Onko Lyly Rajalan pitämä eduskuntapuhe poistettu sähköisen luettavuuden piiristä vai onko se "vaan" siirretty arkistojen kätköihin? Eipä toimi linkki enää!
Eduskunta - valtiopäiväasiakirjat 97. TORSTAINA 13. JOULUKUUTA 2007 kello 16
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/puh_97_2007_vp_5_36_134_p.shtml
97. TORSTAINA 13. JOULUKUUTA 2007 kello 16
5) Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston kertomus yhtiön toiminnasta vuosilta 2005 ja 2006
Ainoa käsittely
Kertomus K 16/2007 vp
Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 17/2007 vp
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/puh_97_2007_vp_5_36_134_p.shtml
Object not found!
The requested URL was not found on this server. The link on the referring page seems to be wrong or outdated. Please inform the author of that page about the error.
If you think this is a server error, please contact the webmaster.
Error 404
www.eduskunta.fi
Wed Jan 2 01:16:13 2008
Apache/2.2.4 (Unix) mod_jk2/2.0.4 DAV/2 PHP/4.4.6
Muistin virkistämiseksi:
Oululainen kokoomuksen kansanedustaja Lyly Rajala täräyttää täysilaidallisen RKP:n tempuista. Samasta aiheesta oli Kalevassa hänen juttunsa Lukijan palstalla 20.12.2007 sivulla 38.
Luulisi miehen tietävän YLEn asioista kun kerran istuu sen YLEn Hallintoneuvostossakin!
LYLY RAJALA PTK 97/2007 vp
Täysistunnon pöytäkirja PTK 97/2007 vp
Eduskunta - valtiopäiväasiakirjat 97. TORSTAINA 13. JOULUKUUTA 2007 kello 16
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/puh_97_2007_vp_5_36_134_p.shtml
97. TORSTAINA 13. JOULUKUUTA 2007 kello 16
5) Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston kertomus yhtiön toiminnasta vuosilta 2005 ja 2006
Ainoa käsittely
Kertomus K 16/2007 vp
Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 17/2007 vp
Lyly Rajala /kok: Arvoisa herra puhemies! Toisin kuin ed. Henriksson ehkä ei tiedä, te sanoitte, että onneksi Yleisradion hallitus on päättänyt. Yleisradion hallitus ei päätä mitään. Hallitus esittää, hallintoneuvosto päättää, ja se tapahtuu ensi viikon tiistaina, tiedoksi. Minua varoitettiin tuolla käytävällä taas kerran, että älä mene puhumaan sellaisia, ne ovat sellaisia asioita, mistä ei saa puhua, mutta minäpä puhun.
Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön asettama työryhmä esitti raportissaan toukokuussa 2001, että kaupallisten tv-yhtiöiden Ylelle tuloutettava toimilupamaksu puolitetaan heinäkuun alusta 2002 alkaen. Tämä toimenpide nappasi tuolloin Yleltä heti 20 miljoonaa euroa vuodessa. Lopullisesti muiden kanavien toimilupamaksut poistuivat kokonaan tämän vuoden syksyllä digitalisoinnin myötä. Yle menetti toimilupamaksun poistumisen kautta noin 50 miljoonan euron vuositulot.
Toisin kuin ed. Bjarne Kallis täällä toissailtana väitti, ettei kukaan meistä tiedä, mikä on lupamaksu vuodessa, ainakin minä tiesin sen ja myös sen Kallikselle sanoin, että noin 208 euroa vuodessa. Tiesin sen muuten sentin tarkkuudella, koska olin sattunut sen juuri laskun eräännyttyä samana päivänä maksamaan. Eli totuus on vähän toisenlainen, se on nimittäin 208 euroa ja 15 senttiä tarkalleen.
Suomalainen lupamaksu on eurooppalaista keskitasoa. Todettakoon, että muun muassa Islannissa ja Sveitsissä lupamaksu on Suomea suurempi, vaikka noissa maissa yleisradioyhtiöt saavat myös runsaasti mainostuloja. Suomessa mainosten esittäminen on kielletty laissa Yleisradio Oy:stä.
Otetaanpa hiukan historiaa: Tv-maksu vuonna 1995 oli 145 euroa ja nyt siis 208 euroa. Tuolloin televisiokanavia oli kaksi, nyt viisi. Ohjelmatarjonta televisiossa on tuosta ajasta kolminkertaistunut, radiossa kaksinkertaistunut ja samalla kuitenkin henkilöstömäärä on pienentynyt.
Ihmettelin suunnattomasti edellisessä Yleisradion hallintoneuvoston kokouksessa Rkp:n käyttäytymistä. Kokoukseen mennessämme meillä oli käsissä hallituksen esitys, jonka mukaan ruotsinkielinen Radio Extreme olisi lopetettu. Sisään mennessämme kuitenkin hallituksella oli uusi kevyempi ehdotus, joissa tämä kielivähemmistön nuorisoradio saikin jatkaa. Säästöesityksenä oli suomenkielisen ja ruotsinkielisen uutistoiminnan yhdistäminen siten, että toimitukset yhdistyisivät, mutta kumpikin jatkaisi uutisten toimittamista omista lähtökohdistaan.
Meitä on täällä eduskunnassa useita radiossa tai tv:ssä toimineita toimittajia, kuten minäkin. Ymmärrän ja tiedän, että toimitusten yhdistäminen olisi tuottanut runsaasti synergiaetuja. Eipä kelvannut tämäkään rakentava ehdotus hallituskumppani Rkp:lle. Yhdistämisestä, joka olisi selkeästi helpottanut ja parantanut toimintaa, nousi hirveä haloo. Miksi alan ammattilaiset eivät ymmärrä, että saattamalla molempien kielten uutistoimitukset yhteisen uutishankinnan piiriin, se olisi helpottanut molempien kielten toimitusten työtä. Ylehän on lopettanut siis uutisten hankinnan STT:n, Suomen Tietotoimiston, kautta keskittyen omaan uutishankintaan. Siis, mitä pahaa siinä olisi ollut, että helpotetaan kahden erikielisen toimituksen yhteistä uutishankintaa? En ymmärrä.
Arvoisa puhemies! Olen syntynyt Ruotsissa, ollut lapsena ruotsinkielinen Taalainmaalla, Dalarna, Ludvika, ja sitten ainoana - vuoren varmasti koko Sievin kunnan historian ainoana - ruotsinkielisenä Sievissä Keski-Pohjanmaalla pikkupoikana. Olen Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja. Nämä seikat eivät kuitenkaan merkitse sitä, että en ymmärtäisi faktoja. Kun Yle on rahoituskriisissä, on tehtävä jotain. Edellä mainittu uutisten yhteishankinta olisi helpottanut toimitusten työtä ja keventänyt kuluja.
Ylen budjetista runsaat 16 prosenttia menee ruotsinkielisen ohjelman tuotantoon ja esittämiseen. Kuitenkin esimerkiksi viime vuonna 2006 Ylen ruotsinkielinen FST5 sai vain 0,2 prosenttia katsojien kokonaiskatseluajasta. Kulut 16 prosenttia, katsojat 0,2, miettikääpä sitä. Suomen Yleisradio maksaa myös suomenkielisen television näkymisen Ruotsissa. Viimeisen tilaston mukaan Suomessa on ruotsinkielisiä 289 609 henkilöä, se on 5,5 prosenttia. Ruotsissa on suomenkielisiä sama prosenttimäärä, 5,5 prosenttia, määrältään 470 000. Kahden vuoden kuluttua tulee 200 vuotta siitä, kun Suomi on eronnut Ruotsista. Kas kummaa, siitä huolimatta Ruotsissa suomen kieli on virallisena kielenä - minä osaan ulkoa nämä paikkakunnat - Kiirunassa, Jällivaarassa, Övertorneåssa, Pajalassa, Haaparannassa. Viidessä kunnassa suomi on virallinen kieli ruotsissa. Meillä se on koko valtakunnassa, Ahvenanmaalla jopa ainoana virallisena kielenä. Se olkoon eri asia.
Ihmeitten aika ei ole ohi. Jos Suomessa on 5,5 prosenttia, elikkä 289 000 ruotsinkielistä, saamenkielisiä ja romaneja on suunnilleen saman verran, noin 6 000 kumpaakin, saamenkielisissä oma kanava, omaa ohjelmaa, monia uutisia, hyvä näin. Miksi me maksamme yhteiskunnan varoilla yhdelle kielivähemmistölle näin suuren summan? 16 prosenttia Ylestä menee ruotsinkieliseen toimintaan ja katsojia 0,2 prosenttia. Korostan näitä asioita moneen kertaan, että ne jää kaaliin.
Seuraavaan asiaan, arvoisa herra puhemies! Mielestäni digi-tv:n ongelmia kärjistetään. Kun näin suuri muutos tehdään, uusi tekniikka ei taatusti ole heti valmis. Nyt uudistuksesta on mennyt vain muutama kuukausi, mutta tekniikka alkaa vähitellen olla ojennuksessa. Oli järkevää siirtyä digitekniikkaan kerralla eikä maakunnittain, kuten Ruotsissa. Kyllä se siitä pikkuhiljaa. Olemme Euroopan edelläkävijöitä, olkaamme onnellisia siitä. Yleisradion julkisen palvelun velvoitteen mukaan kaikkien kansalaisten on saatava sama palvelu. Siihenkin Yle on valmistautunut tarjoamalla katvealueiden muutamalle tuhannelle asukkaalle erittäin edullisen mahdollisuuden siirtyä uuteen tekniikkaan satelliittiantennin avulla.
Arvoisa herra puhemies! Tietosuojalaki on mielestäni itsesuojelulaki. Miksi ihmeessä me pelkäämme sitä, että kun ostamme maksullisen kanavan kortin, että samalla rekisteröityisimme myöskin tv-lupamaksun maksajiksi. Aivan kuten ministeri Lindén on tänäkin iltana useasti maininnut, tv-lupamaksu ei ole maksu vain Ylen, vaan kaikkien kanavien katsomisesta. Siis, kun omistat television ja sinulla on siitä yhteys television kanaville, sinä olet velvoitettu maksamaan saman 208 euroa 15 senttiä vuodessa, asuisitpa sitten missä tahansa Suomessa, puhutpa mitä kieltä tahansa tai tunnustatpa mitä uskontoa tahansa.
Muistan oikein hyvin ajan, kun silloinen Kolmos-tv alkoi näkyä Oulussa. Ensimmäinen Oulussa nähty ohjelma oli iltapäivällä: Timo T.A. Mikkosen Tänään, tässä ja nyt. Muistin sen siitä, kun Timo T.A. Mikkonen pyysi minut tähän ensimmäiseen Oulussa nähtyyn ohjelmaansa vieraaksi. Pienenä anekdoottina, että tuolloin muuten Mikkosen palveluksessa oli minua jututtamassa kyseisessä ohjelmassa myös nykyinen kansanedustaja Maria Guzenina-Richardsson. Ei meillä Oulussa nokiteltu, kuten ed. Pulliainen muistaa, siitä tv-lupamaksun suuruudesta, vaikka kaikki kanavat ei meillä näkyneetkään ennen tuota päivää. Sama maksu oli kaikilla, vaikkei kanavat näkyneetkään. Tämä oli hyvin pitkään näin.
Ylellä on julkisen palvelun velvoite. On hyvä, että myös me huonokuuloiset - olen pakotettu käyttämään täällä Suomen korkeinta lainsäädäntövaltaa käyttävän eduskunnan hälisevässä ja erittäin huonoilla äänentoistolaitteilla varustetussa salissa kuulolaitetta - saamme parannusta palveluun tekstityksen muodossa. Meitä huonokuuloisia Suomessa on yli 700 000. Useimmilla huonokuuloisuus johtuu muista syistä kuin minulla, minulla se lienee kärjistetysti sanottuna tarkoitushakuista. Toimin ammattimuusikkona, kuten ed. P. Virtanen tietää, yli 20 vuotta ilman kuulosuojaimia. Hyvät ystävät, kertokaa lapsillenne, että kuulo on arvostettava asia: käyttäkää itse ja määrätkää myöskin jälkikasvunne käyttämään korvien sisään laitettavia tulppia esimerkiksi mennessänne kovaääniseen konserttiin. Minä en sitä ymmärtänyt. Eipä silti, että sitä olisi kukaan minulle tai aikalaisilleni ollut kertomassakaan.
Viestintävirasto on lisännyt tv-lupatarkastajien määrää. Ihmettelen kuitenkin, eikö tällä tekniikan vuosituhannella voida löytää vapaamatkustajia tekniikan keinoin? Taksin voit nykyään tilata kännykällä sanomatta sanaakaan, gps-paikannin kertoo sijaintisi. Miten on mahdollista, ettei myös televisiossa jo hankintavaiheessa voisi olla siru, joka kertoisi muun muassa laitteen sijainnin? Kuulin vasta tänään tai eilen ministerin suusta, että nykyinen tietosuojalaki estää lupatarkastajien pääsyn kerrostaloihin. Olemmeko säätäneet lakeja, jotka suojaavat meitä liikaa? Onko ihmisen tietosuoja karannut käsistä? Järki käteen ja ennen kaikkea järki lakiin. Uskon, että viime kauden erinomainen lakivaliokunnan puheenjohtaja, nykyinen oikeusministeri Tuija Brax, ottaa onkeensa ja vihreydestään huolimatta mitä pikimmin panee alulle tiiviin tietosuojamme purkamisen järkeviin mittoihin.
Aivan lopuksi, arvoisa herra puhemies, en ole kouluttautunut talousviisas, mutta mummon oppien sanoin - Sievissä opittuja asioita 50-luvulla - "ei voi kuluttaa enemmän kuin on kukkarossa". Siitä on lähdettävä.
Eduskunta - valtiopäiväasiakirjat 97. TORSTAINA 13. JOULUKUUTA 2007 kello 16
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/puh_97_2007_vp_5_36_134_p.shtml
97. TORSTAINA 13. JOULUKUUTA 2007 kello 16
5) Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston kertomus yhtiön toiminnasta vuosilta 2005 ja 2006
Ainoa käsittely
Kertomus K 16/2007 vp
Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 17/2007 vp
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/puh_97_2007_vp_5_36_134_p.shtml
Object not found!
The requested URL was not found on this server. The link on the referring page seems to be wrong or outdated. Please inform the author of that page about the error.
If you think this is a server error, please contact the webmaster.
Error 404
www.eduskunta.fi
Wed Jan 2 01:16:13 2008
Apache/2.2.4 (Unix) mod_jk2/2.0.4 DAV/2 PHP/4.4.6
Muistin virkistämiseksi:
Oululainen kokoomuksen kansanedustaja Lyly Rajala täräyttää täysilaidallisen RKP:n tempuista. Samasta aiheesta oli Kalevassa hänen juttunsa Lukijan palstalla 20.12.2007 sivulla 38.
Luulisi miehen tietävän YLEn asioista kun kerran istuu sen YLEn Hallintoneuvostossakin!
LYLY RAJALA PTK 97/2007 vp
Täysistunnon pöytäkirja PTK 97/2007 vp
Eduskunta - valtiopäiväasiakirjat 97. TORSTAINA 13. JOULUKUUTA 2007 kello 16
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/puh_97_2007_vp_5_36_134_p.shtml
97. TORSTAINA 13. JOULUKUUTA 2007 kello 16
5) Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston kertomus yhtiön toiminnasta vuosilta 2005 ja 2006
Ainoa käsittely
Kertomus K 16/2007 vp
Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 17/2007 vp
Lyly Rajala /kok: Arvoisa herra puhemies! Toisin kuin ed. Henriksson ehkä ei tiedä, te sanoitte, että onneksi Yleisradion hallitus on päättänyt. Yleisradion hallitus ei päätä mitään. Hallitus esittää, hallintoneuvosto päättää, ja se tapahtuu ensi viikon tiistaina, tiedoksi. Minua varoitettiin tuolla käytävällä taas kerran, että älä mene puhumaan sellaisia, ne ovat sellaisia asioita, mistä ei saa puhua, mutta minäpä puhun.
Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön asettama työryhmä esitti raportissaan toukokuussa 2001, että kaupallisten tv-yhtiöiden Ylelle tuloutettava toimilupamaksu puolitetaan heinäkuun alusta 2002 alkaen. Tämä toimenpide nappasi tuolloin Yleltä heti 20 miljoonaa euroa vuodessa. Lopullisesti muiden kanavien toimilupamaksut poistuivat kokonaan tämän vuoden syksyllä digitalisoinnin myötä. Yle menetti toimilupamaksun poistumisen kautta noin 50 miljoonan euron vuositulot.
Toisin kuin ed. Bjarne Kallis täällä toissailtana väitti, ettei kukaan meistä tiedä, mikä on lupamaksu vuodessa, ainakin minä tiesin sen ja myös sen Kallikselle sanoin, että noin 208 euroa vuodessa. Tiesin sen muuten sentin tarkkuudella, koska olin sattunut sen juuri laskun eräännyttyä samana päivänä maksamaan. Eli totuus on vähän toisenlainen, se on nimittäin 208 euroa ja 15 senttiä tarkalleen.
Suomalainen lupamaksu on eurooppalaista keskitasoa. Todettakoon, että muun muassa Islannissa ja Sveitsissä lupamaksu on Suomea suurempi, vaikka noissa maissa yleisradioyhtiöt saavat myös runsaasti mainostuloja. Suomessa mainosten esittäminen on kielletty laissa Yleisradio Oy:stä.
Otetaanpa hiukan historiaa: Tv-maksu vuonna 1995 oli 145 euroa ja nyt siis 208 euroa. Tuolloin televisiokanavia oli kaksi, nyt viisi. Ohjelmatarjonta televisiossa on tuosta ajasta kolminkertaistunut, radiossa kaksinkertaistunut ja samalla kuitenkin henkilöstömäärä on pienentynyt.
Ihmettelin suunnattomasti edellisessä Yleisradion hallintoneuvoston kokouksessa Rkp:n käyttäytymistä. Kokoukseen mennessämme meillä oli käsissä hallituksen esitys, jonka mukaan ruotsinkielinen Radio Extreme olisi lopetettu. Sisään mennessämme kuitenkin hallituksella oli uusi kevyempi ehdotus, joissa tämä kielivähemmistön nuorisoradio saikin jatkaa. Säästöesityksenä oli suomenkielisen ja ruotsinkielisen uutistoiminnan yhdistäminen siten, että toimitukset yhdistyisivät, mutta kumpikin jatkaisi uutisten toimittamista omista lähtökohdistaan.
Meitä on täällä eduskunnassa useita radiossa tai tv:ssä toimineita toimittajia, kuten minäkin. Ymmärrän ja tiedän, että toimitusten yhdistäminen olisi tuottanut runsaasti synergiaetuja. Eipä kelvannut tämäkään rakentava ehdotus hallituskumppani Rkp:lle. Yhdistämisestä, joka olisi selkeästi helpottanut ja parantanut toimintaa, nousi hirveä haloo. Miksi alan ammattilaiset eivät ymmärrä, että saattamalla molempien kielten uutistoimitukset yhteisen uutishankinnan piiriin, se olisi helpottanut molempien kielten toimitusten työtä. Ylehän on lopettanut siis uutisten hankinnan STT:n, Suomen Tietotoimiston, kautta keskittyen omaan uutishankintaan. Siis, mitä pahaa siinä olisi ollut, että helpotetaan kahden erikielisen toimituksen yhteistä uutishankintaa? En ymmärrä.
Arvoisa puhemies! Olen syntynyt Ruotsissa, ollut lapsena ruotsinkielinen Taalainmaalla, Dalarna, Ludvika, ja sitten ainoana - vuoren varmasti koko Sievin kunnan historian ainoana - ruotsinkielisenä Sievissä Keski-Pohjanmaalla pikkupoikana. Olen Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja. Nämä seikat eivät kuitenkaan merkitse sitä, että en ymmärtäisi faktoja. Kun Yle on rahoituskriisissä, on tehtävä jotain. Edellä mainittu uutisten yhteishankinta olisi helpottanut toimitusten työtä ja keventänyt kuluja.
Ylen budjetista runsaat 16 prosenttia menee ruotsinkielisen ohjelman tuotantoon ja esittämiseen. Kuitenkin esimerkiksi viime vuonna 2006 Ylen ruotsinkielinen FST5 sai vain 0,2 prosenttia katsojien kokonaiskatseluajasta. Kulut 16 prosenttia, katsojat 0,2, miettikääpä sitä. Suomen Yleisradio maksaa myös suomenkielisen television näkymisen Ruotsissa. Viimeisen tilaston mukaan Suomessa on ruotsinkielisiä 289 609 henkilöä, se on 5,5 prosenttia. Ruotsissa on suomenkielisiä sama prosenttimäärä, 5,5 prosenttia, määrältään 470 000. Kahden vuoden kuluttua tulee 200 vuotta siitä, kun Suomi on eronnut Ruotsista. Kas kummaa, siitä huolimatta Ruotsissa suomen kieli on virallisena kielenä - minä osaan ulkoa nämä paikkakunnat - Kiirunassa, Jällivaarassa, Övertorneåssa, Pajalassa, Haaparannassa. Viidessä kunnassa suomi on virallinen kieli ruotsissa. Meillä se on koko valtakunnassa, Ahvenanmaalla jopa ainoana virallisena kielenä. Se olkoon eri asia.
Ihmeitten aika ei ole ohi. Jos Suomessa on 5,5 prosenttia, elikkä 289 000 ruotsinkielistä, saamenkielisiä ja romaneja on suunnilleen saman verran, noin 6 000 kumpaakin, saamenkielisissä oma kanava, omaa ohjelmaa, monia uutisia, hyvä näin. Miksi me maksamme yhteiskunnan varoilla yhdelle kielivähemmistölle näin suuren summan? 16 prosenttia Ylestä menee ruotsinkieliseen toimintaan ja katsojia 0,2 prosenttia. Korostan näitä asioita moneen kertaan, että ne jää kaaliin.
Seuraavaan asiaan, arvoisa herra puhemies! Mielestäni digi-tv:n ongelmia kärjistetään. Kun näin suuri muutos tehdään, uusi tekniikka ei taatusti ole heti valmis. Nyt uudistuksesta on mennyt vain muutama kuukausi, mutta tekniikka alkaa vähitellen olla ojennuksessa. Oli järkevää siirtyä digitekniikkaan kerralla eikä maakunnittain, kuten Ruotsissa. Kyllä se siitä pikkuhiljaa. Olemme Euroopan edelläkävijöitä, olkaamme onnellisia siitä. Yleisradion julkisen palvelun velvoitteen mukaan kaikkien kansalaisten on saatava sama palvelu. Siihenkin Yle on valmistautunut tarjoamalla katvealueiden muutamalle tuhannelle asukkaalle erittäin edullisen mahdollisuuden siirtyä uuteen tekniikkaan satelliittiantennin avulla.
Arvoisa herra puhemies! Tietosuojalaki on mielestäni itsesuojelulaki. Miksi ihmeessä me pelkäämme sitä, että kun ostamme maksullisen kanavan kortin, että samalla rekisteröityisimme myöskin tv-lupamaksun maksajiksi. Aivan kuten ministeri Lindén on tänäkin iltana useasti maininnut, tv-lupamaksu ei ole maksu vain Ylen, vaan kaikkien kanavien katsomisesta. Siis, kun omistat television ja sinulla on siitä yhteys television kanaville, sinä olet velvoitettu maksamaan saman 208 euroa 15 senttiä vuodessa, asuisitpa sitten missä tahansa Suomessa, puhutpa mitä kieltä tahansa tai tunnustatpa mitä uskontoa tahansa.
Muistan oikein hyvin ajan, kun silloinen Kolmos-tv alkoi näkyä Oulussa. Ensimmäinen Oulussa nähty ohjelma oli iltapäivällä: Timo T.A. Mikkosen Tänään, tässä ja nyt. Muistin sen siitä, kun Timo T.A. Mikkonen pyysi minut tähän ensimmäiseen Oulussa nähtyyn ohjelmaansa vieraaksi. Pienenä anekdoottina, että tuolloin muuten Mikkosen palveluksessa oli minua jututtamassa kyseisessä ohjelmassa myös nykyinen kansanedustaja Maria Guzenina-Richardsson. Ei meillä Oulussa nokiteltu, kuten ed. Pulliainen muistaa, siitä tv-lupamaksun suuruudesta, vaikka kaikki kanavat ei meillä näkyneetkään ennen tuota päivää. Sama maksu oli kaikilla, vaikkei kanavat näkyneetkään. Tämä oli hyvin pitkään näin.
Ylellä on julkisen palvelun velvoite. On hyvä, että myös me huonokuuloiset - olen pakotettu käyttämään täällä Suomen korkeinta lainsäädäntövaltaa käyttävän eduskunnan hälisevässä ja erittäin huonoilla äänentoistolaitteilla varustetussa salissa kuulolaitetta - saamme parannusta palveluun tekstityksen muodossa. Meitä huonokuuloisia Suomessa on yli 700 000. Useimmilla huonokuuloisuus johtuu muista syistä kuin minulla, minulla se lienee kärjistetysti sanottuna tarkoitushakuista. Toimin ammattimuusikkona, kuten ed. P. Virtanen tietää, yli 20 vuotta ilman kuulosuojaimia. Hyvät ystävät, kertokaa lapsillenne, että kuulo on arvostettava asia: käyttäkää itse ja määrätkää myöskin jälkikasvunne käyttämään korvien sisään laitettavia tulppia esimerkiksi mennessänne kovaääniseen konserttiin. Minä en sitä ymmärtänyt. Eipä silti, että sitä olisi kukaan minulle tai aikalaisilleni ollut kertomassakaan.
Viestintävirasto on lisännyt tv-lupatarkastajien määrää. Ihmettelen kuitenkin, eikö tällä tekniikan vuosituhannella voida löytää vapaamatkustajia tekniikan keinoin? Taksin voit nykyään tilata kännykällä sanomatta sanaakaan, gps-paikannin kertoo sijaintisi. Miten on mahdollista, ettei myös televisiossa jo hankintavaiheessa voisi olla siru, joka kertoisi muun muassa laitteen sijainnin? Kuulin vasta tänään tai eilen ministerin suusta, että nykyinen tietosuojalaki estää lupatarkastajien pääsyn kerrostaloihin. Olemmeko säätäneet lakeja, jotka suojaavat meitä liikaa? Onko ihmisen tietosuoja karannut käsistä? Järki käteen ja ennen kaikkea järki lakiin. Uskon, että viime kauden erinomainen lakivaliokunnan puheenjohtaja, nykyinen oikeusministeri Tuija Brax, ottaa onkeensa ja vihreydestään huolimatta mitä pikimmin panee alulle tiiviin tietosuojamme purkamisen järkeviin mittoihin.
Aivan lopuksi, arvoisa herra puhemies, en ole kouluttautunut talousviisas, mutta mummon oppien sanoin - Sievissä opittuja asioita 50-luvulla - "ei voi kuluttaa enemmän kuin on kukkarossa". Siitä on lähdettävä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_97_2007_ke_p_4.shtml
Miksi valtion laitokset muuttaa linkkauksia ja osoitteita jatkuvasti? Eduskunnan puheita ei tahdo löytyä muutaman kuukauden päästä kun ositteet on muuttuneet. Sama koskee muitakin julkaisuja ja raportteja. Miksi niille ei anneta ns. kiinteitä osoitteita?
Tämän takia on tärkeätä laittaa sisällöstä, ainakin jutun ydinkohdasta, kopio tänne sivulle. Pelkällä linkillä et tee mitään vuosien päästä. Tämä jäi pois äskeisestä.
Rajala sanoo, kuinka "häntä oli varoitettu puhumasta asiasta"!!!!! Tuossa taas tuli todiste svekotyylisestä korruptiosta, josta olen aikasemminkin kirjoittanut.
Svekot eivät siirtele riihikuivaa rahaa, kuten useissa muissa maissa. Siitä voisi jäädä helposti kiinni.
Svekot yksinkertaisesti UHKAILEVAT. Peiteltyjä uhkauksia ja ohimennen kuiskauksia, joilla uhataaan lopettaa poliitikon ura, jos uskaltaa vastustaa pkkoruotsitusta.
Tällainen on sitä suomalaista korruptiota!