Ensimmäinen kirje Timoteukselle 2
1. Minä kehoitan siis ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta,
2. kuningasten ja kaiken esivallan puolesta, että saisimme viettää rauhallista ja hiljaista elämää kaikessa jumalisuudessa ja kunniallisuudessa.
3. Sillä se on hyvää ja otollista Jumalalle, meidän vapahtajallemme,
4. joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.
5. Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus,
6. joka antoi itsensä lunnaiksi kaikkien edestä, josta todistus oli annettava aikanansa,
7. ja sitä varten minä olen saarnaajaksi ja apostoliksi asetettu - minä puhun totta, en valhettele - pakanain opettajaksi uskossa ja totuudessa.
Paavalin kirje Tiitukselle 2
11. Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille
12. ja kasvattaa meitä, että me, hyljäten jumalattomuuden ja maailmalliset himot, eläisimme siveästi ja vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa,
13. odottaessamme autuaallisen toivon täyttymistä ja suuren Jumalan ja Vapahtajamme Kristuksen Jeesuksen kirkkauden ilmestymistä,
14. hänen, joka antoi itsensä meidän edestämme lunastaakseen meidät kaikesta laittomuudesta ja puhdistaakseen itselleen omaisuudeksi kansan, joka hyviä tekoja ahkeroitsee.
15. Puhu tätä ja kehoita ja nuhtele kaikella käskyvallalla. Älköön kukaan sinua halveksiko.
1. Minä kehoitan siis ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta,
2. kuningasten ja kaiken esivallan puolesta, että saisimme viettää rauhallista ja hiljaista elämää kaikessa jumalisuudessa ja kunniallisuudessa.
3. Sillä se on hyvää ja otollista Jumalalle, meidän vapahtajallemme,
4. joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.
5. Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus,
6. joka antoi itsensä lunnaiksi kaikkien edestä, josta todistus oli annettava aikanansa,
7. ja sitä varten minä olen saarnaajaksi ja apostoliksi asetettu - minä puhun totta, en valhettele - pakanain opettajaksi uskossa ja totuudessa.
Paavalin kirje Tiitukselle 2
11. Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille
12. ja kasvattaa meitä, että me, hyljäten jumalattomuuden ja maailmalliset himot, eläisimme siveästi ja vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa,
13. odottaessamme autuaallisen toivon täyttymistä ja suuren Jumalan ja Vapahtajamme Kristuksen Jeesuksen kirkkauden ilmestymistä,
14. hänen, joka antoi itsensä meidän edestämme lunastaakseen meidät kaikesta laittomuudesta ja puhdistaakseen itselleen omaisuudeksi kansan, joka hyviä tekoja ahkeroitsee.
15. Puhu tätä ja kehoita ja nuhtele kaikella käskyvallalla. Älköön kukaan sinua halveksiko.
Vastaukset 2
Vanhimmat
On vaan niin, että vaikka kuinka palvelisi Jumalaa tehden noita tekoja, elämä ei suju vaikeuksitta, vaan matkalla on jos minkälaista mutkaa ja orjantappurapensasta.
Ajallisessa elämässämme emme pelastu mistään vaaroista, emmekä vahingoista.
Jokapäiväiset uutiset eri puolilta maailmaa kertovat, että aina sattuu ja tapahtuu, enimmäkseen vakavia uutisia.
Jumalan varjelus ei näy oikeastaan missään, mitä nyt suomen talvisodassa ja miksei jatkossakin, kun maamme säästyi vihollisen valloitukselta.
En minä ainakaan jaksa odottaa tulevaisia, kun on tässä nykyisyydessäkin aivan tarpeeksi kestämistä.
Jokapäiväinen elämä on niin haastavaa, ettei siinä enää jouda, eikä jaksakkaan ajatella tuonpuoleisia.
No, seurapenkissä kyllä olisi aikaa vakavoitua ja pohtia tulevaa haudantakaista elämää, mutta en mä viitti, minua kiinnostaa enemmän, miten pärjäisin tässä elämässä, kun menot tuppaa olemaan aina tuloja suurempia.
se on aivan täyttä totta.
Ainahan Jumala ei anna sitä mitä me haluamme.
Mutta se voi helpottaa monesti, kun uskovaisena voi luottaa kuitenkin, että se Jumala tietää meidän tarpeemme ja antaa sen mukaan.
Kaikki paha ei ole Jumalasta, vaan se on sielunvihollisesta.