vakuutusoikeuden

http://www.tapaturmalautakunta.fi/

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta
Tapaturmalautakunnan nimi muuttui 1.1.2006
Uusi nimi Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta

Ruotsiksi Besvärsnämnden för olycksfallsärenden
Englanniksi Employment Accidents Appeal Board

Postiosoite pysyy samana:
PL 43
00131 Helsinki

Käyntiosoite pysyy samana
Kasarmikatu 44
00130 Helsinki

Puhelinnumero (09) 228 5050 ja faksi (09) 228 50535 pysyvät samana

Internetosoite www.tapaturmalautakunta.fi ja
sähköpostiosoitteet [email protected] ja [email protected] pysyvät samana.

Lautakuntia koskevat lakitekstit

HE 155/2003 ja HE 47/2005;

******
Kokoonpano
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa on päätoiminen puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa, kolme lakimies- ja kolme lääkärijäsentä sekä kuusi työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevaa jäsentä, joista puolet on työnantajayhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ja puolet työntekijäin ja toimihenkilöiden ammattiyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksen perusteella nimitettyjä jäseniä. Lisäksi muutoksenhakulautakunnassa on kolme maatalousyrittäjien edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta nimettyä jäsentä. Valtioneuvosto nimittää jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varamiehensä viideksi vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja jäsenet toimivat tuomarin vastuulla.
Luettelo jäsenistä:

Puheenjohtaja:

Oikeustieteen kandidaatti Hannu Hakkola varamiehenään
Varatuomari Mikko Hurmalainen

Varapuheenjohtajat:

Oikeustieteen kandidaatti Tuulikki Haikarainen varamiehenään
Oikeustieteen kandidaatti Pia Jokinen


Varatuomari Pauli Ståhlberg varamiehenään
Oikeustieteen lisensiaatti Matti Salmenperä

Lakimiesjäsenet:

Varatuomari Irene Luukkonen varamiehenään
Varatuomari Katriina Alaviuhkola
Varatuomari Erkki Rajaniemi varamiehenään
Varatuomari Tarja Kröger
Varatuomari Tuula Laurila varamiehenään
Varatuomari Pekka Humalto

Lääkärijäsenet:

Lääketieteen ja kirurgian tohtori Harri Pihlajamäki varamiehenään
Apulaisylilääkäri Jari Peltonen
Lääketieteen ja kirurgian tohtori Mikael Böstman varamiehenään
Ylilääkäri Anna Savela
Lääketieteen ja kirurgian tohtori Juhani Juntunen varamiehenään
Lääketieteen ja kirurgian tohtori Kari Kurppa

Työnantajayhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksen perusteella nimetyt jäsenet:

Varatuomari Markus Äimälä varamiehenään
Diplomi-insinööri Rauno Toivonen
Varatuomari Mikko Nyyssölä varamiehenään
Varatuomari Raimo Kilpiäinen
Hallintotieteiden maisteri Vesa Rantahalvari varamiehenään
oikeustieteen lisensiaatti Martti Virtanen

Työntekijäin ja toimihenkilöiden ammattiyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta nimetyt jäsenet:

Sosionomi Pirjo Väänänen varamiehenään
Yhteiskuntatieteiden maisteri Kaija Kallinen
Oikeustieteen kandidaatti Timo Koskinen varamiehenään
Oikeustieteen kandidaatti Janne Metsämäki
Oikeustieteen kandidaatti Markku Salomaa varamiehenään
Oikeustieteen lisensiaatti Paula Ilveskivi

Maatalousyrittäjien edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta nimetyt jäsenet:

Oikeustieteen kandidaatti Maire Lumiaho varamiehenään
Agronomi Marjatta Boman
Valtiotieteiden lisensiaatti Kaarina Knuuti varamiehenään
Maa- ja metsätaloustieteiden maisteri Simo Tiainen
Varatuomari Helena Ålgars varamiehenään
Oikeustieteen kandidaatti Timo Sipilä

http://www.tapaturmalautakunta.fi/default.asp?article=3127&lan=FI

Uusi homepölykeuhko ilmeni eläkkeellä, jolloin vakuutusturvaa ei ollut eikä kysymyksessä ollut myöskään aikaisemmin korvatun ammattitaudin seuraus
Uusi homepölykeuhko ilmeni aikana, jolla A:lla ei ollut voimassa maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaista pakollista tai vapaaehtoista tapaturmavakuutusta. 15.12.2005 ilmennyt homepölykeuhko ei ollut myöskään seurausta aikaisemmin ilmenneestä, ammattitautina korvatusta homepölykeuhkosta, vaan kysymyksessä oli kaksi erillistä sairautta, koska ammattitaudin jälkeen oli pitkä oireeton väliaika,. A:lla ei ollut oikeutta korvaukseen 15.12.2005 ilmenneen homepölykeuhkon perusteella. TapLa 3115/2006 – Antopäivä 17.1.2007
Päätös, josta valitettu

A oli hakenut korvausta homepölykeuhkosairaudesta. Saatujen lääketieteellisten selvitysten mukaan A:lla oli todettu uusi homepölykeuhkosairaus, joka oli ilmennyt 15.12.2005. Päätöksen mukaan korvauksia ei voitu kuitenkaan maksaa, koska A:lla ei ollut vapaaehtoista työtapaturmavakuutusta.

Vaatimukset muutoksenhakulautakunnassa

A vaati päätöksen muuttamista. Hänellä oli todettu homepölykeuhkosairaus 5.9.1990. Sairaus oli oireeton joitakin vuosia, mutta erityisesti vuodesta 2001 lähtien oireet olivat jälleen ilmaantuneet voimakkaina. Hänellä oli todettu viimeksi homepölykeuhkosairaus 15.12.2005. A:n mukaan kysymys oli samasta, vuonna 1990 todetusta homepölykeuhkosairaudesta, joka oli ollut jonkin aikaa oireeton.

Vakuutuslaitoksen vastine

Vakuutuslaitos totesi, että eläkelaitos oli myöntänyt A:lle osatyökyvyttömyyseläkkeen 1.6.2001-30.4.2002 ja täyden työkyvyttömyyseläkkeen 1.5.2002 lukien toistaiseksi. A:n MYEL-vakuutus ja samalla lakisääteinen tapaturmavakuutus olivat päättyneet 14.5.2001. Tämän jälkeen hänellä ei ole ollut voimassa tapaturmavakuutusta työvahinkojen varalle.

Selvitysten mukaan A oli työkyvyttömyyseläkkeellä ollessaan hoitanut vasikoita ja altistunut edelleen homepölykeuhkosairaudelle. Ammattitautikorvausta 15.12.2005 ilmenneestä ammattitaudista ei voitu kuitenkaan maksaa, koska vakuutus ei ole ollut ilmenemispäivänä voimassa. Vakuutuslaitoksen käsityksen mukaan 15.12.2005 ilmennyt homepölykeuhkosairaus ei johtunut 5.11.1990 ilmenneestä ammattitaudista. Vakuutuslaitoksen mukaan valitus tulisi hylätä.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen.

Perustelut

Ammattitauti 5.11.1990

A:lla oli todettu maatalousyrittäjätyössä homepölylle altistumisesta aiheutunut ammattitauti, 5.11.1990 ilmennyt homepölykeuhko. Vakuutuslaitos oli 5.11.1990 ilmenneen homepölykeuhkon johdosta myöntänyt A:lle päivärahaa 6.11.-18.11.1990 ja 1.1.-31.1.1991.

A oli 6.6.2001 käynyt keskussairaalan keuhkosairauksien poliklinikalla vuoden 2001 aikana lopputalvesta ja keväällä ilmenneiden, pikku hiljaa lisääntyneiden rasitushengenahdistusoireiden, yskän ja ajoittaisten lihastuntemusten vuoksi. Kysymyksessä oli arvioitu olevan allergisen alveoliitin uusiutuminen.

Vakuutuslaitos oli 20.9.2001 antamallaan päätöksellä ilmoittanut, ettei A:lle voida maksaa korvauksia, koska lääketieteellisten tutkimusten perusteella ei voitu osoittaa, että sairaus olisi homepölykeuhkosairaus tai muu ammattitauti. A:lla todetut keuhkojen laajentuma ja keuhkoputkiston laajentuma eivät olleet ammattitautina korvattavia sairauksia.

A: on valittanut vakuutuslaitoksen päätöksestä tapaturmalautakuntaan (nykyisin tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta), joka 13.3.2002 antamallaan päätöksellä hylkäsi A:n valituksen. Asiassa esitetyn lääketieteellisen selvityksen perusteella tapaturmalautakunta katsoi, että kysymyksessä on keuhkosairaus, jolla ei ole syy-yhteyttä ammattitautina korvaukseen oikeuttavaan 5.11.1990 ilmenneeseen homepölykeuhkoon eikä A:n maatalousyrittäjätyössä tapahtuneeseen homepölylle altistumiseen. Näin ollen tämä keuhkosairaus ei oikeuttanut korvaukseen.

A valitti tapaturmalautakunnan päätöksestä vakuutusoikeuteen. Hän vaati korvausta 24.10.1997 alkaen pahentuneiden sairaanhoidon tarvetta ja työkyvyttömyyttä 24.10.-4.11.1997 ja 15.5.2001 alkaen aiheuttaneen keuhkosairauden johdosta katsoen kyseessä olevan 5.11.1990 ilmenneen ammattitautina korvatun homepölykeuhkon uusiutuminen. Vakuutusoikeus on 27.5.2003 antamallaan päätöksellä hylännyt valituksen tapaturmalautakunnan päätöksessä mainituin perusteluin. Asiassa esitetty uusi selvitys ei aiheuttanut muutosta korvausharkintaan.

Vakuutuslaitokselle toimitettu uusi korvaushakemus

A on 5.4.-8.4.2004 ollut keuhko-osastolla hoidettavana. Hoitojaksolta laaditun epikriisin mukaan diagnoosiksi on asetettu uusiutunut homepölykeuhko. 16.3.2006 päivätyn sairauskertomuksen mukaan keuhkomuutokset sopivat homepölykeuhkon krooniseen vaiheeseen, mutta myös piirteitä subakuutista keuhkoreaktiosta on ollut mukana. Diagnoosiksi on asetettu uusiutunut homepölykeuhko.

Vakuutustiedot ja A:n työskentely

A:n MYEL-vakuutus ja lakisääteinen tapaturmavakuutus olivat päättyneet 14.5.2001. Hänellä ei 14.5.2001 jälkeen ollut maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 21 §:n 1 momentin mukaista vapaaehtoista työajan vakuutusta.

Eläkelaitos on myöntänyt A:lle osatyökyvyttömyyseläkkeen 1.6.2001-30.4.2002 ja täyden työkyvyttömyyseläkkeen 1.5.2002 alkaen. A on työkyvyttömyyseläkkeellä ollessaan hoitanut edelleen jonkin verran karjaa. Tilan lehmät on A:n ilmoituksen mukaan myyty 8.5.2005.

Sovelletut säännökset

Ammattitautilain 1 §:n 1 momentin mukaan ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka työssä todennäköisesti on pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisista, kemiallisista tai biologisista tekijöistä.

Ammattitautiasetuksen 2 §:n mukaan 3 §:ssä tarkoitetun sairauden katsotaan olevan ammattitauti, kun jälkimmäisessä pykälässä mainittu fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä esiintyy työntekijän työssä siinä määrin, että sen altistava vaikutus riittää aikaansaamaan tämän sairauden, jollei osoittaudu, että sairaus on selvästi aiheutunut työn ulkopuolisesta altistuksesta.

Asetuksen 3 §:n tarkoittamien biologisten tekijöiden 1 kohdassa on mainittu bakteerien ja homeiden vapauttamat itiöt ja muut biologisesti aktiiviset aineet. Tyypillisiä sairauden muotoja ovat homepölykeuhkosairaus, homeiden aiheuttama astma ja nuha, ilmankostuttajakuume ja orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oireyhtymä (ODTS).

Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan tämän lain mukaista korvausta suoritetaan, jos työvahinko on sattunut maatalousyrittäjien eläkelain 1 §:n 2 momentin 1-4 tai 6 kohdassa tarkoitetulle henkilölle sellaisena aikana, jolle hän on velvollinen ottamaan sanotun lain 1 §:n mukaisen vakuutuksen.

Johtopäätökset

Vakuutusoikeus oli 27.5.2003 antamallaan lainvoiman saaneella päätöksellä evännyt korvauksen maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain ja ammattitautilain perusteella A:n keuhko-oireista vuodesta 1997 alkaen. Vakuutusoikeuteen oli toimitettu lääketieteellistä selvitystä A:lle 19.2.2003 saakka tehdyistä tutkimuksista.

Vakuutusoikeuden päätöksen antamisen jälkeen on esitetty selvitystä keuhkopoliklinikan tutkimuksista 4.9.2003 alkaen. 15.12.2005 alkaen tehdyissä tutkimuksissa A:lla todettiin homepölykeuhko. Koska uusi homepölykeuhko oli ilmennyt aikana, jolla A:lla ei ollut voimassa maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaista vakuutusturvaa, hänellä ei ollut oikeutta korvaukseen 15.12.2005 ilmenneen homepölykeuhkon perusteella. Muutoksenhakulautakunta katsoi asiassa esitetyn selvityksen perusteella, että 15.12.2005 ilmennyt homepölykeuhko ei ollut myöskään seurausta 5.11.1990 ilmenneestä ammattitautina korvaukseen oikeuttavasta homepölykeuhkosta. Ammattitaudin jälkeen oli pitkä oireeton väliaika, joten kysymyksessä on kaksi erillistä sairautta.

Säännökset

Ammattitautilaki 1 §:n 1 momentti
Ammattitautiasetus 2 ja 3 §
Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaki 7 §:n 1 momentti
Maatalousyrittäjien eläkelaki 1 §:n 2 momentti

Asiasanat

Homepölykeuhko
Maatalousyrittäjätyö
Vapaaehtoinen vakuutus
Vakuuttamisvelvollisuus

vakuutusturvaa ei ollut kirjoitti:

http://www.tapaturmalautakunta.fi/default.asp?article=3127&lan=FI

Uusi homepölykeuhko ilmeni eläkkeellä, jolloin vakuutusturvaa ei ollut eikä kysymyksessä ollut myöskään aikaisemmin korvatun ammattitaudin seuraus
Uusi homepölykeuhko ilmeni aikana, jolla A:lla ei ollut voimassa maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaista pakollista tai vapaaehtoista tapaturmavakuutusta. 15.12.2005 ilmennyt homepölykeuhko ei ollut myöskään seurausta aikaisemmin ilmenneestä, ammattitautina korvatusta homepölykeuhkosta, vaan kysymyksessä oli kaksi erillistä sairautta, koska ammattitaudin jälkeen oli pitkä oireeton väliaika,. A:lla ei ollut oikeutta korvaukseen 15.12.2005 ilmenneen homepölykeuhkon perusteella. TapLa 3115/2006 – Antopäivä 17.1.2007
Päätös, josta valitettu

A oli hakenut korvausta homepölykeuhkosairaudesta. Saatujen lääketieteellisten selvitysten mukaan A:lla oli todettu uusi homepölykeuhkosairaus, joka oli ilmennyt 15.12.2005. Päätöksen mukaan korvauksia ei voitu kuitenkaan maksaa, koska A:lla ei ollut vapaaehtoista työtapaturmavakuutusta.

Vaatimukset muutoksenhakulautakunnassa

A vaati päätöksen muuttamista. Hänellä oli todettu homepölykeuhkosairaus 5.9.1990. Sairaus oli oireeton joitakin vuosia, mutta erityisesti vuodesta 2001 lähtien oireet olivat jälleen ilmaantuneet voimakkaina. Hänellä oli todettu viimeksi homepölykeuhkosairaus 15.12.2005. A:n mukaan kysymys oli samasta, vuonna 1990 todetusta homepölykeuhkosairaudesta, joka oli ollut jonkin aikaa oireeton.

Vakuutuslaitoksen vastine

Vakuutuslaitos totesi, että eläkelaitos oli myöntänyt A:lle osatyökyvyttömyyseläkkeen 1.6.2001-30.4.2002 ja täyden työkyvyttömyyseläkkeen 1.5.2002 lukien toistaiseksi. A:n MYEL-vakuutus ja samalla lakisääteinen tapaturmavakuutus olivat päättyneet 14.5.2001. Tämän jälkeen hänellä ei ole ollut voimassa tapaturmavakuutusta työvahinkojen varalle.

Selvitysten mukaan A oli työkyvyttömyyseläkkeellä ollessaan hoitanut vasikoita ja altistunut edelleen homepölykeuhkosairaudelle. Ammattitautikorvausta 15.12.2005 ilmenneestä ammattitaudista ei voitu kuitenkaan maksaa, koska vakuutus ei ole ollut ilmenemispäivänä voimassa. Vakuutuslaitoksen käsityksen mukaan 15.12.2005 ilmennyt homepölykeuhkosairaus ei johtunut 5.11.1990 ilmenneestä ammattitaudista. Vakuutuslaitoksen mukaan valitus tulisi hylätä.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen.

Perustelut

Ammattitauti 5.11.1990

A:lla oli todettu maatalousyrittäjätyössä homepölylle altistumisesta aiheutunut ammattitauti, 5.11.1990 ilmennyt homepölykeuhko. Vakuutuslaitos oli 5.11.1990 ilmenneen homepölykeuhkon johdosta myöntänyt A:lle päivärahaa 6.11.-18.11.1990 ja 1.1.-31.1.1991.

A oli 6.6.2001 käynyt keskussairaalan keuhkosairauksien poliklinikalla vuoden 2001 aikana lopputalvesta ja keväällä ilmenneiden, pikku hiljaa lisääntyneiden rasitushengenahdistusoireiden, yskän ja ajoittaisten lihastuntemusten vuoksi. Kysymyksessä oli arvioitu olevan allergisen alveoliitin uusiutuminen.

Vakuutuslaitos oli 20.9.2001 antamallaan päätöksellä ilmoittanut, ettei A:lle voida maksaa korvauksia, koska lääketieteellisten tutkimusten perusteella ei voitu osoittaa, että sairaus olisi homepölykeuhkosairaus tai muu ammattitauti. A:lla todetut keuhkojen laajentuma ja keuhkoputkiston laajentuma eivät olleet ammattitautina korvattavia sairauksia.

A: on valittanut vakuutuslaitoksen päätöksestä tapaturmalautakuntaan (nykyisin tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta), joka 13.3.2002 antamallaan päätöksellä hylkäsi A:n valituksen. Asiassa esitetyn lääketieteellisen selvityksen perusteella tapaturmalautakunta katsoi, että kysymyksessä on keuhkosairaus, jolla ei ole syy-yhteyttä ammattitautina korvaukseen oikeuttavaan 5.11.1990 ilmenneeseen homepölykeuhkoon eikä A:n maatalousyrittäjätyössä tapahtuneeseen homepölylle altistumiseen. Näin ollen tämä keuhkosairaus ei oikeuttanut korvaukseen.

A valitti tapaturmalautakunnan päätöksestä vakuutusoikeuteen. Hän vaati korvausta 24.10.1997 alkaen pahentuneiden sairaanhoidon tarvetta ja työkyvyttömyyttä 24.10.-4.11.1997 ja 15.5.2001 alkaen aiheuttaneen keuhkosairauden johdosta katsoen kyseessä olevan 5.11.1990 ilmenneen ammattitautina korvatun homepölykeuhkon uusiutuminen. Vakuutusoikeus on 27.5.2003 antamallaan päätöksellä hylännyt valituksen tapaturmalautakunnan päätöksessä mainituin perusteluin. Asiassa esitetty uusi selvitys ei aiheuttanut muutosta korvausharkintaan.

Vakuutuslaitokselle toimitettu uusi korvaushakemus

A on 5.4.-8.4.2004 ollut keuhko-osastolla hoidettavana. Hoitojaksolta laaditun epikriisin mukaan diagnoosiksi on asetettu uusiutunut homepölykeuhko. 16.3.2006 päivätyn sairauskertomuksen mukaan keuhkomuutokset sopivat homepölykeuhkon krooniseen vaiheeseen, mutta myös piirteitä subakuutista keuhkoreaktiosta on ollut mukana. Diagnoosiksi on asetettu uusiutunut homepölykeuhko.

Vakuutustiedot ja A:n työskentely

A:n MYEL-vakuutus ja lakisääteinen tapaturmavakuutus olivat päättyneet 14.5.2001. Hänellä ei 14.5.2001 jälkeen ollut maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 21 §:n 1 momentin mukaista vapaaehtoista työajan vakuutusta.

Eläkelaitos on myöntänyt A:lle osatyökyvyttömyyseläkkeen 1.6.2001-30.4.2002 ja täyden työkyvyttömyyseläkkeen 1.5.2002 alkaen. A on työkyvyttömyyseläkkeellä ollessaan hoitanut edelleen jonkin verran karjaa. Tilan lehmät on A:n ilmoituksen mukaan myyty 8.5.2005.

Sovelletut säännökset

Ammattitautilain 1 §:n 1 momentin mukaan ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka työssä todennäköisesti on pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisista, kemiallisista tai biologisista tekijöistä.

Ammattitautiasetuksen 2 §:n mukaan 3 §:ssä tarkoitetun sairauden katsotaan olevan ammattitauti, kun jälkimmäisessä pykälässä mainittu fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä esiintyy työntekijän työssä siinä määrin, että sen altistava vaikutus riittää aikaansaamaan tämän sairauden, jollei osoittaudu, että sairaus on selvästi aiheutunut työn ulkopuolisesta altistuksesta.

Asetuksen 3 §:n tarkoittamien biologisten tekijöiden 1 kohdassa on mainittu bakteerien ja homeiden vapauttamat itiöt ja muut biologisesti aktiiviset aineet. Tyypillisiä sairauden muotoja ovat homepölykeuhkosairaus, homeiden aiheuttama astma ja nuha, ilmankostuttajakuume ja orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oireyhtymä (ODTS).

Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan tämän lain mukaista korvausta suoritetaan, jos työvahinko on sattunut maatalousyrittäjien eläkelain 1 §:n 2 momentin 1-4 tai 6 kohdassa tarkoitetulle henkilölle sellaisena aikana, jolle hän on velvollinen ottamaan sanotun lain 1 §:n mukaisen vakuutuksen.

Johtopäätökset

Vakuutusoikeus oli 27.5.2003 antamallaan lainvoiman saaneella päätöksellä evännyt korvauksen maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain ja ammattitautilain perusteella A:n keuhko-oireista vuodesta 1997 alkaen. Vakuutusoikeuteen oli toimitettu lääketieteellistä selvitystä A:lle 19.2.2003 saakka tehdyistä tutkimuksista.

Vakuutusoikeuden päätöksen antamisen jälkeen on esitetty selvitystä keuhkopoliklinikan tutkimuksista 4.9.2003 alkaen. 15.12.2005 alkaen tehdyissä tutkimuksissa A:lla todettiin homepölykeuhko. Koska uusi homepölykeuhko oli ilmennyt aikana, jolla A:lla ei ollut voimassa maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaista vakuutusturvaa, hänellä ei ollut oikeutta korvaukseen 15.12.2005 ilmenneen homepölykeuhkon perusteella. Muutoksenhakulautakunta katsoi asiassa esitetyn selvityksen perusteella, että 15.12.2005 ilmennyt homepölykeuhko ei ollut myöskään seurausta 5.11.1990 ilmenneestä ammattitautina korvaukseen oikeuttavasta homepölykeuhkosta. Ammattitaudin jälkeen oli pitkä oireeton väliaika, joten kysymyksessä on kaksi erillistä sairautta.

Säännökset

Ammattitautilaki 1 §:n 1 momentti
Ammattitautiasetus 2 ja 3 §
Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaki 7 §:n 1 momentti
Maatalousyrittäjien eläkelaki 1 §:n 2 momentti

Asiasanat

Homepölykeuhko
Maatalousyrittäjätyö
Vapaaehtoinen vakuutus
Vakuuttamisvelvollisuus

http://www.tapaturmalautakunta.fi/default.asp?article=2895&lan=FI

Valitusoikeus haittarahapäätöksessä
Haittaraha on katsottu oikeuskäytännössä sellaiseksi henkilökohtaiseksi etuudeksi, jota vakuutetun on haettava elinaikanaan. Oikeus sen hakemiseen ei siirry kuolinpesälle. TapLa 1263/2004 – Antopäivä 13.10.2004
Tapahtumatiedot

R R altistui A Oy:n ansiotyössä asentajana asbestille vuodesta 1958 alkaen. Hänellä todettiin loppuvuonna 2000 ruokatorven levyepiteelisyöpä ja vuonna 2001 soliskuopan metastaaseja. Tammikuusta 2002 lähtien hänellä oli kipuja ja puutumista vasemmassa kädessä sekä heikkouden tunnetta. R oli kuollut 26.4.2002.

Tapaturmalautakunta on 26.11.2003 antamallaan lainvoiman saaneella päätöksellä muuttanut vakuutuslaitoksen päätöstä ja määrännyt vakuutusyhtiön suorittamaan lainmukaisen korvauksen R R lievän asbestoosin johdosta.

Vakuutuslaitoksen päätös

Vakuutuslaitos on tapaturmalautakunnan 26.11.2003 antaman päätöksen johdosta, paitsi muuta, todennut, että R R:llä ei ollut lievästä asbestoosista myöskään aiheutunut korvattavaa, vähintään haittaluokan kaksi suuruista pysyvää haittaa, joten siitä ei makseta haittarahaa.

Vaatimukset tapaturmalautakunnassa

R R:n kuolinpesä valitti päätöksestä ja vaatii haittarahakorvausta.

Tapaturmalautakunnan ratkaisu

Tapaturmalautakunta jätti tutkimatta asian siltä osin kuin kuolinpesä vaati haittarahaa.

Kuolinpesä oli R R:n kuoleman jälkeen vaatinut haittarahan suorittamista kuolinpesälle. Koska haittaraha on katsottu oikeuskäytännössä sellaiseksi henkilökohtaiseksi etuudeksi, jota vakuutetun on haettava elinaikanaan, oikeus sen hakemiseen ei siirry kuolinpesälle.

Säännökset
Tapaturmavakuutuslaki 18 §, 53 §

Asiasanat:
Haittaraha, Muutoksenhaku – Valitusoikeus

vakuutusturvaa ei ollut kirjoitti:

http://www.tapaturmalautakunta.fi/default.asp?article=3127&lan=FI

Uusi homepölykeuhko ilmeni eläkkeellä, jolloin vakuutusturvaa ei ollut eikä kysymyksessä ollut myöskään aikaisemmin korvatun ammattitaudin seuraus
Uusi homepölykeuhko ilmeni aikana, jolla A:lla ei ollut voimassa maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaista pakollista tai vapaaehtoista tapaturmavakuutusta. 15.12.2005 ilmennyt homepölykeuhko ei ollut myöskään seurausta aikaisemmin ilmenneestä, ammattitautina korvatusta homepölykeuhkosta, vaan kysymyksessä oli kaksi erillistä sairautta, koska ammattitaudin jälkeen oli pitkä oireeton väliaika,. A:lla ei ollut oikeutta korvaukseen 15.12.2005 ilmenneen homepölykeuhkon perusteella. TapLa 3115/2006 – Antopäivä 17.1.2007
Päätös, josta valitettu

A oli hakenut korvausta homepölykeuhkosairaudesta. Saatujen lääketieteellisten selvitysten mukaan A:lla oli todettu uusi homepölykeuhkosairaus, joka oli ilmennyt 15.12.2005. Päätöksen mukaan korvauksia ei voitu kuitenkaan maksaa, koska A:lla ei ollut vapaaehtoista työtapaturmavakuutusta.

Vaatimukset muutoksenhakulautakunnassa

A vaati päätöksen muuttamista. Hänellä oli todettu homepölykeuhkosairaus 5.9.1990. Sairaus oli oireeton joitakin vuosia, mutta erityisesti vuodesta 2001 lähtien oireet olivat jälleen ilmaantuneet voimakkaina. Hänellä oli todettu viimeksi homepölykeuhkosairaus 15.12.2005. A:n mukaan kysymys oli samasta, vuonna 1990 todetusta homepölykeuhkosairaudesta, joka oli ollut jonkin aikaa oireeton.

Vakuutuslaitoksen vastine

Vakuutuslaitos totesi, että eläkelaitos oli myöntänyt A:lle osatyökyvyttömyyseläkkeen 1.6.2001-30.4.2002 ja täyden työkyvyttömyyseläkkeen 1.5.2002 lukien toistaiseksi. A:n MYEL-vakuutus ja samalla lakisääteinen tapaturmavakuutus olivat päättyneet 14.5.2001. Tämän jälkeen hänellä ei ole ollut voimassa tapaturmavakuutusta työvahinkojen varalle.

Selvitysten mukaan A oli työkyvyttömyyseläkkeellä ollessaan hoitanut vasikoita ja altistunut edelleen homepölykeuhkosairaudelle. Ammattitautikorvausta 15.12.2005 ilmenneestä ammattitaudista ei voitu kuitenkaan maksaa, koska vakuutus ei ole ollut ilmenemispäivänä voimassa. Vakuutuslaitoksen käsityksen mukaan 15.12.2005 ilmennyt homepölykeuhkosairaus ei johtunut 5.11.1990 ilmenneestä ammattitaudista. Vakuutuslaitoksen mukaan valitus tulisi hylätä.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen.

Perustelut

Ammattitauti 5.11.1990

A:lla oli todettu maatalousyrittäjätyössä homepölylle altistumisesta aiheutunut ammattitauti, 5.11.1990 ilmennyt homepölykeuhko. Vakuutuslaitos oli 5.11.1990 ilmenneen homepölykeuhkon johdosta myöntänyt A:lle päivärahaa 6.11.-18.11.1990 ja 1.1.-31.1.1991.

A oli 6.6.2001 käynyt keskussairaalan keuhkosairauksien poliklinikalla vuoden 2001 aikana lopputalvesta ja keväällä ilmenneiden, pikku hiljaa lisääntyneiden rasitushengenahdistusoireiden, yskän ja ajoittaisten lihastuntemusten vuoksi. Kysymyksessä oli arvioitu olevan allergisen alveoliitin uusiutuminen.

Vakuutuslaitos oli 20.9.2001 antamallaan päätöksellä ilmoittanut, ettei A:lle voida maksaa korvauksia, koska lääketieteellisten tutkimusten perusteella ei voitu osoittaa, että sairaus olisi homepölykeuhkosairaus tai muu ammattitauti. A:lla todetut keuhkojen laajentuma ja keuhkoputkiston laajentuma eivät olleet ammattitautina korvattavia sairauksia.

A: on valittanut vakuutuslaitoksen päätöksestä tapaturmalautakuntaan (nykyisin tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta), joka 13.3.2002 antamallaan päätöksellä hylkäsi A:n valituksen. Asiassa esitetyn lääketieteellisen selvityksen perusteella tapaturmalautakunta katsoi, että kysymyksessä on keuhkosairaus, jolla ei ole syy-yhteyttä ammattitautina korvaukseen oikeuttavaan 5.11.1990 ilmenneeseen homepölykeuhkoon eikä A:n maatalousyrittäjätyössä tapahtuneeseen homepölylle altistumiseen. Näin ollen tämä keuhkosairaus ei oikeuttanut korvaukseen.

A valitti tapaturmalautakunnan päätöksestä vakuutusoikeuteen. Hän vaati korvausta 24.10.1997 alkaen pahentuneiden sairaanhoidon tarvetta ja työkyvyttömyyttä 24.10.-4.11.1997 ja 15.5.2001 alkaen aiheuttaneen keuhkosairauden johdosta katsoen kyseessä olevan 5.11.1990 ilmenneen ammattitautina korvatun homepölykeuhkon uusiutuminen. Vakuutusoikeus on 27.5.2003 antamallaan päätöksellä hylännyt valituksen tapaturmalautakunnan päätöksessä mainituin perusteluin. Asiassa esitetty uusi selvitys ei aiheuttanut muutosta korvausharkintaan.

Vakuutuslaitokselle toimitettu uusi korvaushakemus

A on 5.4.-8.4.2004 ollut keuhko-osastolla hoidettavana. Hoitojaksolta laaditun epikriisin mukaan diagnoosiksi on asetettu uusiutunut homepölykeuhko. 16.3.2006 päivätyn sairauskertomuksen mukaan keuhkomuutokset sopivat homepölykeuhkon krooniseen vaiheeseen, mutta myös piirteitä subakuutista keuhkoreaktiosta on ollut mukana. Diagnoosiksi on asetettu uusiutunut homepölykeuhko.

Vakuutustiedot ja A:n työskentely

A:n MYEL-vakuutus ja lakisääteinen tapaturmavakuutus olivat päättyneet 14.5.2001. Hänellä ei 14.5.2001 jälkeen ollut maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 21 §:n 1 momentin mukaista vapaaehtoista työajan vakuutusta.

Eläkelaitos on myöntänyt A:lle osatyökyvyttömyyseläkkeen 1.6.2001-30.4.2002 ja täyden työkyvyttömyyseläkkeen 1.5.2002 alkaen. A on työkyvyttömyyseläkkeellä ollessaan hoitanut edelleen jonkin verran karjaa. Tilan lehmät on A:n ilmoituksen mukaan myyty 8.5.2005.

Sovelletut säännökset

Ammattitautilain 1 §:n 1 momentin mukaan ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka työssä todennäköisesti on pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisista, kemiallisista tai biologisista tekijöistä.

Ammattitautiasetuksen 2 §:n mukaan 3 §:ssä tarkoitetun sairauden katsotaan olevan ammattitauti, kun jälkimmäisessä pykälässä mainittu fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä esiintyy työntekijän työssä siinä määrin, että sen altistava vaikutus riittää aikaansaamaan tämän sairauden, jollei osoittaudu, että sairaus on selvästi aiheutunut työn ulkopuolisesta altistuksesta.

Asetuksen 3 §:n tarkoittamien biologisten tekijöiden 1 kohdassa on mainittu bakteerien ja homeiden vapauttamat itiöt ja muut biologisesti aktiiviset aineet. Tyypillisiä sairauden muotoja ovat homepölykeuhkosairaus, homeiden aiheuttama astma ja nuha, ilmankostuttajakuume ja orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oireyhtymä (ODTS).

Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan tämän lain mukaista korvausta suoritetaan, jos työvahinko on sattunut maatalousyrittäjien eläkelain 1 §:n 2 momentin 1-4 tai 6 kohdassa tarkoitetulle henkilölle sellaisena aikana, jolle hän on velvollinen ottamaan sanotun lain 1 §:n mukaisen vakuutuksen.

Johtopäätökset

Vakuutusoikeus oli 27.5.2003 antamallaan lainvoiman saaneella päätöksellä evännyt korvauksen maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain ja ammattitautilain perusteella A:n keuhko-oireista vuodesta 1997 alkaen. Vakuutusoikeuteen oli toimitettu lääketieteellistä selvitystä A:lle 19.2.2003 saakka tehdyistä tutkimuksista.

Vakuutusoikeuden päätöksen antamisen jälkeen on esitetty selvitystä keuhkopoliklinikan tutkimuksista 4.9.2003 alkaen. 15.12.2005 alkaen tehdyissä tutkimuksissa A:lla todettiin homepölykeuhko. Koska uusi homepölykeuhko oli ilmennyt aikana, jolla A:lla ei ollut voimassa maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaista vakuutusturvaa, hänellä ei ollut oikeutta korvaukseen 15.12.2005 ilmenneen homepölykeuhkon perusteella. Muutoksenhakulautakunta katsoi asiassa esitetyn selvityksen perusteella, että 15.12.2005 ilmennyt homepölykeuhko ei ollut myöskään seurausta 5.11.1990 ilmenneestä ammattitautina korvaukseen oikeuttavasta homepölykeuhkosta. Ammattitaudin jälkeen oli pitkä oireeton väliaika, joten kysymyksessä on kaksi erillistä sairautta.

Säännökset

Ammattitautilaki 1 §:n 1 momentti
Ammattitautiasetus 2 ja 3 §
Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaki 7 §:n 1 momentti
Maatalousyrittäjien eläkelaki 1 §:n 2 momentti

Asiasanat

Homepölykeuhko
Maatalousyrittäjätyö
Vapaaehtoinen vakuutus
Vakuuttamisvelvollisuus

noiden lääkärijäsenten kohdalla meinaan, nukahtaneen juuri kun piti käsitellä tapausta?

kärsivä, (kuoli) kirjoitti:

http://www.tapaturmalautakunta.fi/default.asp?article=2895&lan=FI

Valitusoikeus haittarahapäätöksessä
Haittaraha on katsottu oikeuskäytännössä sellaiseksi henkilökohtaiseksi etuudeksi, jota vakuutetun on haettava elinaikanaan. Oikeus sen hakemiseen ei siirry kuolinpesälle. TapLa 1263/2004 – Antopäivä 13.10.2004
Tapahtumatiedot

R R altistui A Oy:n ansiotyössä asentajana asbestille vuodesta 1958 alkaen. Hänellä todettiin loppuvuonna 2000 ruokatorven levyepiteelisyöpä ja vuonna 2001 soliskuopan metastaaseja. Tammikuusta 2002 lähtien hänellä oli kipuja ja puutumista vasemmassa kädessä sekä heikkouden tunnetta. R oli kuollut 26.4.2002.

Tapaturmalautakunta on 26.11.2003 antamallaan lainvoiman saaneella päätöksellä muuttanut vakuutuslaitoksen päätöstä ja määrännyt vakuutusyhtiön suorittamaan lainmukaisen korvauksen R R lievän asbestoosin johdosta.

Vakuutuslaitoksen päätös

Vakuutuslaitos on tapaturmalautakunnan 26.11.2003 antaman päätöksen johdosta, paitsi muuta, todennut, että R R:llä ei ollut lievästä asbestoosista myöskään aiheutunut korvattavaa, vähintään haittaluokan kaksi suuruista pysyvää haittaa, joten siitä ei makseta haittarahaa.

Vaatimukset tapaturmalautakunnassa

R R:n kuolinpesä valitti päätöksestä ja vaatii haittarahakorvausta.

Tapaturmalautakunnan ratkaisu

Tapaturmalautakunta jätti tutkimatta asian siltä osin kuin kuolinpesä vaati haittarahaa.

Kuolinpesä oli R R:n kuoleman jälkeen vaatinut haittarahan suorittamista kuolinpesälle. Koska haittaraha on katsottu oikeuskäytännössä sellaiseksi henkilökohtaiseksi etuudeksi, jota vakuutetun on haettava elinaikanaan, oikeus sen hakemiseen ei siirry kuolinpesälle.

Säännökset
Tapaturmavakuutuslaki 18 §, 53 §

Asiasanat:
Haittaraha, Muutoksenhaku – Valitusoikeus

asbestoosiin. Lääkärijäsenet olivat varmaan vessassa, kun tapausta käsiteltiin.

=)=)=)=) kirjoitti:

http://www.tapaturmalautakunta.fi/

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta
Tapaturmalautakunnan nimi muuttui 1.1.2006
Uusi nimi Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta

Ruotsiksi Besvärsnämnden för olycksfallsärenden
Englanniksi Employment Accidents Appeal Board

Postiosoite pysyy samana:
PL 43
00131 Helsinki

Käyntiosoite pysyy samana
Kasarmikatu 44
00130 Helsinki

Puhelinnumero (09) 228 5050 ja faksi (09) 228 50535 pysyvät samana

Internetosoite www.tapaturmalautakunta.fi ja
sähköpostiosoitteet [email protected] ja [email protected] pysyvät samana.

Lautakuntia koskevat lakitekstit

HE 155/2003 ja HE 47/2005;

******
Kokoonpano
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa on päätoiminen puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa, kolme lakimies- ja kolme lääkärijäsentä sekä kuusi työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevaa jäsentä, joista puolet on työnantajayhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ja puolet työntekijäin ja toimihenkilöiden ammattiyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksen perusteella nimitettyjä jäseniä. Lisäksi muutoksenhakulautakunnassa on kolme maatalousyrittäjien edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta nimettyä jäsentä. Valtioneuvosto nimittää jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varamiehensä viideksi vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja jäsenet toimivat tuomarin vastuulla.
Luettelo jäsenistä:

Puheenjohtaja:

Oikeustieteen kandidaatti Hannu Hakkola varamiehenään
Varatuomari Mikko Hurmalainen

Varapuheenjohtajat:

Oikeustieteen kandidaatti Tuulikki Haikarainen varamiehenään
Oikeustieteen kandidaatti Pia Jokinen


Varatuomari Pauli Ståhlberg varamiehenään
Oikeustieteen lisensiaatti Matti Salmenperä

Lakimiesjäsenet:

Varatuomari Irene Luukkonen varamiehenään
Varatuomari Katriina Alaviuhkola
Varatuomari Erkki Rajaniemi varamiehenään
Varatuomari Tarja Kröger
Varatuomari Tuula Laurila varamiehenään
Varatuomari Pekka Humalto

Lääkärijäsenet:

Lääketieteen ja kirurgian tohtori Harri Pihlajamäki varamiehenään
Apulaisylilääkäri Jari Peltonen
Lääketieteen ja kirurgian tohtori Mikael Böstman varamiehenään
Ylilääkäri Anna Savela
Lääketieteen ja kirurgian tohtori Juhani Juntunen varamiehenään
Lääketieteen ja kirurgian tohtori Kari Kurppa

Työnantajayhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksen perusteella nimetyt jäsenet:

Varatuomari Markus Äimälä varamiehenään
Diplomi-insinööri Rauno Toivonen
Varatuomari Mikko Nyyssölä varamiehenään
Varatuomari Raimo Kilpiäinen
Hallintotieteiden maisteri Vesa Rantahalvari varamiehenään
oikeustieteen lisensiaatti Martti Virtanen

Työntekijäin ja toimihenkilöiden ammattiyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta nimetyt jäsenet:

Sosionomi Pirjo Väänänen varamiehenään
Yhteiskuntatieteiden maisteri Kaija Kallinen
Oikeustieteen kandidaatti Timo Koskinen varamiehenään
Oikeustieteen kandidaatti Janne Metsämäki
Oikeustieteen kandidaatti Markku Salomaa varamiehenään
Oikeustieteen lisensiaatti Paula Ilveskivi

Maatalousyrittäjien edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta nimetyt jäsenet:

Oikeustieteen kandidaatti Maire Lumiaho varamiehenään
Agronomi Marjatta Boman
Valtiotieteiden lisensiaatti Kaarina Knuuti varamiehenään
Maa- ja metsätaloustieteiden maisteri Simo Tiainen
Varatuomari Helena Ålgars varamiehenään
Oikeustieteen kandidaatti Timo Sipilä

näitä henkilöitä ikinä tästä tuomarin vastuustaan, vaan anna heille mitä heille toimenpiteidensä vuoksi kuuluukin, vaikka he olisivat lievästi kuolleita kun tulevat sinua tapaamaan ja jos he eivät oveasi kolkuta, ole siitä yhtä onnellinen kuin sairastuneetkin ovat.