Miten olette pysyneet toimintakykyisinä raskautenne aikoina? Voiko ajatella olevansa täysin työkykyinen aina viimeisille viikoille asti? Onko teillä ollut paljon esim. väsymystä tai muuta vastaavaa? Tuntuu kuin jotkut paahtaisivat töissä melkein synnytykseen asti.
raskaus ja toimintakyky
suunnitteilla...
7454
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
alussa oli ihan tosi väsyttävää käydä töissä, olin kahvilassa piti joka aamu tehä sämpylöitä ynm ja hajut kuvotti.. sitä kesti viikolle 12-14 saakka...
siten ennen puoltaväliä siirryin kahvilasta ompelimoon ja siellä nyt tuli istuttua koko aja, ei ollu raskasta mutta käsiini ilmaantui ahtaumat ja ne puutu koko ajan kun yritin neuloa.. sitten ranteet kipeytyi todenteolla..
viikolla 30 minulla loppui sopimus enkä tiedä olisinko enää kauaa jaksanutkaan kun joka päivä piti kävellä 1,5km töihin... niin ja siis vielä takasin. ja minulla on koira minkä käytin aamuin ja töitten jälkeen taan
nyt kaupassa käyminenkin saattaaa olla liian työlästä
selkä ja jalat kipeytyy herkästi
Mä oon sitä mieltä että jaksaminen on pitkälti asennekysymys.
Alkupahoinvointia oli, mutta siitä selvis ilman mitään sen kummempaa. Sitten tuli selkäkivut, mutta tukivyön ja jääpussien kanssa nekin kesti ilman mitään ihmeempää. Selkäkipujen aikana muutin (rv 20)ja olin itse päälimmäisenä muuttoa tekemässä. Oikeastaan vain yksi ystävä oli kanssani tekemässä muuttoa, koska halusin tavarat samantien paikoilleen.
No nyt sitten on ollut kohta kolmekuukautta ranteet ongelmana. Mulla kun nestettä on kertynyt käsiin ja sen ansiosta rannekanavan ahtauma on alkanut vaivaamaan. Siteet ranteissa yötä päivää pitää kivut pienempänä. Kaikkea samaa olen raskausaikana tehnyt mitä olisin tehnyt ilman raskauttakin. Tahti on tosin hiipunut liikkumisvauhdissa. Esimerkiksi tänään hakkasin halkoja kottikärrykuorman, vaikka ei se hyvältä tuntunutkaan.
Mulla tosin vaikuttaa asiaan se että odotan tätä lasta ilman miestä, joten eipä ole kotona ketään kelle töitä siirtäisi. Niin ja ikääkin on jo yli pitkälti yli 30 joten turha naivius ja lapsellisuus on varmaan kadonnut matkalle.
Raskaudet ovat erilaisia, ja joillakin liikunta kielletään. Siinä ei auta, vaikka kuinka olis intoa ja asennetta, jos kävelykin on lapselle vaaraksi.
Ei tulevaa kuntoa voi siis asenteella ennustaa. Toki hyvästä asenteesta joissakin tapauksissa voi olla hyötyä.
Minulla on tässä raskaudessa eteisistukka, ja vuotoja on aina välillä. Minun pitää levätä paljon, ja tiedän että lapsi otetaan pian pois leikkaamalla. Ekaa lasta odottaessa puolestaan olin mattopyykillä vielä silloin, kun synnytys käynnistyi.:) Nyt en muuta voi kun istua ja odottaa... Tylsää.
Toimintakykyisenä...Hmm...Nyt on mulla menossa rv 29 ja töissä olen edelleen. Nyt olen pari viikkoa kuitenkin ollut jo aika toimintakyvytön monessa hommassa:) Kyykistyminen ei oikein luonnistu ja siitä johtuen esim. kenkien jalkaan laittaminen on ihan hirveää, samoin monet muut hommat. Lisäksi rankan työpäivän jälkeen supistelee aika ahkerasti. Kohdunsuu kuitenkin ihan OK, joten eiköhän tässä vielä töissä pysytä jonkin aikaa.
Äitiyslomahan on suomessa aloitettava viimeistään 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Kukaan ei siis ole töissä laskettuun aikaan saakka, vaan lopettaa työt reilua kuukautta ennen.
Jotkut kokevat silti olevansa hyvinkin kunnossa viimeisen kuukaudenkin. Riippuu täysin odotuksesta ja odottajasta. Jotkuthan joutuvat vuodelepoon jo pari kuukautta ennen synnytystä, jos on ongelmia. Toiset taas tekevät muuttohommia viikkoa ennen lapsen laskettua aikaa.:) Et voi asiaa mitenkään ennakoida.
Joo se täytyy ehdottomasti muistaa ettei saa mennä vertaamaan itseään toisiin silloin kun on kyse raskaudesta koska se on niin tapauskohtaista!! Toinen jaksaa loppuun asti, toinen on puolivälissä täysin työkyvytön, ja kuten itselläni, intoa kyllä riittäisi mutta kun ei saa rehkiä! Täytyy kuunnella omaa vointiaan eikä potea huonoa omma tuntoa jos jaksaa ja pystyy vähemmän kuin muut!
Viikon nyt ollut saikulla ja 26 viikko menossa. Töihin en enää palaa ennen äitiyslomaa. Supistelut ja järkyttävät liitoskivut sen estävät... Mutta en valita :) Nautin kyllä kun saa rentoutua ja nauttia ennen vaavin syntymää. Töitä ehdin tekemään myöhemmin.. Nyt kuitenkin vauva menee kaiken edelle...