Kysyisin teiltä sellaista että kannattaako masennuksestaan mainita seurustelun alussa tai ylipäänsä ollenkaan?
Kannattaako masennuksesta mainita
seurustelu
6601
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
elikkä siitä kelle sanoo. Ihmisestä saattaa vaistota tämän taustaa vasten ja olemuksenkin perusteella, ymmärtääkö se vai leimaako se.
Jos kaveri leimaa ja pahimmassa tapauksessa alkaa hylkiä, sitä voi alkaa katua, että on tullut oltua liian avoin. Ehkä kannattaa odottaa ainakin herkimpien alkuaikojen yli.
Kysymys on kyllä hyvä ja koskee monia meikäläisiä.
Oma tyttöystäväni kertoi pari viikkoa taaksepäin että sairastaa masennusta ja että hänellä on siihen lääkitys. Hän ei uskaltanut kertoa sitä aiemmin koska pelkäsi että jätän hänet. :/
Kun hän sitten kertoi minulle asiasta niin minä olin vain kiitollinen siitä että hän kertoi eikä asia ole haitannut minua yhtään eikä tule varmasti haittaamaan. Arvostan avoimuutta ja rehellisyyttä ja sitä että hän kertoi noinkin kipeän asian minulle.
Itse helvetillisen lapsuuden ja historian kokeneena tämä oli mielestäni vain hyvä asia.
En tiedä ymmärtäisikö minua ihminen, joka ei ole tuntenut tuskaa kuten minä.
Olen sitä mieltä, että sinun kannattaa kertoa asiasta. Jos ihminen ei ymmärrä ja hyväksy sinua omana itsenäsi silloin hän ei ole sinua varten.
Kerro! :)
riippuu ihmisestä. Jotkut ihmiset ottavat välittömästi paheksuvan asenteen ja pitävät masennnusta vain huonona asenteena ja huonon ihmisen sairautena. Mutta toisaalta, jos et voi kertoa, kannattaako sellaisen ihmisen kanssa edes seurustella. Ehkä sinun kuitenkin kannattaisi kertoa, sillä "mistä tunnet sä ystävän, onko oikea sulle hän..." jne.
Musta on jännä se et porukka vetelee tänäpänä kaikenmoisia nappeja kuka mihinkin sairauteen (tai muuten vain!!) niin miten ihmeessä tää masennus on semmonen peikko?
Se on sellanen "heikoin lenkki", sillä voidaan hyvin loukata tai kyykyttää toista:
"Se on vähä sellane hullu kato"
Mä olen kertonut niissä tapauksissa missä seurustelu on edennyt. Yhden kaverin kohdalla olisi pitänyt jättää kertomatta. Hänelle masennus oli sellainen heikon ihmisen "dorkan" merkki. No se saikin sitten mennä se tapaus.
Avoimuus on hyvä asia mutta tarkkailkaa hetki toisen ajatusmaailmaa ennen kuin kerrotte.
Kyllä oikea kehityskelpoinen suhde kestää aratkin asiat.
En minä tiedä onko tuollaisella tiedolla mitään karkoittavaa vaikutusta,jkos se toinen osapuoli on oikean oloinen ihminen.
huomaa jos joku on masentunut eli pitää selittää käytöstään jollain lailla - mutta toisaalta jos masennus ei vaikuta elämään, ei siitä varmaan tarvitse sen kummemmin erikseen mainita?