http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kansalaisten usko hallitukseen hiipunut/1135233074545
Hyvinvointipalveluja ei turvata, jos
talous ei ole kunnossa. HS:n kysely on hyvä "oman tunnon" muistutus hallitukselle,
mutta on monta asiaa, joiden puolesta on yhtäaikaa toimittava.
Hallitus määritteli omat tavoitteensa näin.
Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi
Sinivihreän hallitusohjelman yhdistäviä arvoja ovat ihmisen ja luonnon tasapaino, vastuu ja vapaus, välittäminen ja kannustaminen sekä sivistys ja osaaminen.
Ilmastonmuutos ja globalisaatio vahvistavat kansojen ja kansalaisten keskinäistä riippuvuutta. Maailmanlaajuiset kehityskysymykset, kansainvälisen turvallisuuden vaaliminen, pakolaisuus ja maastamuutto, Euroopan unionin laajentuminen sekä eurooppalaisen yhteistyön syventyminen vaikuttavat myös Suomeen.
Rajat ylittävät ympäristöongelmat sekä väestön ikärakenteen muutos tuovat poliittisiin päätöksiin sukupolvet ylittävän ulottuvuuden. Vastauksia tarvitaan myös muutoksiin, jotka aiheutuvat kansainvälisen talouden työnjaon kehittymisestä.
Vastaamalla näihin haasteisiin Suomi voi sekä menestyä että kantaa vastuunsa globaalien ongelmien ratkaisijana.
Suomi kuuluu jokaiselle asuinpaikasta, elämäntilanteesta, äidinkielestä tai etnisestä taustasta riippumatta. Kansalaisille on taattava oikeus vaikuttaa, osallistua ja olla osallisia päätöksenteossa.
Tarvitsemme uutta yhteisöllisyyttä. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa hallitus haluaa selkiyttää oman vastuun, yhteisen vastuun ja yhteiskunnan vastuun välistä suhdetta.
Kansalaisten perusturvaa on vahvistettava. Yhteiskunnan sosiaalisia tukia ja palveluita pitää kohdentaa huolenpitoa eniten tarvitseville. Ketään ei jätetä yksin.
Luovuus, osaaminen sekä korkea sivistystaso ovat edellytys Suomen ja suomalaisten menestymiselle. Koulun pitää vahvistaa jokaisen mahdollisuutta oppimiseen.
Työllisyyden kasvu ja julkisen talouden vastuullinen hoitaminen luovat perustan kansalaistemme hyvinvoinnin parantamiselle. Työnteon, yrittämisen ja toimeliaisuuden on aina oltava taloudellisesti kannattavaa.
Työelämää on uudistettava kolmikantaisesti. Työmarkkinoiden vakaus vahvistaa yhteisymmärryksen Suomea.
Työyhteisöjen kehittämiseksi tarvitaan toimivaa yhteistyötä työnantajien ja työntekijöiden kanssa. Hallitus haluaa myös edistää työn ja muun elämän yhteensovittamista kansalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi.
Tasa-arvon toteuttaminen yleensä sekä erityisesti työmarkkinoilla vaativat päättäväisiä toimia. Suvaitsevaisuus ja mahdollisuuksien tasa-arvo ovat oikeudenmukaisen yhteiskunnan perusta.
Sukupolvet ja rajat ylittävä ajattelu on sinivihreän hallitusohjelman johtoajatus. Hallitus haluaa uudistaa Suomea niin, että muutos on turvallinen ja se toteutetaan kansallista eheyttä vaalien.
Hyvinvointipalveluja ei turvata, jos
talous ei ole kunnossa. HS:n kysely on hyvä "oman tunnon" muistutus hallitukselle,
mutta on monta asiaa, joiden puolesta on yhtäaikaa toimittava.
Hallitus määritteli omat tavoitteensa näin.
Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi
Sinivihreän hallitusohjelman yhdistäviä arvoja ovat ihmisen ja luonnon tasapaino, vastuu ja vapaus, välittäminen ja kannustaminen sekä sivistys ja osaaminen.
Ilmastonmuutos ja globalisaatio vahvistavat kansojen ja kansalaisten keskinäistä riippuvuutta. Maailmanlaajuiset kehityskysymykset, kansainvälisen turvallisuuden vaaliminen, pakolaisuus ja maastamuutto, Euroopan unionin laajentuminen sekä eurooppalaisen yhteistyön syventyminen vaikuttavat myös Suomeen.
Rajat ylittävät ympäristöongelmat sekä väestön ikärakenteen muutos tuovat poliittisiin päätöksiin sukupolvet ylittävän ulottuvuuden. Vastauksia tarvitaan myös muutoksiin, jotka aiheutuvat kansainvälisen talouden työnjaon kehittymisestä.
Vastaamalla näihin haasteisiin Suomi voi sekä menestyä että kantaa vastuunsa globaalien ongelmien ratkaisijana.
Suomi kuuluu jokaiselle asuinpaikasta, elämäntilanteesta, äidinkielestä tai etnisestä taustasta riippumatta. Kansalaisille on taattava oikeus vaikuttaa, osallistua ja olla osallisia päätöksenteossa.
Tarvitsemme uutta yhteisöllisyyttä. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa hallitus haluaa selkiyttää oman vastuun, yhteisen vastuun ja yhteiskunnan vastuun välistä suhdetta.
Kansalaisten perusturvaa on vahvistettava. Yhteiskunnan sosiaalisia tukia ja palveluita pitää kohdentaa huolenpitoa eniten tarvitseville. Ketään ei jätetä yksin.
Luovuus, osaaminen sekä korkea sivistystaso ovat edellytys Suomen ja suomalaisten menestymiselle. Koulun pitää vahvistaa jokaisen mahdollisuutta oppimiseen.
Työllisyyden kasvu ja julkisen talouden vastuullinen hoitaminen luovat perustan kansalaistemme hyvinvoinnin parantamiselle. Työnteon, yrittämisen ja toimeliaisuuden on aina oltava taloudellisesti kannattavaa.
Työelämää on uudistettava kolmikantaisesti. Työmarkkinoiden vakaus vahvistaa yhteisymmärryksen Suomea.
Työyhteisöjen kehittämiseksi tarvitaan toimivaa yhteistyötä työnantajien ja työntekijöiden kanssa. Hallitus haluaa myös edistää työn ja muun elämän yhteensovittamista kansalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi.
Tasa-arvon toteuttaminen yleensä sekä erityisesti työmarkkinoilla vaativat päättäväisiä toimia. Suvaitsevaisuus ja mahdollisuuksien tasa-arvo ovat oikeudenmukaisen yhteiskunnan perusta.
Sukupolvet ja rajat ylittävä ajattelu on sinivihreän hallitusohjelman johtoajatus. Hallitus haluaa uudistaa Suomea niin, että muutos on turvallinen ja se toteutetaan kansallista eheyttä vaalien.
Vastaukset 8
Vanhimmat
kokoomuksen tavoite on mahdollisimman suuri ylijäämä.Suomi ei ole enää valtio vaan Oy Suomi Finland Ab
...kansalaisten on oltava tämän OY/AB:n nöyrä palvelija. Sairaat, vanhat ja invalidit ovat työttömien ohella kiusallinen kuluerä joiden "hyysäämistä" heikentämällä saadaan "luonnon valinta" toimimaan nopeammin ja talouden tulos näyttämään paremmalta.
Sen suhteen on eri hallituksissa ollut koko 1990-luku ja 2000-luku varsin yksimielistä aikaa.
Mikä on sovittu, on pidetty.
Takavuosikymmenien iltalypsyt yksittäisille kannattajakunnille etujen jakaminen on alkanut jäädä historiaan.
Valtiontaloudelle ja myös kuntien taloudelle riittää tulevina vuosina haasteita aivan riittävästi. Hyvinä aikoina pitää maksaa velkoja pois. Se on viisasta politiikkaa. Ja eikös velanotto ole siirrettyä verotusta !
kokoomuslaisen valtiovarainministerin politiikkaa.
Vastaus: koska se oli viisasta !
Tuntuu vain välillä,tai itse asiassa koko ajan pienituloinen on maksanut toisten velkaa laman ajoista lähtien.Johon hän itse oli täysin sivustakatsoja kun herrat päättivät pelata kasinoa.
koska se on niin vitun vasemmistolaista.
Kokoomus on verottajan paras ystävä.
...olivat suurin syy liki täysin epäonnistuneen ja ihmisille paljon hätää ja kärsimystä tuottaneen terveyden- ja sairaanhoidon rakennemuutoksen epäonnistumiseen. Samoja kuntakuristuslääkkeitä sovellettiin Kauniaisiin ja Kittilään, mikä kertoo päättäjien järjen köyhyydestä. Sama kuristusohjelma tosin jatkuu edelleen, joskin kansalaistoiminta on alkanut järjestäytymään terveyskeskusten alasajoja vastaan. Tämä "viisas" politiikka saa kyllä vielä rangaistuksensa äänestäjiltä.
Hyvä Sir Alfred, kokoomuksen pitäisi pureutua voimakkaammin Suomeen rakennettuihin epädemokraattisten rakenteiden purkamiseen.
Ankkalammessa (svenskfinland) on alettu keskustella yhden miehen showsta: Taxellille on keskittynyt paljon valtaa.
KUN NYT KOKOOMUS YHTEISTYÖSKENTELEE HALLITUSPUOLUELIITTOLAISENSA RKP:N kanssa, ja Rkp puhuu Svenskfinlandista, niin se pitkälle tarkoitaa yhden miehen johtamaan konsortiota Konstsamfundet, Åbo Akademin säätiö jne. JOIDEN TAKANA ON CHRISTOFFER TAXELL.
Eikö tällaisten tuki, verohelpotukset ja lobbaus PITÄISI PIKAISESTI PURKAA NYT? Edistää avoimuutta ja vastustaa korruptiota hyvävelijärjestelmää. Tällä hetkellä Svenskfinlandin lampea keikuttaa taxellismi: mikä on Taxellin yksinoikeus määrätä svenskfinlandissa?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000129&posting=22000000031761474
Ankkalammen keikuttelussa kannattaisi ottaa esille taxellismin tavoitteet: journalismin on käsiteltävä vallan keskittymää, jossa on yksi mies ja yksi ääni svenskfinlandissa. Svenskfinlandin tukeminenhan tarkoittaa tällöin yksinvallan tukemista.
Åbomaffia ja Fondmaffia: keskustelu Taxellin asemasta kiihtyy, Hbl joutuu vastaamaan
passiivisuudestaan
åbomaffia ja fondmaffia: HBL:N MAX ARHIPPAINEN JA STEFAN BRUUN OVAT JO POLTTANEET HIHANSA KUN HBL ON NOSTETTU ANKKALAMMEN PÖYDÄLLE: MIKSI RKP-LÄISTÄ SÄÄTIÖRAHOITUSMANIPULOINTIA EI KÄSITELLÄ RIITTÄVÄSTI?
Taxell johtaa Konstsamfundetia ja Stiftelsen för Åbo Akademia, jotka lämpimästi tukevat nepotismin takia (maksatti 6600 euroa kuussa kaverilleen himphampputöistä palkkaa, "under täckmantel av ett fiktivt utredningsprojekt") ÅAkademista poistunutta Broota.
Taxell on kumisetä ruotsalaisen Rkp-rahan takana JA JOHTAA KONSTSAMFUNDETIA, joka omistaa Hufvudstadsbladetin. Hufvudstadsbladet on noussut otsikoihin, koska epäillään sen väistelevän pienen piirinsä takia Rkp-läisen suurpäoman otteita Suomessa.
"Det raljeras ibland om en "FONDMAFFIA" eller "ÅBOMAFFIA" med Christoffer Taxell som capo di tutti capi, chefernas chef. Då måste Broo ses som consigliere, den centrala rådgivaren."
http://hbl.fi/text/ledare/2008/1/5/d8940.php
Söderlings insinuationer om den finlandssvenska dagspressen saknar all grund, precis som Hbl:s Staffan Bruun visat i sin polemik med Söderling. Visst, Konstsamfundet äger Hbl.
JOS ET OLE PERILLÄ MISTÄ KESKUSTELLAAN, lue tri Talan suomentama Söderlingin artikkeli:
Trygve Söderlingin paljastava artikkeli Rkp-läisestä operaatiosta nepotismi Åbo Akademissa (valtion yliopisto muuten, veronmaksajien rahat) ja Rkp-läinen tulevaisuusinsituutti
SUOMENNOS
http://heikkitala.k-netti.nu/main/weblog.asp?wid=11012
30-12-2007 Paljastavaa tekstiä suomenruotsalaisuudesta Kommentit (0)
HBL antoi tänään tilaa tällaiselle kirjoitukselle:
Roger Boo joutui lähtemään Åbo Akademista määritellessään viran kaverilleen Leif Rexille
6600 euroa kuussa, HBL:ÄÄ KRITISOIDAAN, ETTEI SE KYSY RIITTÄVÄSTI eli
no questions asked?
TRYGVE SÖDERLING:
http://hbl.fi/text/kultur/2007/12/31/d8805.php
3. Det som sänkte skeppet Broo efter 30 års kryssning var som bekant en isbergstopp: fixandet av en anställning åt vännen Leif Rex under täckmantel av ett fiktivt utredningsprojekt. Broo fick ta kritiken men – vad hände med Rex pengar? Intressant nog har jag inte sett någon reporter eller ledarskribent ställa den frågan. Har han lämnat tillbaka tre års månadslöner à 6 650 euro till stiftelsen för ÅA, plus ränta, som man rimligtvis kan förvänta sig? Eller anses Rex sakna ansvar? Är summan för obetydlig? Är det möjligtvis så att vi alla identifierar oss med Leif Rex, går och hoppas att om också jag låtsas att det regnar så kommer den stora fyrken kanske nästa gång att ramla i famnen på mig, NO QUESTIONS ASKED?