Kovasta panostuksesta ja pakotuksesta huolimatta ruotsin kieli ei valtaa asemia Suomessa siksi, että suomi on kehittyneempi ja ilmaisuvoimaisempi kieli. Suomen kielioppi on monimutkainen, mutta johdonmukainen. Ilmaisuvoimaa tuovat erityisesti monipuoliset sijamuodot, joka on prepositioita käyttökelpoisempi ja ilmaisuvoimaisempi järjestelmä. Lauseiden merkitys ei riipu sanajärjestyksestä, vaan sijamuodoista:
Koira puri miestä.
Koira miestä puri.
Miestä puri koira.
Miestä koira puri.
Puri miestä koira.
Puri koira miestä.
Kaikissa vaihtoehdoissa perusmerkitys on muuttumaton ja sanajärjestyksen vaihtelu tuo vivahdetta (tietenkään kaikki ylläesitetyt vaihtoehdot eivät ole yleisesti käytettyjä sanajärjestyksiä).Ruotsinkielellä on vaikea ilmaista asioita yhtä vivahteikkaasti.
Kummallisena jäänteenä Ruotsin kielessä on "sukupuoleton" en- ja ett-sukujen käsite, joka on vain tarpeeton taakka.
Ilmaisuvoimassa on tietenkin kyse pienistä eroista ja asian saa kerrottua kaikilla sivistyneillä kielillä. Ainakin jos ottaa kädet, ilmeet, pikkusanat ja painotuksen avuksi. Suomalaisten "ilmeettömyys" puhuessaan voi johtua siitä että kieli itsessään on riittävän ilmaisuvoimainen.
Suomenkielen sijamuotojen tuomasta ilmaisutehosta esimerkki:
"Luin eilen Anna Kareninaa."
Tulee selväksi, että Tolstoin suurteosta luettiin vain jonkinverran, koska sen kokonaan lukeminen päivässä olisi poikkeuksellista. Olisi toki mahdollista kehuskella, että "luin Anna Kareninan eilen".
Ruotsiksi:
"Jag läste Anna Karenina i går."
Heti tekee mieli huudahtaa, että koko kirjanko!
"Läste du hela boken!"
"Nej, jag läste bara en kapitel av Anna Karenina i går."
Puolustukseksi on todettava, että kielen epätäsmällisyys inspiroi keskustelua...
Myös venäjän ja ranskan kielellä voidaan suoraan ja tehokkaasti, verbien aspekteilla, ilmaista samanlaisia vivahteita.
Olen ihmetellyt sitä, miksi ruotsin kieltä pidetään "porttikielenä". Eli kielenä, jonka oppiminen helpottaa muiden kielien opiskelua.
Koira puri miestä.
Koira miestä puri.
Miestä puri koira.
Miestä koira puri.
Puri miestä koira.
Puri koira miestä.
Kaikissa vaihtoehdoissa perusmerkitys on muuttumaton ja sanajärjestyksen vaihtelu tuo vivahdetta (tietenkään kaikki ylläesitetyt vaihtoehdot eivät ole yleisesti käytettyjä sanajärjestyksiä).Ruotsinkielellä on vaikea ilmaista asioita yhtä vivahteikkaasti.
Kummallisena jäänteenä Ruotsin kielessä on "sukupuoleton" en- ja ett-sukujen käsite, joka on vain tarpeeton taakka.
Ilmaisuvoimassa on tietenkin kyse pienistä eroista ja asian saa kerrottua kaikilla sivistyneillä kielillä. Ainakin jos ottaa kädet, ilmeet, pikkusanat ja painotuksen avuksi. Suomalaisten "ilmeettömyys" puhuessaan voi johtua siitä että kieli itsessään on riittävän ilmaisuvoimainen.
Suomenkielen sijamuotojen tuomasta ilmaisutehosta esimerkki:
"Luin eilen Anna Kareninaa."
Tulee selväksi, että Tolstoin suurteosta luettiin vain jonkinverran, koska sen kokonaan lukeminen päivässä olisi poikkeuksellista. Olisi toki mahdollista kehuskella, että "luin Anna Kareninan eilen".
Ruotsiksi:
"Jag läste Anna Karenina i går."
Heti tekee mieli huudahtaa, että koko kirjanko!
"Läste du hela boken!"
"Nej, jag läste bara en kapitel av Anna Karenina i går."
Puolustukseksi on todettava, että kielen epätäsmällisyys inspiroi keskustelua...
Myös venäjän ja ranskan kielellä voidaan suoraan ja tehokkaasti, verbien aspekteilla, ilmaista samanlaisia vivahteita.
Olen ihmetellyt sitä, miksi ruotsin kieltä pidetään "porttikielenä". Eli kielenä, jonka oppiminen helpottaa muiden kielien opiskelua.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mutta mitä sellaista koiraesimerkissäsi on mitä ei voitaisi ilmaista muilla kielillä ja miksi kuvittelet, että vivahteita ei voisi ilmaista muuten kuin suomen kielessä? Entä Anna Kareninan lukemisessa?
Aika mielenkiintoista, olisi oikeastaan kiva nähdä ruotsinkielinen käännös esimerkille. Kouluruotsilla yritän:
En hund högg en man.
En man höggdes av en hund.
Höggdes en hund en man.
Höggdes en man av en hund.
Enempää en osaa...
Imperfektiivisen tekemisen esittämiseen ei taida olla muuta keinoa kuin adverbiaalin tms. käyttö
"Jag läste Anna Karenina en timme i går"
Joku paremmin osaava voisi valaista asiaa?
Eri kielissä asiat ilmaistaan erilaisin keinoin. Joiakin vivahteita voidaan suomeksi ilmaista muuttamalla sanajärjestystä tai lisäämällä jonkun tavun - koirako miestä puri - vähän samoin keinoin kuin italiassa.
Ruotsin kielen sanajärjestys on sidottu, eivätkä ruotsin sanajärjestyssäännöt sovellu muihin kieliin. Suomen sanajärjestys ei sekään ole vapaa, vaan on sidottu lauseen ilmaisemaan ajatukseen. Pakottavia muotosääntöjä ei juuri ole.
"Eri kielissä asiat ilmaistaan erilaisin keinoin."
Aivan niin. Meistä suomalaisista oman kielen tapa ilmaista asioita voi tuntua tietysti paremmalta kuin jonkin toisen kielen, mutta se ei tarkoita sitä, että se olisi jotenkin objektiivisesti parempi tapa.
pakko on ruotsia nuss
Kas, itse MC paikalla :)