja keväisin.Pimeä, jäätävän kylmä tuuli ja lumimyrskyt ovat kalastajille kuluttuvaa ja raskasta aikaa, mutta kevään tulleen kirkastuvat päivä ja mieli. Yksinäinen ja pimeä aika työmaalla on ohi, kun pilkkijät ja kelkkailijat ilmestyvät jäälle nauttimaan aurinkoisista kevätpäivistä ja ahvensaaliista.
Lokan ja Porttipahdan rantoja siistittiin tänä vuonna 26 kilometriä
Kesäkaudella hyödynnettiin tänäkin vuonna matalanveden aika ja rantoja siistittiin Lokalla 17 kilometriä ja Porttipahdalla 9 kilometriä.Vuodesta 1993 lähtien on joka vuosi poistettu ja poltettu kantoja tekojärvillä - yhteensä 890 kilometriä. Lokan rannoista on tänä aikaan siistitty 57 prosenttia ja Porttipahdasta 55 prosenttia.
T: Insinööri "Sörsselssön"
> Tekojärvillä on yhä helpompi löytää kauniita,
> kannoista siivottuja rantautumispaikkoja.
Esimeriksi noissa kuvissa näkyy kauniina se tekoaltaiden ja säännöstelyn kauniit rantamaisemat.
http://personal.fimnet.fi/luonto/vapaavuotos/erkinrantakok.gif
http://personal.fimnet.fi/luonto/vapaavuotos/ilmarapa2.gif
Kuvat on otettu Kemijoki Oy:n säännöstelemästä Kemijärvestä jota säännöstellään melkein yhtä rajusti kun suunniteltua ja haudattua Vuotoksen tekoallasta olisi säännöstelty.
Lieneekö Kitisen Uuno varannut jo mökkitontin harhoissaan Vuotoksen patoaltaan rannalta? Uunolta on jäänyt viime vuosien kehitys vähän väliin ja päässyt unohtumaan muun muassa sen liittäminen Natura 2000 -alueeksi ja Suomen EU-jäsenyys.
Lakeja muutetaan, tehdään uusia, vanhoja poistetaan, jos todetaan huonoiksi.
Siksi meillä on Eduskunta.
Eduskunta päättää näistä muutoksistakin lakeihin tarvittaessa.
On EU, joka myös antaa säädöksiään.
Sattui vain silloin niin onnettomasti, oli Hassi ja Nikula pääpärmäreinä "demokratissa". tekivät jopa ominpäin lakialoitteita. Jopa jo itse olivat valmiita niitä hyväksymään, käsikassaraa käyttäen.
Ei tuo ollut mitään demokratiaa.
Jos olisi kansaäänestys energiasta, ja puhtaimmasta vielä' sellaisesta. Ilman muuta kansa hyväksyisi edulllisen energian. Niin, miksi ei hyväksyisi.
Jos voimalaitoksia ei olisi niin rannat olis aina tuon näköisiä,katsokaa vanhoja Rovaniemen kuvia niin alatte käsittää.
Lokan ja Porttipahdan tekojärvien veden laatu on parantunut altaiden ikääntyessä. Viime vuosina esim. veden väriarvot ovat vastanneet pohjois-suomalaisten järvien keskitasoa.
Hankkeet
Suunnittelemme ja rakennamme uusia voimalaitoksia, vesistön säännöstelyitä ja niihin liittyviä korjaus- sekä ylläpitotöitä. Teemme myös olemassa olevien voimalaitosten tehonnostoja.
Petäjäskosken vesivoimalaitoksen viimeinenkin koneisto 3 uusittiin ja otettiin käyttöön käyttöön vuoden 2007 alussa. Laitoksen teho nousi 18 MW. Nyt laitos on 172 MW:n tehollaan Suomen toiseksi suurin vesivoimalaitos.
Kemijoen pääuomalla, Rovaniemeltä 36 kilometriä etelään, sijaitseva Petäjäskosken voimalaitoksen teho nousi 154 MW:sta 172 MW:iin, kun viimeinenkin koneisto 3 peruskorjattiin ja uusittiin. Laitoksen vuosienergia lisääntyi 21 GWh:a nousten noin 680 GWh:iin. Se riittäisi noin 31 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuiseen tarpeeseen.
Tehonnosto perustuu virtaaman nostoon, joka saadaan aikaan muotoilemalla turbiinin juoksupyörä uudelleen. Virtaaman nosto ei vaadi patorakenteiden, eikä voimalaitoksen vesiteiden muutoksia.
Koneiston hyötysuhdetta parannetaan juoksupyörän uudella muotoilulla, generaattorin häviöitä vähentämällä ja automaatiota kehittämällä.
Peruskorjauksessa ja tehonnostossa uusitaan:
Generaattorin
- staattori
- magnetointilaitteisto
- roottorin navat eristetään uudelleen
Turbiinin
- juoksupyörä
- hydrauliikan paineentuottoja säätö
Automaatio-, ohjaus- ja suojausjärjestelmät
- koneistoautomaatio
- turbiinisäädin
- generaattorin sähköinen suojaus
- koneiston moottorikeskus
- apusähköjärjestelmät
Voimalaitoksessa:
- päämuuntajan PM2 12 kV konejännitekisko vahvistetaan
- omakäyttö ja apusähköjärjestelmät uusitaan
Esko-Juhani Tennilä /vas: Herra puhemies! Korkein hallinto-oikeus teki Vuotoksesta päätöksen viime vuonna ja totesi, että luonnonsuojeluperusteet estävät altaan rakentamisen. Nyt kuitenkin Vuotos-kohina on jälleen alkanut tuolla pohjoisessa. Se vakavasti häiritsee nyt kyllä Lapin kehittämistä ja erityisesti kiireellisiä Itä-Lapin pelastamistoimia, joita kyllä paljon on mutta joihin ei päästä oikein kiinni, koska tätä vellomista on. Nyt tätä Vuotos-kohinaa on nostatettu myöskin hallituksen ministerin toimesta.
Mikä se tilanne on? Milloin tässä asiassa saadaan sellaisia päätöksiä aikaan, että päästään asioihin kiinni siellä pohjoisessa?
------------------------
Vuotosta vastustavat tahot ihmettelevät suureen ääneen, kuinka lakia ei tarvitsisi noudattaa. Tästä ei ole kysymys. Samalla he jättävät kertomatta, kuinka eduskunta muuttaa vuosittain satoja lakeja, jotka on huonoiksi havaittu. Miksi Vuotosta koskevaa lakia ei saisi muuttaa?
Koska on aivan ilmeistä, että on Suomen edun mukaista rakentaa Vuotoksen allas, on niin myös tehtävä.
Perustuslaista löytyy varmaan tukea Suomen edun mukaiselle toiminnalle. Perustuslaki ei pelkästään turvaa hyvin pienen vähemmistön "kaikkea vastustavia kantoja", vaan ottaa huomioon myös järkevät ratkaisut.
Eduskunta ei voi tässä asiassa mennä kenenkään selän taakse. Eduskunta on edelleen Suomessa korkein päätäntävaltaa käyttävä elin, jonka pitää tarvittaessa tehdä ankariakin päätöksiä.
Koillis-Lapin työllisyystilanne on erityisen vaikea. Nyt tarvittaisiinkin päämäärätietoista toimintaa tulevaisuudenuskon palauttamiseksi. Siksi hallituksen tulisi tehdä selkeä päätös, että se pyrkii kaikin keinoin edesauttamaan Vuotoksen altaan toteuttamista. Se olisi työllisyyden, mutta myös energiapolitiikan kannalta tärkeä päätös.
Vuotoksen rakentamistakin. Todennäköisesti työmiehetkin maanrakennustöihin joudutaan haalimaan Ukrainasta, Puolasta ja Venäjältä. Kyllä sieltä alkaa järkimiehet olla lopussa, sen keskustelu osoittaa. Sillä hikimäärällä, jota keskustelu saa Lapissa aikaan, pyörittäisi jo yhtä lämpövoimalan turbiinia, jonka teho ylittäisi Vuotokseen arvioidun tuoton. Lappilainen ei kunnioita lakia oli lait tehty villieläinten suojeluun tai mihin tahansa. Lakien rikkominen on lappilaisille urheilua ja mieskunnon osoitusta. Se on kerta kiellon päälle mentaliteettia, erityisesti, jos voidaan osoittaa, että etelässä on näin päätetty.
moisia rapakoita ei aja kuin muutama aivopesty ja jokiyhtiön juoksunarussa temuava lestadiolais-kepulainen kaheli.
Kova ääni näistä onnettomista rähisijöistä toki lähtee, luultavasti renkipojille maksellaan pikku roposia joka länkytyksestä.
Oikeasti lappilaiset haluaisivat pikku unohtaa nuo surulliset ja tuhoon tuomitut hankkeet ja katsoa eteenpäin taaksepäin haikailun sijasta.
Kemijoki on 550 kilometrin pituisena Suomen pisin joki. Se laskee Kemijärven ja Rovaniemen kautta Pohjanlahteen Kemissä. Kemijoen valuma-alue, eli siihen laskevien sadevesien alue, kattaa merkittävän osan Pohjois-Suomea, ja ulottuu Norjaan ja Venäjälle asti. Vesistöalueen pinta-ala on 51 000 neliökilometriä. Kemijoen keskivirtaama jokisuulla on noin 556 kuutiometriä sekunnissa.
Vuotoksesta, se ei ole Kemijoki.
Vuotos on pikkupuro. Sitä on turha verrata Kemijokeen ja sotkea selviä asioita.
Vuotos allas tulisi Kemijokeen.
http://personal.fimnet.fi/luonto/vapaavuotos/naturavalk.htm
kts vaalea alue, se Vuotos-altaan paikka.
Ne tummat on soita, niihin ei allas yllä.
Olet ilmeisesti luullut, ne tummat alueet altaan paikaksi.
Oiakaisu näin, lienee paikallaan.
Ihan on lähinnä paikallista väkeä rakentajat.
-metsureita
-rakennusmiehiä, kirvesmiehiä, metallimiehiä..jne..jne..
-metsätraktoreita
-kaivureita
-muuta väkeä paikkakunnalta
Erehdyit jopa altaan paikastakin. Joka levittäytyy Kemijokeen / Vuotosjokeen.
Todellinen asiantuntija !
Ite kannatan Vuotosta koska 1960-luvulla oli hyviä kokemuksia siirtotyömaista Suomessa.
Vuotoksen alueelle voitaisiin perustaa moterni siirtotyömaa. Tänne voitaisiin tuoda sitten töihin kaikki Suomen työttömät. Heille riittäisi varmaan palkaksi työttömyyspäiväraha ja ruoka ja parakkimajoitus. Kaksi kertaa vuodesssa voitaisiin maksaa lomamatka viikoksi kotiseudulle muualle Suomeen.
Tämä helpottaisi myös asuntopulaa Helsingissä ja suurissa kaupungeissa, sillä kaikki Helsingin alueen työttömät joutuisivat muuttamaan Vuotoksen siirtotyömaalle ja heiltä vapautuisi asunnot muille tarvitseville. Työtä risujen ja sen sellaisten keräilyssä riittäisi pariksi vuodeksi.
Itsekkin luulen että saisin töitä tuolle minun zetori 8011 traktorille Vuotoksen työmaalta!!! Lapiohommat ja vanhat traktorit ovat arvossaan Kemijoki Oy:n leivissä. Uskon myös että Paavo Väyrynen ja Mauri Pekkarinen tulevat itse kesätöihin lapioimaan Vuotoksen tekoaltaan pohjia.
Olishan se komea järvi Pelkosenniemen kupeessa. Varmaan vetäisi monen kivikadun asukin vihreäksi kateudesta.
Voisi olla vaikka melkoinen "turistirysä". Nimittäin noin jylhää aluetta ei ole monessakaan paikassa.
Kävin alueella viimeksi syyskuussa, ja kyllä oli avaraa, jos noin sanoisi.
Sielun silmillä näki konmean järven siinä alueellaan.
Mikähän etelän vihreällä on vastaan "luonnonantia"
Onko jokin taloudellinen asia, josta eivät sano. Menettäisikö jokin taho jotain, jos allas/järvi tulisi.
Ei kyllä tule mieleen mitään estettä altaalle. Ja sentään tunnen alueen, parhaasta päästä.
Hesan Vihreät saavat suojella Itämerta ja Suomenlahtea, kuten pressa sanoi eilen.
Hoitakaa omat pulttunne kuntoon, älkääkä sekaantuko lappilaisten elämään. Ei lappilaisetkaan sekoita ja hankaloita teidän elämäänne (emäntäänne).
mökkitontti tulevan ihanan järven rannalta. On varmaan viehättävät rannat sillä rutakolla,kun veden säännöstelykorkeus on 7 - 8 metriä. Sitä ihmettä turisti tulee varmasti Japanista asti ihmettelemään varsinkin , kun meillä Suomessa on muuten niin vähän järviä.
Vuokkijärvessä on kuuden metrin säännöstely.
Vaan kummasti on kesämökkejä rantamilla.
Itsellä on mökki Ontojärven rannalla Kuhmossa.
Neljän metrin vaihtelu, vaan kummasti täyttyy aina kesän tullen.
siitä kuinka jyrkkä/laakea ranta on. Kuten tunnettua, Vuotoksen seutu on hyvin laakeaa.
Kun saunaranta pakenee viiden kilometrin löyhkäävän liejukon taakse saattaa mökkiläisellä mennä naama vänkkyrälle... Mutta eihän se Uunoja haittaa, sokeita ja kuuroja kun ovat ympäristölleen, pääasia että kaljaa riittää.