Olin perjantaina mummolaan menossa viikonlopuksi käymään perheen kanssa (2 aikuista ja 4 lasta koira) Porista -> Vaasaan ja laitoin uuden kalliin navigaattorin ikkunaan kiinni. Näpyttelin kohteen (mummon) osoitteen ja läksin ajamaan.
Ihmettelin heti kun jouduin opastuksen mukaan tekemään uukkarin ja mentiin ikäänkuin väärään suuntaan. Noh, ajeltiin siinä rauhassa aikamme ja saavuttiin Turun satamaan. Ei oo kyllä ennen tätä kautta ajettu mummolaan tuumattiin porukalla.
Onneksi on navigaattori kannettavaa mallia ja pääsin kävellen testaamaan laiturilla minne pitäisi seuraavaksi jatkaa. Merellepäin se perskuta näytti. Onkohan mummo muuttanut?
Ostin kalliit liput autolle ja perheelle ja ajettiin laivaan. Kivaa oli täytyy myöntää, tuliaisiakin tuli mummolle ostettua.
Seuraavana päivänä huomasin Tukholman satamassa että navigaattorista oli virta pois? Lieneekö akku loppunut jo, ja ihan uusi laite...höh! Opaskirjasta luin että tätä mallia pitää ladata vähän väliä, ei kestä viikkoa latingissa niinkuin vaimon uusi Nokian kännykkä kestää.
Jouduin syöttämään mummon osoitteenkin uudestaan ja silloin vasta hämmästyin. Arvaatteko mitä? Navigaattori näytti ohjeita nyt juuri päinvastaiseen suuntaan kuin minne olimme juuri tulleet, eli pitäisi mennä takaisin Turkuun.
On tää nyt seilaamista tuumasin ja kävin ostamassa liput takaisin Suomeen. Matkalla hoksattiin vaimon kanssa että Ruotsin puolella olisi pitänyt vaihtaa tietysti kieli ruotsiksi navin asetuksista. Sen takia se silleen oli sekoillut. Kyllä harmitti oma tyhmyys.
Tultiin Turkuun ja jatkettiin navigaattorin jakamien ohjeiden mukaan suoraan Jyväskylän kautta Vaasaan mummon luokse. Hyvin erottuu kartta uudesta navista, vaikka ehti jo matkalla sunnuntai-iltana siinä pimeäkin tulla. Ei kyllä ehditty kauaa mummon kanssa turista, kun laskeskelin että kantsii lähteä ajoissa kotiinpäin , meinaan molemmat aikuiset aamuksi töihin.
Ei kun kotiosoite navigaattoriin ja suunta kohti pohjoista! Helppoa on, ei tarvitse vaimon lukea koko ajan karttaa, vaan voi paimentaa lapsia välillä.
Tultiin aamuyöstä Tornioon hyvissä tunnelmissa. Meinaan ei ole rekkajonoja tällä rajalla. Haaparannassa vaihdoin heti navin kielen ruotsiksi (kyllä se oppi perille menee meidän perheessä). Ohjeet olivat virheettömät ja muutamia pissi-, ruoka-, tankkaus-, renkaanpaikkaus-, peurakolari- yms. normaaleja taukoja lukuunottamatta matka eteni vauhdilla kohti Umeåta.
Pikkuisen alkoi kuitenkin epäilys hiipiä puseroon, että näinkö sitä töihin ehdittäisiin sittenkään ajoissa, oli jo meinaan maanantai pitkällä kun ostin lauttalippuja Vaasaan.
Lauttamatka meni kuitenkin ripeästi ja kivaa oli. Vaasaan tultiin ennätysajassa ja ei taatusti ilman uutta navigaattoria olisi päästy yli näin nopeasti. Nähtiin muuten mummokin siinä Vaasan torilla kun ohi ajettiin! Soitettiin myös varmuuden varalta vaimon kanssa työpaikoille ja kerrottiin että myöhästytään vähäisen, sattuuhan sitä kun ei suunnittele ajankäyttöään näillä automatkoilla tarkemmin.
Pistin lapikasta lattiaan ja ennen illan pimeyttä oltiin jo aivan kotitalon lähellä (vihdoinkin tuttuja maisemia). Sitten se tapahtui mitä olette varmaan odottaneet. Uusi kallis hieno ja moitteettomasti siihen asti pelannut navigaattori näytti meidän kadulla että pitäisi kääntyä muka naapurin pihaan...?
Miten tämä voi olla mahdollista? Onneksi huomasin tuon virheen ajoissa ja kurvasin omalle tontille ihan ilman mitään navi-apuja. Tämä ei jää taatusti tähän. Huomenna tilaan uudet karttaohjelmat ja viikonloppuna kokeillaan sama reitti uudestaan. Voidaan samalla hakea koirakin pois karanteenista Ruotsinpuolelta.
Jos sittenkin vielä näyttää noin väärin, vaihdan kyllä navigaattorin merkkiä ja heti. Voiko tässä enää mihinkään luottaa. Nyt kyllä vähän harmittaa...
Ihmettelin heti kun jouduin opastuksen mukaan tekemään uukkarin ja mentiin ikäänkuin väärään suuntaan. Noh, ajeltiin siinä rauhassa aikamme ja saavuttiin Turun satamaan. Ei oo kyllä ennen tätä kautta ajettu mummolaan tuumattiin porukalla.
Onneksi on navigaattori kannettavaa mallia ja pääsin kävellen testaamaan laiturilla minne pitäisi seuraavaksi jatkaa. Merellepäin se perskuta näytti. Onkohan mummo muuttanut?
Ostin kalliit liput autolle ja perheelle ja ajettiin laivaan. Kivaa oli täytyy myöntää, tuliaisiakin tuli mummolle ostettua.
Seuraavana päivänä huomasin Tukholman satamassa että navigaattorista oli virta pois? Lieneekö akku loppunut jo, ja ihan uusi laite...höh! Opaskirjasta luin että tätä mallia pitää ladata vähän väliä, ei kestä viikkoa latingissa niinkuin vaimon uusi Nokian kännykkä kestää.
Jouduin syöttämään mummon osoitteenkin uudestaan ja silloin vasta hämmästyin. Arvaatteko mitä? Navigaattori näytti ohjeita nyt juuri päinvastaiseen suuntaan kuin minne olimme juuri tulleet, eli pitäisi mennä takaisin Turkuun.
On tää nyt seilaamista tuumasin ja kävin ostamassa liput takaisin Suomeen. Matkalla hoksattiin vaimon kanssa että Ruotsin puolella olisi pitänyt vaihtaa tietysti kieli ruotsiksi navin asetuksista. Sen takia se silleen oli sekoillut. Kyllä harmitti oma tyhmyys.
Tultiin Turkuun ja jatkettiin navigaattorin jakamien ohjeiden mukaan suoraan Jyväskylän kautta Vaasaan mummon luokse. Hyvin erottuu kartta uudesta navista, vaikka ehti jo matkalla sunnuntai-iltana siinä pimeäkin tulla. Ei kyllä ehditty kauaa mummon kanssa turista, kun laskeskelin että kantsii lähteä ajoissa kotiinpäin , meinaan molemmat aikuiset aamuksi töihin.
Ei kun kotiosoite navigaattoriin ja suunta kohti pohjoista! Helppoa on, ei tarvitse vaimon lukea koko ajan karttaa, vaan voi paimentaa lapsia välillä.
Tultiin aamuyöstä Tornioon hyvissä tunnelmissa. Meinaan ei ole rekkajonoja tällä rajalla. Haaparannassa vaihdoin heti navin kielen ruotsiksi (kyllä se oppi perille menee meidän perheessä). Ohjeet olivat virheettömät ja muutamia pissi-, ruoka-, tankkaus-, renkaanpaikkaus-, peurakolari- yms. normaaleja taukoja lukuunottamatta matka eteni vauhdilla kohti Umeåta.
Pikkuisen alkoi kuitenkin epäilys hiipiä puseroon, että näinkö sitä töihin ehdittäisiin sittenkään ajoissa, oli jo meinaan maanantai pitkällä kun ostin lauttalippuja Vaasaan.
Lauttamatka meni kuitenkin ripeästi ja kivaa oli. Vaasaan tultiin ennätysajassa ja ei taatusti ilman uutta navigaattoria olisi päästy yli näin nopeasti. Nähtiin muuten mummokin siinä Vaasan torilla kun ohi ajettiin! Soitettiin myös varmuuden varalta vaimon kanssa työpaikoille ja kerrottiin että myöhästytään vähäisen, sattuuhan sitä kun ei suunnittele ajankäyttöään näillä automatkoilla tarkemmin.
Pistin lapikasta lattiaan ja ennen illan pimeyttä oltiin jo aivan kotitalon lähellä (vihdoinkin tuttuja maisemia). Sitten se tapahtui mitä olette varmaan odottaneet. Uusi kallis hieno ja moitteettomasti siihen asti pelannut navigaattori näytti meidän kadulla että pitäisi kääntyä muka naapurin pihaan...?
Miten tämä voi olla mahdollista? Onneksi huomasin tuon virheen ajoissa ja kurvasin omalle tontille ihan ilman mitään navi-apuja. Tämä ei jää taatusti tähän. Huomenna tilaan uudet karttaohjelmat ja viikonloppuna kokeillaan sama reitti uudestaan. Voidaan samalla hakea koirakin pois karanteenista Ruotsinpuolelta.
Jos sittenkin vielä näyttää noin väärin, vaihdan kyllä navigaattorin merkkiä ja heti. Voiko tässä enää mihinkään luottaa. Nyt kyllä vähän harmittaa...
Vastaukset 5
Vanhimmat
se kun ei osata käyttää,mitäs laitoit sinne kaattoriin välietapiksi tukholman,tyhmästä päästä joutuu koko perhe kärsimään
Itse olen suunnistanut gps.llä työni puolesta yli 100 000km ja aina on perille löydetty. No muutamia kertoja on pitänyt vähän ihmetellä tuon koneen neuvoja, mutta silloin pitää ottaa se oma järki sitten käyttöön. En kyllä enään antaisi pois navigaattoria, on se vaan sen verran hyvä vekotin ja tarpeellinen.
Valmista vastaa siitä, että kartta näkyy. Käyttäjä vastaa kuvan tulkinnasta.
reitin ennakkokatsaus esim.
http://maps.google.fi/
Ja siitä valitaan "Katso reittiohjeet", sitten syötetään lähtö- ja määränpääosoitteet. Tämän jälkeen sitten voi omasta navigointilaitteesta alkaa katsomaan onko sen ehdottomassa reitissä mitään järkeä.
se on kiva sohasta kepillä ampiaispesää ja jäädä kattelee surinaa.on just tultu baarista vai,ja on runosuoni alkanu kukkii.