Masennus ja agressio

Näinköhän on kaikki pultit minun kohdalla hyvin ja kireällä?

Äsken heittäydyin sängylle, ensimmäistä kertaa kolmee vuoteen tule aidot kyyneleet silmille siitä että itse on paha olo, tavallaankin kuitenkin että muilla voisi olla pahaolo. Pidemmän päivää ja useampana aiempanakin pohtinut kuolemaa. Ei varsinaisesti itsemuhaa mutta kuolema, jospa sattuu joku onnettomuus, syön vääriä lääkkeitä. Tavallaan tämä tuottaa mielihyvää koska kyse on pois kaikesta kärsimyksestä.

Vastaan tuli kuitenkin se itku ja suru kun näen vanhemmat, siskot ja veljet, sukulaiset hautaamassa minua mullan alle, pysyvästi.

Jatkuvasti pohtii vakivaltaisia ajatuksia, onhan sitä väkivaltaisia kavereitakin joiden kanssa ei aina tule toimeen. Jossain kohtaa minullakin on alkanut tulla raja vastaan ja se raja on ylitetty ajat sitten. Loputtomiin ei paskanjauhantaa ja riistanhaatoa jaksa, ensikerralla voi käydä huonosti.
6378
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

aggressiiviset ajatukset ovat osa ihmistä. Ihmiset ovat katkeria. Hyvä, että kirjoitit tänne. Kauttani, joka olen lukija vainen, Jumala on kanssasi.

Sinä vaikutat rakastavalta, mutta pettyneeltä ihmiseltä. Välität omaisistasi.

Aggressiiviset ajatukset ovat tabu. Niitä ei saisi julkistaa.
Tästä syystä on mielettömän hyvä asia, että otit sen nyt täällä anonyymisti esille.


Mielikuvitusta ei mikään kahlitse eikä välittämistä.

Jumalan siunausta on se, että aggressiivisuus jää ajatuksen tasolle eikä ulotu toimintaan.

Meissä kaikissa piilee raaka luolamies, jota se Jokin jalostaa ja hioo.

..niin..kirjoita taas.. t eräs..monien puolesta

Äänestä

Hei vaan aloittajalle.

Enää en tiedä yhtään mitä haluan elämältäni.
Olen alle 30 ja potilasvahingon aiheuttamana olen velkaantunut (yhden asunnon hinnan verran).

Kokenut burnout:in nyt avioeroa. Emäntä helpottaa asiaa sillä tavalla kun käy kertomassa mun kaikki paskat asiat mitä osaan tehdä. Sukulaisille, vanhemmilleni ja kavereilleni.

Nytkin olen ollut 1.5 vuotta sairaslomalla potilasvahingon vuoksi. Sieltä en ole vielä saanut ansionmenetyskorvauksia. Toivottavasti joskus saan.

Nykyään tuntuu, ettei se aurinko oikeasti paista koskaan risukasaan. Mulla on niin iso henkivakuutus, jolla maksaisi kaikki velkani. Mietin joka päivä, että sillä helpottaisin muiden elämää kun ei tarvitse auttaa, eikä emännän kärsiä, kun käy kertomassa kaikille huonoudestani.

Kirjoittaessani tätä jo tuntuu, että miksi edes vaivaudun.

Kela ei maksa psykiatrista hoitoa, koska se on hoitoa ei kuntoutusta. Eli sillä ei ole toivottua tarvetta, eli minun työhön paluutani. Tällä hetkellä se on vain hoitoa ei kuntoutusta.

Apua saa?

Kirjoitukseni on sekavaa, koska olen sekaisin....

Äänestä
  • niin tuo on tullut todella pahaksi itselläni.

    Ei ole kaukana ollut kun ihminen esimerkiksi vahingossa törmää kaupassa ostoskärryillä jalkaani ja minun tekisi mieli hakata saman tien, ettei tee sitä minulle toiste.

    Kahvilla ollessa jos joku katsoo liian kauan niin välillä tulee huudettua ******. KAHVILLA muiden ihmisten edessä?

    Äänestä

  • ananasakäämät kirjoitti:

    niin tuo on tullut todella pahaksi itselläni.

    Ei ole kaukana ollut kun ihminen esimerkiksi vahingossa törmää kaupassa ostoskärryillä jalkaani ja minun tekisi mieli hakata saman tien, ettei tee sitä minulle toiste.

    Kahvilla ollessa jos joku katsoo liian kauan niin välillä tulee huudettua ******. KAHVILLA muiden ihmisten edessä?

    kun olen ja itken joka päivä. Tunnen itseni tosi mieheksi :D

    Äänestä

  • ananasakäämät kirjoitti:

    kun olen ja itken joka päivä. Tunnen itseni tosi mieheksi :D

    on kuitenkin hyvä että jaksoit kirjoittaa...ei kai tässä muuta ole kuin jokin yliluonnollinen hyvä.

    Äänestä

lentää pääsi yli, mutta älä anna niiden tehdä pesää pääsi päälle.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


ilman lääkkeitä vielä kirjoitti:

Näinköhän on kaikki pultit minun kohdalla hyvin ja kireällä?

Äsken heittäydyin sängylle, ensimmäistä kertaa kolmee vuoteen tule aidot kyyneleet silmille siitä että itse on paha olo, tavallaankin kuitenkin että muilla voisi olla pahaolo. Pidemmän päivää ja useampana aiempanakin pohtinut kuolemaa. Ei varsinaisesti itsemuhaa mutta kuolema, jospa sattuu joku onnettomuus, syön vääriä lääkkeitä. Tavallaan tämä tuottaa mielihyvää koska kyse on pois kaikesta kärsimyksestä.

Vastaan tuli kuitenkin se itku ja suru kun näen vanhemmat, siskot ja veljet, sukulaiset hautaamassa minua mullan alle, pysyvästi.

Jatkuvasti pohtii vakivaltaisia ajatuksia, onhan sitä väkivaltaisia kavereitakin joiden kanssa ei aina tule toimeen. Jossain kohtaa minullakin on alkanut tulla raja vastaan ja se raja on ylitetty ajat sitten. Loputtomiin ei paskanjauhantaa ja riistanhaatoa jaksa, ensikerralla voi käydä huonosti.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu