Mikä tekee siitä ohitse päästämisestä, niin vaikeaa??
Sen ymmärrän, jos on autolla liikenteessä ja ei ole yksinkertaisesti tilaa, mutta sitä en tajua, että ajetaan moottoripyörällä rajoitusten mukaan tai vielä hiukan alle ja ei voida antaa tilaa siirtymällä hiukan oikealle ja antaa nopeamman mennä ohi.
Pariin otteeseen olen tämän kesän aikana ajellut prätkän perässä tämän ajaessa, joko rajoitusten mukaan tai sitten hiukan alle. Toisella kertaa oli kapea mutkitteleva tie ja kaksi prätkää peräkkäin. Takimmainen taisi olla lähinnä harjoittelemassa, joten ymmärrän ajon epävarmuuden sekä myös sen, että olivat tulleet suht hiljaiselle tielle kokemusta keräämään. Ajeli aivan tien keskellä(siis ei kaistan) ja kurveissa ei uskaltanut oikein kantata, joten nopeus putosi 50km/h ja 60km/h väliin. Suorilla sitten nousi liki 80km/h. Ei elettäkään, että olisi ollut halua päästää ohi.
Sain sitten kotteroni kiihdytettyä ja pääsin ekasta ohi. Toinen niistä pärräilijöistä olikin sitten sellainen, joka ansaitsi hatun noston. Ajoi ihan tien oikeaan sivuun ja näytti kädellä, että ohi vaan.
Toinen tapaus oli jokin aika sitten. Saavutin prätkäilijän ja eikä vaikuttanut mitenkään kokemattomalta. Ajettuani ohitus etäisyydelle tämä prätkäilijä siirtyi ihan keskiviivan tuntumaan ja ajeli varmaan piruuttaan hiukan alle nopeusrajoitusten. Tällaista toimintaa en jaksa tajuta.
Ajelen senverran itsekin motukalla, että tiedän sen miten helppoa sillä on antaa tilaa autoille ja muille nopeammin liikkuville, jos on halua ja niin olen tehnytkin.
Kyse ei ole siitä, että motoristin pitäisi sääntöjen puitteessa siirtyä sinne oikealle vaan siitä, että sinne siirtyminen osoittaa, että kuski ottaa muutkin huomioon liikenteessä kuin itsensä.
Sen ymmärrän, jos on autolla liikenteessä ja ei ole yksinkertaisesti tilaa, mutta sitä en tajua, että ajetaan moottoripyörällä rajoitusten mukaan tai vielä hiukan alle ja ei voida antaa tilaa siirtymällä hiukan oikealle ja antaa nopeamman mennä ohi.
Pariin otteeseen olen tämän kesän aikana ajellut prätkän perässä tämän ajaessa, joko rajoitusten mukaan tai sitten hiukan alle. Toisella kertaa oli kapea mutkitteleva tie ja kaksi prätkää peräkkäin. Takimmainen taisi olla lähinnä harjoittelemassa, joten ymmärrän ajon epävarmuuden sekä myös sen, että olivat tulleet suht hiljaiselle tielle kokemusta keräämään. Ajeli aivan tien keskellä(siis ei kaistan) ja kurveissa ei uskaltanut oikein kantata, joten nopeus putosi 50km/h ja 60km/h väliin. Suorilla sitten nousi liki 80km/h. Ei elettäkään, että olisi ollut halua päästää ohi.
Sain sitten kotteroni kiihdytettyä ja pääsin ekasta ohi. Toinen niistä pärräilijöistä olikin sitten sellainen, joka ansaitsi hatun noston. Ajoi ihan tien oikeaan sivuun ja näytti kädellä, että ohi vaan.
Toinen tapaus oli jokin aika sitten. Saavutin prätkäilijän ja eikä vaikuttanut mitenkään kokemattomalta. Ajettuani ohitus etäisyydelle tämä prätkäilijä siirtyi ihan keskiviivan tuntumaan ja ajeli varmaan piruuttaan hiukan alle nopeusrajoitusten. Tällaista toimintaa en jaksa tajuta.
Ajelen senverran itsekin motukalla, että tiedän sen miten helppoa sillä on antaa tilaa autoille ja muille nopeammin liikkuville, jos on halua ja niin olen tehnytkin.
Kyse ei ole siitä, että motoristin pitäisi sääntöjen puitteessa siirtyä sinne oikealle vaan siitä, että sinne siirtyminen osoittaa, että kuski ottaa muutkin huomioon liikenteessä kuin itsensä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
...se leikin kestäköön. Minkäs ne itse sille mahtavat jos ei yhteistyökykyä löydy. Ja jos siinä itse vielä menee parin metrin päähän kurvailemaan "hei väistäsikkö" ni varmasti ottaa aivoon. Yleisesti ottaenkin ohitus pitäisi aina tehdä vasenta kaistaa pitkin, ei parinkymmenen sentin päästä sillä tavalla että ilmavirta huiskauttaa ohitetun metsään. Tällä siis lähinnä viittaisin siihen että moottoripyöräilijällikin on koko oikea kaista käytettävissä.
Onhan toki moottoripyöräilijällä koko oikea kaista käytettävissä ja sitä tarkoitinkin sillä ettei väistäminen ole mitenkään liikennesäännöissä.
Silloin kun motoristi siirtyy mahdollisimman oikealle, kun toinen on ohittamassa, niin väli ohitettavan ja ohittajan välillä kasvaa(normaalisti) ja silloin ei se ilmavirta heitä ketään metsään, mutta jos motoristi on aivan keskiviivan tuntumassa, niin silloin mennään jo melko liki ja ilmavirta on voimakkaampi, vaikkakin metsä on ehkä metrin kauempana.
Ohitustilanteesta tulee huomattavasti turvallisempi ja kivuttomampi, kun kumpikaan osapuoli ei ole hampaat irvessä puollustamassa oikeuksiaan vaaran uhallakin.
Ja jos autoilijan ei tarvi kokonaan siirtyä vasemmalle kaistalle, niin ohitus aika/matka pienenee ja näin ollen myös ns. kriittinen hetki on pienempi.
"Silloin kun motoristi siirtyy mahdollisimman oikealle, kun toinen on ohittamassa, niin väli ohitettavan ja ohittajan välillä kasvaa(normaalisti) ja silloin ei se ilmavirta heitä ketään metsään..."
Tottakai kasvaa ja se on moottoripyöräilijän kannalta hyväkin.
"...mutta jos motoristi on aivan keskiviivan tuntumassa, niin silloin mennään jo melko liki ja ilmavirta on voimakkaampi, vaikkakin metsä on ehkä metrin kauempana."
Moottoripyöräilijän oma asia on missä kohtaa se ajaa milloinkin. Tietenkin kaikista viisainta olisi pysyä aina kun mahdollista mahdollisimman oikeassa laidassa kolareiden ja läheltä piti tilanteiden välttämiseksi.
"Ohitustilanteesta tulee huomattavasti turvallisempi ja kivuttomampi, kun kumpikaan osapuoli ei ole hampaat irvessä puollustamassa oikeuksiaan vaaran uhallakin."
Totta kai.
"Ja jos autoilijan ei tarvi kokonaan siirtyä vasemmalle kaistalle, niin ohitus aika/matka pienenee ja näin ollen myös ns. kriittinen hetki on pienempi"
Ohitusaika ei varsinaisesti muutu(kork. sadasosasekunteja) vaikka ajaisi suoraan oikeaa kaistaa ja moottoripyöräilijä väistäisi lepikkoon tai itse ohittaisi vasenta kaistaa. Tuosta kriittisestä hetkestä sanoisin että mitä lähempää ohitat, sitä vaarallisemmaksi ohittaminen koituu, kuten jotain jo selittelin.
""Silloin kun motoristi siirtyy mahdollisimman oikealle, kun toinen on ohittamassa, niin väli ohitettavan ja ohittajan välillä kasvaa(normaalisti) ja silloin ei se ilmavirta heitä ketään metsään...""
"Tottakai kasvaa ja se on moottoripyöräilijän kannalta hyväkin. "
- Tästäkin on tässä kyse, kun en tajua miksi osa ei tee näin?
"Moottoripyöräilijän oma asia on missä kohtaa se ajaa milloinkin. "
- Tietysti se on jokaisen motoristin oma asia ja niin on autoilijankin oma asia kuinka läheltä motoristin ohittaa, jos tuolle linjalle lähtee.
"Ohitusaika ei varsinaisesti muutu(kork. sadasosasekunteja) vaikka ajaisi suoraan oikeaa kaistaa ja moottoripyöräilijä väistäisi lepikkoon tai itse ohittaisi vasenta kaistaa."
- Ohitusmatka on suhteessa pienempi suoraan ajoon mitä pitempi on ohitusmatka. Optimaalisessakin ohituksessa tulee vain jokusia metrejä joten teoreettinen aika jää pieneksi, mutta kaikki se oheistoiminta mikä liittyy menemiseen vastaantulijoiden kaistalle kokonaan, tuo jonkin verran lisää aikaa ja aina, kun ollaan vastaantulevien kaistalla onnettomuusriski kasvaa.
Itse ajelin Mille R:llä eilen nelikaistaista pikatietä ja lähdin ohittamaan vanhaa carina 1.6:sta. Tämä pelle (liki keski-ikäinen mies!) tallasi ruoskastaan kaasun pohjaan.. Luuli varmaan, että se vaikeuttaa meikäläisen ohitusta...=))
Mitähän kicksejä kyseinen carina -setä mahtoi tuostakin saada..
En tarkoittanut kirjoituksessani mitenkään yleistää motoristeja, sillä sellainen olen itsekin, vaan sitä, että asennoituminen liikenteeseen ja muihin tielläliikkujiin korostuu, kun pyörällä ajaessa lisääntyy mahdollisuudet ottaa muutkin huomioon, mutta niitä mahdollisuuksia ei käytetä.
Yleisesti voisi kuvitella, että nämä kuskit, jotka eivät anna tilaa ovat niitä samoja tientukkeita, jotka tekevät sen autollaan.
Toivon mukaan tämä kyseinen Carina kuski ei omista prätkää sillä silloin tuo ohittajan kiusaaminen olisi helpompaa, tosin kyllä saattaisi maantieihottuma olla herkässä, jos päästää kaasun liian aikaisin. :o)
Ajelin viime viikolla Vaalimaalle päin, kun muuan amiskarina porukka lähti kiusaamaan ohitus yritystä tekevää Passattia. Ohituksen aikana tämä hörhö painoi kaasua ja yritti estää ohituksen, mutta puhti loppui tässä vaiheessa kesken. Tästä alkoi sitten takapuskurissa roikkuminen ja härnääminen, kunnes ohitus paikka viimen aukeni ja Passatti antoi poikasten mennä menojaan. Sattumalta poikkesin samalle huoltamolle pojujen kanssa. Kehotinkin kuskin ostamaan itselleen leegoja kotiin, ettei tarvitsisi tulla tielle leikkimään. Pojat naureskelivat mennessään, että oppipahan ajamaan ylinopeutta. Epäilempä. Kai Passatin kuskikin huomasi, että lapset olivat asialla. Mikäs opettaja tuollainen on, joka vasta on itse oppinut olemman kakkaamatta vaippoihin. Jos olisin itse ollut moisen ilkeyden kohteena olisi kuski pilliruokinnassa vielä pitkään.
"Kyse ei ole siitä, että motoristin pitäisi sääntöjen puitteessa siirtyä sinne oikealle vaan siitä, että sinne siirtyminen osoittaa, että kuski ottaa muutkin huomioon liikenteessä kuin itsensä."
Eikös autokoulussakin opeteta, että aina tulee ajaa mahdollisimman lähellä kaistan oikeata reunaa, niin että kai tämä koskee moottoripyöriä aivan yhtä kaikki. Ryhmittyminen on asia erikseen.
Jos moottoripyöräilijä ajaa rajoituksen mukaan (vai vähän alle) niin eihän hänen tarvitse edes olettaa, että kenelläkään olisi tarvetta päästä ohitse?