ikävää, en pääse eroon tunteista erästä miestä kohtaan. Ei suhteesta voi tulla mitään, ollaan niin erilaiset kaikin puolin.
Vaan aina hän tulee mieleeni, kaikkialla. Annoin mennä sen niin pitkälle, etten tajunnut mitä itselleni tein...raastavaa rakkautta.
Koska olen suhteessa, asia on vielä mutkikkaampi. Ja hän olisi kiinnostunut ollut minusta, katseet, eleet...rakkaus ei kysy lupaa, kun se tulee. Nyt vaan peitän tunteeni, suren syvällä sisällä.
Vaan aina hän tulee mieleeni, kaikkialla. Annoin mennä sen niin pitkälle, etten tajunnut mitä itselleni tein...raastavaa rakkautta.
Koska olen suhteessa, asia on vielä mutkikkaampi. Ja hän olisi kiinnostunut ollut minusta, katseet, eleet...rakkaus ei kysy lupaa, kun se tulee. Nyt vaan peitän tunteeni, suren syvällä sisällä.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Sinulla, aiotko tosiaan pystyä hänet unohtaan ?. En haluaisi olla saappaissasi..
tosiaan, vaan nyt oon luovuttanut. Elän kummallista elämää ja vaikeaa. Ja en ole tätä tahallani halunnut.
Ei se mieskään silloin aikoja sitten varmasti tiennyt mun tilannetta ja itse taas en arvannut, että voisin rakastua toiseen.
Suloisen, katkera rakkaus. Järkikö pitäisi ottaa käteen vai mitä, en tosiaan tiedä..
Mies, joka ei välitä, niin se on ihan sama, mitä hänen kanssaan tekee. Tehkööt, mitä lystää. Ei elämän tarkoitus ole katkeruus. Olet ollut rakastunut mahdottomaan tapaukseen. Siitä ei hyvää seuraa.
Eihän kukaan tahallaan ihastu, mutta kun ne tunteet vain tulevat. Sitten on haaveita ja unelmia, joita sitten eletään jonkun utopiaihmisen kautta, kun ei niitä tosielämässä saa aikaiseksi.
Kun itse tästä suhteesta selviän jotenkin hengissä, niin antaa olla vähän aikaan, kun otan ketään rinnalleni. Myöskään yhdenkään varatun kanssa en ala edes flirttaamaan vaan vittuilen suoralta kädeltä, jos alkaa jotain pelaamaan.
On vain ihmisiä, jotka käyttävät toisia hyväksi ja ihmisiä, joita käytetään hyväksi. Päätä itse, kumpaan joukkoon haluat kuulua.
sitä vaan miettii omaa suhdetta, onko mun mieskään mulle rehellinen. Se on niin hyvä loppujen lopuksi manipuloimaan,koko ajan saa olla jotenkin varuillaan. Vaikka on ihan hyvä mies, mutta en tiedä.
Mun haaveet suuresta rakkaudesta on vaan romahtamassa ja mietin miten saan sisältöä elämään. Onko kohtalo määrännyt mut olemaan yksin. Koko ajan kaipaan jotain.
Miehen - joka pitää naista otteessaan ja sopivasti pitää varpaillaan - kanssa kannattaa olla tarkkana ja pitää huoli, ettei mene joka kerta "koukkuihin".
Hyvä ja hyvä. Mieti hyvät ja huonot puolet ja listaa vaikka paperille. Jos on jatkuva kaipuu johonkin, niin kyllähän sekin kertoo jostain. Haluaisi tehdä muutoksen. Mutta se on välillä vaikea tehdä muutosta yksin, jos toinen ei suostu tulemaan mukaan, että joutuu vetämään kivirekeä perässä. En tiedä. Jotain pitäisi tehdä kuitenkin.
vaikka koitan sitä kaunistella ja mieskin yrittää koko ajan. Ja se tuo kummallissia asioita suhteeseen..vieraannutaan vaan enemmän.
Yrittää kaikin keinoin pitää mut.
Mut kyl mä selviän, jotenkin. En anna periks.
Jos ei muuta, niin naisen on ainakin huolehdittava omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Jos joku suhde ei tuo muuta kuin huonoa fiilistä, niin pois, pois.
ei voi olla näkymättä, kyllä mun mies sen vaistoo, vaikka en ole kertonut mitään. Ja oma epävarmuus on pinnalla..tää on hullua.
Tulee mieleen eräs henkilö kauan sitten, jota arvostelin ja paheksuin,,, ja nyt oon samassa tilanteessa.
Rakkaus ei ole aina sama kuin onnellisuus, ja kun rakastuu, mikä meitä ohjaa rakastumaan. Miksi oon nyt tässä tilanteessa? Kaikki seesteinen, selvä, tasainen, varma on poissa.
..paitsi, että olimme hyvin samanlaiset kaikin puolin. Mutta varattu, joten suren minäkin.
mitä samaa meistä löytyy..yhteistäkin on, myönnän. Ainakin sielujen sympatia, vaikka koitan kovasti sen kieltää.
Mutta sielujen sympatia, todellakin. Siinäpä se kai lyhyesti, koska muuta yhdistävää emme kehittäneet.
No..eipä sitten muuta.
????!!!!!?????
vai joku muu? Mut on kai paras lakata täällä toivomasta mitään, ei hän lue näitä tai jos lukee , ei varmasti vastaa :(, vaikka tunnistaisikin.
Toivon , että uusi vuosi toisi onnea ja menestystä, kaikille. Myös meille sydämen murtaneille..
Tai vastaa :). Miten sen tiedät ?. Kerro mun eka kirjain. Hmm. Jotakin tuttua tässä on ja siksi vastasinkin.
on J
oppinut....
Nimesi eka kirjain..voisko se olla M - olenko väärässä?
???
en jaksa enää, järki mukaan nyt ja heti. Huomenna on loppuelämän ensimmäinen päivä.
Mä pakotan sinusta itse itselleni kaverin, hyvän kaverin, ja jos se ei sulle sovi, sekin käy mulle. Mun elämä ei ole enää sinusta kiinni..on tärkeempääkin (piste)
Kirjain on j :). Mutta meitähän on montakin samalla kirjaimella alkavaa, eikö? Hei kerro ihmeessä hänelle tunteesi.. Kertomasi perusteella sanoisin hänenkin olevan ihastunut sinuun ;).
sattumaa.
Kirjoitin tähän pitkät jutut, mut poistin ne. Ja en kerro, en särje itseäni enää.
Voi ollakin näin. Enkä kehoita sua särkemään itseäsi, tunne on se joka sen kehoituksen antaa jokaiselle meistä. Itsekin liian pitkälle päästin vaan yhden ihastumisen, eli samoissa särkymisissä liikun. Olisin vaan mielenkiinnosta halunnut tietää, mitähän poistit ?.
paljon hyvää ja rikkosin vaan kaikkien elämän, kuitenkin jostain muusta haaveilen.
Se tunne, mistä tuleekaan, joka saa sydämen tuntemaan niin kovasti ja selvästi, kertoo kaiken, ei anna vaihtoehtoja...turha sitä on pettää, pettää vain itseään.
Mitä poistin..? En mitään erikoista, jotain sekavaa höpötystä, jotain joka on kiertänyt rataa mun päässä ihan liian kauan.
sinulle J, sydämellä
Kun siltä tuntuu niin tekee. Enpä osaa sanoa tuohon oikein mitään. Muista aina kuitenkin sinä olet itse se joka päätät mitä haluat, eikä kukaan osaa tai edes halua puolestasi päättää. Olen muuten joskus samanlaisessa tilanteessasi tehnyt päätökseni... Nyt täytyy kömpiä peiton alle, mietin vaikka sinua. Näinkin taas unta viime yönä hänestä, ei voi kun sanoa kauniita unia sinullekin :). Toivottaa joku j.
:)vielä halusin sen kertoo
Meni ?. Vai oon kiva :). Itse olet mukava myös. Olit muuten mielessäni tänäänkin.. Niinkuin aina siitä lähtien kun tapasin sinut/hänet. Ei vaan voi mitään....
kiitos kysymästä! Päiväni meni töitä tehden..ja siinä sivussa ajatuksia kokoilin ja mietin, miten kaikki päättyy ja kuinka saan järjen ja tunteet balanssiin(?) Ja miksi teen tästä niin ison numeron...voispa lähtee jonnekin autiolle saarelle, hävitä vaikka lyhyeksi aikaa.
Oon niin järki ihminen, ihan liikaa. Vois joskus antaa mennä vaan, tunteella :)
Ei niin voi mitään, oot oikeessa, ei tosiaan mitään. Paitsi haaveilla..
Sanoit, taidan lähtee kohta toiselle puolen palloa ;). Tai menenkin.. Päätetty jo. Tunteella olen mennyt, taitaa välillä järkikin pilkahtaa esille(ihan vähän vaan). Tarkoitinkin tuolla "ei voi mitään" Että mielessä olet kuitenkin vaikka ei saisi enään olla.. Onhan se iso numero ainakin minulla, jos johonkin ihastun :). Niin harvoin tapahtuvaa.
Sinulle :). Nyt on mentävä taas sinne peiton alle tuhiseen. Aamuun ei ole enään paljoa aikaa, Näenköhän tänä yönä hänestä unta ;)
mut hyvää matkaa silti, pääsisin minäkin, jos vaan lähtisin, kaikki taitaa olla vaan mun laiskuudesta kiinni, se tunteiden kertominenkin toiselle.
Kerran oon aikasemminkin rakastunut kuin salamana, uskon siis siihen, että voi rakastua kertaheitolla..silloin vaan erottiin ja en tiedä hänen nimeäänkään edes (voi kuulostaa kummalta), mutta ei siitä voi erehtyä. Juteltiin monta tuntia, halattiin ja sitten kävelin pois..ja myöhemmin olin ihan ällikällä.
"ei saisi enää olla"...ei kukaan kiellä, jos molemmat rakastuu, voiko sitä estää. En minäkään ole usein ihastunut, tämä on ainut laatuista ja niin syvälle sieluun koskettavaa.
Mistä tulee näin kova kaipuu rakastaa. Suuri voima, mut on saanut niin pois tolaltaan, mut koitan kuitenkin järjissäni pysyä ;)..edes jotenkin.
Jos molemmat rakastuu.. Ne tunteiden kertomiset ovatkin aika tärkeitä, jos niitä ei voi kertoa niin mitäs siitä seuraa =?. Vaikka kuinka näkee toisesta ne eleet niin ei se auta pidemmälle. Itse olen siinä uskossa että hän ei halua muuta kuin ystävänä olla, sillain kaukasesti. Siksi en saisi ajatella häntä enään muuta kuin ystävänä. Täytyyhän tässä ruveta elään eteenpäin, en tahtoisi olla kiinni sellasessa mitä ei ole... Jos hän kertoisi ne tunteensa niin olisi asiat erilailla, tiedät kai mitä tarkoitan.
tiedätkö, miten tuntuu hyvältä saada tietää, miltä tuntuu "vastapuolelta", siis kun en osaa ollenkaan asettautua miehen rooliin.
Itse en osaa tulkita toisen ajatuksia (varmasti), ja vaikee on mun tilanteessa mennä sanomaan mitään, mikä antais ymmärtää, mitä tunnen..oon vaan niin vanhanaikainen.
Ja niin sitä ollaan sitten kaukaisia ystäviä, katseet ei narraa, koittipa olla miten neutraali tahansa.
Jossain vaiheessa iskee sitten väsymys, ei jaksa ja ei pysty unohtamaankaan. Kun ei voi olla oikein mitenkään.Kun pelkää samalla, että tulee haavoittuvaksi, tietää miten heikko on toisen edessä.
Hyvin sanoit, elää täytyy ja kun mitään ei oikein oo. Joku on joskus varoitellut tästä, ettei kannata jäädä koukkuun...mut taas yksi katse, se on menoa, vois suostua mihin vaan, mitä toinen pyytäis.
Ja jos toinen vaan katsookin ihan ystävänä, ei ihastuneena, näkee vain, miten hupsu olen. Tiedän, että oon ollut vaikea ja minusta ei varmasti voisi kuvitella ihastumista...niin on kait muillakin.
Nytkin mietin, millaista olis tehdä iltapalaa ja syödä yhdessä vierekkäin katellen telkkaria, halitellen :)
Kirjoitus, tai miten kirjoitit :). Tuo loppu teki muuten hienon tunteen sisälleni, ajattelen juuri nyt taas enemmän häntä. Niin se yksi katse vaikuttaa uskomattomalla tavalla minuun, ei nää ei kuule mitä ympärillä tapahtuu.. Niin ja sen on huomannut muutkin, minulle on sanottu jo monet kerrat hänestä ja hänen katseistaan. Mitä siinä sitten teen :(. Oon vaan.. Kun ei voi muutakaan. Olisitkin hän ja olisit tosiaan kattelemassa telkkaria yms.. :)
voi kirjoittaa avoimesti, onneksi. Saa raotettua sitä piilotettua osaa minusta..sitä parasta.
Hyvää yötä vaan taas,sinisin siivin kaipauksella..minä
Kiitos ja hyvää yötä sinullekin, uniin sut halajan nähdään taas..;).