Lääke ja raskauden mahdollisuus

vaikutuksia?

Heippa, mahtaako epilääkkeillä olla vaikutuksia hedelmöittymismahdollisuuksiin? Mulla lääkkeenä Neurotol Slow ja oon huolestunut, voinko ikinä perustaa perhettä. Siis nyt huolettaa lähinnä se raskaaksi tulemisen mahdollisuus ylipäätään, ei se, että lääkkeitä ei (vissiin?) voi syödä raskauden aikana.

9

1539

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • eräs gaijin
      • Heips!
        Minä söin hydantin nimistä epilepsialääkettä, kun tulin ensimmäisen ja kolmannen kerran raskaaksi. Ensimmäinen raskaus alkoi jo kuukauden päästä yrittämisestä eli heti. Kolmas raskaus alkoi vasta yli vuoden yrittämisen jälkeen, mutta siinä oli muut syyt taustalla kuin epilepsialääkkeet. Toisen raskauden aikana minulla ei ollut lääkitystä ollenkaan, mutta silti kesti 4 kk, ennenkuin tulin raskaaksi.Lääkityksen ollessa "päällä", eivät muksut suostuneet imemään rintaa kuin vähän aikaa, olisi kuulema saanut imettää. Nyt käytän deprakine lääkettä, olen jo sen ikäinen, etten enää tee lapsia. Tsemppiä sinulle, kyllä niitä lapsia varmasti tulee, kannattaa keskustella neurologin kanssa, että suunnittelee raskautta. Neurologi pystyy varmaan kertomaan, voitko edelleen syödä samaa lääkettä vai pitääkö se mahdollisesti vaihtaa.


      • alkup.
        gauloisekin kirjoitti:

        Heips!
        Minä söin hydantin nimistä epilepsialääkettä, kun tulin ensimmäisen ja kolmannen kerran raskaaksi. Ensimmäinen raskaus alkoi jo kuukauden päästä yrittämisestä eli heti. Kolmas raskaus alkoi vasta yli vuoden yrittämisen jälkeen, mutta siinä oli muut syyt taustalla kuin epilepsialääkkeet. Toisen raskauden aikana minulla ei ollut lääkitystä ollenkaan, mutta silti kesti 4 kk, ennenkuin tulin raskaaksi.Lääkityksen ollessa "päällä", eivät muksut suostuneet imemään rintaa kuin vähän aikaa, olisi kuulema saanut imettää. Nyt käytän deprakine lääkettä, olen jo sen ikäinen, etten enää tee lapsia. Tsemppiä sinulle, kyllä niitä lapsia varmasti tulee, kannattaa keskustella neurologin kanssa, että suunnittelee raskautta. Neurologi pystyy varmaan kertomaan, voitko edelleen syödä samaa lääkettä vai pitääkö se mahdollisesti vaihtaa.

        vastauksesta. En ihan vielä suunnittele raskautta, mutta lähivuosina se on varmasti edessä. Huolettaa lähinnä, voiko lääkkeistä jäädä hedelmällisyyden kannalta jotain "pysyväisvaikutuksia" kun niitä syö pidempään. Eli kannattaisko yrittää niitä lapsia jo nyt lääkityksen alkuvaiheessa, jos haitat olisi siten vähäisemmät.


      • epi2007
        alkup. kirjoitti:

        vastauksesta. En ihan vielä suunnittele raskautta, mutta lähivuosina se on varmasti edessä. Huolettaa lähinnä, voiko lääkkeistä jäädä hedelmällisyyden kannalta jotain "pysyväisvaikutuksia" kun niitä syö pidempään. Eli kannattaisko yrittää niitä lapsia jo nyt lääkityksen alkuvaiheessa, jos haitat olisi siten vähäisemmät.

        Nainen ja epilepsia -opas antaa tietoa epilepsian ja epilepsialääkkeiden hormonaalisista vaikutuksista, hormonien vaikutuksesta epilepsiaan ja epilepsialääkkeiden vaikutuksista hormonaaliseen ehkäisyyn ja raskauteen.


        http://www.epilepsia.fi/index.phtml?menu_id=383&lang=1


    • vinkki vinkki

      epilepsialiitto : www.epilepsia.fi


      Epilepsia ja raskaus : http://www.epilepsia.fi/index.phtml?menu_id=264&chapter_id=1370&lang=1#1370

      Suurin osa epilepsiaa sairastavien naisten raskauksista sujuu ilman ongelmia ja lapset ovat terveitä. Silti kyseessä on riskiraskaus, ja epilepsiaa sairastavan naisen hoitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota raskautta suunniteltaessa ja raskauden aikana.




      Raskautta suunniteltaessa henkilön tulisi hakeutua hoitavan neurologin vastaanotolle. Tällöin mietitään, olisiko hänen viimeisestä kohtauksestaan kulunut jo riittävän pitkä aika, että lääkehoitoa voitaisiin yrittää lopettaa ja tilannetta seurata jonkin aikaa ilman lääkkeitä ennen raskautta.




      Useimmiten lääkehoidon lopettaminen ei kuitenkaan ole järkevää tai mahdollista. Myös pitkittyneet kohtaukset tai kohtauksiin liittyvät tapaturmat voivat olla vahingollisia sikiölle ja oireileva epilepsia on hoidettava myös raskauden aikana. Koska ei tiedetä, mikä lääke on sikiövaikutusten suhteen turvallisin, pyritään valitsemaan kyseisen potilaan kohtaustyyppiin sopivin lääke, jota käytetään ainoana lääkkeenä matalimmalla kohtaukset poissa pitävällä annoksella.




      Suvussa muilla henkilöillä esiintyvien kehityshäiriöiden tuoman lisäriskin ohessa useamman lääkkeen yhteiskäyttö ja liian korkeat lääkeainepitoisuudet ovat tärkeimpiä kehityshäiriöriskiä lisääviä tekijöitä epilepsiapotilailla. Niiden henkilöiden, jotka huonon kohtaustilanteen takia joutuvat käyttämään useampia epilepsialääkkeitä, on ensiarvoisen tärkeää keskustella lääkärin kanssa jo raskauden suunnitteluvaiheessa.




      Kehityshäiriöiden riski on lääkkeillä hoidettujen epilepsiaa sairastavien naisten lapsilla noin 2-3 kertaa suurempi kuin terveillä äideillä. Tämä merkitsee, että yli 90 % epilepsiaa sairastavien äitien lapsista on täysin terveitä. Suomi osallistuu kansainvälisen laajaan tutkimukseen, josta tuloksia ei ole vielä käytössä. Lääkkeiden lisäksi kohonneeseen kehityshäiriöiden riskiin vaikuttavat erityisesti perintötekijät. Täten myös isän sairastama epilepsia saattaa lisätä kehityshäiriöiden riskiä. Molempien vanhempien suvussa mahdollisesti esiintyneet kehityshäiriöt tulisi käydä läpi vanhempien kanssa raskautta suunniteltaessa.




      Raskautta suunnitellessaan epilepsiaa sairastavan naisen kannattaa tarkistaa elämäntapojaan. Terveellinen ruokavalio ja hyvä yleiskunto ovat tärkeitä jo raskaaksi tultaessa. Tupakointia ja alkoholin käyttöä tulee välttää. Lisäksi on huolehdittava riittävästä unensaannista.




      Suurimmalla osalla naisista kohtaustiheys ei lisäänny raskauden aikana, mutta noin 20-30%:lla kohtauslisää esiintyy. Joskus kohtausten lisääntyminen saattaa johtua unen puutteesta tai pelosta, että lääkitys vaikuttaa sikiöön, jolloin lääkitys laiminlyödään.




      Folaatin puutteella on todettu olevan merkitystä sikiön hermostoputken sulketumishäiriöissä terveiden naisten raskauksissa. Epilepsialääkkeet saattavat aiheuttaa folaatin puutetta. Onkin esitetty, että varmuuden vuoksi valproaattia ja karbamatsepiinia käyttävillä naisilla tulee aloittaa foolihappolisän käyttö tabletteina (1,0 mg/vrk) lääkärin valvonnassa siinä vaiheessa, kun raskauden ehkäisy lopetetaan. Foolihapon antoa jatketaan aina 12. raskausviikon päättymiseen saakka.




      Äitiyspoliklinikalla seurataan sikiön kehitystä ja hyvinvointia ultraäänitutkimusten avulla. Neurologi seuraa henkilön vointia, kohtaustilannetta ja lääkeainepitoisuuksia. Varsinkin raskauden loppupuolella kohtauksien ilmetessä on syytä tehostaa lääkitystä, jotta vältettäisiin synnytyksen aikaiset kohtaukset. Raskauden aikana lääkeainepitoisuudet usein laskevat, mutta lääkitystä ei yleensä ole syytä muuttaa ellei kohtauksia ole esiintynyt. Erityisesti valproaatin kokonaispitoisuus saattaa merkittävästikin laskea, mutta silti vapaata vaikuttava lääkeainetta on tarpeeksi ja annosnosto on tarpeeton, ellei oireita ole ilmennyt. Lamotrigiinin pitoisuuksien on todettu laskevan merkittävästi raskauden aikana ja lamotrigiinin annoksia saatetaan joutua tämän vuoksi nostamaan kohtaustasapainon säilymiseksi. Jos raskauden aikana on nostettu lääkeannosta, on tilanne arvioitava uudelleen noin kahden viikon kuluttua synnytyksestä ja palautettava annostus tarvittaessa raskautta edeltäneelle tasolle.




      Normaalin alatiesynnytyksen aikana nainen joutuu usein ponnistelemaan suorituskykynsä ylärajoilla, mikä voi lisätä kohtausriskiä. Synnytyksen aikaiset kohtaukset ovat kuitenkin hyvin harvinaisia ja niitä esiintyy ainoastaan 1–2 %:lla epilepsiaa sairastavista synnyttäjistä. Keisarinleikkauksia ei tehdä epilepsiapotilaille sen useammin kuin muillekaan naisille eikä synnytykseen liity suurempaa komplikaatioriskiä. Sen sijaan raskauden aikaisia komplikaatioita kuten raskausmyrkytystä tai verenvuotoja on todettu hieman enemmän kuin terveillä naisilla.




      Kaikki epilepsialääkkeet erittyvät äidinmaitoon, jossa niiden pitoisuudet ovat kuitenkin pienemmät kuin äidin veressä. Yleensä epilepsialääkkeitä voi käyttää imetyksen aikana eikä epilepsia estä imettämistä. Ainoastaan fenobarbitaali ja bentsodiatsepiinit voivat joskus aiheuttaa lapselle väsymystä ja imemisvaikeuksia, mutta näitä lääkkeitä käytetään muutoinkin harvoin raskaana olevan epilepsiapotilaan hoidossa.

      • ja raskaus

        En ole epileetikko mutta syön tätä lääkettä kipuun.

        Lyrica oli lääkkeenä aiemmin ja kun kerroin perheenlisäys suunnitelmista vaihdettiin tähän lääkkeeseen. NS on siis turvallinen lääke raskauden aikana.

        Mutta saattaa aiheuttaa hermostoputken sulkeutumishäiriötä kuten tuossa edellisessä viestissä oli mainittu.
        Lisänä siis foolihappo tabletteja ja myöskin b-vitamiinia että tuo "ylimääräinen" foolihappo muuntuisi siihen oikeaan muotoon kehossa..


    • sauvatar

      oli lääkkeenä raskauden aikana ja sen
      jälkeenkin. Lapsemme syntyi terveenä
      ja mitään ongelmia ei tullut lääkkeestä.
      Vasta vuosia myöhemmin lääkkeen teho
      lopetti toimintansa.

      • MirTap

        11 vuoden yrittämisen jälkeen saimme terveen lapsen- ja koko ajan oli annostus 2 tabl./pv. foolihappoa toki myös.


      • Anonyymi
        MirTap kirjoitti:

        11 vuoden yrittämisen jälkeen saimme terveen lapsen- ja koko ajan oli annostus 2 tabl./pv. foolihappoa toki myös.

        Hei. Oliko neurotol lääkitys siis koko raskauden?


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Porvarimediat paniikissa demareiden huiman kannatuksen vuoksi

      Piti sitten keksiä "nimettömiin lähteisiin" perustuen taas joku satu. Ovat kyllä noloja, ja unohtivat sen, että vaalit
      Maailman menoa
      42
      5320
    2. Nyt tuli Suomen somaleista todella ikävää faktaa

      sillä osa somalivanhemmista lähettää lapsiaan kotimaahansa kurinpitolaitoksiin, joissa heitä pahoinpidellään. Illan MOT
      Maailman menoa
      413
      4603
    3. Häirintäkohun keskellä olevalta kansanedustajalta Jani Kokolta (sd) rajua tekstiä somessa.

      https://www.is.fi/politiikka/art-2000011772322.html Ajaakohan tämä SDP:n kansanedustaja Jani Kokko oikein täysillä valoi
      Maailman menoa
      148
      3839
    4. KATASTROFI - Tytti Tuppurainen itse yksi pahimmista kiusaajista!!!

      STT:n lähteiden mukaan SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen on käyttäytynyt toistuvasti epäasiallisesti
      Maailman menoa
      162
      3155
    5. Kommentti: oikeuslaitos korvattava SDP:n johdolla

      Näkisin että Suomessa tuomiovalta pitäisi olla demareiden johtoportaalla. Koska porvarimedia säestettynä persujen kirku
      Maailman menoa
      14
      2526
    6. Mikä siinä on ettei persuille leikkaukset käy?

      On esitetty leikkauksia mm. haitallisiin maataloustukiin, kuin myös muihin yritystukiin. Säästöjä saataisiin lisäksi lei
      Maailman menoa
      21
      2292
    7. Huono päivä

      Tänään on ollut tosi raskas päivä töissä. Tekis mieli itkeä ja huutaa. En jaksa just nyt mitään. Minä niin haluaisin ja
      Ikävä
      18
      2098
    8. Lindtman haluaa leikata Kela-korvauksista...oho!

      Antti Lindtman sanoo Kauppalehdessä, että vuodesta 2028 voi tulla erittäin hankala, mikäli nykyinen hallitus ei tee riit
      Maailman menoa
      151
      2022
    9. Onko kaivattusi spesiaali?

      Millä tavalla ja miten?
      Ikävä
      125
      1940
    10. Typeryyttä

      Se on kummallista, kun kaksi ihmistä tuntee selittämätöntä vetoa toisiinsa, mutta eivät vain pääse toistensa luokse. Mik
      Ikävä
      124
      1469
    Aihe