Ostimme viime kesänä -82 rakennetun konesaumatulla katteella olevan talon. Konesaumatun katteen alla laudoitus joka on harjalla, sisätaitteella (L-muotoinen talo) ja räystäällä puskusaumassa ja muualla harvemmassa. Aluskatetta ei ole. Nyt pakkasella katteessa on harvan laudoituksen välissä alapinnalla hieman kuuraa. Oletettavasti yläpohja päästää hieman lämpöä "harakoille" ja kosteus tiivistyy kuuraksi katteeseen. Kylmä ullakko tuulettuu ilmeisesti kohtalaisesti, kun välitilassa tuntuu melkoinen veto enkä ole ainakaan vielä havainnut kosteuden tiivistymisen aiheuttamia vuotoja.
Jotain kosteuden tiivistyksen aiheuttamaa kuiten on, koska sisätaitteen räystään reunaan muodostuu jääpuikkoja. Räystäs melko leveä (lähemmäs 120 cm - 150cm), tavallaan kapea kuisti. Taitteen kohdalla lisäksi takaovi josta lämmintä ilmaa saattaa myös nousta ylös (ainakin ovea avattaessa) ja tiivistyä katteeseen.
Kysymykset kuuluukin:
- Onko kuuran muodostus tuon ajan aluskatteettomissa peltikatoissa tyypillistä ja onko odotettavissa ongelmia, vaikka niitä ei ole vielä itse havaittu eikä myyjäkään sellaisista kertonut (osto kiinteistövälittäjän kautta )
- Mistähän johtunee sisätaitteen räystäsreunaan tulevat jääpuikot, jostain kosteutta, mutta mistä?
Jotain kosteuden tiivistyksen aiheuttamaa kuiten on, koska sisätaitteen räystään reunaan muodostuu jääpuikkoja. Räystäs melko leveä (lähemmäs 120 cm - 150cm), tavallaan kapea kuisti. Taitteen kohdalla lisäksi takaovi josta lämmintä ilmaa saattaa myös nousta ylös (ainakin ovea avattaessa) ja tiivistyä katteeseen.
Kysymykset kuuluukin:
- Onko kuuran muodostus tuon ajan aluskatteettomissa peltikatoissa tyypillistä ja onko odotettavissa ongelmia, vaikka niitä ei ole vielä itse havaittu eikä myyjäkään sellaisista kertonut (osto kiinteistövälittäjän kautta )
- Mistähän johtunee sisätaitteen räystäsreunaan tulevat jääpuikot, jostain kosteutta, mutta mistä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
ei ole liian harva mitään ongelmaa ei pitäisi olla.
Peltikatolle on tyypillistä hikoileminen, eli pellin pinnalle muodostuu vettä, joka haihtuu tai tippuu pois. Aluskatteen tarkoitus on kerätä tippuva vesi. Jos aluskatetta ei ole on vain huolehdittava riittävästä välipohjan ilmanvaihdosta. Joten tuskin mitään hätää ei ole. Tarkkaile tietysti välipohjan rakenteita etteivät ole kosteita. Taitteeseen tulevat jääpuikot tulevat luultavasti siitä, että jostain kohtaa taitetta pääsee lämpöä harakoille, joka sulattaa lunta/jäätä. Kun vesi valuu pois päin ja jäähtyy räystään reunalle tulee puikko.
että pakkasella takaovea avattaessa karkaa melkoisesti lämpöä ja kosteutta,jonka pitkä räystäs sieppaa ullakolle,jossa se sitten sulattaapi taikka jäätyypi.Molempi pahempi.Kun asia on kovasti vaivannut,varsinkin pakkasella,on kai ovikin käynyt ahkeraan,ja pahentanut asiaan.
Mitä moiselle voisi sitten tehdä,onkin kinkkisempi kysymys.Itse ehkä turvautuisin rakennusalan ammattilaisen apuun ongelman ratkaisemiseksi.Jonkunlaisella välipaneloinnilla kattotuolien alapinnassa ehkä saisi ullakon tuuletusraon siirrettyä seinän vierestä räystäälle,ettei lämpö ihan suoraan hurahda ullakolle.(Kuulostaa tähänaikaan aamusta kyllä aika rumalta ratkasulta).Mutta kannattaa tutkia,ammattilaisen kanssa.
PS:henk.koht. mielipiteenä konesaumakatto ei tarvitse aluskatetta, jos ullakon tuuletus on riittävä.Jaa mikäkö on riittävä?
Sen jos tietäis....
Aikoinaan peltikaton alla ei käytetty aluskatetta, koska pelti on tiiviimpi ja varmemmin vettäpitävä kate kuin esimerkiksi tiili. Tältä osin siis yläpohjan ja katteen rakenne on tyypillinen 80-luvun tapa tehdä peltikate.
Ongelmana ei olekaan pellin vedenpitävyys vaan kondensoituminen, eli ilman kosteuden tiivistyminen pellin alapintaan. Lämpötilaerot katteen eri puolilla aiheuttavat tämän. Talvella ulkopuolella on kylmempää ja sisällä vintissä on lämpimämpää. Lämpimän ilman kohdatessa kylmän peltipinnan ilma tiivistyy vesipisaroiksi, jotka pakkasella huurtuvat ja jäätyvät pellin alle. Yläpohjan ollessa huonosti eristetty, lämpimää ilmaa pääsee enemmän vinttitilaan kondensoitumaan. Vinttitilan tuulettaminen on tärkeää aina, mutta suurilla lämpövuodoilla, mitä on odotettavissa 80-luvun rakenteissa tuuletus ei enää yksin riitä.
Tärkeintä olisi tutkia yläpohjan lämpöeristys. Onko eristykset asennettu tiiviisti, miten paksulti sitä on ja ennen kaikkea mineraalieristeillä, että höyrynsulkumuovi on kauttaaltaan ehjä ja tiivis. Myös ilmastointiputkien eristykset kannattaa tarkistaa.
Kun höyrynsulkumuovi on tarkistettu ja todettu tiiviiksi voidaan yläpohjan lämpöeristystä tehostaa esimerkiksi lisäämällä kerrospaksuutta vaikkapa puhallusvillalla, mikäli vintissä on tilaa. Tämänkin jälkeen vintin tuuletuksen varmistus on tärkeää. Yleensä tuuletus järjestetään sivuräystäiden ja päätykolmioiden kautta, mutta sitä voidaan tehostaa esimerkiksi sisäjiirien lähistöllä asentamalla harjalle tuuletusläpivientejä.
Mitä tulee myyjien vakuutteluun, niin älä ole sinisilmäinen ja luota täysin myyjiin. Ainoa mikä pätee on kirjalliset asiat, suullisiin lupauksiin ei voi jälkeenpäin vedota. Myyjät eivät ole rakennusalan ihmisiä eivätkä välttämättä ihan oikeasti tajua ongelmia rakenteissa. Suurin osa myyjistä varmaankin haluaa toimia rehellisesti, mutta siitä huolimatta myyjille myyminen on tärkeintä ei rakenteellisiin asioihin puuttuminen. Myynnistähän se leipä heille tulee.