Kysessä Pleikkari2 pelit joita lähes 40-v mies takoo tunti tolkulla joka ilta. Viikonloppuisin menee noin 10 tuntia vuorokaudessa pelien keskellä. Itse ei myönnä että olisi mitään riippuvutta, mutta kyllä tuo sitä jo on. Syödä ehtii juuri ja juuri ja siihen ahmimiseen menee 2 minuuttia kun ei malta olla pelin pelaamiselta sen pidempään. Mitä tehtävissä. Hermot menee ja olen uhkaillut konsolin hävitykselläkin. Ostaa kuulemma sitten aina uuden tilalle. Mieheni mielestä täysin normaalia ajan vietettä. Itse surffailen välillä netissä ja vertaa riippuvutta siihen joka antaa pelaamiselle hänen mielestään täydet oikeudet. Toki surffailen lueskelemassa mielenkiintoisia uutisia jne, mutta teen muutakin mm kotitöitä, ruuanlaittoa, telkun katselua, lehtien lukemista jne.
Kaupoissa ei voi ohittaa pokeripelejä, ettei sinne muutamaa euroa sisään heitä. Sama baareissa. Netissä en ole antanut mieheni pelata, koska varmaan pelaisi palkkansa sinne.
Kaupoissa ei voi ohittaa pokeripelejä, ettei sinne muutamaa euroa sisään heitä. Sama baareissa. Netissä en ole antanut mieheni pelata, koska varmaan pelaisi palkkansa sinne.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Lopeta seksin antaminen(vai ehtiikö hän edes siihen enää?) jos ukko ei rajoita pelaamista.Jos tuo ei auta,vaihda miestä.
Sama täällä. Avomies pelaa kaiken vapaa-aikansa. Peli on World of Warcraft. Selvä riippuvuus on kyseessä. A-klinikalta saisi apua, mutta mikään ulkopuolinen voima ei voi auttaa ellei miehesi itse koe pelaamista ongelmana ja huomaa mitä hän siinä menettää. Minä olen tehnyt vaikka minkälaiset temput ja mieheni pelaa vaan. Nettipelit vievät hänet kokonaan. Meillä on lapsi ja jos jätän hänet muutamaksi tunniksi mieheni hoitoon, joka kerta kun palaan kotiin on nettipeli käynnissä. En uskalla luottaa avomieheni vastuuntuntoon. Olenkin lopettamassa nettipelit omasta elämästäni poistamalla mieheni elämästäni. Minulla ei ole resursseja jäädä riskeeraamaan kunnes minun omat hermoni ovat totaalisesti menneet. Oman jaksamiseni takia minun on lähdettävä lapsen kanssa ja jätettävä mies vaan pelaamaan. Kyllä sinun miehelläsi on aivan selvä riippuvuus. Hän peittelee sitä ihan samoin kuten minunkin mieheni. Juttele asiasta ulkopuolisten kanssa oman jaksamisesi takia. A-klinikan sosiaaliterapeutti voisi tietää kuinka tällaista riippuvaista ihmistä on käsiteltävä ja onko mitään keinoa hakea läheisenä apua toisen ongelmaan josta tulee väistämättä koko perheen ongelma. Jaksamista Sinulle!
Saattaa olla vaan ohi menevä vaihe. Ite pelaan kans tota peliä ja välil on sellasia vaiheita etten muuta melkeen tee ku pelaan ja sitten on sellaisia vaiheita ettei jaksa palata mitään.
"Minä olen tehnyt vaikka minkälaiset temput ja mieheni pelaa vaan."
Kuten mitä?
on jotta miehesi valittava itse mitä pitää tärkeänpänä, pakottaminen ei auta mitään pelaaminen
jatkuu vain selän takana, kokemusta on itsestäni.
Olen kova jäämään kaikkeen uuteen koukkuun,
itse pohtinut että elämän sisältö on köyhää jos
haetaan korviketta simulaatio maailmasta,
itse olen koukussa täälä hetkellä travian nimiseen
netti peliin.
Mutta ajan kanssa sitä pystyy ehkä hallitsemaan.
eli ainoa keino hyväksyä tai hylätä ja alkaa
elään vain omaa elämää.
tsah! Ukkos meininki kuulostaa samlta kuin mun, kun löysin kännykästä pelit-varsinkin Space Impactin, joka on itsessään tylsä ja helposti opittava, monotoninen; ehkä nää on just niitä syitä, että jäin koukkuun. Koukku(olen kokenut brenkun, urheilun, pillerit yms.)antaa turvallisuuden.
Miehes pitäis saada itse tiedostamaan, mitä sae tekee. Kyllä mäkin tiesin "olevani koukussa", mutta eräänlaisena itsehoitoammattilaisena haldaan(kusetankohan itseäni?)nyt jutun.
Ps. Susta varmaan tuntuis nöyryyttävältä imeä hänen sladdiaan kesken pelin kysyen "Kumpi on parempi?" Kaverillas on er. paha eskapismiongelma, jos esmes sex ei kelpaa tai pärjää peleille. Tää ei ole vitsiä tai irvailua-oma muija on ottanut viinaa kuukauden joten tiedän ja tunnen joain näistä asioista
tee yksinkertaisesti asia selväksi.
joko pleikkari muuttaa pois tai sitten sinä.