pitkästä aikaa

kukka

en ole todella pitkään aikaan käynyt täällä palstalla. vieroitin itseni ensin tästä ja nyt pikku hiljaa bulimiasta..tai ainakin yritän :)
joulu meni..vuosi vaihtui..

Tosiaan olen sairastanut bulimiaa muutamaisen vuoden vaihtelevalla aktiivisuudella, mutta nyt taas näyttää huomattavasti valoisammalta ja hymyilyttää ehkä jo hieman, kun muistelen kuinka epätoivoinen joskus olin kun täälläkin tunteitani purin (en epätoivoinen kun täällä niitä purin, vaan tilani takia).

Tänään on hyvä päivä. En tiedä miksi. Hymyilyttää vaan. Heräsin tunti sitten. Eilen kotiuduin sairaalasta jossa olin tiputuksessa pahan anginan takia. Tänään on jopa "poikaystävän" läksiäiset, silti on jotenkin hyvä fiilis.

Pakko myöntää että oksensin eilen..en ahminut oksensin vain. Sitä on tapahtunut toisinaan. Olen pitkät ajat oksentamatta ja sitten on pakko päästä kerran se tekemään..ehkä joka toinen viikko tai..kerran kuussa..

Mutta nyt on Uusi vuosi ja mahdollisuus uudelle alulle. Voitaisiinko kaikki aloittaa alusta?

Kun joillain kerran on tipaton tammikuu, voisikos meillä olla yrjötön tammikuu? Itsevoisin yrittää tästä päivästä lähtien. Ja jos menee hyvin niin jatkaa vaikka helmikuunkin samalla linjalle :)

8

452

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • moikka!

      Todella hienoa että olet parantunut ja koita pysyä sillä linjalla koska elämä on paljon helpompaa niin..Kyse kuitenkin on itsetunnosta. Ei meidän tarvitse hallita tunteitamme syömällä vaan opetellaan muita keinoja. Niin minäkin tein ja olen myös päässyt irti liiallisesta syömisestä..
      Kiva kun kannustat täällä muita ihmisä olemaan oksentamatta..se on hienoa että jotkut välittävät vilä muistakin kun itsestään.

    • kukka

      Tulinpa sitten vielä uudestaankin käväisemään täällä.
      Päätin nimittäin, että aijon hakea apua. Vaikka tilanteeni nyt onkin hyvä, en ole terve. En osaa syödä normaalisti, en voi tehdä ruokaa koska tiedän että ahmisin kaiken kerralla (vaikken oksentaisikaan), jätän syömättä todella usein ja muutenkin ruokatottumukseni ovat väärät. Tiedän mitä pitäisi tehdä mutten tiedä miten alottaisin.
      Ja koska viikon päästä "poikaystäväni" lähtee pois hetkeksi veikkaan, että homma repeää käsistä kun taas olen yksin.
      Siksi maanantaina aijon soitaa (enkä vain aijo vaan soitan) omalle lääkärille ja varaan ajan. Tuli mitä tuli, mutta tervehän minusta tulee.
      Toivottavasti joku muu aloittaa vuoden myös uusin katsein. En usko, että kaikki haluaa istua päiviään vessassa sormet kurkussa. Tai jos haluaa niin kerronpa jotain. Teiltä jää aika paljon näkemättä. stemppiä kaikille. :)

      • klöojhgfd

        kiva kuulla että paremmin menee,ilmoitteleppas maanantaina miten lääkärille soittaessa meni! itse oon parantunut omin neuvoin bulimiasta,monta vuotta meni päivät oksentaessa..tuli siinä parantumisvaiheessa muutama takapakki mut ne kerrat väheni ja väheni..nyt jo pari vuotta parempaa ja on niin hyvä olo ja jaksaa tehä vaikka mitä.ruoalla ei enä samanlaista otetta entä aiemmin,muutkin asiat kiinnostaa! sitä kohti vain sinäkin,onnea !


    • kukka

      Soitin ja varasin ajan omalle lääkärille..syynä..perustarkastus..
      Ei ollut vaikeaa, mutta kun ensi maanantaina pääsen lääkäriin niin saanko suuni auki. Siinä on haastetta. Mutta näin pitkällekkään en ole ikinä ennen päässyt, että saavutus tämäkin :)

    • kukka

      huoh. huomenna olisi totuuden hetki. ihan rehellisesti sanottuna tekisi mieli jättää väliin. pelottaa ja kaduttaa että edes ryhdyin tähän.
      tekisi mieli perua koko aika ja yrittää vielä yksin.

      • mar

        Saithan suusi auki? :)
        Toivottavasti..

        -Mar


      • kukka
        mar kirjoitti:

        Saithan suusi auki? :)
        Toivottavasti..

        -Mar

        menin ja sain. Lääkäri oli jotenkin..yllättävän..neutraali. Hävetti kyllä toden teolla mennä sinne..parikymppinen aikuinen joka ei osaa syödä eikä ainakaan hallita sitä. Mutta sain lähetteen ravitsemusterapeutille, lääkäri totesi saman kuin minäkin että masentunut en ole. En tarvitse lääkitystä enkä välttämättä terapeuttiakaan jos en halua. Nyt vain taas odottelen.


      • kukka
        kukka kirjoitti:

        menin ja sain. Lääkäri oli jotenkin..yllättävän..neutraali. Hävetti kyllä toden teolla mennä sinne..parikymppinen aikuinen joka ei osaa syödä eikä ainakaan hallita sitä. Mutta sain lähetteen ravitsemusterapeutille, lääkäri totesi saman kuin minäkin että masentunut en ole. En tarvitse lääkitystä enkä välttämättä terapeuttiakaan jos en halua. Nyt vain taas odottelen.

        psykiatrin kanssa siis ei välttämättä tarvitse käydä juttusilla...vaan ainoastaa ravitsemusterapauttilla..


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitään järkeä?

      Että ollaan erillään? Kummankin pää on kovilla.
      Ikävä
      129
      2083
    2. Noniin rakas

      Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi
      Ikävä
      105
      1906
    3. Kumpi vetoaa enemmän sinuun

      Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?
      Ikävä
      84
      1679
    4. Lasten hyväksikäyttö netissä - Joka 3. nuori on saanut seksuaalisen yhteydenoton pedofiililtä

      Järkyttävää! Lapsiin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö verkossa on yhä pahempi ongelma. Ulkolinja: Lasten hyväksikäy
      Maailman menoa
      66
      1555
    5. Multa sulle

      Pyörit 24/7 mielessä, kuljet mun mukana, mielessä kyselen sun mielipiteitä, vitsailen sulle, olen sydän auki, aitona. M
      Ikävä
      33
      1202
    6. Ei se mene ohi ajan kanssa

      Näin se vaan on.
      Ikävä
      84
      1193
    7. Nainen, olen tutkinut sinua paljon

      Salaisuutesi ei ole minulle salaisuus. Ehkä teimme jonkinlaista vaihtokauppaa kun tutkisimme toisiamme. Meillä oli kumm
      Ikävä
      56
      1152
    8. Tavoitteeni onkin ärsyttää

      Sua niin turhaudut ja unohdat koko homman
      Ikävä
      110
      1103
    9. Mies, eihän sulla ole vaimoa tai naisystävää?

      Minusta tuntuu jotenkin, että olisit eronnut joskus, vaikka en edes tiedä onko se totta. Jos oletkin oikeasti edelleen s
      Ikävä
      47
      1076
    10. Onko sulla empatiakykyä?

      Etkö tajua yhtään miltä tämä tuntuu minusta? Minä ainakin yritän ymmärtää miltä sinusta voisi tuntua. En usko, että olet
      Ikävä
      44
      1023
    Aihe