Diabetes vai normaalia?

Anteeksi jos tästä on jo sata keskustelua ollut. Yritin lukea aiempia mutta selvyyttä en saanut.

Olen ihan terve parikymppinen nainen, täysin normaalipainoinen tai hoikka paremminkin. Liikun säännöllisesti, ja syön normaali-ihmisen määritelmällä terveellisesti (eli aina en muista kaikkia vihanneksiani mutta yleensä kuitenkin.)

Minulla on usein selviä hypoglykemian oireita (heikotus, nälkä, erityisesti käsien vapina), jotka olen jo oppinut hoitamaan yleensä itse syömällä esim. kuivattuja hedelmiä. Tämä toimii, kun ehdin mukaan tilanteeseen. Parisen kertaa (no vähän useamminkin..)olen suorastaan muuttunut agressiiviseksi tai vihamieliseksi kun en ole saanut evästä tarpeeksi nopeasti. Haastan riitaa. Jäljestäpäin tuntuu että joku on kaapannut minut, Jekyll/Hyde- efekti..Olen aiemmin kytkenyt nuo kohtaukset omaan epäkypsään persoonallisuuteeni ja vihanhallintakykyjen puutteeseen, ennenkuin tänään vasta selvisi että verensokerilla voi olla rajujakin vaikutuksia käytökseen.

Voiko tuollaiset verensokerinlaskut olla ihan normaaleja? Perheessä on myös muita, joita syötetään vaikka puoliväkisin että mieliala säilyisi korkealla, eli geneettisestikin varmaan taipumus heilahteluihin. Inhoan lääkäreitä, mutta olisiko syytä testata sokerit, vai pitää vaan paremmin ruokarytmistä kiinni?

Kiitos kommenteista.
8992
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

pelkkä huonotuulisuus ei siis ole ongelma, vaan myös heikotus, vapinat ja tykytykset. Joku kirjoitti reaktiivisesta hypoglykemiasta?

Karkkia en enää juurikaan syö kun olen huomannnut sen tuottavan aivan hirveän olon. Ruokavalio on muutenkin muokkaantunut (puhtaasti ruoan tuottaman olon perusteella) suuntaan liha, vihannekset ja hedelmät, juustoa ja maitotuotteita mielellään, valkoista leipää ym. mahdollisimman vähän.

Äänestä

Kiva että löytyi kohtalotoveri!!!Itse myös matalilla raivohullu...Minullakin muuttui hypot päivittäisiksi, eikä mikään tunnu enää riittävän,tunnin välein jos syön niin elämä helpottaa,ja senkin sitten huomaan puntarin lukemissa. Itse olen menossa tutkimuksiin, ei mitään järkeä ole vitkutella.
Täytyy elämän olla nauttimisen arvoista eikä joka päivä yhtä tuskaa ja pelkoa.
Stemppiä!

Äänestä

nuo on osaksi selvasti hoitamattoman diabeteksen oireita.saatta pahetua,jotta valko takkiset herrat laittaa sinulle,pitka hihaisen paitan ja hiha solmuun selka puolelta

Äänestä

yrita saata jatkuva sokerin mittaus 3tai 6 paivaksi

Äänestä
  • Moikka!
    Minä olen mittaillut verensokeria n. 3 kk. Hypot todella menee alle 3.9 viitearvon. Välillä tulee hyviäkin arvoja 8.3 mutta olo silloinkin aikas "känninen".
    Kalle ihan oikeassa, jos tähän ei hoitoo löydy niin voin tarjoitua sinne pyöreeseen huoneeseen etsimään nurkkia, ei juuri elämisen nautintoa tästä löydy.
    Voi kun voisi elää niin kuin muut, syödä silloin kun nälättää, syödä mitä haluaa, ja juoda viinaksia ilman pelkoa että hypo tulee. Kateeksi käy muita ihmisiä kohtaan jotka saa nauttia elämästä ilman näitä. Vaikka ei pidä unohtaa että ongelmia tässä maailmassa muitakin riittää.

    Äänestä

  • Nimetön kirjoitti:

    Moikka!
    Minä olen mittaillut verensokeria n. 3 kk. Hypot todella menee alle 3.9 viitearvon. Välillä tulee hyviäkin arvoja 8.3 mutta olo silloinkin aikas "känninen".
    Kalle ihan oikeassa, jos tähän ei hoitoo löydy niin voin tarjoitua sinne pyöreeseen huoneeseen etsimään nurkkia, ei juuri elämisen nautintoa tästä löydy.
    Voi kun voisi elää niin kuin muut, syödä silloin kun nälättää, syödä mitä haluaa, ja juoda viinaksia ilman pelkoa että hypo tulee. Kateeksi käy muita ihmisiä kohtaan jotka saa nauttia elämästä ilman näitä. Vaikka ei pidä unohtaa että ongelmia tässä maailmassa muitakin riittää.

    Kiitos neuvoista.

    Ehkäpä voisin lääkäripelkoni voittaa ja mennä sokerimittauksiin. Tuntuu vaikealta ajatella että voisi olla mitään vialla kun muuten kaikki ok. Mutta hölmölle tuntuu kun pitää syödä vähän väliä, ei siksi että vielä muuten olisi nälkä, mutta siksi, ettei kuuppa muuten pysy kasassa ja heikkous tulee ettei kohta meinaa jaksaakaan syödä.

    Jaksamista teillekin. Ja aurinkoa kevätpäiviinne.

    Äänestä

  • Mz Hyde kirjoitti:

    Kiitos neuvoista.

    Ehkäpä voisin lääkäripelkoni voittaa ja mennä sokerimittauksiin. Tuntuu vaikealta ajatella että voisi olla mitään vialla kun muuten kaikki ok. Mutta hölmölle tuntuu kun pitää syödä vähän väliä, ei siksi että vielä muuten olisi nälkä, mutta siksi, ettei kuuppa muuten pysy kasassa ja heikkous tulee ettei kohta meinaa jaksaakaan syödä.

    Jaksamista teillekin. Ja aurinkoa kevätpäiviinne.

    ruoka valio saattaa helpottaa.vihanneksia,lihaa,kalaa,kanaa.ei juurikasveja,ei vilja tuotteita, hetelmia ja maitoa vain hyvin vahan kerralla tai ei ollenkaan.tarkoitus on ettei sokerit nousisi veressa.kolmessa tai neljassa viikossa huomaat mita tapahtuu.on myos laakkeita.useimmat laakarit ei ymmarra tasta mitaan ...diabetes oireita on lahes 40

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Mz Hyde kirjoitti:

Anteeksi jos tästä on jo sata keskustelua ollut. Yritin lukea aiempia mutta selvyyttä en saanut.

Olen ihan terve parikymppinen nainen, täysin normaalipainoinen tai hoikka paremminkin. Liikun säännöllisesti, ja syön normaali-ihmisen määritelmällä terveellisesti (eli aina en muista kaikkia vihanneksiani mutta yleensä kuitenkin.)

Minulla on usein selviä hypoglykemian oireita (heikotus, nälkä, erityisesti käsien vapina), jotka olen jo oppinut hoitamaan yleensä itse syömällä esim. kuivattuja hedelmiä. Tämä toimii, kun ehdin mukaan tilanteeseen. Parisen kertaa (no vähän useamminkin..)olen suorastaan muuttunut agressiiviseksi tai vihamieliseksi kun en ole saanut evästä tarpeeksi nopeasti. Haastan riitaa. Jäljestäpäin tuntuu että joku on kaapannut minut, Jekyll/Hyde- efekti..Olen aiemmin kytkenyt nuo kohtaukset omaan epäkypsään persoonallisuuteeni ja vihanhallintakykyjen puutteeseen, ennenkuin tänään vasta selvisi että verensokerilla voi olla rajujakin vaikutuksia käytökseen.

Voiko tuollaiset verensokerinlaskut olla ihan normaaleja? Perheessä on myös muita, joita syötetään vaikka puoliväkisin että mieliala säilyisi korkealla, eli geneettisestikin varmaan taipumus heilahteluihin. Inhoan lääkäreitä, mutta olisiko syytä testata sokerit, vai pitää vaan paremmin ruokarytmistä kiinni?

Kiitos kommenteista.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu