Suomenruotsalaiset eivät kenties itse huomaa, että muutamat hokemat herättävät suomalaisissa vastarintaa.
1.Porttiteoria. Siihen mantraan, että suomalaisten on ensin opittava ruotsia voidakseen oppia muita germaanisia kieliä, eivät ole uskoneet edes kymmenvuotiaat lapset. Muistan koulutoverini, joka vaiensi opettajansa huomauttamalla, että täytyy olla käytännöllisempiäkin tapoja oppia saksaa.
2. Ruotsin osaamisen välttämättömyys. Jos ruotsia tarvitaan jokapäiväisessä elämässä, se tiedettäisiin ilman erityisiä todistelujakin. Mitä enemmän ruotsin hyödyllisyyttä yritetään todistella, sitä epäuskottavammalta väite tuntuu. Ruotsia tarvitaan ennen kaikkea virkaan pääsyn ehtona olevassa kielikokeessa, ei ennen eikä jälkeen, paitsi pienillä kaksikielisillä rannikkokaistaleilla.
3. Ruotsilla selviää kaikkialla Pohjoismaissa. Monella on asiasta vastakkaista kokemusta: kouluruotsi ei riitä. Tanskalaiset eivät ymmärrä suomalaisen puhumaa ruotsia, ja suomalaisella on vaikeuksia ymmärtää muuta ruotsia kuin riksmål ja Tukholman ruotsi. Suomalaista voidaan syyllistää huonosta ruotsin osaamisesta, mutta puutteellisella kouluenglannilla selviää paremmin. Tietysti se, joka opiskelee kieltä muutaman kuukauden jossain Skandinaavian maassa, oppii kouluruotsin avulla paikallista kieltä verraten nopeasti, MUTTA eivät skandinaavitkaan täysin ymmärrä toisiaan.
Pohjoismaisten yliopistojen yhteistyötä harjoittava Det Nordiska UniversitetsAdministratorsSamarbetet (NUAS) on omassa toiminnassaan havainnut, että eri pohjoismaista tulevilla henkilöillä on vaikeuksia ymmärtää toisiaan. Asiaa helpottamaan on julkaistu pieni opasvihkonen jo vuonna 1998.
(http://www.nuas.org/dokument/sprak/guide.pdf)
Kaksi Lundin yliopiston tutkijaa on selvitellyt, missä määrin tanskalaiset, norjalaiset ja ruotsalaiset ymmärtävät toisiaan, ja todennut vaikeuksia esiintyvän. Tukholmalaiset eivät tutkimuksen mukaan ymmärrä tanskaa.
http://www.svd.se/kulturnoje/mer/sprakspalt/artikel_125076.svd
Toivottavasti edellä mainittuja väitteitä ei enää toistettaisi uskonkappaleen tavoin. Tyhmät kliseet nakertavat uskottavuutta.
1.Porttiteoria. Siihen mantraan, että suomalaisten on ensin opittava ruotsia voidakseen oppia muita germaanisia kieliä, eivät ole uskoneet edes kymmenvuotiaat lapset. Muistan koulutoverini, joka vaiensi opettajansa huomauttamalla, että täytyy olla käytännöllisempiäkin tapoja oppia saksaa.
2. Ruotsin osaamisen välttämättömyys. Jos ruotsia tarvitaan jokapäiväisessä elämässä, se tiedettäisiin ilman erityisiä todistelujakin. Mitä enemmän ruotsin hyödyllisyyttä yritetään todistella, sitä epäuskottavammalta väite tuntuu. Ruotsia tarvitaan ennen kaikkea virkaan pääsyn ehtona olevassa kielikokeessa, ei ennen eikä jälkeen, paitsi pienillä kaksikielisillä rannikkokaistaleilla.
3. Ruotsilla selviää kaikkialla Pohjoismaissa. Monella on asiasta vastakkaista kokemusta: kouluruotsi ei riitä. Tanskalaiset eivät ymmärrä suomalaisen puhumaa ruotsia, ja suomalaisella on vaikeuksia ymmärtää muuta ruotsia kuin riksmål ja Tukholman ruotsi. Suomalaista voidaan syyllistää huonosta ruotsin osaamisesta, mutta puutteellisella kouluenglannilla selviää paremmin. Tietysti se, joka opiskelee kieltä muutaman kuukauden jossain Skandinaavian maassa, oppii kouluruotsin avulla paikallista kieltä verraten nopeasti, MUTTA eivät skandinaavitkaan täysin ymmärrä toisiaan.
Pohjoismaisten yliopistojen yhteistyötä harjoittava Det Nordiska UniversitetsAdministratorsSamarbetet (NUAS) on omassa toiminnassaan havainnut, että eri pohjoismaista tulevilla henkilöillä on vaikeuksia ymmärtää toisiaan. Asiaa helpottamaan on julkaistu pieni opasvihkonen jo vuonna 1998.
(http://www.nuas.org/dokument/sprak/guide.pdf)
Kaksi Lundin yliopiston tutkijaa on selvitellyt, missä määrin tanskalaiset, norjalaiset ja ruotsalaiset ymmärtävät toisiaan, ja todennut vaikeuksia esiintyvän. Tukholmalaiset eivät tutkimuksen mukaan ymmärrä tanskaa.
http://www.svd.se/kulturnoje/mer/sprakspalt/artikel_125076.svd
Toivottavasti edellä mainittuja väitteitä ei enää toistettaisi uskonkappaleen tavoin. Tyhmät kliseet nakertavat uskottavuutta.
Vastaukset 15
Vanhimmat
sijaitsee Helsinki, jossa ei pääse Alepan kassaksikaan jos ei osaa ruotsia.
Kukaan ei ole väittänyt että on osattava ruotsia voidakseen oppia muita germaanisia kieliä. Fennomaaninen nettilegenda.
Pohjoismaisia kieliä ymmärtää ruotsin pohjalta paremmin kuin suomen äidinkielenään puhuva viroa. Tämän voi kukin testata itse.
"Pohjoismaisia kieliä ymmärtää ruotsin pohjalta paremmin kuin suomen äidinkielenään puhuva viroa."
Voisitko antaa linkin kyseiseen tutkimukseen. Johtopäätöksesi tuntuu varsin kummalliselta, kun on lukenut aloittajan esittämät titkitut arguimentit.
Minäkin voin väittää, että ranskaa ymmärtää paremmin, kun osaa hyvin suomea, mutta muun kieliset eivät ymmärrä niin hyvin.
"Helsinki, jossa ei pääse Alepan kassaksikaan jos ei osaa ruotsia. "
Erinomaisesti pääsee ja myös Alepan johtajaksi ja pääministeriksi.
"Kukaan ei ole väittänyt että on osattava ruotsia voidakseen oppia muita germaanisia kieliä. Fennomaaninen nettilegenda."
Täytyy muista tuo, kun Stefan Wallin ja kumppanit seuraavan kerran perustelevat pakkoruotsia porttiteorialla.
"Pohjoismaisia kieliä ymmärtää ruotsin pohjalta paremmin kuin suomen äidinkielenään puhuva viroa."
Voi olla. Ilmeisesti jonkinlainen porttiteoria tuossa kurkistelee.
Sen voi jokainen testate itse. Tanskan normaalipuhekielessä on 250 sanaa jotka poikkeavat ruotsista. Ja ne oppii helposti.
Koska edellisen kerran?
Voit pyrkiä Alepan johtajaksi ja pääministeriksi. Raportoi sitten tänne kun olet päässyt.
"Tanskan normaalipuhekielessä on 250 sanaa jotka poikkeavat ruotsista. Ja ne oppii helposti."
ja tuulesta temmattu väite - muka 250 sanaa.
Luulisi, että tanskalaiset oppisivat nuo 250 sanaa nopeasti, mutyta kun eivät joko halua tai eivät tiedä niitä sanoja !!!
Sanojen lisäksi ääntämys aiheuttanee ongelmia. Suomenruotsi ja tanska kuulostavat hyvin erilaisilta. Tanskaa äännetään kuten flaamia ja suomenruotsia kuten suomea.
tanskalaiset ja norjalaiset elokuvat tekstitetään suomenruotsiksi FST5:ssä, jos katsojat ymmärtävät puhutun ilman sitäkin ???
Kyse on kuulovammaisille suunnatusta palvelusta.
Sipoolainen maatalon isäntä oli lähtemässä vierailulle ruotsalaiseen maalaistaloon ostamaan tammaa ja päätteli, kun hänelläkin on äidinkielenään suomenruotsi niin kyllä siellä pärjätään kielellisesti.
Keskustelu oli Ruotsissa hyvin vähäistä, eikä keskustelu antanut kummallekaan paljon mitään, mutta tulipahan pässi hankittua. No sipoolainen lähti sitten kotimatkalle. Ruotsalainen isäntä tuumimaan, helppoahan toi suomenkieli on, kun minäkin ymmärsin siitä monta sanaa. Se siitä Skandinavian "yhteisestä" kielestä.
Olen kysynyt ennenkin, mitä tarkoittaa "ou tolokkuamati", mutta kukaan ei ole tiennyt.
"mitä tarkoittaa "ou tolokkuamati", mutta kukaan ei ole tiennyt."
Se tarkoittaa vapaasti suomennettuna, että älä puhu ruotsia.
Joten on todistettu että savon kieli on yhtä lailla eri kieli suomeen verrattuna kuin skandinaaviset kielet toisiinsa.
Suurimman osan ymmärtää, jotain pientä yksityiskohtaa ei jos fraasi on irroitettu asiayhteydestä.
Tiedän kyllä mitä tuo tarkoittaa, asiayhteydestä päätellen. Mutta haluan kiusata fennomaaneja sillä jatkossakin joten en paljsta.
"Suomenruotsalaiset eivät kenties itse huomaa, että muutamat hokemat herättävät suomalaisissa vastarintaa. "
Mutta tässähän on yli puolet pakkoruotsin perusteista. Ei näistä voi luopua.
PS. Vain ruotsia osaava suomalaien voi olla sivistynyt.
Muuta ei tarvita. Lain kumoamiseen tarvitaan perusteita.
Perusteita ei ole, koska kukaan ei ole eduskunnassa tehnyt aloitetta lain muuttamiseksi.