Valmistaakohan kukaan kääntöpotkuri systeemiä huvivene luokkaan ?
Azipod -kääntöpotkuri-
HUVIVENEESEEN
494899
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 49
Vanhimmat
mutta kätevä tekee itse. ei se nyt niin mahdoton ole. Itse pidän suurimpana ongelmana sähkön tuottoa ja siirtoa, samoin niistä tulee myös paljon hintaa. Laivakokoluokassa nuo komponenttien painoerot ovat niin toisen laisia, ettei sitä käsitäkkään. Oliko nyt niin, että tuollaisessa Fantasy luokan (alus joita rakennettiin KMY helsingin telakalla muistaakseni 6kpl) Azipodit säästivät painoa parikymmentä tonnia kappale verrattuna akselivetoon. Samalla myös huoltokohteet vähenivät merkittävästi samoin melu, lämpö ja värinät.
Niin.
Vaan eipä tuo 360 astetta taida kääntyä kuitenkaan ainakaan normaaliajossa...
Compact Azipodia valmistetaan alkaen 400 kW aluksiin. Jos uppouma/puoliplaanialuksessasi on tuollainen (generaattori)teho, niin eikun pudottamaan Compact Azipod paikalleen.
Jos veneellä pitää plaanissa päästä, niin suosittelen luopumaan Azipodeista ja muista Pod -propulsoreista, koska ne eivät ole tarkoitettu plaaniajoon. Sen sijaan osa muista ruoripotkureista on suunniteltu plaaniajoon, kuten Volvon IPS:t. IPS:ia saa alkaen 282 kW tehoisiin aluksiin.
Jos haluat vähätehoisemman ruoripotkurin tai varsinkin pod -propulsorin, suosittelen liimaamaan soutuveneesi etu- ja takapäähän pohjaan lasikuitukitillä polypropeeniputket, sahaamaan pohjan puhki putkien kohdalta ja laittamaan sähköperämoottorit putkiin, jolloin saat yhtä hienosti pod -propulsoidun aluksen kuin Suomenlinnan lautta.
Joo noin se taitaa olla, ei meistä suomalaisista ole kuin keksijöiksim rahat takoo ihan muut.
Automaailmassa = massatuontantoa = suuret sarjat, tuolta sais halvalla ihan samoja osia joita käytetään hybridiautoissa, esim 200hv sähkömoottoreita ja valmiita akkupaketteja tehokkaita generaattoreita dieselkone perään.
Järkevin tapa siirtää voima veteen olisi juuri azipod tyyppinen laite koska se on suunniteltu sähkölle alunperinkin.
Noita kaksi yksi keulaan ja yks perään ja homma olisi siinä, kaikki osat sais automaailmasta jos vain ymmärtäisivät ostaa ja paketoida ne azimod- pakettiin.
Isotehoiset sähkömoottorit ovat painavia. Aiheuttaa yhtä ja toista muutosta veneen perään. Lisäksi diesel/generaattori/taajuusmuutta/sähkömoottori on turkasen kallis verrattuna akseliin. Veneen manoveerausominaisuuksia voi parantaa halvemmalla vaikka ohjailupotkureilla perässä ja keulassa.
Olen miettinyt asiaa jo vuosia. Ei tule koskaan veneeseen. Hybridi autoissakin on yleensä mekaaninen veto ja sähköä käytetään vain apuna.
Vai ei ole suomalaisista keksijöiksi. Onko suomalaisten patentti / kansalainen - suhde siis mielestäsi heikkoa tasoa suhteutettuna muihin maihin (tai edes läntisiin teollisuusmaihin)? Väitteessäsi oli myös rahakohta "muut takoo rahat". Onko siis Suomen kilpailukyky heikkoa muihin maihin verrattuna (tai edes muihin länsimaisiin teollisuusmaihin verrattuna). Vai tarkoititko väitteelläsi jotain muuta mitä en ymmärtänyt?
Automaailmasta saisi jotain tuotteita veneeseen ja sieltä toki kyllä otetaankin tuotteita joita on saatavilla kohtuukustanteella. Kuitenkin tuotteiden käyttökelpoisuutta rajoittaa marine vaatimukset sähköosilta ja autotuotteiden yleinen painavuus verrattuna marine tuotteisiin.
Nykyäänhän venemaailmassa käyttössä on hybridi, jossa bensa(perä)moottorilla ajetaan siirtymät ja kalastuskäytössä venettä hallitaan / käännellään / siirrellään sähkömoottorilla. Jollakin sisämoottorivalmaistajalla on käsittääkseni hybridikone (jopa Suomesta saatavissa), mutta akkujen hinta (jopa tavallisten lyijy-akkujen saati joidenkin oikeasti teknologialtaan uusien akkujen) pitänee ostajat loitolla.
Hybridin käyttöä veneessä rajoittaa se, ettei venettä käytetä koskaan olosuhteissa, joissa hybridistä on oikeasti hyötyä kuten: kaupunkiajossa ja mäkisessä maastossa. Veneellä kun ajetaan (jos verrataan auton moottorin kuormitukseen) koko ajan "ylämäkeen", joten jarrutusenergiaa ei kerry. Veneessä akkuja voidaan järkevästi (vai voidaanko, heh!) ladata aurinkokennoilla ja tuuligeneraattoreilla. Tällöin akkukapasiteettia saataisiin ladattua sen verran, että huonosti plaanin nouseva vene saataisiin buustattua nopeasti sähkömoottorin avustamana plaaniin. Halvemmalla toki selvittäisiin laittamalla veneeseen sellainen (poltto)moottori, jolla vene nousee kivutta plaaniin.
Oikeasti sähköveneden läpilyönti edellyttänee bensan hinnan kohoamista jonnekin 10 euron tuntumaan.
Sanoin että suomalaisista ON keksijöiksi mutta EI keksinnön rahaksi muuttajiksi, historia on täynnä esimerkkejä ja yksikään suomalainen keksijä ei ole koskaan tehnyt rahaa.
Ei kaikkia veneitä ajeta plaanissa, ei purjeveneitäkään plaanissa ajeta.
Ei ympäristö asioissa ENÄÄ raha ole tärkein kriteeri.
Kokoajan on enemmän ja enemmän ihmisiä jotka on valmiita maksamaan EXTRAA jos on erittäin pienikulutuksinen kone joka ei saastuta yhtään vaikka vene ei sitten 100 kmh kuljekkaan vaan runkonopeutta.
Automaailmassa osien hinta on 1/10 suhteessa marine puolelle. Tehtaalta ostettaessa 100hv kokonaisen hybridiauton saa Hangon satamaan 10.000e, koko auton, ilman veroja. Usassa, USA:n veroilla myyntihinta on 21.000 USD, koko auto.
niin unohtui korjata että kirjoituksessasi on yksi oleellinen ajatus virhe, eli autossa ei asuta, autoassa ei ole maasähkö systeemejä, autossa ei ole jääkaappeja, tv vastaanottimia, kahvinkeittimiä, hiuestenkuivaajia, ankkurinnostimia, etc etc... eli veneessä hybridille on ihan eri perusteet eli paljon muitakin sovellus kohtia kuin autossa.
Halutessa voi maasähkösysteemit olla vain lisävarusteena.
Tresfjordin Skorgenesissä on vakiona keulapotkuri ja peräohjailupotkurin tunneli.
Koskahan suomalaisiin saadaan?
Ja mitenköhän tämä tieto liittyy alkuperäisen kysyjän aiheeseen? Onko keulapotkuri käsityksesi Azipodista? Googlaahan vähän lisää.
Mahtaa olla hirveän epävakaa kovemmassa vauhdissa tuo vene. Kantaa tuo takapönttö ja se on aika kapea. sanoisinpa että epäonnistunut ratkaisu.
Asiatuntematon taas tekee asiantuntijalausuntoja.
Norjan venetoimiala n 30 vuotta edellä Suomen johtavia veistämöjä.
Että ihan 30 vuotta edellä...
Ja Azipodin voi laittaa ihan mihin päin laivaa tahansa. Niinkuin Suomenlinnan lautassa on tehtykin. Kaikki kipparit eivät sitä vain koskaan oppineet ajamaan.
Merikelpoisuus, käytännöllisyys ja ajettavuus on korkeinta luokkaa kaikkien asiantuntijoiden ja testien mukaan.
Sehän on Tresfjordin Ultran rungosta kopioitu
pohja, joka on legenda vieläkin näissä asioissa.
Oliko siinä Tresfrordissa tuo pönttö uimatason alla ? Epäilen, epäilen myös ettei sitä ole ollut noissa koeajetuissa veneissä. No tuo legendaarisuuskin on vähän yliampuva, ei se ollut mitenkään erikoinen tai poikkeava ominaisuuksiltaan muihin saman kokoisiin saman hintaluokan veneisiin - siis kunnollisiin eikä näihin halpatuotantoaveneisiin verrattuna.
vastaisia systeemejä. Pelkästään Norjalaisuus (Merkki Norjalainen) ei tee veneestä hyvää, varsinkin kun ne nykyään tehdään jossain timbuktussa mahdollisimman halvalla.
Sinä kuulut auttamatta tuohon Pella,Flipper, Trossi,Trista,Akvador, tai vastaavaan kotimaiseen "laatuveneporukkaan", jolle asiakaslähtöisyys ja nykyaikaiset tuotteet ovat kauhistus.
Rakastetaan vain klassikkoveneitä ja kompromissejä. On niin turvallista kun mikään ei muutu 30 vuoteen.
Lisäksi lienen muutenkin suhteellisen avarakatseinen Suomalaiseksi mieheksi, mutta silti edellytän tuotteelta oikeaa toimivuutta, enkä toistele "asiantuntijoiden" kaupallisia kommentteja - olivatpa nuo "tuntijat" sitten mistä maasta, tai tuotteet minkä maalaisia tahansa. Nykyveneet, nämä ruisku/alipainehäslingeillä luodut, ovat esim. pelkkää heikkotasoista sontaa.
"se ollut mitenkään erikoinen tai poikkeava ominaisuuksiltaan muihin saman kokoisiin saman hintaluokan veneisiin - siis kunnollisiin eikä näihin halpatuotantoaveneisiin verrattuna"
Kerro jonkin kotimaisen SAR-valmiudesta ja
SAR-luokitukseta.
mutta sitäkään ei taida Suomalaiset saada kannattavaksi eli Hariflow pohja joka on suomalaisten patentoima ja testattu samanlaisessa veneessä ilman tuota pohjaa ja sen kanssa. Olikohan niin, että ko vene oli 35-40ft liukuva ja "sileä" pohjaisena 2x250hp koneilla saavutti huippunopeuden 32knots ja nousi plaaniin 18knots kohdalla, kun Hariflow pohjainen 1x350hp versio saavutti 38knots ja liukuun nousu tapahtui n.12knots nopeudella. 22knots nopeudella tuo hariflow muistaakseni kulutti n.30% vähemmän löpöä kuin tavanomainen. Oikaiskaa jos en ole muistanut oikein.
Ei tuommoinen Hariflow -teknoligiakikkailu mihinkään johda.
Bella on erittäin kannattava venemerkki, eikä sen kannattavuutta mikään Hariflow lisäisi.
Bavarian tuotevalikoimaan Hariflow saattaisikin sopia , mutta tuskinpa sillä Hariflowlla on oikeasti imua. Jos olisi, ihmiset olisivat ostaneet jo valmistettuja Hariflow -pohjaveneitä huomattavasti aktiivisemmin.
Vai onko syy vain markkinoinnissa?
Hei,
Pakko kysyä: oletko sinä palstan legendaarinen "integroitu uimataso/runkomies"?
"Vene on avoimen valtameren rannikolle tarkoitettu ja varustettu,
Syvä - v, pituus 10 m, paino 7 000 kiloa,
2 identtistä diesel-konetta samoin varaosin,
koneet vuoto- ja palo osastoitu,
palamatonta laminaattia,
isot sammuttimet,
keskitetyt helppo huoltoiset läpiviennit,
2 kpl täydellistä itsenäistä ja samanlaista,
täysin heijastamatonta pimeänavigointi ohjaamoa,
pimeänavigointivalaistus on myös isossa salongissa ja WC / Kylppärissä,
Suljettu ja tiivis alaohjaamo on itsetyhjentyvä ja samassa tasossa kuin avotila ja takataso mm. potkureiden vaihtooon kuivin käsin,
työvenetason turvalliset kansijärjestelyt ja muut tilat,
äärimmäisen pyöristetyt ja turvalliset rungon linjat,
törmäyslista on kaikkialla reippaasti ulompana kuin muut jopa takana,
kaikki pyöristetty, kansilla ja sisällä ei vaarallisia ulokkeita tai varusteita,
iso (3,3 x 1,5 ) MOB- ja huoltotakataso askeleen päässä erittäin korkealaitaisesta
avotilasta ja erittäin leveiltä sivukansilta,
ei takahyttiä,
koneen luukku tiivis ja lukittavissa,
A-luokan katsastusvarustus.
tiiviit 2 kpl 150 litran vetoiset pyöristetyt kelluntakotelot,
Vene on mitä täydellisin matkavene noin 11 henkilölle.
Polttoainetankki on 500 litraa,
Makeavesitankki on 300 litraa, lämmintä vettä on 65 litraa,
septitankki vetää 105 litraa,
Kantavuus on 2000 kg."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=668&posting=22000000000158392
Mitähän kuuluu Bella-muoviammeet ja niiden näennäinen kannattavuus matkaveneisiin. Se on totta, Bellan arvoa ei mikään lisää.
Hariflow pohjia ei taida olla saatavissa tällä hetkellä kuin yhteen veneeseen, ja siinä muut ominaisuudet (ulkonäkö, tilajärjestelyt tms.) eivät sovi nykyasiakkaille, vaikka ovat kyllä suunnitellut meille pohjoisen ilmaston veneilyyn.
Markkinointiin ei myöskään pikkufirmoilta löydy samanlaisia resursseja kuin isoilta, siinä yksi syy miksi Hariflow-pohja ei ole vielä levinnyt tuon laajemmalle. Tosin ympäri maailmaa testaillaan jatkuvasti erilaisia viritelmiä joilla saataisiin parannettua pohjien ominaisuuksia. Eikä sitä tehdä Bellamaisesti 60-luvun ruonkoihin väritystä muuttamalla.
????????????
Kerro omasta veneestäsi samat asiat tarkasti.
Niin ja samanlaiset moottorit ;) Voi V. Jo olet pahasti heilahtanut Norski-botskiin.
Puhe oli "äärimmäisen pyöristetyt ja turvalliset rungon linjat"
Kerro matkaveneesi merkki ja malli tarkasti,
jos haluat jatkaa !
Tässähän ei ole asiaa edes siteeksi alkuperäiseen.
ainakin laatinut jokin amatöörimäinen mainosmies, ajatellen vähintään yhtä amatöörimäistä asiakasta.
Lähinnä tuon kokoluokan veneeseen itsestään selvyyksiä.
Luettele eo. ominaisuudet tarkasti eritellen kohdittain sekä matkaveneesi merkki ja malli.
hankala, että vain yksi ihminen kykenee sen määrittelemään.
Ei SAR-keskustelua voi jatkaa sinun veneesi osalta, ellet kerro veneesi merkkkiä ja mallia
sekä yo. ominaisuuksia.
Kai sille jokin selitys on.
Käsittääkseni SAR-tehtäviä voi suorittaa millä tahansa aluksella joka vallitsevaan keliin soveltuu.
Jos joku on pudonnut Tallinnan lautalta, määrätään etsintöihin kaikki alukset jotka tavoitetaan.
Lueppas Kippari 9/2007. Siellä on juttu joensuulaisesta ihmemiehestä joka on tehnyt jo monta isoa katamarania ja yhtä vielää rakentaa.
Nyt vesillä olleen näin kesällä ja sain tutustua siihen sisältä. Menin sanattomaksi sitä tekniikan hienoutta ja kekseliäisyyttä.
Tähän tulevaan veneeseen on tulossa "köyhän miehen Azipodit" siis sellaiset jotka ei käänny ihan ympäri. Hydraulivetoiset. Mies on valanut jopa komposiitipotkuritkin itse. Jutussa ilmenee hänen yhteystiedot yms.
Jos joku olisi kertonut tekevänsä tuollaista venettä kuin hän nyt niin olisin laittanut sen utopian piikkiin. Kuitekin nähtyäni kesällä vesillä olleen veneen en epäile projektia yhtään.
Alan lehdissä kirjoitellaan kaikenmaailman paskaa mutta tuon miehen veneet olisivat juttusarjan arvoisia.
Sanokaas herrat viisaat toimiiko veto ollenkaan jos vetolaite (azipod tai perämoottori) onkin esim katamaraanissa ponttoonien välissä eikä ponttoonien päässä, esim vaikka yksi vetolaite keulassa ja yksi perässä, vai perustuuko koko veneen vetolaitteen teho jotenkin juuri siihen että se "imee" samalla rungon alta ?
On sellaisia katamaraaneja myynnissäkin, tosin merkkejä ja malleja en muista, joten kaiketi toimii. Ja miksi ei toimisi. Siinä keskellähän vesi on vapaampaa kuin rungon perässä.
Ei perustu rungon alta imemiseen.
Katamaraaniin täytyy keskelle ainakin jonkun verran tehdä perämoottori kiinnitystä varten "pattia"
Totta Azipodillahan toi voisi olla myös laskettavissa teleskoopin omaisesti joko sähköisesti tai hydrauliikalla ja murtopultti ylälaitaan jos ajelee karien päältä :)
Muistatkos mallia / merkkiä jossa on veto ponttoonien välistä ?
Argon katamaraaneissa on veto keskeltä ja hyvin näyttää toimivan.
On mun oma kehitelmä tämä ponttooni, erikoispitkä riki mutta silti joutu tekemään sen patin. Azipodi tyyppistä mietin aikoinaan, kanteen reikä ja perämoottori reijästä sisään, asennettuna semmoseen kääntöpöytään tai kääntökehään jolloin pyörisi kääntöpöydässä niin paljon kun kaapelit antaa myöden. Nyt tuo kone kylläkin tulee ihan normaalisti sinne perään.
Helsinkin uivassa joku näytillä olevista katamaraaneista oli muistaakseni vain yhdellä koneella. Asia ei painunut päähän kun se ei sen enempää kiinnostanut kuin että ohikulkiessani huomasin kyseisen vehkeen. Ilmeisesti viime vuotisessa näyttelyssä.
just tämmösiä kavereita tarvitaan jotka uskaltaa tehdä ja kokeilla asioita.
Nykysuomen veneteollisuus tekee 100v vanhalla perusdesingillä vuodesta toiseen aina vain isompaa ja isompaa ja laittaa turhuuksiin aina vaan enemmän ja enemmän kultaa ja tiikkiä ja kristallia.
Jos halutaan jotain uutta niin haluaisin nähdä:
Ensinnäkin suunnittelun kriteeri pitää olla että vene mahtuu konttiin, jotenkin, ei sen kokonaisena sinne tarvitse mahtua, mutta se pitää sinne mahtua ja kasaus ja purku pitää mennä nopeasti ja helposti.
Katamaraani lienee tässä suhteessa paras
Ponttoonit mallia SWATH (halpa ja helppo) http://en.wikipedia.org/wiki/SWATH
Hybridit koneet aurinkosähkö
Kahdet kääntyvät veto systeemit niin voi ajaa vaikka sivuttalain :)
Veneensuunnittelijan tehtävä ei ole kuin aniharvoissa tapauksissa tehdä teknisesti edistyksellisintä venettä. Tietenkin veneensuunnittelija suunnittelee sellaisen veneen kuin asiakas pyytää. Yleensä asiakas kuitenkin on mr. moneyman, joka haluaa mahdollisimman suuren tuoton sijoitukselleen, mikä karsii teknologiahörhöilyn.
Hieman kyllä ihmettelen tätä nyt käynnissä olevaa "Azipod" -hypetystä. Perämoottori toimii lähes kuin Azipodi. Sitten vielä tuo Swath -hypetys. Swathin tärkein hyöty on katamaraaniksi rauhalliset liikkeet. Swathin haittoina ovat suuri vastus (märkäpinnan vuoksi) ja arvaamaton käytös suurissa nopeuksissa.
http://www.schottel.de/eng/r_produkte/produkte.htm
Näkyy pienimmän version potkurin halkaisija olevan 800 mm ja massa 1100 kg. Ei kovin moneen veneeseen mene heittämällä.
Purjeveneissä käytetty S-vetolaite lienee aika lähellä. haettua toteutusta.
Hybridissä ei ole kovin paljoan itua tavallisessa veneessä; ellei sitten ole tarpeen hiipiä satamista ulos yön pimeinä tunteina äänettömästi sähköllä ajaen.
Hybridi ei ole mikään uusi keksintö, jo viime sodan ja taisipa olla jo ensimmäisen maailmansodan sukellusveneissä käytetty ratkaisu - pinnalla ajettii dieseleillä, ja samalla ladattiin akkuja sukellusta varten. Pinnan alle painuttii siihen aikaan vain suhteellisen lyhyiksi ajoiksi piiloon joko vaanimisen tai piiloutumisen tähden. Snorkkelin keksiminen mahdollisti pitkän ajon pinnan alla snorkkelisyvyydessä dieseleillä.
Pitää muistaa että mitään ei saa ilmaiseksi, dieselin käydessä akkuihin ladattu teho on suoraan tuotettu polttamalla öljyä , kokonaishyötysuhteen jäädessä paljon jälkeen pelkästä polttomoottorista ilman hybridihärpäkkeitä.
Autossa voidaan hybridillä ottaa talteen energiaa moottorijarrutuksen aikana, jolloin sähkömoottori toimi laturina, mutta kuten jo edellisissä kirjoituksissa mainittu, tätä ei voida veneessä hyödyntää. Autoissa kulutus on muutenkin alhaisempi kuin veneessä, joten pelkällä sähkölläkin pääsee akkulatauksella pidemmälle kuin veneellä. Veneessä akut tyhjenevät jo muutamassa tunnissa, jolloin laiturissa suoritetusta latauksesta maasähköllä ei ole juuri hyötyä .
Mikäli halutaan tuottaa riittävä määrä energiaa aurinkokennoilla tai tuuligeneraattorilla, niin edellisiä tarvitaan hyvissäkin olosuhteissa useita neliömetrejä ( täysin katettu vene - katettu aurinkokennoilla ).
Lisäksi itse veneen tulisi olla sellainen jonka kulkuvastus on erittäin alhainen = kevyt, pitkä ja kapea ; tai kaksi pitkää ja kapeaa ponttoonia kuten katamaraanissa.
Esim. 10 m pitkä, n. 2 m kapea , ja n. 10 - 20 cm syväyksellä oleva saattaisi olla jo kutakuinkin toimiva, mahdollistaen n. 5-6 solmun erittäin edullisen matkanopeuden, ja huippuja pienellä teholla yli 10 solmuakin...
miksi ei saman tien purjeita? ja apukone lisäksi?
Tai sitten höyrykone koivuklapeilla käyttöön ...
tai sitten ropelihattu päähän..