Myntti kirjoittaa:
"...Että Jokela, kuntauudistus ja ilmasto mainittiin uudenvuodenpuheessa, oli odotettua ja positiivista, koska ne ovat kuumia puheenaiheita.Mutta samasta syystä on pantava merkille, että presidentti Halonen valitsi täyden vaikenemisen siitä ruotsinkielisyyden alasajosta, joka on menossa Suomessa.Tämä on erikoista siksi, että hyökkäykset ruotsalaisuutta vastaan ovat olleet koko syksyn dominoiva kärkiteema suomenruotsalaisessa TV:ssä ja radiossa.
Että Tarja Halonen on positiivisesti suuntautunut suomenruotsalaisiin, se tiedetään entuudestaan, joten siitä ei syytä tuohon vaikenemiseen voi hakea. Jos vaikeneminen oli inhimillinen ohikatsominen, olkoon se hänelle anteeksi annettu. Mutta jos hän katsoo, että presidentin huomion antamista alleviivaavalla tavalla kummallekin kansalliskielelle ei tarvita, niin siinä tapauksessa meillä on edessämme laajemmin huolta herättävä piirre tämän päivän Suomessa.Siinä tapauksessa Halosen puhe sisältyy suurempaan kaavaan, jossa suomenruotsalaisuudelta suljetaan pois tuki juuri nyt, silloin kun se sitä kaikkein eniten tarvitsisi.Että uhka julkista palvelua kohtaan antaa aiheen massaprotesteihin suomenruotsalaisten keskuudessa, suomenmaalaisen poliisin suomenkielistyminen, ja lisäksi artikkeli saksankielisessä Dolomiten-lehdessä Etelä-Tyrolissa, Italiassa (20.12.), ovat vain kaksi esimerkkiä siitä, että jotain poikkeuksellista on tekeillä Suomessa juuri nyt.
Presidentti pitää puheensa kahdella kielellä, suomeksi ja ruotsiksi, koska kummallakin on perustuslaillinen asema kahtena tasavertaisena kansalliskielenä. Ajatellen sitä, että me tänä vuonna huomioimme ruotsalaisen valtion valtionhajoamista, olisi ollut paikallaan muistuttaa siitä, miksi Suomella on ne kaksi kansalliskieltä ja siitä, mihin se velvoittaa.
Halonen antoi toki kehoituksen muistaa omia vähemmistökieliämme ja tähän vähemmistöryhmään kuuluu kieltämättä myös suomenruotsalaiset.Mutta on valtava ero marginalisoituneiden vähemmistökielien ja vähemmistökieli ruotsin välillä, joka nauttii juridisessa mielessä tasavertaisesta statuksesta enemmistökielen kanssa.
Yksi selitys Halosen Naton ohittamiselle hiljaisuudella puheessaan voi olla, että kysymys on geopoliittisesti herkkä ja että puolustuliittoasioilla on tapana kuohuttaa ihmisiä.Saamme toivoa, että mitään sellaisia perusteita ei ole taustalla siinä, että Halonen valitsi uuden vuoden puheessaan täysin sivuuttaa ruotsinkielisen tahon suuren puheenaiheen.
Kenneth Myntti
Publ. idag kl. 00:58"
"...Että Jokela, kuntauudistus ja ilmasto mainittiin uudenvuodenpuheessa, oli odotettua ja positiivista, koska ne ovat kuumia puheenaiheita.Mutta samasta syystä on pantava merkille, että presidentti Halonen valitsi täyden vaikenemisen siitä ruotsinkielisyyden alasajosta, joka on menossa Suomessa.Tämä on erikoista siksi, että hyökkäykset ruotsalaisuutta vastaan ovat olleet koko syksyn dominoiva kärkiteema suomenruotsalaisessa TV:ssä ja radiossa.
Että Tarja Halonen on positiivisesti suuntautunut suomenruotsalaisiin, se tiedetään entuudestaan, joten siitä ei syytä tuohon vaikenemiseen voi hakea. Jos vaikeneminen oli inhimillinen ohikatsominen, olkoon se hänelle anteeksi annettu. Mutta jos hän katsoo, että presidentin huomion antamista alleviivaavalla tavalla kummallekin kansalliskielelle ei tarvita, niin siinä tapauksessa meillä on edessämme laajemmin huolta herättävä piirre tämän päivän Suomessa.Siinä tapauksessa Halosen puhe sisältyy suurempaan kaavaan, jossa suomenruotsalaisuudelta suljetaan pois tuki juuri nyt, silloin kun se sitä kaikkein eniten tarvitsisi.Että uhka julkista palvelua kohtaan antaa aiheen massaprotesteihin suomenruotsalaisten keskuudessa, suomenmaalaisen poliisin suomenkielistyminen, ja lisäksi artikkeli saksankielisessä Dolomiten-lehdessä Etelä-Tyrolissa, Italiassa (20.12.), ovat vain kaksi esimerkkiä siitä, että jotain poikkeuksellista on tekeillä Suomessa juuri nyt.
Presidentti pitää puheensa kahdella kielellä, suomeksi ja ruotsiksi, koska kummallakin on perustuslaillinen asema kahtena tasavertaisena kansalliskielenä. Ajatellen sitä, että me tänä vuonna huomioimme ruotsalaisen valtion valtionhajoamista, olisi ollut paikallaan muistuttaa siitä, miksi Suomella on ne kaksi kansalliskieltä ja siitä, mihin se velvoittaa.
Halonen antoi toki kehoituksen muistaa omia vähemmistökieliämme ja tähän vähemmistöryhmään kuuluu kieltämättä myös suomenruotsalaiset.Mutta on valtava ero marginalisoituneiden vähemmistökielien ja vähemmistökieli ruotsin välillä, joka nauttii juridisessa mielessä tasavertaisesta statuksesta enemmistökielen kanssa.
Yksi selitys Halosen Naton ohittamiselle hiljaisuudella puheessaan voi olla, että kysymys on geopoliittisesti herkkä ja että puolustuliittoasioilla on tapana kuohuttaa ihmisiä.Saamme toivoa, että mitään sellaisia perusteita ei ole taustalla siinä, että Halonen valitsi uuden vuoden puheessaan täysin sivuuttaa ruotsinkielisen tahon suuren puheenaiheen.
Kenneth Myntti
Publ. idag kl. 00:58"
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.