Miksi valtio-omistaja ei voisi puuttua StoraEnson Kemijärven tehtaan lopettamispäätökseen?
[ ... osakesäästäjien pj. Jarmo Leppiniemi sanoo, "että valtio ei voi aikaisempien StoraEnson osakkeidensa ostajilleen antamalla lupauksella puuttua merkittävän vähemmistöomistajan ominaisuudessa Kemijärven tehtaan lopettamispäätöksiin. Valtion tulee turvata omalla omistusosallaan näin ollen osakkeiden [so. omistuksen] maksimaalista arvonnousua" ...? ]
Osakeyhtiössä on tosiaan omistajia, oli se sitten pörssiyhtiö tai ei. Osakeyhtiöllä on myös asiakkaita, jotka yleensä maksavat ne kustannukset, joita yhtiö suunnittelussaan, investoinneissaan ja tuotannossaan aiheuttaa. Kolmanneksi osakeyhtiöissä on "pääomana" myös työntekijöitä kuin toimihenkilöitäkin. Palkolliset ovat takuuna sille, että asiakkaat saavat juuri sen laatuista tavaraa ja palvelua sovittuun hintaan, mitä he ovat yhtiön myyntimiehiltä ja -naisilta ostaneet.
Siis valtion tärkein tehtävä on kartuttaa omistuksen arvoa? Osakeyhtiössä omistajilla on velvollisuus etunsa nimissä huolehtia, että tuotannontekijät ovat parhaassa iskussa, jotta kauppa kävisi - työtä tekevät ovat yksi tuotannontekijä. Kuinka omistajan on toimittava, että työtä tekevä tuotannontekijä suorittaa osuutensa parhaalla tavalla osakeyhtiön tärkeimmässä velvollisuudessa täyttää asiakkaiden tarpeet siten, että nämä ostavat myöhemminkin lisää?
Vastaukset osakeyhtiöissä ovat helppoja - on huolehdittava, että kaikki tuotannontekijät ovat kunnossa. Pörssiyhtiöillä on lisäksi velvollisuuksia toimia kaikin tavoin niin, että maine, imago ja kyky olla tuottavasti markkinoilla kantaa hedelmää. Tänään on myös muita arvoja, erityisesti metsäyhtiöillä. Puun hankintaan on kiinnitettävä huomiota, päästöt olisi saatava hallintaan jne... - yhtiöillä on ns. eettisiä arvoja. Eettisiin arvoihin kuuluu mm. vastustaa lapsityövoimaa, arveluttavien raaka-aineiden käyttöä ja markkinoinnillisesti harhaanjohtavaa mainontaa. Kemijärvellä nuo kaikki asiat ovat kunnossa, paitsi asetelma työntekijöihin ja toimihenkilöihin nähden.
Merkittävä vähemmistöomistaja on jopa velvollinen puuttumaan osakeyhtiön päätöksiin, joilla voi olla pitkällä juoksulla vahingoittava merkitys mm. eettisessä mallinnuksessa. Pelinappulamainen tapa kohdella kuluttajaa, siis työntekijää kuin toimihenkilöä on malli vastoin kansalaisyhteiskuntaa. Itse yhtiön päätös voi olla taloudellisesti tiukan suuntaavasti kilpailuasetelmallinen ja tuotantokapasiteetillinen. Silti omistajan yksi suurimmista velvollisuuksista on toimia kaikkia tuotannontekijöitä kohtaan joustavasti, vastuullisesti ja johdonmukaisesti.
Vastavuoroisesti työtä tekevä tuotannontekijänä voi muuttaa itse asemaansa yhtiötä kohtaan esim. hinnoittelemalla työnsä siten, että tehtaan kilpailukyky säilyy. Valtio-omistaja voi ottaa myös toimillaan kantaa asettamalla erityisehtoja mm. alueelliseen verotukseen. Valtio voi myös luoda uusia edellytyksiä työnantajille, jotta se voi täyttää yhteiskunnallisen ominaisuutensa erityisalueilla, missä työn tekeminen on erityisen haastellista.
Pinttyneitä "omistajan vaikutussääntöjä" voidaan muuntaa suuren piirun verran lähemmäksi suurinta "tuotannontekijää", siis kuluttaja-palkansaajaa kohtaan. Valtio on erilainen omistaja kuin puhtaasti osinkoja kärkkyvä helpon voiton tavoittelija. Osakeyhtiöissä on kautta-aikojen ollut myös erimielisyyksiä omistajien kesken - se ei ole rikollista.
On aika muuttaa yksioikoista käsitystä omistajapolitiikasta pörssiyhtiössä. Kaikissa yhtiöissä eettiset ja ympäristölliset arvot nostavat yhtiön omistusarvoa, jolloin prof. Leppiniemenkin joukot puhtaina osinko- ja arvonnoususaalistajina saavat edelleen voittonsa..., kohtuullisina ja ehkä näin toimien myös pitkäjänteisempänä. Oppi osinkoahneudesta ei sovi tapaan nähdä yhteiskunta [valtio] eettisenä ja sosiaalisena toimijana/ omistajana kantamassa yhteiskuntavelvoitetta - oli omistettava yhtiö sitten pörssissä tai ei.
Pörssi, osakeyhtiöt ja taseet ovat osa yhteiskuntaa. Esiintynyt omistaja-ahneus on vaikuttanut mm. optioiden kautta "tavallisen kansan" palkkamaltin jälkeiseen ansiotason nostoralliin, joka voi laajasti myöhemmin vahingoittaa ylijäämäistä ulkomaankauppatasettamme.
Ulkomaankauppa on puolet koko Suomen bruttokansantuotteesta - elämme viennistä, maksaaksemme meille välttämättömän tuonnin. Omistajien olisi syytä muistaa, että lopulta suuri "kuluttajamassa" voi päätöksillään romuttaa koko yhtiön pörssiarvon. Yhteiskunnallisesti vastuu sosiaalisuuden ja ympäristön arvoista on nousevalla heräämiskurssilla.
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.com
[ ... osakesäästäjien pj. Jarmo Leppiniemi sanoo, "että valtio ei voi aikaisempien StoraEnson osakkeidensa ostajilleen antamalla lupauksella puuttua merkittävän vähemmistöomistajan ominaisuudessa Kemijärven tehtaan lopettamispäätöksiin. Valtion tulee turvata omalla omistusosallaan näin ollen osakkeiden [so. omistuksen] maksimaalista arvonnousua" ...? ]
Osakeyhtiössä on tosiaan omistajia, oli se sitten pörssiyhtiö tai ei. Osakeyhtiöllä on myös asiakkaita, jotka yleensä maksavat ne kustannukset, joita yhtiö suunnittelussaan, investoinneissaan ja tuotannossaan aiheuttaa. Kolmanneksi osakeyhtiöissä on "pääomana" myös työntekijöitä kuin toimihenkilöitäkin. Palkolliset ovat takuuna sille, että asiakkaat saavat juuri sen laatuista tavaraa ja palvelua sovittuun hintaan, mitä he ovat yhtiön myyntimiehiltä ja -naisilta ostaneet.
Siis valtion tärkein tehtävä on kartuttaa omistuksen arvoa? Osakeyhtiössä omistajilla on velvollisuus etunsa nimissä huolehtia, että tuotannontekijät ovat parhaassa iskussa, jotta kauppa kävisi - työtä tekevät ovat yksi tuotannontekijä. Kuinka omistajan on toimittava, että työtä tekevä tuotannontekijä suorittaa osuutensa parhaalla tavalla osakeyhtiön tärkeimmässä velvollisuudessa täyttää asiakkaiden tarpeet siten, että nämä ostavat myöhemminkin lisää?
Vastaukset osakeyhtiöissä ovat helppoja - on huolehdittava, että kaikki tuotannontekijät ovat kunnossa. Pörssiyhtiöillä on lisäksi velvollisuuksia toimia kaikin tavoin niin, että maine, imago ja kyky olla tuottavasti markkinoilla kantaa hedelmää. Tänään on myös muita arvoja, erityisesti metsäyhtiöillä. Puun hankintaan on kiinnitettävä huomiota, päästöt olisi saatava hallintaan jne... - yhtiöillä on ns. eettisiä arvoja. Eettisiin arvoihin kuuluu mm. vastustaa lapsityövoimaa, arveluttavien raaka-aineiden käyttöä ja markkinoinnillisesti harhaanjohtavaa mainontaa. Kemijärvellä nuo kaikki asiat ovat kunnossa, paitsi asetelma työntekijöihin ja toimihenkilöihin nähden.
Merkittävä vähemmistöomistaja on jopa velvollinen puuttumaan osakeyhtiön päätöksiin, joilla voi olla pitkällä juoksulla vahingoittava merkitys mm. eettisessä mallinnuksessa. Pelinappulamainen tapa kohdella kuluttajaa, siis työntekijää kuin toimihenkilöä on malli vastoin kansalaisyhteiskuntaa. Itse yhtiön päätös voi olla taloudellisesti tiukan suuntaavasti kilpailuasetelmallinen ja tuotantokapasiteetillinen. Silti omistajan yksi suurimmista velvollisuuksista on toimia kaikkia tuotannontekijöitä kohtaan joustavasti, vastuullisesti ja johdonmukaisesti.
Vastavuoroisesti työtä tekevä tuotannontekijänä voi muuttaa itse asemaansa yhtiötä kohtaan esim. hinnoittelemalla työnsä siten, että tehtaan kilpailukyky säilyy. Valtio-omistaja voi ottaa myös toimillaan kantaa asettamalla erityisehtoja mm. alueelliseen verotukseen. Valtio voi myös luoda uusia edellytyksiä työnantajille, jotta se voi täyttää yhteiskunnallisen ominaisuutensa erityisalueilla, missä työn tekeminen on erityisen haastellista.
Pinttyneitä "omistajan vaikutussääntöjä" voidaan muuntaa suuren piirun verran lähemmäksi suurinta "tuotannontekijää", siis kuluttaja-palkansaajaa kohtaan. Valtio on erilainen omistaja kuin puhtaasti osinkoja kärkkyvä helpon voiton tavoittelija. Osakeyhtiöissä on kautta-aikojen ollut myös erimielisyyksiä omistajien kesken - se ei ole rikollista.
On aika muuttaa yksioikoista käsitystä omistajapolitiikasta pörssiyhtiössä. Kaikissa yhtiöissä eettiset ja ympäristölliset arvot nostavat yhtiön omistusarvoa, jolloin prof. Leppiniemenkin joukot puhtaina osinko- ja arvonnoususaalistajina saavat edelleen voittonsa..., kohtuullisina ja ehkä näin toimien myös pitkäjänteisempänä. Oppi osinkoahneudesta ei sovi tapaan nähdä yhteiskunta [valtio] eettisenä ja sosiaalisena toimijana/ omistajana kantamassa yhteiskuntavelvoitetta - oli omistettava yhtiö sitten pörssissä tai ei.
Pörssi, osakeyhtiöt ja taseet ovat osa yhteiskuntaa. Esiintynyt omistaja-ahneus on vaikuttanut mm. optioiden kautta "tavallisen kansan" palkkamaltin jälkeiseen ansiotason nostoralliin, joka voi laajasti myöhemmin vahingoittaa ylijäämäistä ulkomaankauppatasettamme.
Ulkomaankauppa on puolet koko Suomen bruttokansantuotteesta - elämme viennistä, maksaaksemme meille välttämättömän tuonnin. Omistajien olisi syytä muistaa, että lopulta suuri "kuluttajamassa" voi päätöksillään romuttaa koko yhtiön pörssiarvon. Yhteiskunnallisesti vastuu sosiaalisuuden ja ympäristön arvoista on nousevalla heräämiskurssilla.
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.com
Vastaukset 9
Vanhimmat
MEILLÄ ON KOKOKANSAN PRESIDENTTI-ONKO? jOS OLIS NYT kEKKONEN,HÄN SANOIS,"KANSALAISET" kEMIJÄRVEN TEHDASTA EI LAKKAUTETA.jOS OLIS kEKKONEN,hän sanois,suomesta ei myydä kannattavia yrityksiä ulkomaille,sillä suomen kansa tarvitsee työtä,josta saa edes vähän ruokarahaa,ja jokapäiväisiin menoihin. Missä sinäolet kokokansan pressa ja pääministeri piileksitte,kun teidän pitäisi pitää oman kansan puolta,ei kiinalaisten ,ei halpamaitten,(joista tulee aikanaan kalliita)Katainen,yritä sinä pitää edes vähän suomilaivaa kurssissaan,silloin sinusta tulee seuraava pressa!Tämä on hätähuuto rehellisyyden nimissä,sillä liliuksen porukka putsaa koko suomen rahoista,ja jäljelle jää vain kerjäläisiä.Missä sinä olet kokokansan pressa.?Tämä on sitä klopaaliyhteiskuntaa!Kansanedustajat,mitä te voisitte asialle tehdä jotakin,kuin nappia painaa siellä eduskunnassa?
yli-innokkaiden markkinamekanismikertakäyttökansanedustajien toheloinnin vuoksi.
Valtio on moraaliton ja vahingollinen omistaja.
Poliitikot ja virkamiehet eivät hoida valtion omistuksia kuin omiaan. Jos he tekevät huonoja sijoituspäätöksiä, niin he eivät kärsi henkilökohtaisia tappioita. He eivät myöskään hyödy henkilökohtaisesti siitä, että tekevät hyviä päätöksiä. Heille on periaatteessa yhdentekevää, millaisen tuoton sijoituspääomalle saavat. Valtio ei samasta syystä myöskään toimi viisaasti käyttäessään omistajavaltaansa.
Nuo valtion omaisuudenhoitajat ulosmittaavat hyötynsä sijoituksen tuottojen sijaan korruptiona. Sijoituspäätöksiä ohjaavatkin epäsuorat hyödyt, kuten esim. tulevat eläkevirat yrityksissä tai niiden hallituksissa. Ulosmittaus tapahtuu myös erilaisina eturyhmiä hyödyntävinä poliittisina lehmänkauppoina.
Kaikki valtion toimet ovat vahingollisia yrityksen ja niiden muiden omistajien kannalta. Valtion sijoituspääoma on kansalta ryöstettyä, joten ainoa moraalisesti oikea teko olisi palauttaa tuo omaisuus takaisin alkuperäisille omistajille ja antaa niiden itse päättää miten sen käyttävät.
Erinomainen avaus. Pörssipeli on ahneuden tyyssija, tekee ahneesta vieläpä "varkaan", vie toisten tekemästä työstä osuutensa pelkällä spekulaatiolla ja lainatun ostovoiman käytöllä.
Vai muu urpo, joka ei tajua rahatalouden mekanismeja?
jota amerikkalaiset käyttävät manipuloidessaan tyhmää kansaa. Sanasta sosialismi tulee heidän mieliinsä taottu kaikki paha. Tämä on keino ohjata mielipiteitä. Olkoon kyse sitten, mistä asiasta hyvänsä, jos se ei miellytä valtaapitäviä, niin sanotaan sen olevan sosialismia. Mielipide muuttuu heti ja on tälle mielipiteenmuuttajalle epäedullinen.
Mn. Kemijärvikiistassa ovat vastakkain osakkeenomistajien edut ja työntekijöiden ja koko pohjoisen talousalueen edut. Osakkeenomistajat saavat elantonsa muiden tekemästä työstä. Pelkät osinkotulot eivät riitä heille, vaan heidän pitää myös päästä tekemään kauppaa yritysten osakkeilla. Tämä aiheuttaa sen, että yrityksen johdolle on tärkeämpää pitää osakkeen arvo mahdollisimman korkealla. Se on nykyisin paljon tärkeämpää kuin se, mitä yritys käytännössä tuottaa ja tekee. Jotta tähän pästäisiin kaikki mahdolliset keinot käytetään, jotta edes saataisiin hetkellisisiä piikkejä osakekurssiin, joista nämä "yrityksen omistajat" = osakkeenomistajat elävät. He ovat kuitenkin niin lojaaleja omistamalleen yritykselle, että myyvät osakkeensa heti, kun se on tuottaa hyvän voiton. Siinä on heidän etiikkansa. Ne, jotka yrityksessä työskentelevät muut sidosryhmät, kuten alihankintayritykset ja metsäyrittäjät joutuvat näiden lyhytnäköisten voitontavoittelijoiden uhreiksi. Yrityksen johto saa optioita sen mukaan, mikä on osakkeen kurssikehitys ja toimii sen mukaan. Tämä talousmalli tulee tiensä päähän, kun ihmiset alkavat tajuta, kuinka heitä huijataan.
ja vain laiskat muiden työllä elävät porsastelevat kiihkojuoksun kerskanäyttötaloudessa -piti nyt näin proosallisesti asia esittää :)
Sanoit ne asiat, joita monet asioita seuraavat pohtivat. Erityisesti tuotannon tekijät-kohta ilahdutti. Taitaa vain olla niin, että nämä samaisten yritysten johtajat päättävät tosiasiassa hallituksen puolesta maan taloudesta.
Oppositiostakaan ei ole otettu tarpeeksi voimakkaasti kantaa näihin asioihin. Onko oppositiolta taito kadonnut hyppysistä vai onko oma lehmä ojassa?
entä sitten kun Tuomioja tulee puheenjohtajaksi - Eki siunasi aikoinaan Enson sijoitukset Jenkkilään... !