Kuuntelin kun tänään aamupäivällä tuli radiosta "Sadanvuoden sykkeessä" Jukka Kuoppamäen tekemiä lauluja.
Siinä oli Tapsan pieni haastattelupätkä , jossa hän totesi , että:
" Jos Kuoppamäki olis tarjonut mulle laulua SATULINNA , niin kyllä mä olisin heti sen levyttänyt. Kyllä sen haistaa nuhanenkin , että siinä on iso hitti."
Tuli tuosta vaan mieleen, että olisi kiva jos sille Tapsan uudelle levyllä olisi ainakin vaikka yksi Jukka Kuoppämäen Tapsalle tekemä tekemä laulu. Jukka on hyvä lauluntekijä.
Ohjelmassa kuultiin myös Tapsan laulama "Katson vuorilta laaksoon". Se on Jukka Kuoppamäen tekemä , samoin kuin R.AK.A.S-laulussa on Jukan sävellys , (mutta sanat on muistaakseni jonkun muun).
Onko Jukka Kuoppamäki tehnyt Tapsalle jotain muita lauluja ?
Siinä oli Tapsan pieni haastattelupätkä , jossa hän totesi , että:
" Jos Kuoppamäki olis tarjonut mulle laulua SATULINNA , niin kyllä mä olisin heti sen levyttänyt. Kyllä sen haistaa nuhanenkin , että siinä on iso hitti."
Tuli tuosta vaan mieleen, että olisi kiva jos sille Tapsan uudelle levyllä olisi ainakin vaikka yksi Jukka Kuoppämäen Tapsalle tekemä tekemä laulu. Jukka on hyvä lauluntekijä.
Ohjelmassa kuultiin myös Tapsan laulama "Katson vuorilta laaksoon". Se on Jukka Kuoppamäen tekemä , samoin kuin R.AK.A.S-laulussa on Jukan sävellys , (mutta sanat on muistaakseni jonkun muun).
Onko Jukka Kuoppamäki tehnyt Tapsalle jotain muita lauluja ?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mulla ei nyt ainakaan tule nyt mieleen kuin nuo mainitsemasi pari laulua, jotka Jukka Kuoppamäki on Tapsalle tähän mennessä tehnyt.
Hei kaikki fanit ja antifanit!
Ihan aluksi:
Tämä ei tule olemaan mikään tavanomainen arvostelu tai ihailu Tapani Kansaa kohtaan vaan haluan tässä yhteydessä ottaa esille nimenomaan tämän Jukka Kuoppamäen ihannoinnin nyt kun tilaisuus kerrankin koitti tällä palstalla. En ole "Tapsukka" Kansan ihailija koska hän on "vaativaan makuuni" liian kotikutoinen. Lukekaa kirjoitus loppuun, ehkä ymmärrätte.
Sanon tässä tämän ainoan kerran, että pastori Jukka Kuoppamäki on yksi yliarvostetuimmista (ja samalla mielestäni kauheimmista) suomalaisista säveltäjistä. Minun mielestäni hän yksinkertaisesti raiskaa musiikkia. Tuotokset ovat toisensa jälkeen kammottaviakin kammottavimpia.
Hänen kauheat yltiökansalliset, nationalistiset sävellyksensä ovat jostain "menneeltä aikakaudelta" jolloin elettiin naiivissa punamulta-hallitusten luomassa ilmapiirissä, eli jossain ns. suomalaisessa linnunkodissa, ja luultiin että jokin mollivoittoinen tai sinivalkoinen rallatus on se juttu (tyyliin "Sininen ja Valkoinen", "Pikkumies"). Aikana jolloin Eloveena-tyttö juoksi peltoja pitkin miestä "pakoon" ja siitä seurannut rakastelu tapahtui pimeässä, vaatteet päällä jossain pellon laidalla sijaitsevassa lahonneessa heinäladossa. Ja aikana jolloin sana presidentti oli synonyymi nimelle Kekkonen.
Kuoppamäen menneeseen aikaan juuttunut "musiikki", samoin kuin Seinäjoen yhtä järkyttävät Tangomarkkinat vievät suomalaista musiikkia noin 30 vuotta taaksepäin. Yksinkertaistettuna: aivan kauheata, aivan kornia ja aivan aikansa elänyttä eli sanalla sanoen: ala-arvoista.
En arvosta(kuten arvata saattaa)Kuoppamäen musiikkia pätkääkään enkä toivo Seinäjoen Tangomarkkinoillekaan kuin mahdollisimman pikaista loppua ja kohtahan nekin toivottavasti loppuvat kun nykyiset sodanjälkeen siitetyt fanit seniilisoituvat ja lopulta heittävät veivinsä. Vai montako 60/70/80-lukulaista näette näissä bileissä? Siis prosentuaalisesti laskien!?
Kaiken järkyttävyyden huippu oli, että pastori Kuoppamäki kutsuttiin tämän vuoden Suomen euroviisukarsintoihin ehdokkaaksi omiin Helsingissä järjestettäviin euroviisuihimme!
Hei haloo: katsokaa ja verratkaa Kuoppamäkeä ja Hanna Pakarista (tykkään Hannasta vaikka en ole fani eikä Hannan kappalekaan ollut mikään mestariteos jos nyt ei huonokaan)! Kumpikohan on enemmän tätä päivää ja kansainvälisempi? Kumpikohan edustaa 2000-luvun Suomea?
ONNEKSI, siis ONNEKSI Kuoppamäen musiikin sukupolven edustajat rupeavat olemaan niin seniilejä /toinen jalka haudassa/kuolleita, että hän EI koskaan enää tule saavuttamaan sellaista suosiota tuolla "antimusiikillaan" mitä hän aivan käsittämättömästä syystä on saavuttanut aiemmilla vuosiKYMMENILLÄ.
Nyt hallitsee uusi suomalainen musiikkisukupolvi joka on jopa saavuttanut listasijoja länsieurooppalaisilla ja yhdysvaltalaisilla listoilla! Ei huonoa, eihän?
Montako Kuoppamäen kauhukabinetista revittyä rallatusta olemme näkeneet kotimaamme listojen ulkopuolella? Taitaa olla niinkuin vanhassa mainoksessa jossa hammaslääkäristä tullut koululaispoika leuhki äidilleen "reikiä NOLLA".
Jukka Kuoppamäen kaikenlainen tuotanto pitäisi lailla kieltää. Ja tälläinen rillumareimuusikko oli jopa ehdolla Iskelmä-Finlandian saajaksi.
No, palkinnon kriteerit tuntien, ehkä hän olisi jopa sen ansainnutkin. En siis arvosta ky titteliä yhtään. Varsinkin kun sen ensimmäinen saaja oli tämä onneton Antti Huovila. Uskomatonta! (Kuoppamäki olisi tässä tapauksessa ansainnut sen ennen Huovilaa tai KUKA tahansa pitkän linjan iskelmäartisteistamme).
En voi tuntea kuin suurta häpeää tällaisten Suomenmaan edustajien edessä varsinkin kun liikun paljon Ruotsissa (sukulaisia ja ruotsalaisten kanssa aviossa olevia ystäviä),jossa on kansainvälisiä tähtiä ja nekin suuret tähdet jotka ovat kuuluisia lähinnä vain kansallisella tasolla (esim Lill-Babs Svensson ja loistava, edesmennyt Monica Zetterlund) ovat kansallisen huipputason lisäksi kansainvälisiä hengeltään. Jotain mikä puuttuu meidän sinivalkoisilta Kuoppamäiltä, Katri-Helenoilta jne tyystin. Kovin kotikutoista ja sisäsiittoista on siis meidän VANHAT musiikkipiirit. Menkööt Kuoppamäet, Sillanpäät (on jopa Ruotsin kansalainen mutta ei pärjäisi siellä alkuunkaan), Kala-ojat jne länsinaapuriin opettelemaan vähän GLAMOURIA ja KANSAINVÄLISYYTTÄ.
Olen pahoillani, että en pysty ilmaisemaan suurta inhoani Jukka Kuoppamäen musiikkia kohtaan vahvemmin mutta se johtuu yksinkertaisesti siitä, että rakastamani suomen kielestä puuttuvat ne voimasanat joita olisin halunnut tässä tilanteessa käyttää.
Tapsukalle siis terveisiä: unohda koko Kuoppamäki!
Terveisin
Eräs joka arvostaa mm klassista, jazzia, rhythm and blues sekä gospel musiikkia että kunnianhimoisesti tuotettua kevyttä musiikkia (pop, iskelmäkin jne... en siis todellakaan ole nirso musiikin suhteen).
PS! Ainoat Suomen ns. kevyen musiikin kansainväliset mitat täyttävää tähteä olivat edesmenneet Laila Kinnunen ja ihana Carola. Molemmat olivat monilahjakkuuksia ja molemmat olivat kykeneviä esim. jazz-tulkintoihin. Sääli, että molemmat kuolivat suhteellisen nuorina, toinen alkoholismin aiheuttamiin sairauksiin ja toinen Alzheimerin sairauteen.
Marion Rung oli 1970-luvulla aika lähellä kansainvälistä läpimurtoa (mm El Bimbo-kappalellaan saksaksi laulettuna mutta kunnianhimo ei riittänyt, sääli).
Omistan tämän kirjoitukseni siis La Lailalle ja ihanalle Carolalle. RIP.
Siinäpä tuli paljon asiaa ja aika kovaa ja painavaa kritiikkiä Jukka Kuoppamäestä.
En minäkään mikään erityinen Jukka Kuoppamäki-fani ole, mutta kyllä hän ainakin tyypillisiin nykyiskelmiin verrattuna etenkin sanoittajana on mielestäni taitava. Hänen lauluissaan on joitakin ihan hyviä ja sisältörikkaitakin lauluja. Säveltäjän taidoistaan en ole ihan niin vakuuttunut (en tiedä oliko itse säveltänyt ne viimevuoden Euroviisu-ehdokas biisinsä, mutta oli ne aika karmeita rallatuksia. T.Kansan hyvät tulkitsijantaidot menisivät sellaisissa lauluissa ainakin aivan hukkaan).
Tapsa pärjää hienosti ilman Kuoppamäkeäkin, joten en minäkään hänen tekemiään lauluja Tapsalle millääntavalla hingu.
kuin omasta päästä, tosin näin hyvin en osaisi tuoda sitä julki. Kyllä se on taivaan tosi, ettei meidän nämä iskelmälaulajat / kevyen musiikin laulajat / viihdelaulajat ole päässeet sille tasolle, kuin esim. länsinaapurimme musiikkitaivaan tähdet. Olen aina pitänyt ruotsalaisesta musiikista, se on jotenkin melodisempaa, laulu ja tulkinta 'pehmeämpää' ja kansainvälisempää. Tyyli on jo niin erilaista, varmaan se on pitkän perinteen rasite meille suomalaisille. Mutta ehkä tämä suomalainen tyyli sitten sopii meille suomalaisille.
Tietty nuo nykyajan artistit, jotka täältä meiltä ovat nyt hienosti päässeet esille kansainvälisestikin, ovat toki pari sukupolvea nuorempia kuin meitin Katrit, Paulat, Dannyt, Tapsat ja Karit. Täytyy kuitenkin muistaa, että he (ja moni muu) olivat kuitenkin kovia sanoja -60 ja -70 luvulla sen ajan nuorison elämässä, jolloin musiikki vasta haki omaa jalansijaansa ihmisten ajanvietteenä.
Carolasta olen täysin samaa mieltä kanssasi. Onneksi meille jäi upeita tulkintoja vieläkin kuunneltavaksi.
En tässä malta nyt olla puuttumatta samalla Jorma Panulan mielipiteeseen suomalaisesta viihdemusiikista. Tuli vkonloppuna MTV:ltä tuo Mestareita ja perillisiä -ohjelmasarjan finaali, jossa kansa oli äänestänyt mm. eri taiteen/tieteen/urheilun aloilta ne kaikkein parhaat. Viihdemusiikin (vai oliko nyt kevyen musiikin) kohdalla Panula tyytyi ainoastaan tokaisemaan, että tämä tyylilaji on suurinpiirtein täyttä roskaa, semmoista kevyttä viihdesoopaa. Tuon sarjan muuten voitti Juice.
No katsoin jonkin aikaa sitten vuorostani Lappeenrannan laulukilpailun finaalia. Minä en pitänyt kuulemastani, ehkä en sen suuruutta ja uljuutta sitten vaan ymmärrä. Mutta en minä sitä kuitenkaan roskaksi haukkuisi. Pidän kyllä klassisesta musiikista, mutta en sielläkään jostain Kalevi Ahon-tyylisestä nykyklassisesta.
Itse kuulun tuohon nyky- ja entisajan iskelmää kuuntelevien joukkoon, Kuoppamäkeäkin kuuntelen, sävellyksistä pidän eniten jo useasti mainitsemastani Katson vuorilta laaksoon ja Paljon sanomatta jää. Nehän ovatkin kyllä jo vanhempia kappaleita.
Tämä teksti, johon otin kantaa, oli tosi piristys tälle niin ala-arvoiseksi menneelle Tapsan ja toisten ihmisten ihmisarvoa alentaneelle keskustelulle. Siitä suuri kiitos sinulle, toivottavasti pysyt 'linjoilla'.
Mä en tuon ruotsalaisen musiikin päälle niin hirmuisen paljon perusta. ABBA nyt tietysti on sellanen bändi jonka biisit on tosi hyviä ja melodisia, mut ei ruotsista esim. viimevuosina niin kaksisia biisejä ole esim. euroviisuissa kuultu. Enemmän mä tykkään italialaisesta musiikista ja jos naapurimaista pitää valita, niin niistä mua taas miellyttää eniten Viron musiikkikulttuuri, aina Georg Otsista alkaen.
Kyllä mä tykkään suomalaisista lauluista kuitenkin kaikista eniten. Se on hyvä, että meillä on omaleimainen ja rikas musiikkikulttuuri ja -tyyli.
Katselin kans telkkarista "Mestareita ja Perillisiä"- ohjelmaa tuossa viikonvaihteessa ja vähän kyllä ihmetytti sen Jorma Panulan kommentit, kun oikeastaan mikään sillle ei kelvannut. Oli, kuin happaman sitruunan niellyt koko ohjelman ajan. Kevyttämusiikkia se ei tosiaan arvostanut ollenkaan, eikä myöskään mm. Vesku Loiria ja Spede Pasasta elokuvaviihteen alalla.
Peter von Bagh oli tosi hyvä siinä ohjelmassa. puhui erittäin fiksusti ja sivistyneesti. Totesi mm. siitä paljon puhutusta kansainvälisestä gloriasta jotenkin niin, että miks meidän jokaisen pitäisi hankkia joku mitali ulkomailta, ennenkuin mukamas ollaan mitään? Se on hirveän tyhmää ja provinsiaalista ajattelua.
Ei voi olla totta! Kuoppamäen antimusiikista siirryttiin ruotsalaisen kevyen musiikin mollaamiseen?
Lue vielä kerran ajatuksella se posti mihin vastasit. Sinulla taisi mennä ohi se varsinainen pointti.
Vai että virolainen kevyt musiikki lyö laudalta ruotsalaisen, oh yes... Abban pystyy kuka tahansa heittämään esimerkiksi mutta aika paksua on tuo sun tekstisi muutoin.
Montako virolaista huippua kansainvälisellä iskelmämusiikin tasolla pystyt heittämään?
Montako ruotsalaista ja montako suomalaista?
Tulee mieleeni minun mummoni joka väitteli äitini kanssa siitä onko Jumalaa olemassa: mummo sanoi, että on koska Raamattu niin sanoo ja äitini puolestaan sanoi kuinka Raamattu voi niin väittää jolloin uskovainen mummoni sanoi mutta kun se on Raamattu ja kaikki mitä siinä sanotaan on totta. Äitini siihen: mistä tiedät, että kaikki mikä Kirjassa on kirjoitettu on totta jolloin mummoni vastasi mutta kun se on Raamattu. Eli: ei ollut mitään mieltä jatkaa keskustelua.
Tuntuu Justiinax, että olet samanlainen jääräpää kuin mummoni. Sinun kanssasi ei yksinkertaisesti voi käydä järkevää keskustelua!?
No, onneksi olet niinkuin aiemmin jo mainittiin kuoleva kansanosa. Nuoret, modernit ja kansainvälistyneet suomalaiset ottavat paikkansa kulttuurin kärjessä ja rillumareikulttuuri menee hautaan. Mitä pikemmin sen paremmin.
Mä en pänkkää yhtään mitään. Mä kirjoitin vaan, että MUN MIELEENI on enemmän virolainen, kuin ruotsalainen musiikki. Se on aivan yks ja hailee onko joku biisi tai laulaja kansainvälisesti tunnettu vai ei. Sellasta musiikkia mikä kuulostaa mun korvaani hyvältä, niin siitä mä tykkään ja sitä kuuntelen. Joku Thomas Ledin, Carola Häggvist ovat kyllä kansainvälisesti tunnettuja, mutta mä en heidän laulussaan kuule mitään kuuntelemisen arvoista.
Ruotsalaiset euroviisubiisit on usein viimeaikoina olleet hyvin tekopirteitä "renkutuksia", kun taas Virosta on usein tullut kauniita balladeja. Se on mun mielestä kauniimpaa kuunneltavaa, vaikkei se ehkä olekkaan kaikien mielestä niin salonkikelpoista, kuin joku kansainvälisesti menestynyt ruotsalainen musiikki.
Sulla ei varmaan ole tullut koskaan mieleen ,että nuoremmissakin on niitä, jotka tykkää kutsumastasi "rillumareikulttuurista". Mä tykkään ainakin välillä kuunnella myös niitä vanhoja suomalaisia kansansävelmiä yhtälailla, kun sitä ns.modernia musiikkiakin (HIM:iä, Nightwishiä... ).
Joo, totta on , että mä kuuulun kuolevaan kansanosaan, koska kukaanhan ei elä ikuisesti. Mutta jos vaan iän perusteella katsotaan, niin sitten mulla pitäis olla vielä useita vuosikymmeniä aikaa kuunnella perinteistä suomalaista rillumarei-musiikkiakin.( Koskaanhan ei tosin tiedä mitä kohtalo tuo tulleessaan.)
Jukka Kuoppamäen musiikista en minäkään mitenkään erityisesti välitä.Esim. Satulinna on mun makuuni liian imelä biisi. Joku ihan yksittäinen hyvä biisi sillä saattaa olla, mutta siinä se.
Toivottavasti suomi ei tule koskaan niin kansainväliseksi ,että täältä rillumarei-kulttuuri häviäisi. Se on osa kansallista identideettiämme. Aivan niinkuin Brasiliassa Samba, Argenttiinassa tango, Suomessa humppa ja jenkka, jne... Espanjassa taas tanssitaan ja lauletaan edelleen Macareenaa ja Lambadaa, vaikkei ne muualla maailmassa enää huudossa olekkaan. Jokaisella maalla on se oma kansallinen kulttuurinsa myös musiikissa, ja niin on hyvä.
Suomalaisen musiikin ei tarvitse kuulostaa ruotsalaiselta tai vaikka amerikkalaiselta.
Kannattaisi muiden maiden ihannoinin sijaan olla kerrankin ylpeitä omasta kulttuuristamme, niistä monista upeista laulajista, joita Suomessa on ollut aikoinaan ja on nykyäänkin.
Hyvät laulut ja laulajat ovat iättömiä. Ne on ja pysyvät, vaikka kansainväliset muotivirtaukset musiikissa vaihtuu tiuhaa tahtia.
Olen usein kuunnellut radiosta "Euroopan taivaan alla"- nimistä musiikkiohjelmaa. Siinä ohjelmassa soitetaan monia eurooppalaisia biisejä, jotka ovat todella upeita ja loistavien laulajien laulamia, mutta niin ne biisit ,kuin laulajatkin harvemmin ovat kansainvälisesti tunnettuja. Se, että ne laulut ja laulajat ovat lähinnä vaan omassaa maassaan tunnettuja himmennä niiden laulajien ja laulujen musiikillista arvoa yhtään. Monet tuntemattomat biisit ovat paljon hienompia, kuin esim. jotkut tämän päivän kansainväliset listahitit.
Kansallinen saa ja PITÄÄKIN olla (se on kaiken juju - se OMA juttu) mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Juice on hyvä esimerkki hyvästä kansallisesta muusikosta (hänellä oli se jokin) vaikka ei ollutkaan millään tavalla, eikä halunnutkaan olla, kansainvälinen. Samaten aiemmin mainittu ruotsalainen Lill-Babs: hän on samalla hyvin kansallinen mutta samanaikaisesti myös erittäin kansainvälinen ja vetovoimainen.
Presidentti Kekkonenkin oli häneen hyvin, hyvin
ihastunut. Voitte lukea Lill-Babsin muistelmat dvs. ifall ni kan svenska. Vaikka taitaa nuo muistelmat olla olemassa suomeksikin.
Siinä onko pelkästään kansallinen vai "kansalliskansainvälinen" on hiuksenhieno ero jos ymmärrätte.
Yhdyn täysin "Musican" mielipiteeseen siitä, että monessa maassa on lahjakkuuksia joita ei tunneta rajojen ulkopuolella. Yhtenä esimerkkinä mainitsen vain puolalaisen Basian (älkää edes kysykö hänen sukunimeään: liian vaikea!). Yhteistä näille ei niin tunnetuille kansallisille artisteille on kuitenkin se, että heilä on sen kansallisen identiteetin lisäksi se jokin mikä vetoaa kansallisuuden yli. Esimerkkinä vaikka moni portugalilainen fadolaulaja. Valitettavasti meidän kuoppamäillä, kalaojilla, mikkoalataloilla ja sillanpäillä jne ei sitä kipinää ole. Iso-D on jo vitsi itsessään. Enpä muuten ole vielä koskaan törmännyt ulkolaiseen joka olisi ollut haltioissaan Jukka Kuoppamäen musiikista tai Katri-Helenan äänestä (heillä ei edes ole ulkoisia avuja).
Ja häpeän esitellä, täytyy tunnustaa, näitä meidän juntteja ulkomaalaisille. Sen sijaan esim Paula Koivuniemeä (ei suosikki); Marion Rungia (kansainvälisyyttä löytyy ja mikä ulkonäkö 60-vuotiaaksi),
Anneli Saaristoa (upea persoona)jne kehtaa jo näyttää ulkomaalaiselle puhumattakaan upeasta Värttinästä (jos se ei ole kansallinen niin mikä sitten?)! Onhan meillä noita mitä näyttää ja kehua!
Mutta Kuoppamäki ja muut samaan kastiin kuuluvat painukoon niin kauas kuin pippuri kasvaa tai esiintyisivät sitten vaikka ruotsalaisina.