Hesarin tekemän gallupin mukaan suomalaiset arvostavat eniten hyvinvointipalvelujen turvaamista. Seuraavana listalla on tuloerojen kasvun ja köyhyyden lisääntymisen hillitseminen. Näitä on totuttu pitämään vasemmistopuolueiden poliittisina tavoitteina. Vasemmistopuolueet ovat ainakin priorisoineet näitä enemmän kuin muut. Näiden tavoittein korostuessa hallituksen suosio on kääntynyt laskuun.
Voisi siis ajatella, että edellä mainitut tavoitteet lisäisivät vasemmistopuolueiden kannatusta ja vähentäisivät oikeistopuolueiden kannatusta. Näin voikin käydä, mutta asia ei ole ihan näin yksioikoinen. Tätä ennenkin kansalaiset ovat arvostaneet hyvinvointipalvelujen turvaamisen ja tuloerojen kapeuden korkealle. Siitä huolimatta Kokoomuksen kannatus kasvoi ja SDP:n heikkeni.
Nyt voi kysyä, että mikä selittää tämän poliittisen muutoksen. On puhuttu siitä, että SDP valitsi huonon vaalistrategian ja siitä, että puolue mielletään liiaksi SAK:n poliittiseksi siiveksi. Puoluetta on moitittu myös tietyllä tavalla vanhakantaiseksi, menneessä ajassa eläväksi. Varmasti näissä väitteissä on perää, mutta epäilen, etteivät ne silti selitä muutoksia kovin ratkaisevasti.
Suomessa vaalien ratkaisijan rooliin nousee keskiluokka. Muutokset kannatusluvuissa on melko marginaalisia, mutta poliittisen suunnan kannalta hyvin ratkaisevia. Tämä johtuu huonosta poliittisesta rakneteesta eli kolmipuoluejärjestelmästä, mistä pitäisi päästä eroon. Se taas edellyttää Kepun tippumista luonnollisiin mittoihinsa kuten on käynyt esim. Ruotsissa.
Mikä sitten heiluttaa vaalit ratkaisevaa keskiluokkaa? Epäilen, että eri puolueiden imagolla ei ole siinä ratkaisevaa roolia. Uskon, että politiikan sisältö kuitenkin viime kädessä ratkaisee. Ja sitten varsinaiseen päätekijään tässä yhtälössä. Se on minusta keskiluokkaisten ihmisten luottamus taloudelliseen kehitykseen yleensä ja luottamus oman henkilökohtaisen talouden vakaudesta.
Viime vaalien aikaan tällainen taloudellinen luottamus tulevaisuuteen lisääntyi. Tämän luottamuksen lisääntymisen takana on työllisyyden parantuminen. Luottamuksen lisääntymistä indikoi hyvin esim. kiihkeänä käynyt asuntokauppa ja kasvava kulutushyödykkeiden kauppa. Olemme eläneet parempia taloudellisia aikoja kuin pitkään ennen tätä. Samanlainen luottamus vallitsi ehkä viimeksi 1980-luvun loppupuolella.
Kun luottamus talouteen on hyvä, vähenee riski joutua hyvinvointipalvelujen suurasiakkaaksi. Tällöin painottuvat enemmän palkankorotus- ja veronalennuslupaukset. Näitä kumpaakin porkkanaa Kokoomus käytti ja tällä kertaa oikeaan aikaan.
Vasemmiston kannatus tulee kasvamaan sitten, kun meitä uhkaa taloudellinen lama, jolloin ihmisten luottamus omaan selviytymiseen heikkenee. Tällöin kaivataan turvaverkkoja ja hyvinvointipalveluja enemmän kuin ennen. Hesarin gallup-tulosta voi siis tulkita myös niin, että ollaan menossa kohden huonompia aikoja. Nyt ei siis ehkä ole aika ostaa osakkeita. Jos ihmisten epävarmuus tulevaisuuden suhteen kasvaa, se ruokkii helposti itse itseään. Kulutusjuhliin ei ole silloin uskallusta ja talouden kasvu hidastuu. Se taas voi johtaa syväänkin taloudelliseen taantumaan pahimmillaan. 90-luvun alusta tästä on monen mielessä karvaat kokemukset, joten herkkyys reagoida voi olla edelleen tavanomaista suurempi.
Raimo Sailas on selvästi vasemmistolainen. Hän on peruspessimisti, joka varoittaa aina kaikesta. Kun ihmisiä varoitellaan, heidän uskonsa selvityä yksin ilman turvaverkkoja heikkenee. Tämä taas heijastuu ännestyspaikoilla, ruksi tulee vedettyä sen ehdokkaan kohdalle, joka lupaa yhteiskunnan apua. Valtionvarainministeri Katainen on myös roolissaan hyvä vasemmistolainen. Hänkin varoittelee uskomasta liian hyvään. Katainen on tässä hankalassa roolissa, kun hänen pitäisi valaa myös uskoa tulevaisuuteen, mikä on Kokoomuksen kannatuksen edellytys. Sen vuoksi Katainen onkin nyt sanonut, että veronkevennyksiä joudutaan ehkä aikaistamaan. Tämä on hyvä uutinen, koska ihmisten mielissä se kertoo asioiden olevan edelleen parin vuodenkin päästä kohdallaan, kun on varaa alentaa veroja. Veronallenusargumentti uppoaa kyllä kansaan, jonka työllisyystilanne on hyvä tai ainakin vakaa. Nyt se sitä on.
Marxilainen kurjistumisteoria kyllä pätee edelleen. Yhteisöllisyyttä tarvitaan epävarmuuden torjuntaan. Joskus aiemmin epävarmuuden torjunnassa käännyttiin kirkon ja suvun puoleen. Nyt nämä instituutiot on korvannut valtio ja julkisyhteisö. SDP:n vaalisanoma viime vaaleissa oli tämän teorian kannalta huonosti asetettu. Heinäluoma sanoi, että nyt meillä on varaa hyvinvointipalvelujen tukemiseen. Varaa ehkä oli mutta ihmisten mielissä tarve ei ollut silloin välitön. Kun sanotaan, että varaa on, se ennemmin kertoo asioiden olevan hyvin, jolloin luottamus tulevaisuuteen kasvaa. Siinä tilanteessa ihmiset voivat priorisoida enemmän esim. perintöveron keventämistä ja poliittisia ansiotason korotuslupauksia.
Asettaisin siis oman vaaliennusteeni seuraavien eduskuntavaalien alla riippuvaiseksi siitä, miten ihmisten luottamus talouteen ja ennen kaikkea omaan taloudelliseen selvitymiseen on muuttunut. Jos ihmiset ovat tulleet aikaisempaa pessimistisemmiksi, vasemmistopuolueet voivat juhlia vaalivoittoa. Jos taas on käynyt toisin päin, saamme edelleen nauttia porvarihallituksen politiikasta.
Poliittisen trendin ennuste
10
247
Vastaukset
- näin on
Härkönen on rankannut kirjoituksesi lähes alle arvostelun.
Härkösen missio palstasta on kai se, että tästä tehdään kritiikitön kepun propagandafoorumi, jota hän suuressa viisaudessaan valvoisi.- nineoneone
kepulaiselta eläkkeellä olevalta rakennusinsinööriltä (mitään näistä erikseen painottamatta) ei voi juuri muuta odottaakaan :-)
- JormaKKorhonen
...jo usealla avauksella on puututtu. Niin tein minäkin. Mutta sen käsittely olisi jäänyt pahasti vajaaksi ilman tuota kirjoitustasi, joka syvällisyydessään porautuu myös ilmiön aiheuttajiin ja tuleviin seuraamuksiin. Toivottavasti mahdollisimman monet lukevat sen ajatuksella.
- MPP:n avauksen...
...kokonaan. Mutta sitten JKK kehuu sen maasta taivaaseen ja sanoo, että oikein ajatuksella se pitäisi lukea, niin tarvitse enää lukea: jos JKK kehuu on sisältö silkkoa sitä ihteään.
- Koeranleuka
MPP:n avauksen... kirjoitti:
...kokonaan. Mutta sitten JKK kehuu sen maasta taivaaseen ja sanoo, että oikein ajatuksella se pitäisi lukea, niin tarvitse enää lukea: jos JKK kehuu on sisältö silkkoa sitä ihteään.
kommentti tyypiltä, jonka päähänpinttymä on henkilökohtaisten kaunojen ja traumojen purkaminen palstalla. Mitä MPP:n kirjoitukseen tulee, se oli erittäin hyvä ja analyyttinen.
- ex-demari...
Oikeastaan toit esille, ilmeisesti huomaamattasi, sen perusvirheen joka vanhavasemmistolaisuudessa, ja vanhakepulaisuudessa niinikään, vallitsee. Näette vasemmiston hyvinvointipalvelujen puolustajana ja oikeiston sen vastustajana.
Suomessa, kuten muissakin pohjoismaissa, on vahva yleinen poliittinen tahto pitää hyvinvointiyhtiskunnasta kiinni. Poliittisesti hajontaa syntyy vain palvelujen tuottamisen ja rahoituksen tavasta.
Se iso keskiluokka johon viittaa, koulutettu ja aktiivissa työelämässä mukana oleva joukko, näkee itsensä palvelujen maksajana, heille on tärkeää ettei maksurasitus tunnu kohtuuttomalta. Heille on selvää, että maksajien määrän kasvaessa yksittäisen ihmisen maksurasitus pienenee palvelujen siitä kärsimättä. Heille on myös selvää, että palvelut tulisi tuottaa tehokkaasti. Koulutetut ihmiset osaavat vaatia rahoilleen vastiketta. Heille ei ole merkitystä kuka palvelun tuottaa vaan mitä he palvelulta saavat.
Vasemmisto lähtee palvelujen rahoituksessa verotulojen maksimoinnista kireähköllä verotuksen tasolla, oikeisto taas veropohjan maksimoinnista talouden sisäistä aktiivisuutta ylläpitämällä. Keskusta pöyrii siinä välissä vaatimassa itselleen aina vaan lisää viis välittäen kuka maksaa.
Uusliberaalien sosialidemokraattien ja Kokoomuksen talousohjelma, siis tuo oikeistolainen malli, auttoi meitä nousemaan lamasta. Koulutettu väki sai töitä ja perheelleen tuloja. Kun tuloista maksettava verorasituskin kohtuullistui, rahaa jäi kulutuksenkiin, kaikki ei mennyt palveluiden kustantamiseen. Ihmiset palkitsivat SDP:n ja Kokoomuksen kannatuksen lisäyksellä.
SDP käänsi kelkkansa kuitenkin Heinäluoman tultua ruoriin. Se alkoikin puhua vanhaan malliin palvelujen lisäämisestä verovaroin, ihmiset näkivät siinä verojen kirístymisen vaaran. Aktiiviväestö hylkäsi puolueen koska näki siinä uhan omalle hyvinvoinnilleen.
Poliittisena trendinä vasemmisto ei nouse, SDP saattaa puolueena yltää suurimmaksi mutta 25% taso on siltäkin saavuttamattomissa. Vasemmistoliitto jatkaa kuihtumistaan, sillä ei ole enää annettavaa edes tavalliselle duunarille. Yhteenlaskettuna vasemmisto siis supistuu.
Keskustalla on Suomessa mahdollisuus säilyä. Se on ikäänkuin piilovasemmistoa joka vetää äänestäjiä kun oikeistotrendi heikkenee.
Vihreät nousee, hitaasti mutta varmasti sitä mukaa kun ympäristöuhat kasvaa. Urbaani ihminen näkee vohreissä pienen mahdollisuuden vaikuttaa ekologiseen kehitykseen. Vihreät syö myös osaltaan vasemmiston kannatusta.
Kokoomus tulee toimimaan jonkinlaisena ilmapuntarina, sen kehitys on epävakaata, trendinomaista. Oikeistotuulien vallitessa se nousee, vasemmistotuulien aikaan väki siirtyy keskustaan tai vihreisiin.- Maltillinen oikeistolainen
Konservatiivinen vasemmisto on yhtä populistinen kuin konservatiivinen keskustakin asettaessaan vastakkain asioita, joita ei vapaassa markkinataloudessa enää voi asettaa vastakkain.
Uskon, että tulemme näkemään selkeän liberaalisen politiikan nousun siinä, että Vanhasen edustama linja saa yhä suuremman osuuden puolueen kannatuksesta ja jopa kasvattaa puolueen kannatusta, jos hyvin käy.
Kokoomuksen ja vihreiden kannatus nousee joka tapauksessa sitä mukaa, kun kansalaisten koulutus- ja tulotasot nousevat.
SDP on vakavan ongelman edessä, ellei se muuta suuntaansa pois vanhanaikaisesta, luokkakantaisesta työväenaatteesta, jota Heinäluoma, Halonen ja Tuomioja tyypillisimmillään edustavat.
Vastakkainasettelun aika on ohi. Me olemme kaikki samaa suomalaista työväkeä.
- Maltillinen oikeistolainen
Kansa alkaa vähitellen viisastua eikä enää usko siihen vasemmistopropagandaan, jonka mukaan hyvinvointipalvelut ja tarkka valtiontalous olisivat toistensa vastakohtia: saman akselin ääripäitä.
Yhä suurempi osa kansasta on alkanut ymmärtää, että hyvinvointipalvelut ovat joko hyviä tai huonoja ja vastaavasti, että valtiontalous on joko hyvin tai huonosti hoidettua.
Yhä suurempi osa kansasta ymmärtää jo, että hyvin hoidettu talous antaa hallitukselle ja eduskunnalle resurssit, joiden puitteissa poliitikot voivat ratkaista, mitä resursseilla tehdään.
SDP:n nouseva kannatus ja hallituksen laskeva suosio eivät perustu keskiluokan mielipiteen muutokseen, vaan siihen, että se osa kansasta, joka ei edellä kuvattua asiaa vielä tajua, kuvittelee, että rahaa pitää jakaa aina kun sitä on.
Tämän vastuuttoman hämäyksen turvin sosialidemokratia pyrkii nyt lisäämään kannatustaan, mikä näkyy gallupeissa.En usko lainkaan siihen, että ihmiset panisivat suurta painoa sille, miten hyviä tai huonoja palvelut ovat. Se joka näitä palveluja uskoo tarvitsevansa on paljon enemmän huolissaan siitä, onko näitä palveluja tarjolla vai ei. Ihmiset ovat huolissaan toimeentulostaan ja siitä, että he selviytyisivät ehjin nahoin yhä kovenevassa kilpailuyhteiskunnassa.
Aika moni saa esim. eläkettä enintään 1000 euroa bruttona. Jos tästä menee vuokrakuluihin vähintään puolet, ollaan jo sillä rajalla, että joutuu tarkasti miettimään, mitä lopuilla rahoilla voi tehdä. Sijoitusongelmia ei varmasti tule. Tässä kohdin erilaiset hyvinvointipalvelut kuten sairaanhoidon ja lääkkeiden maksuttomuus tai vähäinen omakustannusosuus ja kohtuulliset joukkoliikennekustannukset voivat olla suuria asioita.
Samalla tavalla huonoina aikoina työttömäksi joutunut velkarahalla asuntonsa ostanut voi olla aika liemessä, ellei yhteiskunta ota osavastuuta hänen ongelmistaan. Yhteiskunnan ei pidä tietenkään kustantaa kenenkään kohtuutonta kulutusjuhlaa, mutta tavanomaiset hankinnat ja tavanomainen riskien otto ei ole sellainen. Jos siis vakituisessa työsuhteessa ollut ja asuntonsa osin velalla hankkinut, tulee laman vuoksi irtisanotuksi, on kohtuullista, että häntä tuetaan yhteiskunnan toimin. Juuri tällaisessa tilanteessa kyse on siitä, onko niitä palveluja ja turvaverkkoa vai ei. Silloin ei ole huoli siitä, onko ne palvelut vähän paremmin tai huonommin toteutettuja.
Hyvin hoidettu talous alkaa olla myytti. Ei valtiovallalla ole globaalissa taloudessa paljon mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, mikä markkinatilanne on. Meille tulee kyllä lama, jos se tulee muuhunkin läntiseen maailmaan. Kun kysyntä hupenee, se koskee myös suomalaisia yrityksiä ja siirtyy vähin erin kotimarkkinoille.
Poliitikkojen pitäisikin saada päättää siitä, että toivottu palvelutaso kyetään pitämään taloudellisesta suhdanteesta riippumatta. Hyvinä aikoina on mahdollista rakentaa puskureita niin, että suurta huojuntaa palvelujen tasossa ei pääsisi huonoinakaan aikoina syntymään. Tietysti oikein huonoina aikoina voidaan joutua painamaan paniikkinappulaa kuten 90-luvun laman aikana kävi.
On mielenkiintoista kuinka sanot osan kansasta vaativan rahan jakoa aina kun sitä on. Ilmeisesti tarkoitat nyt ensisijaisesti Kokoomuksen kannattajia, sillä Kokoomushan monasti ajaa verohelpotuksia, mikä tarkoittaa juuri rahan jakoa Kokoomuksen kannattajille. Verojen pienentyessä heidän tulonsa kasvavat. Vasemmistohan haluaa tätä rahaa vain toisessa muodossa itselleen. Se haluaa osan rahana kaikkein huonotuloisimmille ja osan sitten erilaisina palveluina, joita huonotuloiset eivät pystyisi muuten kustantamaan.
Vasemmistolaisessa rahanjaossa on se etu, että siinä voidaan usein korvamerkitä annettu raha. Jos on tarkoitus helpottaa sairaiden ja pienituloisten asemaa, voidaan esim. maksaa eri keinoin heidän lääkekulujaan tai kustantaa heidän sairaanhoitoaan. Kun rahaa jaetaan pienentämällä veroja, ei voida lainkaan tietää, mihin tuo raha käytetään. Usein käy varsinkin parempituloisten kohdalla niin, että esim. ulkomaanlomamatkat lisääntyvät. Silloin voi kysyä, mitä yhteiskunta haluaa politiikallaan oikein tukea.- Maltillinen oikeistolainen
Mielipidepankki kirjoitti:
En usko lainkaan siihen, että ihmiset panisivat suurta painoa sille, miten hyviä tai huonoja palvelut ovat. Se joka näitä palveluja uskoo tarvitsevansa on paljon enemmän huolissaan siitä, onko näitä palveluja tarjolla vai ei. Ihmiset ovat huolissaan toimeentulostaan ja siitä, että he selviytyisivät ehjin nahoin yhä kovenevassa kilpailuyhteiskunnassa.
Aika moni saa esim. eläkettä enintään 1000 euroa bruttona. Jos tästä menee vuokrakuluihin vähintään puolet, ollaan jo sillä rajalla, että joutuu tarkasti miettimään, mitä lopuilla rahoilla voi tehdä. Sijoitusongelmia ei varmasti tule. Tässä kohdin erilaiset hyvinvointipalvelut kuten sairaanhoidon ja lääkkeiden maksuttomuus tai vähäinen omakustannusosuus ja kohtuulliset joukkoliikennekustannukset voivat olla suuria asioita.
Samalla tavalla huonoina aikoina työttömäksi joutunut velkarahalla asuntonsa ostanut voi olla aika liemessä, ellei yhteiskunta ota osavastuuta hänen ongelmistaan. Yhteiskunnan ei pidä tietenkään kustantaa kenenkään kohtuutonta kulutusjuhlaa, mutta tavanomaiset hankinnat ja tavanomainen riskien otto ei ole sellainen. Jos siis vakituisessa työsuhteessa ollut ja asuntonsa osin velalla hankkinut, tulee laman vuoksi irtisanotuksi, on kohtuullista, että häntä tuetaan yhteiskunnan toimin. Juuri tällaisessa tilanteessa kyse on siitä, onko niitä palveluja ja turvaverkkoa vai ei. Silloin ei ole huoli siitä, onko ne palvelut vähän paremmin tai huonommin toteutettuja.
Hyvin hoidettu talous alkaa olla myytti. Ei valtiovallalla ole globaalissa taloudessa paljon mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, mikä markkinatilanne on. Meille tulee kyllä lama, jos se tulee muuhunkin läntiseen maailmaan. Kun kysyntä hupenee, se koskee myös suomalaisia yrityksiä ja siirtyy vähin erin kotimarkkinoille.
Poliitikkojen pitäisikin saada päättää siitä, että toivottu palvelutaso kyetään pitämään taloudellisesta suhdanteesta riippumatta. Hyvinä aikoina on mahdollista rakentaa puskureita niin, että suurta huojuntaa palvelujen tasossa ei pääsisi huonoinakaan aikoina syntymään. Tietysti oikein huonoina aikoina voidaan joutua painamaan paniikkinappulaa kuten 90-luvun laman aikana kävi.
On mielenkiintoista kuinka sanot osan kansasta vaativan rahan jakoa aina kun sitä on. Ilmeisesti tarkoitat nyt ensisijaisesti Kokoomuksen kannattajia, sillä Kokoomushan monasti ajaa verohelpotuksia, mikä tarkoittaa juuri rahan jakoa Kokoomuksen kannattajille. Verojen pienentyessä heidän tulonsa kasvavat. Vasemmistohan haluaa tätä rahaa vain toisessa muodossa itselleen. Se haluaa osan rahana kaikkein huonotuloisimmille ja osan sitten erilaisina palveluina, joita huonotuloiset eivät pystyisi muuten kustantamaan.
Vasemmistolaisessa rahanjaossa on se etu, että siinä voidaan usein korvamerkitä annettu raha. Jos on tarkoitus helpottaa sairaiden ja pienituloisten asemaa, voidaan esim. maksaa eri keinoin heidän lääkekulujaan tai kustantaa heidän sairaanhoitoaan. Kun rahaa jaetaan pienentämällä veroja, ei voida lainkaan tietää, mihin tuo raha käytetään. Usein käy varsinkin parempituloisten kohdalla niin, että esim. ulkomaanlomamatkat lisääntyvät. Silloin voi kysyä, mitä yhteiskunta haluaa politiikallaan oikein tukea.Lataat tapasi mukaan paljon faktoja peliin, mutta hieman asian sivusta.
Kun ihmisille annetaan puhelinhaastattelussa vaihtoehtoja siitä, mitä he pitävät tärkeänä, he vaitsevat noista vaihtoehdoista tärkeimmiksi ne, joita kuvittelevat muidenkin valitsevan: ne vaihtoehdot, jotka heistä tuntuvat sopivimmilta kertoa haastattelijalle, että he itse vastaajina vaikuttaisivat fiksuilta ja vastuuntuntoisilta.
Verohelpotuksista ja kokoomuksesta voisit vähitellen jo uskoa sen, että veronalennukset eivät ole kokoomuksen tavoitteita, eivät ole koskaan olleet eivätkä tule koskaan olemaan.
Veronalennukset ovat kokoomukselle ainoastaan KEINOJA, joiden avulla lisätään kysyntää silloin, kun kysynnän aleneminen uhkaa alentaa työllisyyttä, tai kysynnän lisäämisellä halutaan parantaa jo olemassa olevaa työllisyyttä.
Se, ettei veronalennuksia tehdä nyt, johtuu siitä, ettei ostovoiman ja kysynnän lisäys nyt lisäisi työllisyyttä, kun monella alalla on työvoimapulaa ja ostovoima nouseen palkankorotusten ansiostaq ja huomimatta siitä, että myös muutamat verot ja maksut nousevat.
Se, että kokoomus haluaa aikaistaa hallitusohjelman tuloveronalennuksia johtuu taas siitä, että nykyisen huiman talouskasvun on ennustettu hidastuvan aikaisemmin, mitä hallitusohjelmaa tehtäessä osattiin ennustaa.
Kokoomus siis pitää huolta vain siitä, että hyvinvointipalvelujen saatavuuden parantamiseen ja laadun varmistamiseen riittää resursseja siksi, että valtiontalous hoidetaan hyvin.
Heinäluoma toimi Vanhasen 1. hallituksessa valtionvarainministerinä hyvin pitkälle samoin kuin kokoomus olisi toiminut, mutta nyt oppositiojohtajana Heinäluoma edustaa vastaavaa mielikuvapolitikointia ja täydellistä vastuuttomuutta rahanjakovaatimuksineen, mitä kepu edusti 1995-2003.
Mitä kulutusjuhlien kustantamiseen tulee, niin kysy itseltäsi, mitä SDP on asian suhteen tehnyt, koska se on ollut mukana aivan kaikissa arlamentaaqrisissa hallituksissa 60-luvun lopulta alkaen lukuunottamatta vuosia 1991-1995. Jopa päättynyt vuosi 2007 mentiin loppuun budjetilla, jonka Heinäluoma oli laatinut.
Miksi "köyhät ovat köyhtyneet", niin kuin sanot?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1931462
Anteeksipyynnöstä
Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän138923- 85892
Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies
Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?57883- 53806
Martinan tarve valehdella.
Miksiköhän Martina valehtelee niin paljon,onko hän tietoinen siitä että valheistaan jää useimmiten kiinni? Esimerkkinä t255693Tumman vihreä mercedes
Mikä se on tuo kylää ympäri ajava vihreä mercedes, takakontti tärisee kuin hullu ja välillä kylän juoppojakin kuskailee,10690Stubb munasi - Suomessa kuuluu liputtaa Suomen lipulla
Presidentinlinnan ja Mäntyniemen salkoihin nostettiin sateenkaariliput lauantaina. Suurin osa kansasta ei varmasti pidä334664Olisitko oikeasti valmis rikkomaan
Perheesi? En haluaisi sitä, mutta ne on teidän välisiä asioita. Voin olla sinulle vain kaverikin… ei paineita. Minä kesk58654Miksi tällainen pelottaa ja aiheuttaa joillakin ärtymystä?
"Sitoudun ystävien ja kollegoiden kanssa puuttumaan seksistisiin vitseihin ja vähättelyyn. Sanon ääneen, kun jokin ei ol74626