Jos sukunimen voi ottaa avioituessa kumpi sukupuolitahansa, niin mistä enää kohta tietää mitä sukua ite kukanenkin on?
Ja onko tämä edes Raamatun mukaista?
Miksi pitää kaikki vanhat perinteet muuttaa, eikä niille enää anneta sitä arvoa, mikä niille kuuluu?
Ja onko tämä edes Raamatun mukaista?
Miksi pitää kaikki vanhat perinteet muuttaa, eikä niille enää anneta sitä arvoa, mikä niille kuuluu?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sovitaan että miehen pitää aina ottaa vaimon sukunimi. Siten tiedetään "mitä sukua kukin on."
Mutta se kertoo sen, että Jumalan Valtakunnassa, kun Jeesus tulee taoaksin, annetaan uusi nimi.
Sen teitää vain Jeesus ja asianomainen.
Koko sukunimikäytäntö hyvin nuori.
Paavalin on vain alumperin Saulus Tarsolainen ( sillä oli Tarsokseta, teltantekijän poika, siis nykyisestä Turkista)
mitä sukua itse kukanenkin on? Muun muassa sitä sukua, jonka sukunimeä kantaa, plus sen lisäksi useampaa muuta sukua. Niinhän jokainen on, ja näinhän se on ollut tähänkin asti.
Suomessahan on toimittu pitkään väärin, kun lapset on pantu isän nimelle. Juutalaisen perinteen ja Raaamatun mukaan lapset tulisi äidin nimelle.