Regressio egon palveluksessa

Onko regressiota, jos jatkaa asioidensa kertomista tutuille samaan tapaan kuin terapiassa psykologille? Miten tästä pahasta opitusta tavasta voisi päästä eroon?

Selostaja kirjoitti:

Onko regressiota, jos jatkaa asioidensa kertomista tutuille samaan tapaan kuin terapiassa psykologille? Miten tästä pahasta opitusta tavasta voisi päästä eroon?

-
Palaillaan "huomenna" asiaan.
-

Selostaja kirjoitti:

Onko regressiota, jos jatkaa asioidensa kertomista tutuille samaan tapaan kuin terapiassa psykologille? Miten tästä pahasta opitusta tavasta voisi päästä eroon?

-
"Onko regressiota, jos jatkaa asioidensa kertomista tutuille samaan tapaan kuin terapiassa psykologille?"

Jossain määrin luultavasti taantumista. - Voi olla, että kysyjä juttelee terapiassa (vain) "pinnallisia", jos hän voi muille samoja sanoa. Yleensähän terapia-tarinat ovat niin inteemeja ja rasvaisia, että niistä ei muille virkata.

Olennaninen asia on kuitenkin terapian "vuotaminen". Periaatteessa kaikki pitäisi sisällyttää terapiaan. Tässä tapauksessa asiakkaan tuloisi myös terapeutille tuoda esiin, että hän puhuu samoista asioista myös muille samalla lailla.

Hankalin muoto "kaksois-terapeuttia" on, että puhuu terapiassa toisia ja muille toisia asioita. Myös niinkin, että haukkuu terapeuttia muille eikä puhu terarapiassa mitään haukuttavista asioista saati siitä, että on haukuttuna muualla.

Psykopatologia kirjoitti:

-
"Onko regressiota, jos jatkaa asioidensa kertomista tutuille samaan tapaan kuin terapiassa psykologille?"

Jossain määrin luultavasti taantumista. - Voi olla, että kysyjä juttelee terapiassa (vain) "pinnallisia", jos hän voi muille samoja sanoa. Yleensähän terapia-tarinat ovat niin inteemeja ja rasvaisia, että niistä ei muille virkata.

Olennaninen asia on kuitenkin terapian "vuotaminen". Periaatteessa kaikki pitäisi sisällyttää terapiaan. Tässä tapauksessa asiakkaan tuloisi myös terapeutille tuoda esiin, että hän puhuu samoista asioista myös muille samalla lailla.

Hankalin muoto "kaksois-terapeuttia" on, että puhuu terapiassa toisia ja muille toisia asioita. Myös niinkin, että haukkuu terapeuttia muille eikä puhu terarapiassa mitään haukuttavista asioista saati siitä, että on haukuttuna muualla.

Lue lisää

Hyvä terapeuttihan osaa "kaivaa" terapoitavastaan ajan kuluessa ja tutustuessa, näitä intiimejä asioita esiin sen verran kuin prosessin kannalta on tarpeellista. Se on terapeutin tehtävä. Myös terapiaistunnon päättäminen sellaiseen tilaan, että hoidettavalle ei jää tällainen voimakas tunnetila päälle, on terapeutin huolehdittava asia. Ja jos hoidettavalle jää tarve purkaa asiaa heti esim. ystävälle, ei tilannetta ole hoidettu oikein. Hoitokertojen sopivasti rytmittäminen, aikataulu vaikuttaa myös tässä asiassa. Ja tietenkin tarpeeksi tarkka informointi tärkeistä säännöistä hoidettavalle on hyvin olennaista.

Psykopatologia kirjoitti:

-
"Onko regressiota, jos jatkaa asioidensa kertomista tutuille samaan tapaan kuin terapiassa psykologille?"

Jossain määrin luultavasti taantumista. - Voi olla, että kysyjä juttelee terapiassa (vain) "pinnallisia", jos hän voi muille samoja sanoa. Yleensähän terapia-tarinat ovat niin inteemeja ja rasvaisia, että niistä ei muille virkata.

Olennaninen asia on kuitenkin terapian "vuotaminen". Periaatteessa kaikki pitäisi sisällyttää terapiaan. Tässä tapauksessa asiakkaan tuloisi myös terapeutille tuoda esiin, että hän puhuu samoista asioista myös muille samalla lailla.

Hankalin muoto "kaksois-terapeuttia" on, että puhuu terapiassa toisia ja muille toisia asioita. Myös niinkin, että haukkuu terapeuttia muille eikä puhu terarapiassa mitään haukuttavista asioista saati siitä, että on haukuttuna muualla.

Lue lisää

Eikös siellä pitäsi jutella sellaisia asioita, jotka olisivat oleellisia taudin paranemisessa?

Millaista valtaa terapeutut käyttävät potilaisiin, jotka ovat menneet höläyttämään intiimejä asioitaan?

"jos et ole kiltisti, kerron kaikille sen ja sen jutun"

HeppuHej kirjoitti:

Eikös siellä pitäsi jutella sellaisia asioita, jotka olisivat oleellisia taudin paranemisessa?

Millaista valtaa terapeutut käyttävät potilaisiin, jotka ovat menneet höläyttämään intiimejä asioitaan?

"jos et ole kiltisti, kerron kaikille sen ja sen jutun"

Lue lisää

-
"Eikös siellä pitäisi jutella sellaisia asioita, jotka olisivat oleellisia taudin paranemisessa?"

Ei; kaikesta.
-

Psykopatologia kirjoitti:

-
"Eikös siellä pitäisi jutella sellaisia asioita, jotka olisivat oleellisia taudin paranemisessa?"

Ei; kaikesta.
-

että potilaat kertovat kaiken?

Minä pikkuisen eppäilen. Ihmiset kertovat asioita, joista arvelevat olevan etua itselleen. Tuo etu saattaa olla esimerkiksi terapeutin pitäminen hyvällä tuulella. Siispä hän kertoilee juttuja, joita terapeutti haluaa kuulla.

Äläkä luulekaan, ettei sinua pystytä huijjaamaan.

HeppuHej kirjoitti:

että potilaat kertovat kaiken?

Minä pikkuisen eppäilen. Ihmiset kertovat asioita, joista arvelevat olevan etua itselleen. Tuo etu saattaa olla esimerkiksi terapeutin pitäminen hyvällä tuulella. Siispä hän kertoilee juttuja, joita terapeutti haluaa kuulla.

Äläkä luulekaan, ettei sinua pystytä huijjaamaan.

Lue lisää

Näitä defensseiksikin kutsutaan.. Potilas ei ensinnäkään ole "valmis" kertomaan kaikkia asioita, koska se vahingoittaisi hänen psyykettään. Terapeutin tulee varovasti kysellä mukaillen potilaan tilaa ja halua puhua eri asioista. Terapoitavan täytyy nauttia luottamussuhteesta terapeuttiin, kokea terapiatilanne turvalliseksi, jotta sisimpänsä voi avata toiselle. Ihan kaikista asioista ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista puhua.

Lisää kirjoitti:

Näitä defensseiksikin kutsutaan.. Potilas ei ensinnäkään ole "valmis" kertomaan kaikkia asioita, koska se vahingoittaisi hänen psyykettään. Terapeutin tulee varovasti kysellä mukaillen potilaan tilaa ja halua puhua eri asioista. Terapoitavan täytyy nauttia luottamussuhteesta terapeuttiin, kokea terapiatilanne turvalliseksi, jotta sisimpänsä voi avata toiselle. Ihan kaikista asioista ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista puhua.

Lue lisää

Omistan erään ansiokkaan kirjailijan kirjan "50 defenssiä"

Tosin täytyy tunnustaa, että ihan kaikki ei ole mennyt täydellisesti jakeluun. :(

Yritän selittää sen itseleni niin, että sielutieteen perusopinnot on käymättä, joten kaikkea ei näillä eväillä tarvitsekaan ymmärtää. (=defenssi no:x)

Toisaalta kun ajattelee miten vaikeaa on löytää esin PC:ssä esiintyvää vikaa, joka ihmiseen verrattuna on varsin yksinkertainen laite, niin ihmisen vikojen perimmäisen syyn löytäminen lienee varsin vaativa juttu. Varsinkin, jos potilas huijjaa.

Missä määrin terapeuttiin sitten voi luottaa? Saadakseen suotuisan diagnoosin potilaan pitää olla myötäsukaan, muuten saattaa napsahtaa muutama viikko koppihoitoa lepositeissä.

Vai onko terapian tarkoituskin tehdä myötäsukaisia "kunnon kansalaisia"?

HeppuHej kirjoitti:

Omistan erään ansiokkaan kirjailijan kirjan "50 defenssiä"

Tosin täytyy tunnustaa, että ihan kaikki ei ole mennyt täydellisesti jakeluun. :(

Yritän selittää sen itseleni niin, että sielutieteen perusopinnot on käymättä, joten kaikkea ei näillä eväillä tarvitsekaan ymmärtää. (=defenssi no:x)

Toisaalta kun ajattelee miten vaikeaa on löytää esin PC:ssä esiintyvää vikaa, joka ihmiseen verrattuna on varsin yksinkertainen laite, niin ihmisen vikojen perimmäisen syyn löytäminen lienee varsin vaativa juttu. Varsinkin, jos potilas huijjaa.

Missä määrin terapeuttiin sitten voi luottaa? Saadakseen suotuisan diagnoosin potilaan pitää olla myötäsukaan, muuten saattaa napsahtaa muutama viikko koppihoitoa lepositeissä.

Vai onko terapian tarkoituskin tehdä myötäsukaisia "kunnon kansalaisia"?

Lue lisää

-
Kunnon psykoterapia on ain radikaalia, (radix) juuriin menevää. Potilaat huijaavat a i n a (ja vielä välilläkin).
-

Psykopatologia kirjoitti:

-
Kunnon psykoterapia on ain radikaalia, (radix) juuriin menevää. Potilaat huijaavat a i n a (ja vielä välilläkin).
-

-
Mitä psykoterapeutti tekee kun ajattelee/tietää/luulee/tuntee potilaan huijaavan?

Mikä sinun mielestäsi on huijaamista? Jokainen potilashan haluaa olla terapeutille "paras ja ainoa".

Potilaalla voi olla pitkä kokemus siitä, ettei kukaan usko. Terapeutin epäusko on sillin todella katkera pala nieltäväksi.

kellastunut kirjoitti:

-
Mitä psykoterapeutti tekee kun ajattelee/tietää/luulee/tuntee potilaan huijaavan?

Mikä sinun mielestäsi on huijaamista? Jokainen potilashan haluaa olla terapeutille "paras ja ainoa".

Potilaalla voi olla pitkä kokemus siitä, ettei kukaan usko. Terapeutin epäusko on sillin todella katkera pala nieltäväksi.

Lue lisää

Kellastunut:
"Jokainen potilashan haluaa olla terapeutille "paras ja ainoa".


Ei pidä paikkaansa. Ilmeisesti sinä haluat, mutta sitä ei voi yleistää.

Minä en haluaisi. Minulle potilaana riittää, jos olen pidetty ja oikein ymmärretty, yhtenä monien muiden joukossa. Terapeutin ymmärrys ja oivalluskyky on tärkeintä, minusta se on yksi välittämisen tapa, itse asiassa se tärkein.

kellastunut kirjoitti:

-
Mitä psykoterapeutti tekee kun ajattelee/tietää/luulee/tuntee potilaan huijaavan?

Mikä sinun mielestäsi on huijaamista? Jokainen potilashan haluaa olla terapeutille "paras ja ainoa".

Potilaalla voi olla pitkä kokemus siitä, ettei kukaan usko. Terapeutin epäusko on sillin todella katkera pala nieltäväksi.

Lue lisää

-
Kellastunut:

"Mitä psykoterapeutti tekee kun ajattelee/tietää/luulee/tuntee potilaan huijaavan? (- -)"

Asia nivoutuu psykoterapian paradoksiin: Potilas tulee terapiaan tarkoituksenaan parantua. Hänellä voi olla tarkoituksena toimia kaikin tavoin "ohjeiden" mukaan eli esim. kertoa "kaikki".

Hän ei kuitenkaan pysty tekemään näin. "Paremman pahin vihollinen on hyvä." Ts. neuroottinenkin status qui voi tuntua paremmalta kuin uhkaavalta tuntuva "parempi". Tätä kaikkea nimitetään vastarinnaksi, johon kuuluvat myös defenssit.

Vastarinta (resistanssi) voi olla tietoista ja tarkoituksellista huijausta mutta useimmiten torjunnan sävyttämää "rehellistä" välttämistä.

Terapeutti voi odottaa ja pyrkiä tekemään olot niin hyviksi, että potilas voi luopua vastarinnasta, esim. by "babystep".

Mutta tämä on laaja aihe, enkä osaa nyt perusteellisemmin vastata. Jatketaan jatkokysymysten ja tarkennusten myötä.

Kaikki mukaan!
.

Psykopatologia kirjoitti:

-
Kellastunut:

"Mitä psykoterapeutti tekee kun ajattelee/tietää/luulee/tuntee potilaan huijaavan? (- -)"

Asia nivoutuu psykoterapian paradoksiin: Potilas tulee terapiaan tarkoituksenaan parantua. Hänellä voi olla tarkoituksena toimia kaikin tavoin "ohjeiden" mukaan eli esim. kertoa "kaikki".

Hän ei kuitenkaan pysty tekemään näin. "Paremman pahin vihollinen on hyvä." Ts. neuroottinenkin status qui voi tuntua paremmalta kuin uhkaavalta tuntuva "parempi". Tätä kaikkea nimitetään vastarinnaksi, johon kuuluvat myös defenssit.

Vastarinta (resistanssi) voi olla tietoista ja tarkoituksellista huijausta mutta useimmiten torjunnan sävyttämää "rehellistä" välttämistä.

Terapeutti voi odottaa ja pyrkiä tekemään olot niin hyviksi, että potilas voi luopua vastarinnasta, esim. by "babystep".

Mutta tämä on laaja aihe, enkä osaa nyt perusteellisemmin vastata. Jatketaan jatkokysymysten ja tarkennusten myötä.

Kaikki mukaan!
.

Lue lisää

-
47. V A S T A R I N T A
__________________________________________________

Vastarinta (resistanssi) on psykoterapia-kontekstissa asiakkaan toimintaa, joka vaikeuttaa hänen pääsyään kosketukseen oman piilotajuntansa kanssa.

Vastarinta liittyy tutkivaan tai paljastavaan psykoterapiaan liittyvään paradoksiin: Potilas tulee terapiaan parantuakseen mutta "tekee kaikkensa" jotta ei parantuisi! Näet psykoanalyyttisen teorian mukaan dissosioituneiden mielensisältöjen palauttaminen kokonaispersoonallisuuden yhteyteen johtaa parantumiseen eheytymisen kautta. Tällaisen paranemisen tai mielenterveyden malli on positiivinen (Marie Jahoda): Mihin ihminen kykenee mahdollisista oireista huolimatta. Jos hän pystyy "lieben und arbeiten", "rakastamaan ja tekemään työtä" (Freud), hän on suhteellisen terve.

Tässä täytyy ottaa huomioon parantumisen käsite: On muunkinlaista paranemista (tai toipumista) kuin tiedostamiseen ja integraatioon pohjaavaa, nimittäin dissosiaatioon perustuvaa: Jos esim. tukevassa psykoterapiassa asiakkaan defenssit vahvistuvat, voivat hänen oireensa lievittyä. Hän on parantunut mielenterveyden negatiivisen mallin mukaan. (Negatiivisessa mallissa tarkastellaan oireita.) Kuitenkin hänen persoonallinen liikkuvuutensa on todennäköisesti kaventunut. - (Mielenterveyden normaali-malli ks. s. 80.)

Vastarinnassa asiakas voi käyttää ("apuna") mm. kaikkia tässä kirjassa esitettyä defenssejä ja coping-keinoja! – Acting out DNA:n muodossa (did not attend) on yleensä varma merkki vastarinnasta.

Resistanssi voidaan ymmärtää pitkälti asiakkaan ns. primaari-hyödyn kannalta. Hän "hyötyy" oireista siten että hän on vähemmän ahdistunut, vaikkakin hänellä voi olla enemmän tai vähemmän kiusallisia oireita (myös vietit tyydyttyvät jonkinasteisesti). Tällöin kaikki ne toimenpiteet jotka uhkaavat horjuttaa tätä tasapainoa, koetaan uhkaaviksi. Kun uhka mobilisoi puolustusmekanismeja, tämä on toiselta kannalta defenssi-vastarintaa (tai repressio-resistanssia [Freud 1926; repressio tällöin defenssien yleisnimenä]).

Jossain määrin vastarintaa ruokki myös ns. sekundaari-hyöty: Potilas voi saada hoivaa ja sääliä yms. ja nykyään yhä paremmin myös rahaa. Ja kun oireet ovat tulleet ikään kuin jäädäkseen, potilas myös sopeutuu.

Yliminä-vastarinnasta on kyse, kun potilaan syyllisyydentunnot tai rangaistuksen tarpeet ovat resistanssin motiivina. Äärimuodossaan kyse voi olla ns. negatiivisesta terapeuttisesta responssista: Kun kaiken piti viimein ruveta menemään hyvin, kaikki alkaakin mennä entistä huonommin! – (Freud 1926: 157–160 ym.; Sandler et al. 1973: 71–83 ym.)

Pertti Luukkonen: 50 defenssiä.
-

Psykopatologia kirjoitti:

-
47. V A S T A R I N T A
__________________________________________________

Vastarinta (resistanssi) on psykoterapia-kontekstissa asiakkaan toimintaa, joka vaikeuttaa hänen pääsyään kosketukseen oman piilotajuntansa kanssa.

Vastarinta liittyy tutkivaan tai paljastavaan psykoterapiaan liittyvään paradoksiin: Potilas tulee terapiaan parantuakseen mutta "tekee kaikkensa" jotta ei parantuisi! Näet psykoanalyyttisen teorian mukaan dissosioituneiden mielensisältöjen palauttaminen kokonaispersoonallisuuden yhteyteen johtaa parantumiseen eheytymisen kautta. Tällaisen paranemisen tai mielenterveyden malli on positiivinen (Marie Jahoda): Mihin ihminen kykenee mahdollisista oireista huolimatta. Jos hän pystyy "lieben und arbeiten", "rakastamaan ja tekemään työtä" (Freud), hän on suhteellisen terve.

Tässä täytyy ottaa huomioon parantumisen käsite: On muunkinlaista paranemista (tai toipumista) kuin tiedostamiseen ja integraatioon pohjaavaa, nimittäin dissosiaatioon perustuvaa: Jos esim. tukevassa psykoterapiassa asiakkaan defenssit vahvistuvat, voivat hänen oireensa lievittyä. Hän on parantunut mielenterveyden negatiivisen mallin mukaan. (Negatiivisessa mallissa tarkastellaan oireita.) Kuitenkin hänen persoonallinen liikkuvuutensa on todennäköisesti kaventunut. - (Mielenterveyden normaali-malli ks. s. 80.)

Vastarinnassa asiakas voi käyttää ("apuna") mm. kaikkia tässä kirjassa esitettyä defenssejä ja coping-keinoja! – Acting out DNA:n muodossa (did not attend) on yleensä varma merkki vastarinnasta.

Resistanssi voidaan ymmärtää pitkälti asiakkaan ns. primaari-hyödyn kannalta. Hän "hyötyy" oireista siten että hän on vähemmän ahdistunut, vaikkakin hänellä voi olla enemmän tai vähemmän kiusallisia oireita (myös vietit tyydyttyvät jonkinasteisesti). Tällöin kaikki ne toimenpiteet jotka uhkaavat horjuttaa tätä tasapainoa, koetaan uhkaaviksi. Kun uhka mobilisoi puolustusmekanismeja, tämä on toiselta kannalta defenssi-vastarintaa (tai repressio-resistanssia [Freud 1926; repressio tällöin defenssien yleisnimenä]).

Jossain määrin vastarintaa ruokki myös ns. sekundaari-hyöty: Potilas voi saada hoivaa ja sääliä yms. ja nykyään yhä paremmin myös rahaa. Ja kun oireet ovat tulleet ikään kuin jäädäkseen, potilas myös sopeutuu.

Yliminä-vastarinnasta on kyse, kun potilaan syyllisyydentunnot tai rangaistuksen tarpeet ovat resistanssin motiivina. Äärimuodossaan kyse voi olla ns. negatiivisesta terapeuttisesta responssista: Kun kaiken piti viimein ruveta menemään hyvin, kaikki alkaakin mennä entistä huonommin! – (Freud 1926: 157–160 ym.; Sandler et al. 1973: 71–83 ym.)

Pertti Luukkonen: 50 defenssiä.
-

Lue lisää

Tämähän on kukkua!

Psykopatologia kirjoitti:

-
Kunnon psykoterapia on ain radikaalia, (radix) juuriin menevää. Potilaat huijaavat a i n a (ja vielä välilläkin).
-

huijjaako hänkin?

Oteaan vaikka esimerkiksi suuri Freud. Hännellä oli potilaita, jotka luottivat häneen ja hertoivat intiimeimmät asiansa.

Mutta mitä teki herra Freud? Revitteli tietysti potilaittensa luottamukselliset kertomukset ympäri maailmaa julkaisuissaan ja kirjoissaan vielä nimellä mainiten.

Maine ja kunnia lankesi Freudille ja häpeä häneen luottaneille potilaille.

HeppuHej kirjoitti:

huijjaako hänkin?

Oteaan vaikka esimerkiksi suuri Freud. Hännellä oli potilaita, jotka luottivat häneen ja hertoivat intiimeimmät asiansa.

Mutta mitä teki herra Freud? Revitteli tietysti potilaittensa luottamukselliset kertomukset ympäri maailmaa julkaisuissaan ja kirjoissaan vielä nimellä mainiten.

Maine ja kunnia lankesi Freudille ja häpeä häneen luottaneille potilaille.

Lue lisää

-
En kommentoi terapeutin "huijaamista" tällä kiistanalaisella palstalla.

Freudin potilaiden nimet ovat tulleet esiin muuta kautta kuin hänen omista kirjoistaan.
-

Psykopatologia kirjoitti:

-
En kommentoi terapeutin "huijaamista" tällä kiistanalaisella palstalla.

Freudin potilaiden nimet ovat tulleet esiin muuta kautta kuin hänen omista kirjoistaan.
-

Lue lisää

-
F r e u d i n tapauskertomukset

.1) (Breuer'in potilas) 1880–82 Anna O;

.2) 1889 Frau Emmy von N. (Fanny Moser; Freudin ensimmäinen katarttinen hoito);

.3) 1892 Miss Lucy R. (Freud hylkää hypnoosin);

.4) 1893 Katharina--- (Aurelia Kronich; lyhyt psykoanalyyttinen terapia);

.5) 1892–93 Fräulein Elisabeth von R. (Ilona Weiss; ensimmäinen täydellinen hysteria-analyysi);

.6) 1900 Dora;

.7) 1907– Rottamies (Ernst Lanzer 1878–1914; pakkoneuroosi);

.8) 1908 Pikku Hans;

.9) Schreber;

10) 1910–14, 1919–20 ym. Susimies; ym.

Tapauskertomukset (2006).
-

Psykopatologia kirjoitti:

-
F r e u d i n tapauskertomukset

.1) (Breuer'in potilas) 1880–82 Anna O;

.2) 1889 Frau Emmy von N. (Fanny Moser; Freudin ensimmäinen katarttinen hoito);

.3) 1892 Miss Lucy R. (Freud hylkää hypnoosin);

.4) 1893 Katharina--- (Aurelia Kronich; lyhyt psykoanalyyttinen terapia);

.5) 1892–93 Fräulein Elisabeth von R. (Ilona Weiss; ensimmäinen täydellinen hysteria-analyysi);

.6) 1900 Dora;

.7) 1907– Rottamies (Ernst Lanzer 1878–1914; pakkoneuroosi);

.8) 1908 Pikku Hans;

.9) Schreber;

10) 1910–14, 1919–20 ym. Susimies; ym.

Tapauskertomukset (2006).
-

Lue lisää

-
Freudin lapset

1) Mathilde (Hollitscher) 1887–1978,
2) Jean Martin 1889–1967,
3) Oliver 1891–1969,
4) Ernst 1892–1970,
5) Sophie (Halberstadt) 1893–1920,
6) Anna 1895–1982.
-

tapettia kirjoitti:

Kellastunut:
"Jokainen potilashan haluaa olla terapeutille "paras ja ainoa".


Ei pidä paikkaansa. Ilmeisesti sinä haluat, mutta sitä ei voi yleistää.

Minä en haluaisi. Minulle potilaana riittää, jos olen pidetty ja oikein ymmärretty, yhtenä monien muiden joukossa. Terapeutin ymmärrys ja oivalluskyky on tärkeintä, minusta se on yksi välittämisen tapa, itse asiassa se tärkein.

Lue lisää

Samoilla linjoilla. Halu olla terapeutille paras ja ainoa, ja kuvitelma että jokainen potilas haluaa olla terapeutilleen paras ja ainoa, on merkki vakavammasta problematiikasta ja siihen liittyvistä yleistys-, oletus- ja käytöshäiriöistä.

tapettiliisteri kirjoitti:

Samoilla linjoilla. Halu olla terapeutille paras ja ainoa, ja kuvitelma että jokainen potilas haluaa olla terapeutilleen paras ja ainoa, on merkki vakavammasta problematiikasta ja siihen liittyvistä yleistys-, oletus- ja käytöshäiriöistä.

Lue lisää

-
Asia voi liittyä psykoterian "syvyystasoon"; ei liikuta enää pinnallisissa ilmiöissä (psyyke on monikerroksinen).
-

Psykopatologia kirjoitti:

-
En kommentoi terapeutin "huijaamista" tällä kiistanalaisella palstalla.

Freudin potilaiden nimet ovat tulleet esiin muuta kautta kuin hänen omista kirjoistaan.
-

Lue lisää

"En kommentoi terapeutin "huijaamista" tällä kiistanalaisella palstalla. "

ymmärrän...

Psykopatologia kirjoitti:

-
F r e u d i n tapauskertomukset

.1) (Breuer'in potilas) 1880–82 Anna O;

.2) 1889 Frau Emmy von N. (Fanny Moser; Freudin ensimmäinen katarttinen hoito);

.3) 1892 Miss Lucy R. (Freud hylkää hypnoosin);

.4) 1893 Katharina--- (Aurelia Kronich; lyhyt psykoanalyyttinen terapia);

.5) 1892–93 Fräulein Elisabeth von R. (Ilona Weiss; ensimmäinen täydellinen hysteria-analyysi);

.6) 1900 Dora;

.7) 1907– Rottamies (Ernst Lanzer 1878–1914; pakkoneuroosi);

.8) 1908 Pikku Hans;

.9) Schreber;

10) 1910–14, 1919–20 ym. Susimies; ym.

Tapauskertomukset (2006).
-

Lue lisää

T...o! Kuka on Breuer?

HeppuHej kirjoitti:

huijjaako hänkin?

Oteaan vaikka esimerkiksi suuri Freud. Hännellä oli potilaita, jotka luottivat häneen ja hertoivat intiimeimmät asiansa.

Mutta mitä teki herra Freud? Revitteli tietysti potilaittensa luottamukselliset kertomukset ympäri maailmaa julkaisuissaan ja kirjoissaan vielä nimellä mainiten.

Maine ja kunnia lankesi Freudille ja häpeä häneen luottaneille potilaille.

Lue lisää

Varmasti terapeutit joskus "huijaavat" ja ehkä jopa manipuloivat, oman ymmärryksen mukaan kuitenkin tähtäimessä potilaan etu. Esimerkiksi niin, että ei kerro potilalle totuutta, vaan sen mitä hänen tarvitsee kuulla.

Kyllä terapiassa pitää kertoa kaikki, vaikka itselläni se on joskus vaikeaa ihan naurettavan simppeleissä jutuissa. Mutta kun kertoo, niin omassa päässä helposti syntyy ahaa-elämys... jos ei heti, niin terapeutin tarkentavan (johdattelevan?) kysymyksen seurauksena.

-
Entä sinun mielestäsi?
-

Psykopatologia kirjoitti:

-
Entä sinun mielestäsi?
-

siksi kysyinkin. Kun huomioonottaa yksilölliset kyvyt niin kysymys on mielestäni hyvin monitahoinen. Jos haluat minun vastaavan siihen niin yritän miettiä asiaa ja vastata.

Sinulla näyttää kuitenkin olevan selkeä mielipide asiasta jo?

Psykopatologia kirjoitti:

-
Entä sinun mielestäsi?
-

että ne jotka eivät osaa oikealla tavoin regressoitua tekevät myös ns. huonompaa taidetta mutta tämä on tulen arka mielipide.

trisse kirjoitti:

että ne jotka eivät osaa oikealla tavoin regressoitua tekevät myös ns. huonompaa taidetta mutta tämä on tulen arka mielipide.

En sentään miettinyt tätä kysymystä tuntia! Tein sen ajan nakkikeittoa. Ja hyvää tulikin. *slurp*

-
Saatat olla "taiteilija-persoonallisuus", vaikka ammattisi ei olisikaan (varsinainen) taiteilija. Kuvauksesi sopii hyvin!

Taiteilija-persoonallisuuden formulaatio on minun (kirjallisuuden ja kokemuksen) pohjalta.
-

Psykopatologia kirjoitti:

-
Saatat olla "taiteilija-persoonallisuus", vaikka ammattisi ei olisikaan (varsinainen) taiteilija. Kuvauksesi sopii hyvin!

Taiteilija-persoonallisuuden formulaatio on minun (kirjallisuuden ja kokemuksen) pohjalta.
-

Lue lisää

Ihmisillä on usein luulo maalaavasta taiteilijasta;

pultsarin näköinen, baskeri päässä, hiukan kummallinen ulkoinen olemus jne. Kantaa maalaustelinettä ja puhuu kummia. Sihtaa pensselin, (siveltimen) kanssa peukalo tietyssä paikassa mallia ja asettaa sen taululle.
Myy taulunsa näyttelyissä.
Harhaa.

Itse olen ainakin aina siististi pukeutuva,
en mitenkään taiteilijan näköinen. En ole koskaan maalannut yhtään taulua maalaustelineellä,
vaan se tapahtuu ihan muuten.

Eiköhän haudata stereotypiat jo roskiin?

The-Puu kirjoitti:

Ihmisillä on usein luulo maalaavasta taiteilijasta;

pultsarin näköinen, baskeri päässä, hiukan kummallinen ulkoinen olemus jne. Kantaa maalaustelinettä ja puhuu kummia. Sihtaa pensselin, (siveltimen) kanssa peukalo tietyssä paikassa mallia ja asettaa sen taululle.
Myy taulunsa näyttelyissä.
Harhaa.

Itse olen ainakin aina siististi pukeutuva,
en mitenkään taiteilijan näköinen. En ole koskaan maalannut yhtään taulua maalaustelineellä,
vaan se tapahtuu ihan muuten.

Eiköhän haudata stereotypiat jo roskiin?

Lue lisää

on parrakas mieshenkilö, joka on pukeutunut baskeriin.

HeppuHej kirjoitti:

on parrakas mieshenkilö, joka on pukeutunut baskeriin.

-
Nyt The-Puu paljasti itsensä tavalliseksi poroporvariksi!
-

Psykopatologia kirjoitti:

-
Nyt The-Puu paljasti itsensä tavalliseksi poroporvariksi!
-

Olet huumorimiehiä Psykopatologia. [ hymy ]

The-Puu kirjoitti:

Olet huumorimiehiä Psykopatologia. [ hymy ]

Kaikki taiteilijat eivät ole juoppoja ja kaikki juopot eivät ole taiteilijoita.

Ja väärien valintojen mestari voi aina kirjoittaa pari kirjaa kokemuksistaan. Jos ne eivät myy, niin ainakin kirjoittaminen on hyvää ajanvietettä. Seikkailu, jossa voi mennä kauaskin menemättä mihinkään. Samoin maalaminenkin. Huonoilla kokemuksilla on suurempi markkina-arvo kuin onnellisella elämällä. Ja nykyään ei tarvitse olla edes onnellista loppua tarinoilla (joita me kaikki elämme).