Palstalla liiotellaan tuulennopeuksia. 8 m/s suomenlahdella kryssissä on jo kova tuuli, jossa purjehtiminen ei ole miellyttävää.
Vuonna 2004 helsinki-tallinna kisassa oli juuri 8 m/s kryssi ja silloin katkesi kaksi mastoa. Viime vuonna samassa kisassa tuuli oli 11 m/s yöllä ja silloinkin meni 3-4 mastoa ja yksi paha kolari. Kukaan järkevä matkapurjehtija ei sellaiseen keliin lähde siis kryssimään. Veneen sorto yli 12 m/s tuulessa ja itämeren terävässä aallokossa on jo niin suuri, että korkeutta ei tahdo saada
Sivu ja myötätuulessa vene kestää tuulta paremmin. Suomenlahden voi ylittää silloin n.12-14 m/s tuulessa. Mutta ei tähänkän keliin kukaan järkevä lähde ellei ole pakko.
Jos tuulee yli 15 m/s kannattaa pysyä rannassa.
Nämä rajat on mielestäni sopivia tyypillisille veneille, millä Suomessa purjehditaan. Iso kahdella reivillä ja rulla genoalla. pituus 27-37 jalkaa. Miehistönä isä ja äiti
Vuonna 2004 helsinki-tallinna kisassa oli juuri 8 m/s kryssi ja silloin katkesi kaksi mastoa. Viime vuonna samassa kisassa tuuli oli 11 m/s yöllä ja silloinkin meni 3-4 mastoa ja yksi paha kolari. Kukaan järkevä matkapurjehtija ei sellaiseen keliin lähde siis kryssimään. Veneen sorto yli 12 m/s tuulessa ja itämeren terävässä aallokossa on jo niin suuri, että korkeutta ei tahdo saada
Sivu ja myötätuulessa vene kestää tuulta paremmin. Suomenlahden voi ylittää silloin n.12-14 m/s tuulessa. Mutta ei tähänkän keliin kukaan järkevä lähde ellei ole pakko.
Jos tuulee yli 15 m/s kannattaa pysyä rannassa.
Nämä rajat on mielestäni sopivia tyypillisille veneille, millä Suomessa purjehditaan. Iso kahdella reivillä ja rulla genoalla. pituus 27-37 jalkaa. Miehistönä isä ja äiti
Vastaukset 89
Vanhimmat
Kun seuraa tilastoista mitattuja tuulennopeuksia, niin kovasti ovat ihmisten jutut ristiriidassa tosiasioiden kanssa. Mainitaan melkein kuin ohimennen, että kun viime kesänä ylitin Ahvenanmerta 12 metrin vastaisessa, niin ei tahtonut kuppi pysyä pöydällä...
Itse olin viime kesänä vain yhdessä pidemmässä kisassa, jossa pääasiassa oli juuri perhemiehistöjä. Tasainen tuuli oli tilastojen mukaan parhaimmillaan 9 m/s, puuskat 11-14 m/s. Seurauksena oli jo kolme keskeyttämistä ja saunassa illalla arveltiin tuulen olleen parhaimmillaan peräti 20 m/s.
No, saaristokisoissa tuuli on monesti puuskaista ja ikävimmillään tuulen suunta vaihtelee reippaastikin. Tämä tekee navakassa tuulessa purjehtimisesta helposti täyttä työtä, mikä puolestaan ei aina sovi "lomapurjehduksen" kriteereihin.
Pakko kyllä myöntää, että itsekin olen sortunut arvioimaan tuulen voimakkuutta liian suureksi, varsinkin silloin, kun sää on muutoinkin ollut ikävä. Jotenkin aurinkoisella ja lämpimällä kelillä se kohtalainenkin tuuli tuntuu sopivammalta!
Näköjään nuo Suomenlahden tuuliluvut ovat huomattavan pieniä verrattuna Pohjanlahden ja etenkin nykyään Perämeren lukemiin.
Säämuutosilmiö on nostanut keskituulia Perämerellä erittäin paljon. Pari viime kesää on olleet erityisen ikäviä varsinkin pienellä veneellä purjehtiville.
Pohjanlanhden ylitys oli ennen aika mukavaa kun tuulet olivat 6- 8 m/sek lukemissa. Nykyään vakio alkaa olla 8 - 10 m/ sek. Siinä tuulessa on ollut pakko alkaa purjehtimaan. Kyllä pärjää luovissakin kun ei ahnehdi liikaa ja reivaa. Vaimoväki ei enää tahdo lähteä mukaan ties mistä syystä.
joopajoo - Suomenlahden tuuliluvut ovat huomattavan pieniä...
Merentutkimuslaitoksen mukaan kuitenkin:
"Suomenlahdella, Helsingin edustalla mitattiin 15.11.2001 merkitsevä aallonkorkeus 5,2 metriä, korkeimman yksittäisen aallon ollessa n. 9 metriä. Sekä itä- että länsituuli voivat kasvattaa näin korkeita aaltoja, mutta tätä korkeammaksi ne eivät juuri pääse kasvamaan Suomenlahden pitkulaisen muodon takia.
Eteläisellä Selkämerellä 1970-luvulla mitattu 5,5 metrin merkitsevä aallonkorkeus pitää yhä ykköspaikkaa alueella. Korkein yksittäinen aalto oli tuolloin 10 metriä.
Perämerellä korkein mitattu merkitsevä aallonkorkeus on 3,1 metriä ja korkein yksittäinen aalto 5,6 metriä ."
Noh, tässä oli aallonkorkeuksista, joka kait jotenkin korreloi tuulenvoimakkuuden kanssa? Tosin merenkurkkuhan erottaa perämeren tehokkaasti varsinaisesta Itämerestä ja tekee siitä järvimäisemmän tuon aallokon suhteen kuin Suomenlahti, johon emämeri pääsee vapaammin puskemaan aaltojaan ja virtojaan.
Kesäkauden tuulisuus on ilmeisesti lisääntynyt kaikilla merialueillamme?
Saattaa olla kovalla etelätuulella inhottava aallokko, on korkeaa ja terävää.
Johtuneeko kaventumisesta tai madaltumisesta?
Etkö ole huomannut virtauksia Merenkurkussa purjehtiessasi? Jos vertaat veneen nopeuslokia (nopeus veden suhteen) ja gps:n nopeusnäyttöä (nopeus pohjan suhteen), näet virran. Toisinaan se on ollut solmun luokkaa. Ehkä voi olla kovempikin, mutta ei ole sattunut omilla reissuilla. Merenkurkussa voi siis olla vähän samantapainen ilmiö kuin vuorovesillä seilatessa: aallot on jyrkempiä kun virta tyäntää vettä tuulta vastaan.
Olet oikeassa siinä, että Merenkurkun virran voimakkuus johtuu kaventumisesta ja mataluudesta.
kunkin kipparin pitää itse arvioida miehistönsä sekä omien taitojensa mukaan mihin säähän kulloinkin lähtee.myötätuuleen mennään vaikka kovemmalla kelillä. kisaan mennään kovemmallakin tuulella.ja kisoissa ajetaan maksimitehoin,jonka takia mastot kovemmalla kuin perhepurjehduksessa.itselläni perhemiehistöllä rajat harmaja-pirita välille:
-vastaiseen 10 m/s
-myötäinen 15 m/s
nämä siis oikeita keskituulia satama-altaassa fundeerattaessa.ennuste tuulen kehittymisen suhteen vaikuttaa myös päätökseen eli jos tietää tuulen hellittävän,niin voi lähteä kovempaankin keliin.tai vaikka tietäisi kovenevan,voi lähteä jos tietää olevansa jo tietyssä pisteessä ennen sitä ja suunta tuulella ok.
Samoilla linjoilla ollaan. Jos FMI lupaa 8-12 m/s lounaasta, en viitsi harmajalta tallinnaan lähteä. kannattaa mennä ensin porkkalan kärkeen yöksi, ja sieltä seuraavana päivänä sivutuuleen piritaan.
Itse olen purjehtinut tuollaisessa 12-14 tuulessa, tosin avomerellä.
Avomerellä mielestäni ei aallokko ole niin inhottava.
Viime kesänä yhdellä ruotsin käynnillä oli tuuli mennessä 14 metrin luokkaa ja kryssittiin.
Siinä ei viittitty gourmeta kokata, ja nukkuminen piikissäkään ei ollut mitään herkkua.
Takaisin tullessa tultiin 12 metrissä sivumyötäistä, ja kyllä sillon ruoan laitto ja syöminen oli ihan ok, viiniäkin juotiin ruoan kanssa.
Mielestäni itämeren aallokko avomerellä aina yli 10 m/s vastatuulessa on erittäin epämiellyttävä. Pahimpia paikkoja ovat Suomenlahti, Perämeri, Hanön-lahti, Riianlahti.
Tässä vielä yksi lainaus eräältä nimimerkiltä, joka neuvoo aloittelevaa:
"Veneeseensä on voitava luottaa ja tuota luottamusta ei synny ilman, että ajat ja ravistelet venettä kunnolla tietääksesi, että se kestää. Kun tuo luottamus on syntynyt, niin yksi veneilyn parhaimmista kokemuksista on juuri tuo kovan tuulen purjehtiminen ja siitä nauttiminen. Myrskyistä puhutaan paljon, mutta käytännössä niitä ei meidän vesillämme purjehdussesongin aikaan ole. Yli 30m/s tuulia meillä on sadan vuoden aikana ollut jossain itäsuomen tornadoissa, mutta merellä vain muutaman kerran. Tuo 20m/s on helposti purjehdittavaa tuulta, epämiellyttävyys syntyy terävästä aallokosta matalissa vesissä"
Itse asiassa eikä varmaan ole sattumaa, että nuo viralliset merisään tuulirajat on peruskäyttöön aivan hemmetin hyvät.
Huomautus veneilijöille annetaan keskituulen ennustetaan olevan 11-13 m/s tai jos ennustetaan kovia puuskia. Kovan tuulen varoitus jos tuuli 14 m/s.
Kärjistettynä ohjeena huomautuksella harkitaan (vakavasti) ja varoituksella pysytään rannassa. Kokeneet tietysti tietävät itse parhaiten mihin keliin menevät, tuo ohje lähinnä vasta vähän veneilleille.
Yli 15 m/s "kertomuksista" voi aika huoletta viivata 5 m/s pois, ellei kertomuksessa viitata esim. jollain sääasemalle mitattuihin tietoihin.
Huomatus veneilijöille annetaan, jos on 10% TODENNÄKÖISYYS, että keskituuli ylittää 11 m/s.
Samoin kovantuulenvaroitus 14 m/s, jos Todennäköisyys on 10%
PAljonko pitää tuulen olla että turku-radio antaa vhf:llä varoituksen?
Joskus on kuulunut hytistä, mtta ei ole sitten tullut vaihdettua kanavaa:)
on tietysti moottorivene tai moottoripurjehtija. Ei mikään 15m/s saa sotkea lomareissua!!!
-vaikkapa Ahvenanmerellä,ei millään moottoriveneellä ole mitään virkaa!
Siis useimmilla matka- tai perheveneillä ei ole virkaa.
Kyllä moottorivene pystytään tekemään nopeammaksi aallokossa(kin) edelleen...:
http://www.youtube.com/watch?v=TJZdd--OGaA&feature=related
"Moottoriveneellä 10 -luokan myrskyssä, 100 maamailin tuntinopeuden tuulet, 9,5 metrin aallot."
http://www.youtube.com/watch?v=dctb7onfpYE&feature=related
Eipä silti, etteikö jollain purjeveneellä voisi tuossa kelissä purjehtia. Mutta moottoriveneellä nyt ainakin pystyy ajamaan...
Mutta jos ollaan LOMA reissulla, niin en kylläkään keksi yhtään syytä miksi pitäisi rynkyttää kovassa merenkäynnissä. On siinä aina oma riskinsä. Kyllä tavallinen purjevene kestää tuulta aivan yhtä hyvin ja jopa paremmin kuin moottoripurret ja leveäpohjaiset korkeat moottoriveneet.
...tuo nyt varmaan oli ärsykkeeksi tarkoitettu, niin en malta olla kommentoimatta näin moottoriveneilijänä: ei 15 m/s tuuleen ole mitään järkeä lähteä moottoriveneellä, kun huviveneilystä on kyse. Ainakaan kun puhutaan normaali-ihmisten kokoluokkaa olevista veneistä; jos painoa on 15 tonnia tai yli ja pituutta vastaavasti, niin se on sitten oma juttunsa. Normaaliveneillä ryskytystä tulee ihan liikaa.
Tultiin kesällä Riianlahden yli sellainen 80 mailin legi. Ei olisi lähdetty, jos säätiedotus olisi ollut totuutta vastaava; luvattiin n. 8 m/s, oli 12-14. Aallot sellaiset kuin niillä maisemilla käyneet tietävät ja käytännössä kokoa matkan ajan vastaan. Normaalioloissa tuo olisi vienyt nelisen tuntia, nyt meni kahdeksan ja koko ajan joutui venettä tosissaan ajamaan. No, seuraavat 4 päivää tuulta oli tiedotusten mukaan vielä enemmän eli hyvä kun ei käännytty kesken takaisin. Mutta ei se enää kivaa ollut.
Onhan niitä luonnevikaisia, jotka tykkää nimenomaan ryskytyksestä. Heille sopisi sama hoitomuoto kuin kilpapurjehtijoille: johonkin vanhaan teollisuushalliin patja lattialle ja letkusta diapamia vahvana annoksena sekä ravintoliuosta suoraan suoneen.
"Onhan niitä luonnevikaisia, jotka tykkää nimenomaan ryskytyksestä. Heille sopisi sama hoitomuoto kuin kilpapurjehtijoille: johonkin vanhaan teollisuushalliin patja lattialle ja letkusta diapamia vahvana annoksena sekä ravintoliuosta suoraan suoneen."
Kirjoitat yleensä ihan asiaa, mutta eikö
tälläiset asiattomat heitot voisi jättää vaikka vaan ihan omaan pikku päähän?
http://www.youtube.com/watch?v=nbaaWuakxeE&feature=related
Kummassakaan pätkässä ei kyllä tuulut niin kovaa kuin väitetiin. Ei ainakaan vesi lentänyt vaakatasossa kuten Itämerellä on tapana silloin kuin tuulee.
Toi RIBi ajele selvästi alle 10 m/s tuulessa (veikkaan 7 m/s). Toisessa pätkässä kyllä isot mainingit, mutta ei enää tuulta. Ei ainakaan kelulan pärskeet lähteneet vaakasuoraan tuulenmukaan, aallon harjoista ei näyttänyt irtoavan pärskeitä, ei vaahtojuovia, ei mitään, mikä viittaisi kovaan tuulee.
Mutta verrokkiveneet (keskikokoinen laiva ja joku partioalus) kyllä jyskivät melkoisesti, joten vaikka verrokkiveneenä ei purjevene ollutkaan, niin silti videoista pystyi päättelemään kyseessä olleen kovan kelin...
...Ja toisaalta edelleenpäättelemään veneillä pystyttävän veneilemään tässä keskustelusssa kiistanalaisessa kelissä.
Kyllä jokaisella tämän palstan "merikarhulla" tulis äitiä ikävvä tässä kelissä:
http://www.youtube.com/watch?v=tfEo6E6nElE&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=o0fQ1eWv36o&feature=related
Ko.lahdella ei tuullut koko viimekesänä kertaakaan 8h yli 10m/s.
Todellakin vaikuttavia vieoita. Kiitos näistä. Vaikkei nyt purjeilla purjehtimiseen liitykään, niin kyllä ainakin itselleni vaikuttavin kovan kelin video Youtubissa oli tämä:
http://www.youtube.com/watch?v=NE_ri8PkihE&feature=related
Vaikuttavinta siinä oli nähdä tuo rungon taipuilu laivan sisältä päin kuvattuna. Sehän nyt on ihan selvää, että rahtilaivan runko taipuu rajusti aaltojen mukana. Mutta että se taipuu reilusti sivuttainkin, oli jotenkin samalla aikaa yhtä taianomaista kuin täysin selvä ja ymmärrettävissä oleva sekä huomioon otettava ilmiö.
no tietysti siellä nyt on tuullut enemmän. kokemuksestani kerron, että riianlahti on ehdottomasti viheliäisin paikka allokon kannalta kovassa kevissä koko itämerellä.ja olen kiertänyt itämerta aika lailla.riianlahdelle en lähtisi niin kovassa kelissä kuin muille itämeren alueille eikä kyllä lähde paikallisetkaan.
-kuten tämä jxxx,vai mikä se oli!Aika kova väite muuten,että kesäaikaan kymmenen minuutin keskituuli on ollut 12-14m/s kahdeksan tuntia yhtämittaa,mun mielest ainaki!
Riianlahti on kelju aallokko-olosuhteiltaan purjeveneellekin ja viime heinäkuussa kyllä tuuli hyvinkin tuon verran ja kovempaakin kellon ympäri. Pidettiin keliä Pärnussa kun matalapaineen keskus oli juuttunut Viron mantereelle (missä sen kesäaikaan ei yleensä pitäisi olla).
Melko rohkeaa tai ainakin epämukavaa on ajaa moottoriveneellä Riianlahdella tuossa kelissä. Piritassa teimme lähtöä illalla kun mereltä palasi suomalainen Porkkalaan yrittänyt moottorivene (joku liukuva n. 20-23 ft), olivat käyneet Naissaaren pohjoispään lähellä ja kääntyneet liian suuren aallokon vuoksi takaisin. Varmaankin ihan viisaasti vaikka työpäivä kuulemma oli seuraavana päivänä. Me lähdimme kuitenkin viimeisten merisäiden jälkeen ja keli oli meille "sopiva", W-NW väliltä reilun kymmenkunta metriä sekunnissa, aallokko vajaa parimetristä. Aamun sarastaessa sitten heräteltiin passintarkastajaa Suomenlinnassa.
Mielenkiintoiset oli tosiaan tuulet. Ei se legi tosiaankaan ollut kovin hauska eikä olisi lähdetty, jos ennuste olisi osannut kertoa todella vallinneen tuulen. Toisaalta kyllä sitten illalla määräsatamassa todettiin, että "hyvä kun tultiin". Alkoi olla lomapäivät jo vähän vähissä, ei olisi ollut kiva kykkiä odottelemassa sopivaa säätä. Ei siinä rohkeudella ollut minusta mitään osaa, jos ei sellaiseksi lue matkan aikana tehtyä arviointia, että vene kestää ja perille tullaan pääsemään, joskin paljon oletettua myöhemmin. Muulle porukalle se rankempaa oli kuin minulle, ainahan kipparilla on perskohtaisempi tuntuma siihen, miten homma sujuu.
Moottoriveneellä aallokon (mikä ei näköjään aina ole sama kuin tuulen) suunta on yleensä ratkaisevin tekijä. Ihan oma asiansa on tietysti se, että ranta-asemien lukemat eivät kerro täyttä totuutta siitä, mikä tilanne on viiden mailin päässä rannikosta.
koska vaarana on konttilastin sortuminen mereen. Kontit eivät uppoa heti. Osa jää kellumaan ja on vaaraksi purjeveneille, joita liikkuu kaikilla maailman merillä.
Oikein huvittaa tuo moottoriveneilijöiden himo kovempaan keliin. Useasti niinkin pienellä alueella kuin Porkkalanselällä ollaan kauhulla katsottu moottoriveneilijöiden toilailuja kun on pitänyt huonoon keliin lähteä. Siinä on liukuovet ja kansituolit saaneet kyytiä, kun on sivuvastaseen painettu. Ja ilmeet on ollut näkemisen arvoiset kun kolmasosaa pienemmällä purjeveneellä on vauhdikkaasti (ja tasaisesti) painettu ohi! Eri asia ovat tietysti teräsveneet, joilla massaa on sen verran paljon ettei tuulen nopeudella periaatteessa ole edes väliä. Mutta pyydän.. Älkää te lasikuitumoottoriveneilijät viitsikö lähteä sinne kovempaan keliin. Ei ole kiva istua laiturissa kuuntelemassa vhf:ää jossa jatkuvasti kaivataan merivartioston apua, kun te tyhjäpäät lähdette sinne liian kovaan keliin..
Kyllä ne muovimoottoriveneetkin kelissä kulkee, tärkeintä on että tuntee veneensä.
Useinhan se on niin että kuskilla loppuu usko, vaikka vene kulkis.
Harjoitelkaa, kokeilkaa, leikkikää....
Sama kuin autoissa, kun on nuorena leikkinyt autolla ja ajellut jääradalla, niin talvella yllättävä poikittainmeno oikenee reflexinomaisella korjausliikkeellä.
Valitettavasti Porkkalanselällä ei näy purjeveneitä kovalla tuulella.
Ja ainoa vene perheluokassa on moottorivene,
jossa on tarpeeksi voimaa. 10 metrin luokassa
luotsi- ja pelastusveneet ovat aina olleet moottoriveneitä.
että ennenvanhaan luotsi- ja pelastusveneet olivat joko purjeveneitä tai suotuveneitä koosta riippuen.
Jos kesälomallasi veneilet Norjan rannikolla Stavangerin seudulla (Lysefjordin vuonoon kannattaa tutustua!) pistäydy Tanangerissa tutustumassa museoon, jonka edessä on kaksi erikokoista Colin Archer-luotsipurtta. Ne purjehtivat yhä. Myös vanha luotsivene s/y Pitkäpaasi on entisöity museoveneeksi ja purjehtii yhä sekin. Venetyyppi pärjäsi kaikissa keleissä ja sen vuoksi sitä käytettiin myös meripelastuksessa. Ehkä juuri siksi Colin Archer-luotsi/pelastusveneestä tuli suosittu malli myös matkaveneenä.
Suomalaisiakin CA-veneitä on kiertänyt maailman. Siinä se käytännön ero moottoriveneisiin onkin aika selvä: ei ainoakaan suomalainen "perheluokan moottorivene" ole ylittänyt edes yhtä valtamerta!
jos kovin tuulee. Jos itse olen tulossa Itämereltä kotimaata kohti kovemmassa kelissä, en valitse sisäväylää. Tulen mieluummin kasuunilta sisään, jos olen menossa Hkiin.
Muutenkaan en pitäisi veneiden vähäisyyttä kovalla tuulella mitenkään "valitettavana". Eikö ole mukavampi liikkua yksinään?
Oli puhe uusimmista nykyaikaisista moottoriveneluokan luotsi- ja pelastusveneistä noin 10 metrin luokassa.
Miten tämä liittyy siihen Nooanaikaiseen Colin Arcer-purkkariin?
Minä ymmärsin niin että kyseessä oli kommentti edellisen kirjoittajan tietämättömyydessän möläyttämään hölmöyteen:
"luotsi- ja pelastusveneet ovat aina olleet moottoriveneitä."
Mitähän materiaalia ne oli Rautakaudella -
ettei vain palamatonta rautaa jo silloin.
Missähän olisi enemmän tietoa historiasta,
jos joku auittaisi. Kiinnostaa niin suunnattomasti viedä nykykeskutelu muinaiseen aikaan!
Nykyaikainen kirja. Kannattaa lukea, jos niin "vanha" aihe kuin merikelpoisuus yhtään kiinnostaa. Ilmastonmuutos voi tehdä aiheen entistäkin ajankohtaisemmaksi.
Titaa olla dementia jo pitkällä, kun sotket jatkuvasti keskustelun aiheen.
Kertausta vielä d:koille.
Puhe oli vuoden 2008 jälkeen Kristuksen syntymän
netin Youtubessa olevista moottoriveneistä.
Aikaisemmassa elämässä noia tuli katsottua ihan livenä. Ensialkuun teki pahaa "kestääkö tämä" mutta siihen tottui, kuten siihenkin että nukuin kädet patjan alla näin pysyi mukana kyydissä. Tosin kerran meinasin lentää patjoineni turkille. Noita kun muistelee niin on tämä toimistotyö toisaalta ihan ok.
Näin oli sen kommentoidun viestin teksti:
"Ja ainoa vene perheluokassa on moottorivene,
jossa on tarpeeksi voimaa. 10 metrin luokassa
luotsi- ja pelastusveneet ovat aina olleet moottoriveneitä."
Kaikillako niilläkö on mielestäsi dementia, jotka eivät ymmärrä sinua? Vai ärsyttääkö jokin? Moottoriveneesi merikelvottomuusko?
Joo, vaikka tarkoittaa vuotta 2008 tai varsin satunnaisesti toistuvia asioita, sanoo: "Jätät/teet/sanot/... AINA... (jatkoksi voi keksiä varsin monta eri asiaa)!"
Tietysti toinen sukupuolisidonnainen vaihtoehto on: "ET KOSKAAN....!"
Mitä tästä voimme päätellä? "Luotsiveneet ovat AINA" -kommentin esittäjän sukupuolen, vai emme mitään?
Kysymys oli Youtuben pätkissä olleista 10 metrin moottoriveneistä kovassa kelissä, myrkyssä, ja niiden pärjäämisestä.
Kysy moottorifoorumilta, jos siellä olisi mielenkiintoa youtubin moottoriveneisiin. Katselepa muuten, miten hienosti surffaajat pärjäävät youtubin isoissa aalloissa. Löytyy monta videopätkää. Mitä, jos rupeisitkin surffaamaan!
Ei myrkkyä vesiliikenteeseen, vaikka olisi kovempikin keli!
Löytyi vain moottoriveneestä 2 videoa
http://www.youtube.com/watch?v=U13atcRFhUA&NR=1
ja
http://www.youtube.com/watch?=dctb7onfpYE&feature=rela ted
http://www.youtube.com/watch?v=9qgLggKvWVA
http://www.youtube.com/watch?v=O8uYrpmyRJQ
http://www.youtube.com/watch?v=UjveOa3LRWw
http://www.youtube.com/watch?v=H3SqwRpuusI
Miten nämä videot liittyvät edellä
mainitsemiini videoihin?
Kyseessä oli noin 10 metrin ja uppoumaltaan noin 7 tonnin moottorivene syvällä v:llä.
taas kerran....
Riittää.
http://www.youtube.com/watch?v=9qgLggKvWVA
Ei mene perille millään ilveellä simppeleinkään juttu. Kysykää pomoltanne apua lukihäiriöihinne.
Toiston toiston toistoa:
Miten nämä videot liittyvät edellä
mainitsemiini videoihin?
Kyseessä oli noin 10 metrin ja uppoumaltaan noin 7 tonnin moottorivene syvällä v:llä.
Tehtiin viimekesänä Ahvenanmaan reissu perhemiehistöllä. Tuulta oli mennessä 10-15 m/s. Pieni pätkä yritettiin tuossa tuulessa kryssiä, mutta vene tuntui sortavan todella voimakkaasti. Päätimme että kone voimin mennään vastaset.
Yllättävän yksimielinen keskustelu tuulirajoista.:)
Itsellä menee niin että kryssiminen on reivauskynnyksen jälkeen vähän niin ja näin menee mutta ei enää mukavaa. Tämä riippuu tietysti tuulen luonteesta pohjoituuli ja kovia puuskia ei ole mikään nautinto. Miten pitkään on tuullut on aivan eri asia purjehtia jos tuuli on tullut samasta suunnasta vuorokauden 10 m/s aallot ovat kokoluokkaa suuremmat.
Ja tosiasia on että 10m/s jälkeen merellä ei enää paljoa veneitä näy.
"Ja tosiasia on että 10m/s jälkeen merellä ei enää paljoa veneitä näy."
tottuneet kevysiin tuuliin. Vaikka kyllä mekin oltiin viimekesänä paripäivää satamassa, kun tuulta oli SMHIn mukaan 16-17 m/s etelästä ja sinne etelään piti mennä. Mutta tuulen pudottua 11-12 m/s ja käännyttyä hieman lounaaseen lähdettiin liikkeelle. Ekalla halssilla Kalmarsundin yli aivan rannikon tuntumaan ja toisella halssilla melkein suoraan etelään (aallotkin tietysti pieneni ihan tavallisiksi, kuten otaksuttiin). Karlskronaan saakka vedettiin, tosin aivan loppumatka koneella saariston suojassa. Meidän perään lähti toinenkin vene, samaan suuntaan suuntasivat kuin mekin.
Ei tuossa mitään ongelmaa ole. Jos täällä ei olisi suojaisaa saaristoa, niin oltaisiin porukalla totuttu noihin aaltoihin. Olen siis sitä mieltä, että kova tuuli ei haittaa mitään, ne on ne isot aallot jotka tekevät olon epämielyttäväksi, jos niin tykkää. Olen aina tykännyt purjehtia venettä reivattuna. Mielestäni pahin terä veneestä pehmenee, mutta voimaa kuitenkin riittää.
Taas näitä juttuja, melko paljon riippuu veneestä? Voisinhan minäkin kehuskella että pohjoisatlantilla ja talvella taisi olla läntistä tuulta siinä 30m/s
Tämä on tosiasia. Puhuin MUKAVASTA matka purjehduksesta. en hauskasta vaativasta...
Samaa en voinut olla ihmettelemättä, kun lukaisin viestiketjua. Myrskyisissä olosuhteissa isoilla vesillä kaikki veneet tuntuu pieniltä luonnonvoimiin verrattuna. Monilla meistä on kokemuksia.
Kalmarsundin päiväkryssi tai Riianlahden ylitys on ollut jollekin kova paikka, joku taas ei niinkään pitkälle koskaan edes lähde. Jollakin on kova paikka ollut eteläisellä Intian valtamerellä. Silti kenenkään tuuli- ja merenkäyntikokemuksia ei pidä aliarvioida, mutta ei pidä myöskään yleistää. Ollaan erilaisia ja veneetkin on erilaisia.
Mahdollisimman mukavaksi matkapurjehduksen tekevät veneen luotettavuus ja sen käyttäytyminen. Kevyt ja nopea vene merkitsee käytännössä yleensä enemmän G-voimia kuin saman kokoisessa hitaammassa ja raskaammassa veneessä. Mitä enemmän kiihtyvyyttä on veneen liikkeissä sitä helpommin meritautikin iskee ja sitä pahemmalta olosuhteet tuntuvat. "Motion comfort factor" ei todellakaan ole teoriahömpötystä. Rauhallisesti käyttäytyvällä painavalla veneellä ne "tuulirajatkin" ovat toisenlaiset kuin äkäisesti aaltoihin iskevällä tasapohjaisella. Tietysti kokeneisuuskin vaikuttaa siihen, mitä kukin pitää omina tuulirajoinaan.
Jokainen saa toki päättää itse rajansa ja pitääkin päättä. Mutta kyllä 12 m/s on kaukana myrskystä.
Me ollaan aina hyödynnetty tuuliset päivät matkantekoon. Jos tuulta on 5 m/s tai alle, tahtoo aina käydä niin, että häviän äänestyksen ja kone käynnistyy. Jos tuulee reipaammin, ei kukaan jupise mitään. Ihmetyttääkin hieman tämän keskustelun kulku ja vallitseva yksimielisyys siitä, että purjehtiminen yli 8 m/s ei ole enää mukavaa lomapurjehdusta. Toki veneet ovat erillaisia ja käyttäytyvät erilailla, mutta kysehän on valinnoista. Miksi valita vene, jonka ominaisuuksista ei pidä?
Tuo meidän Kalmarsundin päiväkryssi oli kyllä mitä mahtavinta lomapurjehdusta. Aluksi oli vähän pilvisempää, mutta noin puolessa välissä matkaa pilvipeite alkoi repeilemään ja loppumatkasta oli jo auringonottajia peräkannella. Autopilotti ohjasi suurimman osan matkasta.
Myös meillä tuuliset päivät käytetään purjehdukseen ja pläkät vietetään satamissa.
Olen monesti ihmetellyt, kun esimerkiksi loma-aikaan Ahvenanmaan satamissa kipparit haukkuvat kilvan kovaa tuulta, vaikka alla on yli 30-jalkaisia merikäyttöön tehtyjä veneitä.
Monta kertaan 8-10 metrin tuulessa laiturille on jäänyt ihmetteleviä kippareita, kun me olemme irrottaneet köydet ja lähteneet merelle.
Onhan tuulen inhoajilla tietysti muitakin vaihtoehtoja. Vaihtakaa moottoriveneisiin, jos merellä pitää olla tyyntä ennen kuin sinne uskaltaa lähteä.
Tietenkin 12 m/s on kaukana myrskystä ja sopivilla purjeilla saaristossa vielä hyvinkin mukava keli. Avomerellä sen sijaan aallokko nousee jo sellaiseksi, että kaikki eivät välttämättä pidä. Minusta se on hauskaa, mutta mukavaksi en sanoisi.
Mutta mikä ihmeen moottoripurjehtija sinulla on, jos 5 m/s tuulessa tulee edes mieleen käynnistää kone? Kyllä meikäläisen vene kulkee viiden metrin tuulessa kovempaa purjein kuin koneella.
Moottoripurren antamaan tuulensuojaan viittaavat myös auringonottajat takakannella, kun kryssitään 12 m/s tuulessa.
"...Toki veneet ovat erillaisia ja käyttäytyvät erilailla, mutta kysehän on valinnoista. Miksi valita vene, jonka ominaisuuksista ei pidä?"
Juuri näin. Kurja juttu asiassa vain on se, että veneen ominaisuudet oppiikin tuntemaan vasta käytännössä.
Minäkin pidin erästä aikaisempaa venettäni monta vuotta oikein hyvänä, kunnes sen kanssa ensimmäisen kerran jouduin todella huonoon säähän Yttre-Skagerrakilla Shetlannista tullessani. Vene ei ollutkaan sellainen kuin olin siihen asti kuvitellut. Meni vaihtoon heti seuraavana syksynä. Näin kävi vielä parin seuraavankin veneen kanssa: "astuin paskaan uudelleen". Kevyen tuulen ominaisuudet on helppo todeta missä vain, mutta käytännön merikelpoisuus, veneen käyttäyttyminen myrskytuulissa, hankalassa merenkäynnissä tai vaikkapa pohjakosketuksessa saattaa selvitä vasta monen vuoden kuluttua - ehkä ei silloinkaan. Autopilottikin on kiva niinkauan kuin se toimii...
En tarkoita tällä, että väheksyisin kenenkään suorituksia tai veneitä. Pointtini on se, että veneen valinta on sittenkin jossain määrin arpapeliä. Hyvyys ja huonous selviävät vasta käytännössä, kenties vasta monen vuoden kuluttua. Tieten tahtoen ei kannata koviin tuuliin lähteä, jos ei tunne veneensä ominaisuuksia ja omia taitojaan.
12 m/s on tietenkin kaukana myrskystä, mutta on avomerellä vastaiseen kryssiessä koettelemus useimmille meistä. Peräntakaisena se voi olla oivallinen tuuli matkantekoon.
Kyllä mulla on ihan oikea purjevene. 37 jalkaa / 77 m2 purjeita. Kulkee minusta kohtalaisesti myös kevyessä kelissä. Alle 5 m/s tuulessa purjehtiminen on vain tylsää, vaikkakin varsinkin luovilla voi nopeus ollakkin kohtalainen. Aina ei vain ole niin, että pääsee edullisimpaan tuulensuuntaan purjehtimaan, joten se siitä saivartelusta.
Meidän nuorisolla on tapana paistatella päivää peräkannella, jos on vähän tuulisempaa, niin tuppaavat ottamaan peiton mukaan, saavatpa ainakin naamalle aurinkoa. Veneessä on keskiavotila, mikä ei siitä tee moottoripurtta. Koneella tupaan ajelemaan tuollaista 6,5 - 6,7 solmua, en viitsi huudattaa turhaan (2200 rpm). Purjeilla saadaan helposti keskinopudeksi 7 solmua, viimekesänä useampia kertoja legin keskinopeus 7,5. Mitään nopeusennätyksiä ei ole koskaan yritetty ja purjeita pienennetään olosuhteiden mukaan siten, että meno on mukavaa ja vaivatonta. Viimekesän nopeusennätykseksi jäi siten 11,8 somua GPS:n mukaan, 10 menee tuolla avomerellä tuollaisessa 7 m/s sivu/sivumyötäisellä aaltojen avittamana toistuvasti. Tosin kovaan myötäiseen ei päästy kertaakaan ajamaan, aina oli tuuli niin sivusta kun tuuli kovempaa (suhteellinen kulma 60 asteen paikkeilla).
Jos palataan taas alkuperäiseen viestiini. Kryssiminen ei enää reivauskynnyksen lälkeen ole MUKAVAA. Omassa veneessäni matkapurjehduksessa keulaan saa pistää pienempää genoaa 5 m/s jälkeen ~10m/s saa ottaa ekan reivin isoon. Miksi minun pitää olla kanssasi samaa mieltä että 12m/s on leppoisaa purjehdusta?
Onnistuuhanse tietysti ST fokka keulaan pari reiviä isoon ja mennään samaa runkovauhtia kuin 5m/s tuulessa? spinnulla/genakkerilla sitten kovempaa.
Mutta heh-heh nimimerkille, toimit aivan oikein veneemme taitavat olla vain kovasti erillaisia. Näitä ei voi verrata keskenään, esim 12 m/s tuuli X79 tai HR37 on vähän eri asia.
Haluaisin kuitenkin esittää kysymyksen kuinka monta % tuulen pitää nousta reivaus kynnyksestä että jäät mielummin satamaan? Itselläni reivaus kynnys noin 10m/s ja satamaan jään perhemiehistöllä 15m/s tuulella. Riippuen tietysti matkasta, tuulensuunnasta jne.
Ja mitä veneeseeni tulee pidän siitä kovasti enkä aijo missään tapauksessa vaihtaa veneeseen jossa konetta joutuu käyttämään 5m/s tuulessa mikä on jo ihan "reipas" kesätuuli.
enpä osaa sanoa noista prosenteista, en ole tullut ajatelleeksi. Kyllä meilläkin ison reivauskynnys kryssillä on varmaan 10 m/s paikkeilla, todellisuudessa varmaan vähän alle kuten muillakin. En usko, että kovinkaan moni pursi kantaa mukavasti täyden ison yli 8 m/s tuulella. Revitämään pystyy, mutta ei siitä hyötyä ole.
Satamaan jäädään riippuen siitä, minne ollaan matkalla. Saaristossa liikuttaessa ei kesäin tuule juuri koskaan niin kovaa, että pitäisi sen takia jäädä satmaan. Useinhan hankalinta on juuri satamasta (laiturista) pois pääsy, merellä kyllä pärjää ja uuden satamapaikan voi yrittää valita sataman suojaisuuden mukaan. Viime kesänä jäätiin odottamaan kun vastatuuli oli 16-17 m/s, edessä oli avomeriolosuhteet.
5 m/s on kyllä "reipas" kesätuuli. Tosin en usko että X.säsi kulkee myötäisellä uli 5 m/s, eli siis 2,7 solmua, tuo ei meille riitä. Luovilla saa paremman vauhdin, mutta kun luovisuunta ei aina vie määränpäähän. Heikkoa on purjehtiminen alle (huom. alle tarkoittaa tuulia 0-5 m/s) 5 m/s tuulissa.
...uusiksi tuo muunnos m/s ja solmujen välillä. 5 m/s on melkein 10 solmua, ei 2,7.
(Ja pahoitteluni, jos tämä tuli sanottua tuplasti, rupesi sivusto taas temppuilemaan.)
Solmuja tulee kyllä tuplaten metreihin verrattuna. Ja useimmat veneet kulkevat siinä 5 m/s tuulessa viitisen solmua, missä taas ei yleensä ole mitään valittamista.
Kevyemmässäkin tuulessa purjehtiminen on mukavaa, kunhan ei ihan plattista tarvitse ajaa. Teettää vain enemmän töitä pitää vene vauhdissa, mutta siinähän se mielenkiinto onkin.
Eli minulla ei ole X 79 otin vain kärjistetyn esimerkin siitä miten erillaisia veneet voivat olla.
Melko harva vene kulkee plattiksella yli tuulen nopeuden ;) Onneksi täysin myötäinen on harvinaista. Toisaalta kyllä spinnulla saa ihan kivasti vauhtia eli ei se mikään mahdottomuus ole. Ilman spinnua ei kyllä tule mitään.
Taisin ymmärtää tämän vähän väärin...
Me ollaan aina hyödynnetty tuuliset päivät matkantekoon. Jos tuulta on 5 m/s tai alle, tahtoo aina käydä niin, että häviän äänestyksen ja kone käynnistyy.
Loppujen lopuksi aivan sama minulle koska millä ja miten jengi purjehtii kunhan eivät itseään, tai ve neitään hajoita.
jrxxx _ sucks
Veneesi voisi olla vaikkapa HR 37. Nopeusdiagrammin mukaan se kuitenkin saavuttaa 14 solmun tuulessa vain n 7.5 solmun keskinopeuden, joten ei taida olla sinun veneesi. Vai kertoiletkohan nyt aaltojen häiritsemiä GPS-nopeuksia. Nopein tietämäni matkavene on venelehdessäkin esitelty puinen moottoripursi 30-luvulta, josta ei edes tiedä kuinka nopea se on, koska sen loki näyttää vain 12 solmua ja viisari on tapissa aina sivumyötäisellä kunnon tuulella! Oma 35 jalkainen perusskandini kulkee luovilla n 6 solmua ja VMG on tällöin vaivaiset 3 solmua. Jos tuuli ylittää 12-13 m/s, VMG putoaa käytännössä nollaan suuren sortuman vuoksi :(
tuulessa, mutta kevyessä tuulessa purjehtiminen vaatii taitoa. Mutta kovia ovat nuo sinun nopeutesi, siinulla on varmaan joku plaanaava vene
noille peitoille, joita nuorisoso käyttää yli 7m/s tuulella kryssiessä takakannella. Ne ovat varmaan lyijyllä täytettyjä. Minulla olisi myös käyttöä noille, joten mistä niitä saa ?
Ne tuulijutut, johon viittaat, vaikuttivat sekoilulta muutenkin. Suhteellinen tuulihan on jo kohtalaisen reipas, kun kryssitään 5 m/s tuulessa.
Tuntuu erikoiselta, että matkapurjehduksessa koneajoonkin asetetaan jotain tuulirajoja, olkoonpa raja se mainittu 5 m/s taikka 5 kn.
Eikö mieluummin kannata pitää venevauhtia jonkinlaisena kriteerinä: startataan kone, jos vene ei liiku esim. puoleen tuntiin tai jos se liikkuu kovin hitaasti (esim. alle 2-3 kn) ja legi on pitkä.
itsekkin tekemään. Jos tuulen tyynnyttyä veneen nopeus laskee alle 2 solmun niin sitten koneella, tai jäädään ankkuriin odottamaan tuulta.
Itämerellä merivirrat ovat sen verran vähäiset, etten ymmärrä ankkuroinnin tarpeellisuutta tuulen odottelun takia. Sen verran syvääkin on, ettei ankkurointi aina ole mahdollistakaan. Etelä-Itämerellä on kyllä aika matalaa ja ankkurointi voisi onnistuakin. Kattegatilla riittäisi lyhyempi ankkuriliina, kun syvyttä on alle 20 m, Läsön eteläpuolella voit ankkuroida 3 metriin kaukana rannoista. Mutta miksi? Eikö veneen voi antaa olla paikallaan ilman ankkuria sen aikaa, kun tuuli on poissa? Vuorovesivirrat on eri juttu. Vai ymmärsinkö ankkurointiajatuksesi jotenkin väärin?
Tuolla avomerellä voi "lilliä" paikallaankin, mutta veneilen pääasiassa saaristossa ja kun ei oikein ole minnekkään menossa niin tuulen loputtua voi sitten ottaa aurinkoa, kokata, uida ja n..da tai tehdä jotain muuta mukavaa. Se ankkurointi tuntuu vaan mukavammalta kuin ajelehtiminen ahtaassa saaristossa ;)
on tavallisia "vilttejä" tarkoitukseen ostettu. Alle laittavat kapokit, ja peittoon kääriydytään (reunat persuksien alle). Sitten vain istuskellaan. Mikä on ongelma? Saat niitä monista kaupoista, Anttila, Ellos, Jysk, mitä niitä nyt onkaan.
olen ihan laskenut matkan kartalta (ja verranut GPS näyttämään matkaan), aika kellosta ja sitten vain laskenut keskinopeuden. Esim. Hangosta tultiin Barösundiin nyt syksyllä 4 1/2 tuntia. Koko matka purjeilla ja ihan loppumatka pelkällä isolla kun Barösundissa tuuli kääntyi aivan myötäiseksi. Lossin ohi vielä purjeilla ja siinä kaislikon kohdalla iso pois. Niin, Hangon Essolta ajettiin n. 0,5 nm ulos ja sitten purjeet auki. Samoin vedettiin Kalmarista Västervikiin 7,5 kn keskinopeudella. Silloin ajettiin koneella n. 12 Nm (6,5 Kn) ennenkuin avattiin purjeet. Ei ole HR, täälläpäin vähän harvinaisempi vene, mutta mielstäni osoittautunut varsin nopeaksi. Jätettiin mm. Sun Odyssey 36i kevyessä kelissä.
Hassua sinänsä nämä kommentit. Ei mekään olla mitään tuulirajoja asetettu. Sanoin miehistön alkavan jupisemaan tuulen ollessa ALLE 5 m/s (= 0-5), en tuulen OLLESSA 5 m/s.
turhia, mutta aallokkorajat täysin välttämättömiä !
Tämä siis perhemiehistöille, jotka osaavat tarvittaessa myös reivata ja tietävät milloin. Aloittelijat tarvitsevat tietysti muitakin rajoja.
Saaristomerellä sopivasti reivattuna ilman aallokkoa on 15m/s ihan leppoisaa menoa, satamaan saapuminen ei sitten enää välttämättä olekaan. 8m/s avoimella rannikolla, jossa avomeren aallot muuttuvat matalampaan veteen saapuessaan jyrkemmiksi, korkeammiksi, ja lyhyemmiksi, on täysin väärä paikka perhemiehistölle, ja toisinaan rikkoo sen perheveneen, jos sinne erehtyy menemään !
mahdat tarkoittaa "täysin välttämättömillä aallokkorajoilla"?
Taitaa saaristopurjehdus olla kovalla tuulella vaarallisempaa kuin avomeripurjedus.
Heikosti on perheveneet tehty, jos aallokossa hajoavat.
on hajonnut aallokossa itämerellä...
Aaltomuodostumat ovat sittenkin paikallisia eikä aallonkorkeus ole ratkaisevinta. Lyhyt ja jyrkkä on hankalampi kuin pitkät ja korkeat aallot.
Meillä sentään on aika paljon pienemmät aallot kuin vaikkapa Hawaijin rannikolla:
http://www.youtube.com/watch?v=OB5c39PZFQ4
Perheveneelle voi tulla ongelmia isojen merten rannikoilla, vaikka tuulta ei juuri olisikaan. Rannan lähellä maininkien jyrkkyys kasvaa ja eskimopyörähdykselle voi tulla otolliset olosuhteet niinkuin kuvasarjasta näkyy:
http://photos.sfsurvey.com/sail1/imagepages/image1.asp
Että mitä tuo ääliö tuolla teki tuon veneen kanssa?
Kun viime vuonna juttelin HTR-kisan purjehtineiden kanssa, he puhuivat kylläkin vain yhdestä rikihaverista. Ettei vain olisi luvut kasvaneet talven aikana kalojen lailla? Monikaan ei matkan mukavuutta kehunut ja hajonta tuloksissa oli iso, mutta se on toinen juttu.
Laskin tuloksista kuitenkin 15 dnf:ää, eli ne veneet, jotka eivät päässeet maaliin
HTR on yhtä paljon turistitapahtuma kuin kilpailukin. Taisi olla enin osa maaliin pääsemättä jääneistä sellaisia, joilla kokematonta miehistöä lakkasi kryssin vaiva huvittamaan vähemmän kuin bileet perillä. Ihan oikea päätös ehkä monen osalta, ei sinne kannattanut lähteä onnea kokeilemaan huonolla miehistöllä.