wicca ja kritiikki

Lupasin jo etten kirjoittele tälle koko palstalle kun tympäännyin niin tuohon saatananpalvojahömppään. Mutta täälläpä olen taas pää auki.

Joo, asiaan. Aina kiinnostaa kritiikeissä se, että kuka puhuu ja missä tarkoituksessa. En keksinyt syytä, miksi oli nähty ylipäänsä vaivaa väsätä tällainen sivusto. Että wiccan vastustajat saisivat tarttumapintaa keskusteluun? Että wiccat itse tietäisivät, mistä heitä kritisoidaan? Mielestäni molemmat syyt ovat turhia, koska wiccaa ei käytetä poliittisiin tarkoituksiin eikä sillä perustella massamurhia, insestiä tai hyökkäyksiä toisiin itsenäisiin valtioihin. Tai muuta vastaavaa.

Teini- ja trendi-wiccat ovat mielestäni OK. Tuollainen harmiton asialla leikittely saattaa johtaa myös laajempiin sfääreihin aikuisiällä. Eikä se ole pahasta. Toisilla asia menee ohi kun muoti muuttuu, toiset taas sukeltavat syvemmälle ja löytävät elävän tavan hahmottaa maailmaa - ja huom: joka tapauksessa valtavirrasta poiketen.

Tuolla sivulla haikailtiin jotenkin sellaisen kirjallisen määritelmän tai opinkappaleen perään, jota jokaisen wiccan sitten tulisi noudattaa. Sellainenhan kuluu nimenomaan näihin vallalla oleviin kirjauskontoihin - ei "pakanuskontoihin" joissa ei sallita, vaan VAADITAAN myös omien aivojen käyttöä.

Muuten sivuilta löytyi hyvin paljon hyvää asiaa. Niin että kiitos vinkistä! Varsinkin se Perkele-osasto shamanismeineen oli erinomaisesti laadittu.

Muutenkin minua häiritsee keskusteluissa tämä iänaikainen jaottelu trad-wiccoihin ja eklektisiin wiccoihin ja milloin mihinkin. Samoista asioistahan tässä puhutaan. Pääasia että keskustellaan. Itse tosin kartan hyllyttämistä mihinkään lokeroon. Heti kun sanot olevasi jotain, joudut vastaamaan koko "seurakunnan" puolesta asiassa kuin asiassa.

Sagan mielipide on hyvin tuttu suomalaisten wiccojen keskuudessa mutta luinpa pitkästä aikaa tuon tekstin taas. Asiallinen kritiikki on paikallaan mutta tuon virallistamisasian suhteen tuossa liioitellaan. Kenenkään wiccan ei nääs ole pakko kuulua yhtään mihinkään vaikka virallistamishanke menisi läpi. Uskon että se menee läpi joskus. Toisaalta kenenkään uskonnonharjoitusta ei mikään instanssi voi määrätä, millaista se on. Voi kuulua viralliseen wiccayhdyskuntaan (tai mikä ikinä sen nimeksi tulisikaan), mutta käytännön uskonnonharjoitus on eri asia. Sagan tekstissä aminittiin "wiccan uskontunnustus". Mainittakoon että k.o. teksti tehtiin vain ja ainoastaan jotta tyydytettäisiin virallistamisesta päättäviä tahoja..kenenkään ei edes odoteta allekirjoittavan mokomaa tekstiä joka on muodoltaan luterilaisen uskontunnustuksen kaltainen.
Wiccan määrittelyä on myös puitu sähköpostilistoilla vuosikausia, laihoin tuloksin mielestäni. Minä jättäisin koko määrittelykysymyksen uskontotieteilijöille. ;-)

T: määrittelemätön wicca ;-)

eklektikko kirjoitti:

Sagan mielipide on hyvin tuttu suomalaisten wiccojen keskuudessa mutta luinpa pitkästä aikaa tuon tekstin taas. Asiallinen kritiikki on paikallaan mutta tuon virallistamisasian suhteen tuossa liioitellaan. Kenenkään wiccan ei nääs ole pakko kuulua yhtään mihinkään vaikka virallistamishanke menisi läpi. Uskon että se menee läpi joskus. Toisaalta kenenkään uskonnonharjoitusta ei mikään instanssi voi määrätä, millaista se on. Voi kuulua viralliseen wiccayhdyskuntaan (tai mikä ikinä sen nimeksi tulisikaan), mutta käytännön uskonnonharjoitus on eri asia. Sagan tekstissä aminittiin "wiccan uskontunnustus". Mainittakoon että k.o. teksti tehtiin vain ja ainoastaan jotta tyydytettäisiin virallistamisesta päättäviä tahoja..kenenkään ei edes odoteta allekirjoittavan mokomaa tekstiä joka on muodoltaan luterilaisen uskontunnustuksen kaltainen.
Wiccan määrittelyä on myös puitu sähköpostilistoilla vuosikausia, laihoin tuloksin mielestäni. Minä jättäisin koko määrittelykysymyksen uskontotieteilijöille. ;-)

T: määrittelemätön wicca ;-)

Lue lisää

Kiitos sinulle eklektikko hyvistä tiedoista. Auttaa todellakin asiassa kun pystyy suhteuttamaan tekstin siihen kontekstiin, jossa se luotiin. Tekstin tekijä sai "kasvot" ja perimmäinen tarkoituskin kävi ilmi. Tuon virallistamisasian suhteen olen juuri aikoinaan pohtinut samaa, miksei ole ikäänkuin yhteisiä sovittuja raameja tuota byrokratiaa varten. Jokainen harjoittakoon sitten uskontoaan miten tahtoo.

Ja onhan virallisesti tunnustetussa uskonnossa tietysti omat hyvätkin puolensa. Ensiksi tulee mieleen lähinnä tuo uskonrauha ja sen häiritseminen. Olisi ikäänkuin lainsuoja noitten fundamentalistikristittyjen ja materialistiskeptikoiden suhteen...

Asia johon kritiikissäkin puututtiin oli tämä noitabuumi ja teini-wiccat. Onko trendi ongelma?

Toinen asia johon usein keskustelussa palataan on noituus ja wiccat. Itseäni tämä noitana, ei-wiccana, kiinnostaa todella paljon. Mitä kuuluu tähän "noituuteen"? Ovatko loitsut ainoastaan osana rituaalinomaista uskonnon harjoittamista vai saavutetaanko niillä myös käytännön tuloksia. Siis suoraan. Kysyn tätä siksi, että keskuteluissa täällä usein on käynyt ilmi, että noituus koetaankin jonkinlaisena tietoisena itseopiskeluna tai filosofiana tai jonkinlaisena ukonnollisena rituaalina. Minulle kyse on taas voimista jotka todellakin toimivat ja liikkumisesta maailmoista jotka todellakin ovat olemassa - ei ainoastaan symbolisella tasolla.

Topu kirjoitti:

Lupasin jo etten kirjoittele tälle koko palstalle kun tympäännyin niin tuohon saatananpalvojahömppään. Mutta täälläpä olen taas pää auki.

Joo, asiaan. Aina kiinnostaa kritiikeissä se, että kuka puhuu ja missä tarkoituksessa. En keksinyt syytä, miksi oli nähty ylipäänsä vaivaa väsätä tällainen sivusto. Että wiccan vastustajat saisivat tarttumapintaa keskusteluun? Että wiccat itse tietäisivät, mistä heitä kritisoidaan? Mielestäni molemmat syyt ovat turhia, koska wiccaa ei käytetä poliittisiin tarkoituksiin eikä sillä perustella massamurhia, insestiä tai hyökkäyksiä toisiin itsenäisiin valtioihin. Tai muuta vastaavaa.

Teini- ja trendi-wiccat ovat mielestäni OK. Tuollainen harmiton asialla leikittely saattaa johtaa myös laajempiin sfääreihin aikuisiällä. Eikä se ole pahasta. Toisilla asia menee ohi kun muoti muuttuu, toiset taas sukeltavat syvemmälle ja löytävät elävän tavan hahmottaa maailmaa - ja huom: joka tapauksessa valtavirrasta poiketen.

Tuolla sivulla haikailtiin jotenkin sellaisen kirjallisen määritelmän tai opinkappaleen perään, jota jokaisen wiccan sitten tulisi noudattaa. Sellainenhan kuluu nimenomaan näihin vallalla oleviin kirjauskontoihin - ei "pakanuskontoihin" joissa ei sallita, vaan VAADITAAN myös omien aivojen käyttöä.

Muuten sivuilta löytyi hyvin paljon hyvää asiaa. Niin että kiitos vinkistä! Varsinkin se Perkele-osasto shamanismeineen oli erinomaisesti laadittu.

Muutenkin minua häiritsee keskusteluissa tämä iänaikainen jaottelu trad-wiccoihin ja eklektisiin wiccoihin ja milloin mihinkin. Samoista asioistahan tässä puhutaan. Pääasia että keskustellaan. Itse tosin kartan hyllyttämistä mihinkään lokeroon. Heti kun sanot olevasi jotain, joudut vastaamaan koko "seurakunnan" puolesta asiassa kuin asiassa.

Lue lisää

"Lupasin jo etten kirjoittele tälle koko palstalle kun tympäännyin niin tuohon saatananpalvojahömppään. Mutta täälläpä olen taas pää auki."

Hienoa Topu, että palasit. Minusta on mukavaa, että maustat tätä foorumia olemalla läsnä ja tuomalla omat mielipiteesi julki.

"En keksinyt syytä, miksi oli nähty ylipäänsä vaivaa väsätä tällainen sivusto.Että wiccan vastustajat saisivat tarttumapintaa keskusteluun? Että wiccat itse tietäisivät, mistä heitä kritisoidaan?"

No sana on vapaa. En usko, että wiccojen "rintamaa" pystyy murtamaan ulkopuolisten kritiikki. Ja sinänsä ei ole koskaan pahitteeksi pysähtyä miettimään oman uskontonsa mahdollisia puutteita tai epäkohtia.

"Teini- ja trendi-wiccat ovat mielestäni OK."

Ei minuakaan haittaa murrosikäiset, kovin innokkaat wiccat.(No toisinaan hieman, mutta aina jaksan toivoa, että joku päivä vielä he löytäisivät syvemmän merkityksen wiccasta kuin ne ihqut loitsut.)

"Tuolla sivulla haikailtiin jotenkin sellaisen kirjallisen määritelmän tai opinkappaleen perään, jota jokaisen wiccan sitten tulisi noudattaa. Sellainenhan kuluu nimenomaan näihin vallalla oleviin kirjauskontoihin - ei "pakanuskontoihin" joissa ei sallita, vaan VAADITAAN myös omien aivojen käyttöä."

Minusta tuntuu, että on melkein mahdotonta kirjoittaa kaikkia miellyttävä teksti, mutta jos sellainen on laadittava niin tulisi sen olla mahdollisimman yleisluontoinen.

"Heti kun sanot olevasi jotain, joudut vastaamaan koko "seurakunnan" puolesta asiassa kuin asiassa."

Niin totta. *huokaus*

Kiva jos löysit jotain muutakin kiinnostavaa sivuilta Topu. Etkä sitten häviä täältä mihinkään, sillä lannistua ei saa!

eklektikko kirjoitti:

Sagan mielipide on hyvin tuttu suomalaisten wiccojen keskuudessa mutta luinpa pitkästä aikaa tuon tekstin taas. Asiallinen kritiikki on paikallaan mutta tuon virallistamisasian suhteen tuossa liioitellaan. Kenenkään wiccan ei nääs ole pakko kuulua yhtään mihinkään vaikka virallistamishanke menisi läpi. Uskon että se menee läpi joskus. Toisaalta kenenkään uskonnonharjoitusta ei mikään instanssi voi määrätä, millaista se on. Voi kuulua viralliseen wiccayhdyskuntaan (tai mikä ikinä sen nimeksi tulisikaan), mutta käytännön uskonnonharjoitus on eri asia. Sagan tekstissä aminittiin "wiccan uskontunnustus". Mainittakoon että k.o. teksti tehtiin vain ja ainoastaan jotta tyydytettäisiin virallistamisesta päättäviä tahoja..kenenkään ei edes odoteta allekirjoittavan mokomaa tekstiä joka on muodoltaan luterilaisen uskontunnustuksen kaltainen.
Wiccan määrittelyä on myös puitu sähköpostilistoilla vuosikausia, laihoin tuloksin mielestäni. Minä jättäisin koko määrittelykysymyksen uskontotieteilijöille. ;-)

T: määrittelemätön wicca ;-)

Lue lisää

"Asiallinen kritiikki on paikallaan mutta tuon virallistamisasian suhteen tuossa liioitellaan. Kenenkään wiccan ei nääs ole pakko kuulua yhtään mihinkään vaikka virallistamishanke menisi läpi. Uskon että se menee läpi joskus."

Olen samoilla linjoilla kanssasi, mutta täytyy myöntää, että hieman jännittää millaiset viralliset perusraamit uskonnollemme luodaan.

"Toisaalta kenenkään uskonnonharjoitusta ei mikään instanssi voi määrätä, millaista se on. Voi kuulua viralliseen wiccayhdyskuntaan (tai mikä ikinä sen nimeksi tulisikaan), mutta käytännön uskonnonharjoitus on eri asia."

Tuo on TÄYSIN totta.En usko, että virallistamiseen olisi ikinä ryhdytty ellei asian laita olisi juuri tämä.

Topu kirjoitti:

Kiitos sinulle eklektikko hyvistä tiedoista. Auttaa todellakin asiassa kun pystyy suhteuttamaan tekstin siihen kontekstiin, jossa se luotiin. Tekstin tekijä sai "kasvot" ja perimmäinen tarkoituskin kävi ilmi. Tuon virallistamisasian suhteen olen juuri aikoinaan pohtinut samaa, miksei ole ikäänkuin yhteisiä sovittuja raameja tuota byrokratiaa varten. Jokainen harjoittakoon sitten uskontoaan miten tahtoo.

Ja onhan virallisesti tunnustetussa uskonnossa tietysti omat hyvätkin puolensa. Ensiksi tulee mieleen lähinnä tuo uskonrauha ja sen häiritseminen. Olisi ikäänkuin lainsuoja noitten fundamentalistikristittyjen ja materialistiskeptikoiden suhteen...

Asia johon kritiikissäkin puututtiin oli tämä noitabuumi ja teini-wiccat. Onko trendi ongelma?

Toinen asia johon usein keskustelussa palataan on noituus ja wiccat. Itseäni tämä noitana, ei-wiccana, kiinnostaa todella paljon. Mitä kuuluu tähän "noituuteen"? Ovatko loitsut ainoastaan osana rituaalinomaista uskonnon harjoittamista vai saavutetaanko niillä myös käytännön tuloksia. Siis suoraan. Kysyn tätä siksi, että keskuteluissa täällä usein on käynyt ilmi, että noituus koetaankin jonkinlaisena tietoisena itseopiskeluna tai filosofiana tai jonkinlaisena ukonnollisena rituaalina. Minulle kyse on taas voimista jotka todellakin toimivat ja liikkumisesta maailmoista jotka todellakin ovat olemassa - ei ainoastaan symbolisella tasolla.

Lue lisää

"Ja onhan virallisesti tunnustetussa uskonnossa tietysti omat hyvätkin puolensa. Ensiksi tulee mieleen lähinnä tuo uskonrauha ja sen häiritseminen. Olisi ikäänkuin lainsuoja noitten fundamentalistikristittyjen ja materialistiskeptikoiden suhteen..."

Se on kyllä käsittämätöntä kuinka uskonnonvapauslaki voidaan kylmästi jättää huomioimatta, mutta toisaalta monesti on kyse vain siitä, että ihmisillä ei ole OIKEAA tietoa asioista. Virallistuminen todennäköisesti muuttaisi asiaa.

Topu kirjoitti:

Kiitos sinulle eklektikko hyvistä tiedoista. Auttaa todellakin asiassa kun pystyy suhteuttamaan tekstin siihen kontekstiin, jossa se luotiin. Tekstin tekijä sai "kasvot" ja perimmäinen tarkoituskin kävi ilmi. Tuon virallistamisasian suhteen olen juuri aikoinaan pohtinut samaa, miksei ole ikäänkuin yhteisiä sovittuja raameja tuota byrokratiaa varten. Jokainen harjoittakoon sitten uskontoaan miten tahtoo.

Ja onhan virallisesti tunnustetussa uskonnossa tietysti omat hyvätkin puolensa. Ensiksi tulee mieleen lähinnä tuo uskonrauha ja sen häiritseminen. Olisi ikäänkuin lainsuoja noitten fundamentalistikristittyjen ja materialistiskeptikoiden suhteen...

Asia johon kritiikissäkin puututtiin oli tämä noitabuumi ja teini-wiccat. Onko trendi ongelma?

Toinen asia johon usein keskustelussa palataan on noituus ja wiccat. Itseäni tämä noitana, ei-wiccana, kiinnostaa todella paljon. Mitä kuuluu tähän "noituuteen"? Ovatko loitsut ainoastaan osana rituaalinomaista uskonnon harjoittamista vai saavutetaanko niillä myös käytännön tuloksia. Siis suoraan. Kysyn tätä siksi, että keskuteluissa täällä usein on käynyt ilmi, että noituus koetaankin jonkinlaisena tietoisena itseopiskeluna tai filosofiana tai jonkinlaisena ukonnollisena rituaalina. Minulle kyse on taas voimista jotka todellakin toimivat ja liikkumisesta maailmoista jotka todellakin ovat olemassa - ei ainoastaan symbolisella tasolla.

Lue lisää

"Ja onhan virallisesti tunnustetussa uskonnossa tietysti omat hyvätkin puolensa. Ensiksi tulee mieleen lähinnä tuo uskonrauha ja sen häiritseminen. Olisi ikäänkuin lainsuoja noitten fundamentalistikristittyjen ja materialistiskeptikoiden suhteen..."

Tuo lienee tärkeimpiä syitä virallistumiseen, koska syrjintää tapahtuu Suomessakin uskonnonvapauslaista huolimatta. Itse en ole onneksi syrjintään törmännyt sen enempää työpaikalla kuin muuallakaan.
Fundiskristityille (varsinkin nämä herätysliikelahkot ja muut polvirukoilijat ovat innokkaasti tuomitsemassa helvettiin vaikkei heidän helvettiään ole wiccoille olemassakaan) kun on mahdoton ajatus hyväksyä uskonto jonka maailmankuva poikkeaa niin paljon heidän omastaan. Heidän maailmansa on synkeän mustavalkoinen, dualistinen.

"Asia johon kritiikissäkin puututtiin oli tämä noitabuumi ja teini-wiccat. Onko trendi ongelma?"

Nääh..lähinnä huvittavia ne ovat, en usko että heitä ongelmana nähdään. Vaikka wicca.fi:n foorumia ei voi lukea vakavalla naamalla, se on täynnä "teininoitia". ;D Tärkeintä on että näitä 'siskoni on noita'-sarjasta innostuneita rohkaistaan lukemaan ja tutkimaan aihetta tarkemmin, ja jos jaksavat keskittyä siihen, niin kukaties heistä tulee joskus 10 vuoden päästä kelpo noitia/wiccoja. Wicca on opiskelua, ei mitään muuta. Coveniinkin mennään ensisijaisesti opiskelemaan, ei vain tekemään loitsuja ja pitämään hauskaa. :)

"Toinen asia johon usein keskustelussa palataan on noituus ja wiccat. Itseäni tämä noitana, ei-wiccana, kiinnostaa todella paljon. Mitä kuuluu tähän "noituuteen"?"

En ehdi nyt pohtia tuota noituus-asiaa enempää kuin että kaikki noidat ei tosiaan ole wiccoja. Noituus on paljon laveampi käsite kuin uskonto nimeltä wicca. :) Mutta tämähän olikin kaikille jo entuudestaan tuttua asiaa..

Lopetit viestisi niin kauniisti että tunsin sykähdyksen sisälläni ja liikutuin kyyneliin... (en osaa vääntää sellaista itkevää hymiötä tähän perään).

Osuit aika naulan kantaan ja arkaan paikkaan wiccan kannalta tuossa kritiikkiasiassa. Kuten sanoin, aina kun sanoo edustavansa jotain, joutuu altavastaajaksi koko "seurakunnan" puolesta joka keskustelussa. Siksi, säilyttääkseen oman uskonrauhansa, on joskus parempi pitääkin se luuta siellä komerossa.

Mitä tarkoitat juoruilulla ja kyräilyllä? Siis ketkä kyräilee? Ulkopuoliset, työtoverit, asuinyhteisö vai muut wiccat? Tunnen useita shamaaneja ja wiccoja. Kahdenkesken juttu kyllä luistaa, mutta kun alkaa pienikin järjestäytyminen ryhmäksi, astuvat mukaan voimistuvassa määrin nämä inhimilliset piirteet kuten kateus, valtapeli, huono itsetunto jne.jne. ja hieno ajatus alkaa rapistua. Tyypillisintä on, että joku aina uskoo olevansa edellä muita, fiksumpi ja tietävämpi ja muille alkaa kehittyä pikku hiljaa kyy otsaan... Siis opillisista ristiriidoista puhumattakaan.

Olin itse jo menossa isoon alan tapahtumaan, mutta jäi menemättä, koska yksi sen järjestäjistä möläytti minulle:" Sinne ne perkeleen vinkuintiaanit aina tulee helistimineen ymmärtämättä traditioista höhkäsen pölläystä". Hänelle ainoa oikea tapa oli antropologisesti oikea tapa. Itse taas elän vuotta 2003 enkä näe syytä, miksi nykynoita laittaisi poronsarvet päähän ja ryhtyisi rummuttamaan. Saman asian toimittaa tässä ajassa niin moni muukin tapa. Lopputuloshan on pääasia, ei se mistä NÄYTTÄISI olevan kyse.

Koputan puuta sanoessani, että omalta kannaltani asiat ovat erinomaisesti. Kaikki parhaat ystäväni tietävät ja hyväksyvät tämän pienen "poikkeavuuteni". Sukulaiseni vanhoja tätejä myöten ovat innokkaina mukana jutussa, koska suvun katoamassa olleita taitoja näin elvytetään. Ja duunista taas... Noh, entisessä työpaikassani kaikki muuttui kertalaakista, kun löysin pomoni työhuoneennurkasta shamaanirummun ja työpöydältä kristallipallon... Ihan tosi!

Toisaalta taiteilijoille sallitaan aina hieman enemmän ja tässäkin tapauksessa ammatinvalintakysymys on ollut äärimmäisen tärkeä. Itse asiassa kaikki tuntemani shamaanit ja wiccat elättävät itsensä enemmän tai vähemmän taidetta tekemällä. Tästä asiasta voisi pistää pystyyn vaikka seuraavan Gallupin.

Topu kirjoitti:

Lopetit viestisi niin kauniisti että tunsin sykähdyksen sisälläni ja liikutuin kyyneliin... (en osaa vääntää sellaista itkevää hymiötä tähän perään).

Osuit aika naulan kantaan ja arkaan paikkaan wiccan kannalta tuossa kritiikkiasiassa. Kuten sanoin, aina kun sanoo edustavansa jotain, joutuu altavastaajaksi koko "seurakunnan" puolesta joka keskustelussa. Siksi, säilyttääkseen oman uskonrauhansa, on joskus parempi pitääkin se luuta siellä komerossa.

Mitä tarkoitat juoruilulla ja kyräilyllä? Siis ketkä kyräilee? Ulkopuoliset, työtoverit, asuinyhteisö vai muut wiccat? Tunnen useita shamaaneja ja wiccoja. Kahdenkesken juttu kyllä luistaa, mutta kun alkaa pienikin järjestäytyminen ryhmäksi, astuvat mukaan voimistuvassa määrin nämä inhimilliset piirteet kuten kateus, valtapeli, huono itsetunto jne.jne. ja hieno ajatus alkaa rapistua. Tyypillisintä on, että joku aina uskoo olevansa edellä muita, fiksumpi ja tietävämpi ja muille alkaa kehittyä pikku hiljaa kyy otsaan... Siis opillisista ristiriidoista puhumattakaan.

Olin itse jo menossa isoon alan tapahtumaan, mutta jäi menemättä, koska yksi sen järjestäjistä möläytti minulle:" Sinne ne perkeleen vinkuintiaanit aina tulee helistimineen ymmärtämättä traditioista höhkäsen pölläystä". Hänelle ainoa oikea tapa oli antropologisesti oikea tapa. Itse taas elän vuotta 2003 enkä näe syytä, miksi nykynoita laittaisi poronsarvet päähän ja ryhtyisi rummuttamaan. Saman asian toimittaa tässä ajassa niin moni muukin tapa. Lopputuloshan on pääasia, ei se mistä NÄYTTÄISI olevan kyse.

Koputan puuta sanoessani, että omalta kannaltani asiat ovat erinomaisesti. Kaikki parhaat ystäväni tietävät ja hyväksyvät tämän pienen "poikkeavuuteni". Sukulaiseni vanhoja tätejä myöten ovat innokkaina mukana jutussa, koska suvun katoamassa olleita taitoja näin elvytetään. Ja duunista taas... Noh, entisessä työpaikassani kaikki muuttui kertalaakista, kun löysin pomoni työhuoneennurkasta shamaanirummun ja työpöydältä kristallipallon... Ihan tosi!

Toisaalta taiteilijoille sallitaan aina hieman enemmän ja tässäkin tapauksessa ammatinvalintakysymys on ollut äärimmäisen tärkeä. Itse asiassa kaikki tuntemani shamaanit ja wiccat elättävät itsensä enemmän tai vähemmän taidetta tekemällä. Tästä asiasta voisi pistää pystyyn vaikka seuraavan Gallupin.

Lue lisää

No, siinä artikkelissakin oli mainittu, että aina on joku, joka juoruaa toisista. Se on ikävää, koska pieni yhteisö, johon kuulumme, pitäisi pitää yhtä, eikä olla omissa kuppikunnissamme.

Esim. meillä on töissä yksi, jonka tiedän olevan wicca, hän on järjestänyt kokouspaikaksi erään pubin. Menimme kerran kaverini kanssa tähän pubiin, tarkoituksena osallistua kokoukseen.
Siellä tämä hlö istui, lukemassa kirjaa, yksin...
Ja minä sanoin kaverilleni, että tiedän hlön jostain, ja kävin läpi yhteisiä tuttujamme...
Ja ei, en saanut mieleen.. Seuraavana päivänä näin hlön työpaikan ruokalassa....
Sitä kokousta ei ollut, sen sijaan menimme seuraavana torstaina miittiin, ja sieltä alkoi sitten opiskeluni piirissä.
Meitä varoitettiin tästä hlöstä, joka on meillä töissä, että hän ei ole oikealla asialla tai jotain.. Koko juttu on edelleen hämärän peitossa, mitä on tapahtunut ja kenelle, mutta kyllä me joskus selvitetään tämä mysteerio...
Kyräilyä siis tapahtuu nimenoman wicca-piirissä..
Toisaalta siinä kirjoituksessa mainittiin myös rahanahneus.. Kyllä, se pitää paikkansa, myöskin, täällä Dublinissa on monta kauppaa, jotka on "erikoistuneet" wiccaan, noituuteen jne... Ja ne on kalliita kauppoja. Sitten, kun ei kulje käet taskuissa, niin löytää halvalla yrttejä, mausteita, nauhoja ja kynttilöitä. Vaikka hinnoissa on eroa, Dublinin ja muiden kaupunkien välillä, niin kyllä etsivä usein löytää. ;-)

Se se on, ettei toisilla ole usko niin vahva, etä antaisivat kaikkien uskoa omiinsa, ja omin tavoin.

Jep, tunnen monta wiccaa, druidia ja noitaa, ja kaikki taiteilijoita, maalareita enimäkseen.. :-)
Musta tulisi ehkä korin punoja tai sitten maanviljelijä, ja varsinkin yrrtien klasvattaja, jos asuisin maalla, omassa pienessä mökissä, kuusikon keskellä.. (ja tietysti söisin pikkulapsia, eikös ne kaikki?) :-)

Blessed be

Topu kirjoitti:

Lopetit viestisi niin kauniisti että tunsin sykähdyksen sisälläni ja liikutuin kyyneliin... (en osaa vääntää sellaista itkevää hymiötä tähän perään).

Osuit aika naulan kantaan ja arkaan paikkaan wiccan kannalta tuossa kritiikkiasiassa. Kuten sanoin, aina kun sanoo edustavansa jotain, joutuu altavastaajaksi koko "seurakunnan" puolesta joka keskustelussa. Siksi, säilyttääkseen oman uskonrauhansa, on joskus parempi pitääkin se luuta siellä komerossa.

Mitä tarkoitat juoruilulla ja kyräilyllä? Siis ketkä kyräilee? Ulkopuoliset, työtoverit, asuinyhteisö vai muut wiccat? Tunnen useita shamaaneja ja wiccoja. Kahdenkesken juttu kyllä luistaa, mutta kun alkaa pienikin järjestäytyminen ryhmäksi, astuvat mukaan voimistuvassa määrin nämä inhimilliset piirteet kuten kateus, valtapeli, huono itsetunto jne.jne. ja hieno ajatus alkaa rapistua. Tyypillisintä on, että joku aina uskoo olevansa edellä muita, fiksumpi ja tietävämpi ja muille alkaa kehittyä pikku hiljaa kyy otsaan... Siis opillisista ristiriidoista puhumattakaan.

Olin itse jo menossa isoon alan tapahtumaan, mutta jäi menemättä, koska yksi sen järjestäjistä möläytti minulle:" Sinne ne perkeleen vinkuintiaanit aina tulee helistimineen ymmärtämättä traditioista höhkäsen pölläystä". Hänelle ainoa oikea tapa oli antropologisesti oikea tapa. Itse taas elän vuotta 2003 enkä näe syytä, miksi nykynoita laittaisi poronsarvet päähän ja ryhtyisi rummuttamaan. Saman asian toimittaa tässä ajassa niin moni muukin tapa. Lopputuloshan on pääasia, ei se mistä NÄYTTÄISI olevan kyse.

Koputan puuta sanoessani, että omalta kannaltani asiat ovat erinomaisesti. Kaikki parhaat ystäväni tietävät ja hyväksyvät tämän pienen "poikkeavuuteni". Sukulaiseni vanhoja tätejä myöten ovat innokkaina mukana jutussa, koska suvun katoamassa olleita taitoja näin elvytetään. Ja duunista taas... Noh, entisessä työpaikassani kaikki muuttui kertalaakista, kun löysin pomoni työhuoneennurkasta shamaanirummun ja työpöydältä kristallipallon... Ihan tosi!

Toisaalta taiteilijoille sallitaan aina hieman enemmän ja tässäkin tapauksessa ammatinvalintakysymys on ollut äärimmäisen tärkeä. Itse asiassa kaikki tuntemani shamaanit ja wiccat elättävät itsensä enemmän tai vähemmän taidetta tekemällä. Tästä asiasta voisi pistää pystyyn vaikka seuraavan Gallupin.

Lue lisää

"Olin itse jo menossa isoon alan tapahtumaan, mutta jäi menemättä, koska yksi sen järjestäjistä möläytti minulle:" Sinne ne perkeleen vinkuintiaanit aina tulee helistimineen ymmärtämättä traditioista höhkäsen pölläystä". Hänelle ainoa oikea tapa oli antropologisesti oikea tapa. Itse taas elän vuotta 2003 enkä näe syytä, miksi nykynoita laittaisi poronsarvet päähän ja ryhtyisi rummuttamaan. Saman asian toimittaa tässä ajassa niin moni muukin tapa. Lopputuloshan on pääasia, ei se mistä NÄYTTÄISI olevan kyse."

Se on väistämätöntä, että luonnonuskonnotkin hieman modernisoituvat. Pääasian pitäisi kuitenkin olla juuri tuo ettei unohdeta alkuperäisiä syitä, tavoitteita ja seuraamuksia rituaaleissa.

"Ja duunista taas... Noh, entisessä työpaikassani kaikki muuttui kertalaakista, kun löysin pomoni työhuoneennurkasta shamaanirummun ja työpöydältä kristallipallon... Ihan tosi!"

Tarkoitatko nyt, että menetit työsi sen vuoksi vai oliko vaikutus päinvastainen?

Wiccaksi isona kirjoitti:

No, siinä artikkelissakin oli mainittu, että aina on joku, joka juoruaa toisista. Se on ikävää, koska pieni yhteisö, johon kuulumme, pitäisi pitää yhtä, eikä olla omissa kuppikunnissamme.

Esim. meillä on töissä yksi, jonka tiedän olevan wicca, hän on järjestänyt kokouspaikaksi erään pubin. Menimme kerran kaverini kanssa tähän pubiin, tarkoituksena osallistua kokoukseen.
Siellä tämä hlö istui, lukemassa kirjaa, yksin...
Ja minä sanoin kaverilleni, että tiedän hlön jostain, ja kävin läpi yhteisiä tuttujamme...
Ja ei, en saanut mieleen.. Seuraavana päivänä näin hlön työpaikan ruokalassa....
Sitä kokousta ei ollut, sen sijaan menimme seuraavana torstaina miittiin, ja sieltä alkoi sitten opiskeluni piirissä.
Meitä varoitettiin tästä hlöstä, joka on meillä töissä, että hän ei ole oikealla asialla tai jotain.. Koko juttu on edelleen hämärän peitossa, mitä on tapahtunut ja kenelle, mutta kyllä me joskus selvitetään tämä mysteerio...
Kyräilyä siis tapahtuu nimenoman wicca-piirissä..
Toisaalta siinä kirjoituksessa mainittiin myös rahanahneus.. Kyllä, se pitää paikkansa, myöskin, täällä Dublinissa on monta kauppaa, jotka on "erikoistuneet" wiccaan, noituuteen jne... Ja ne on kalliita kauppoja. Sitten, kun ei kulje käet taskuissa, niin löytää halvalla yrttejä, mausteita, nauhoja ja kynttilöitä. Vaikka hinnoissa on eroa, Dublinin ja muiden kaupunkien välillä, niin kyllä etsivä usein löytää. ;-)

Se se on, ettei toisilla ole usko niin vahva, etä antaisivat kaikkien uskoa omiinsa, ja omin tavoin.

Jep, tunnen monta wiccaa, druidia ja noitaa, ja kaikki taiteilijoita, maalareita enimäkseen.. :-)
Musta tulisi ehkä korin punoja tai sitten maanviljelijä, ja varsinkin yrrtien klasvattaja, jos asuisin maalla, omassa pienessä mökissä, kuusikon keskellä.. (ja tietysti söisin pikkulapsia, eikös ne kaikki?) :-)

Blessed be

Lue lisää

"Kritiikin pelko saa myös minut, tavallaan, pysymään täällä luutakaapissa, työkaverini eivät tiedä uskontoani. Tai muut kaverini."

Minulla on valitettavasti muutama huono kokemus tuosta kaapista poistumisesta (parilta tuttavalta joiden luulin olevan samalla aaltopituudella).Yleensä jos kertoo uskostaan niin se menee, mutta wicca-sanan mainitseminen on ihmisille liikaa.Sen jälkeen ei auta kärsivällinen selittäminen ja asioiden korjauskaan. *huokaus* Ennakkoluulot johtuvat yleensä esim. Noitapiiri elokuvasta. Olenkin nykyään ihan hissukseen omissa oloissani ja niiden parissa jotka ymmärtävät.

"Toisaalta siinä kirjoituksessa mainittiin myös rahanahneus.. Kyllä, se pitää paikkansa, myöskin, täällä Dublinissa on monta kauppaa, jotka on "erikoistuneet" wiccaan, noituuteen jne... Ja ne on kalliita kauppoja."

Raha tuntuu olevan nykypäivänä monille maailmaa pyörittävä asia ja se on ikävää. Toisaalta täytyy myös huomioida se, että esim. hopeinen athame tai malja joka on käsityönä tehty maksaa luonnollisesti
maltaita.

tulikivi kirjoitti:

"Olin itse jo menossa isoon alan tapahtumaan, mutta jäi menemättä, koska yksi sen järjestäjistä möläytti minulle:" Sinne ne perkeleen vinkuintiaanit aina tulee helistimineen ymmärtämättä traditioista höhkäsen pölläystä". Hänelle ainoa oikea tapa oli antropologisesti oikea tapa. Itse taas elän vuotta 2003 enkä näe syytä, miksi nykynoita laittaisi poronsarvet päähän ja ryhtyisi rummuttamaan. Saman asian toimittaa tässä ajassa niin moni muukin tapa. Lopputuloshan on pääasia, ei se mistä NÄYTTÄISI olevan kyse."

Se on väistämätöntä, että luonnonuskonnotkin hieman modernisoituvat. Pääasian pitäisi kuitenkin olla juuri tuo ettei unohdeta alkuperäisiä syitä, tavoitteita ja seuraamuksia rituaaleissa.

"Ja duunista taas... Noh, entisessä työpaikassani kaikki muuttui kertalaakista, kun löysin pomoni työhuoneennurkasta shamaanirummun ja työpöydältä kristallipallon... Ihan tosi!"

Tarkoitatko nyt, että menetit työsi sen vuoksi vai oliko vaikutus päinvastainen?

Lue lisää

Minusta olisikin hyvä, että sisäistää omat tekemisensä eikä konservoi vanhaa. Esimerkiksi alkuperäinen rummutus saattaa alkuvaiheessa olla hyvä tapa matkata Aliseen, mutta ajan myötä oppii muitakin tapoja. Tavoitteenahan on tuon tietyn tilan saavuttaminen, jossa sitten shamaanimatka onnistuu. Kun kerran sen saavuttaa, niin sille löytyy myös vaihtoehtoja. Enkä puhu mistään epäterveellisistä napeista - niistä menee vain sekaisin. Suomalaiset shamaanit eli noidat ovat aina toimineet intuitionsa johdattamina. Mikä kahlitseekaan intuitiota elleivät säännöt, tavat ja luokitukset?

Ja duunista vielä: se oli herkulliset kymmenen vuotta kun duunipaikan muu porukka kuunteli naama pitkänä kun me pomoni kanssa jaariteltiin ruokatunnit läpeensä noituudesta, shamanismista, unista, näyistä, voimapaikoista, kirjoista, kivistä jne. jne. Sitä kaipaan, mutta itse duunia en. Lähdin, koska halusin itsenäisemmän ammatin.

Topu kirjoitti:

Minusta olisikin hyvä, että sisäistää omat tekemisensä eikä konservoi vanhaa. Esimerkiksi alkuperäinen rummutus saattaa alkuvaiheessa olla hyvä tapa matkata Aliseen, mutta ajan myötä oppii muitakin tapoja. Tavoitteenahan on tuon tietyn tilan saavuttaminen, jossa sitten shamaanimatka onnistuu. Kun kerran sen saavuttaa, niin sille löytyy myös vaihtoehtoja. Enkä puhu mistään epäterveellisistä napeista - niistä menee vain sekaisin. Suomalaiset shamaanit eli noidat ovat aina toimineet intuitionsa johdattamina. Mikä kahlitseekaan intuitiota elleivät säännöt, tavat ja luokitukset?

Ja duunista vielä: se oli herkulliset kymmenen vuotta kun duunipaikan muu porukka kuunteli naama pitkänä kun me pomoni kanssa jaariteltiin ruokatunnit läpeensä noituudesta, shamanismista, unista, näyistä, voimapaikoista, kirjoista, kivistä jne. jne. Sitä kaipaan, mutta itse duunia en. Lähdin, koska halusin itsenäisemmän ammatin.

Lue lisää

"Minusta olisikin hyvä, että sisäistää omat tekemisensä eikä konservoi vanhaa."

Samat tyylit(olivatpa ne sitten vanhoja-ainoita-oikeita toisille) eivät välttämättä sovi kaikille, se on selvää.

"Tavoitteenahan on tuon tietyn tilan saavuttaminen, jossa sitten shamaanimatka onnistuu. Kun kerran sen saavuttaa, niin sille löytyy myös vaihtoehtoja."

Yleensä tavoite on sama, pienistä tyylin eroista huolimatta. Minusta jokainen tehköön ja kokeilkoon
omien intuitioidensa mukaan.

Tuohan oli sitten mukavaa, että työpaikalta löytyi samanhenkinen ihminen taukoja ja muita piristämään. :)

Wiccaksi isona kirjoitti:

No, siinä artikkelissakin oli mainittu, että aina on joku, joka juoruaa toisista. Se on ikävää, koska pieni yhteisö, johon kuulumme, pitäisi pitää yhtä, eikä olla omissa kuppikunnissamme.

Esim. meillä on töissä yksi, jonka tiedän olevan wicca, hän on järjestänyt kokouspaikaksi erään pubin. Menimme kerran kaverini kanssa tähän pubiin, tarkoituksena osallistua kokoukseen.
Siellä tämä hlö istui, lukemassa kirjaa, yksin...
Ja minä sanoin kaverilleni, että tiedän hlön jostain, ja kävin läpi yhteisiä tuttujamme...
Ja ei, en saanut mieleen.. Seuraavana päivänä näin hlön työpaikan ruokalassa....
Sitä kokousta ei ollut, sen sijaan menimme seuraavana torstaina miittiin, ja sieltä alkoi sitten opiskeluni piirissä.
Meitä varoitettiin tästä hlöstä, joka on meillä töissä, että hän ei ole oikealla asialla tai jotain.. Koko juttu on edelleen hämärän peitossa, mitä on tapahtunut ja kenelle, mutta kyllä me joskus selvitetään tämä mysteerio...
Kyräilyä siis tapahtuu nimenoman wicca-piirissä..
Toisaalta siinä kirjoituksessa mainittiin myös rahanahneus.. Kyllä, se pitää paikkansa, myöskin, täällä Dublinissa on monta kauppaa, jotka on "erikoistuneet" wiccaan, noituuteen jne... Ja ne on kalliita kauppoja. Sitten, kun ei kulje käet taskuissa, niin löytää halvalla yrttejä, mausteita, nauhoja ja kynttilöitä. Vaikka hinnoissa on eroa, Dublinin ja muiden kaupunkien välillä, niin kyllä etsivä usein löytää. ;-)

Se se on, ettei toisilla ole usko niin vahva, etä antaisivat kaikkien uskoa omiinsa, ja omin tavoin.

Jep, tunnen monta wiccaa, druidia ja noitaa, ja kaikki taiteilijoita, maalareita enimäkseen.. :-)
Musta tulisi ehkä korin punoja tai sitten maanviljelijä, ja varsinkin yrrtien klasvattaja, jos asuisin maalla, omassa pienessä mökissä, kuusikon keskellä.. (ja tietysti söisin pikkulapsia, eikös ne kaikki?) :-)

Blessed be

Lue lisää

"Musta tulisi ehkä korin punoja tai sitten maanviljelijä, ja varsinkin yrrtien klasvattaja, jos asuisin maalla, omassa pienessä mökissä, kuusikon keskellä.. (ja tietysti söisin pikkulapsia, eikös ne kaikki?) :-)"

Kristittyjä pikkulapsia, kristittyjä. ;D (tämä oli sitten ns. pakanahuumoria;)

eklektikko kirjoitti:

"Musta tulisi ehkä korin punoja tai sitten maanviljelijä, ja varsinkin yrrtien klasvattaja, jos asuisin maalla, omassa pienessä mökissä, kuusikon keskellä.. (ja tietysti söisin pikkulapsia, eikös ne kaikki?) :-)"

Kristittyjä pikkulapsia, kristittyjä. ;D (tämä oli sitten ns. pakanahuumoria;)

Lue lisää

Tykkään lapsista vain rosvopaistissa... ;-)

Ei vaineskaan, lapset ja muut puolustuskyvyttömät, kuten eläimet tarvitsee suojelua... Kellon ympäri, jopa...

Blessed be

Wiccaksi isona kirjoitti:

No, siinä artikkelissakin oli mainittu, että aina on joku, joka juoruaa toisista. Se on ikävää, koska pieni yhteisö, johon kuulumme, pitäisi pitää yhtä, eikä olla omissa kuppikunnissamme.

Esim. meillä on töissä yksi, jonka tiedän olevan wicca, hän on järjestänyt kokouspaikaksi erään pubin. Menimme kerran kaverini kanssa tähän pubiin, tarkoituksena osallistua kokoukseen.
Siellä tämä hlö istui, lukemassa kirjaa, yksin...
Ja minä sanoin kaverilleni, että tiedän hlön jostain, ja kävin läpi yhteisiä tuttujamme...
Ja ei, en saanut mieleen.. Seuraavana päivänä näin hlön työpaikan ruokalassa....
Sitä kokousta ei ollut, sen sijaan menimme seuraavana torstaina miittiin, ja sieltä alkoi sitten opiskeluni piirissä.
Meitä varoitettiin tästä hlöstä, joka on meillä töissä, että hän ei ole oikealla asialla tai jotain.. Koko juttu on edelleen hämärän peitossa, mitä on tapahtunut ja kenelle, mutta kyllä me joskus selvitetään tämä mysteerio...
Kyräilyä siis tapahtuu nimenoman wicca-piirissä..
Toisaalta siinä kirjoituksessa mainittiin myös rahanahneus.. Kyllä, se pitää paikkansa, myöskin, täällä Dublinissa on monta kauppaa, jotka on "erikoistuneet" wiccaan, noituuteen jne... Ja ne on kalliita kauppoja. Sitten, kun ei kulje käet taskuissa, niin löytää halvalla yrttejä, mausteita, nauhoja ja kynttilöitä. Vaikka hinnoissa on eroa, Dublinin ja muiden kaupunkien välillä, niin kyllä etsivä usein löytää. ;-)

Se se on, ettei toisilla ole usko niin vahva, etä antaisivat kaikkien uskoa omiinsa, ja omin tavoin.

Jep, tunnen monta wiccaa, druidia ja noitaa, ja kaikki taiteilijoita, maalareita enimäkseen.. :-)
Musta tulisi ehkä korin punoja tai sitten maanviljelijä, ja varsinkin yrrtien klasvattaja, jos asuisin maalla, omassa pienessä mökissä, kuusikon keskellä.. (ja tietysti söisin pikkulapsia, eikös ne kaikki?) :-)

Blessed be

Lue lisää

Katselin juuri kauhulla televisiosta ohjelmaa Jehovan todistajista ja ns. luopioista, lahkosta eronneista. Kun eroat lahkosta, eroat myös perheestäsi ja kaikista ystävistasi. Rankkaa, rankkaa....

Tämä on se yhtenäisen ja "virallisen" liikkeen kääntöpuoli. Ja mitä pienempi ja ikäänkuin ulkopuolisten uhkaama liike on, sitä tiukemmat säännöt ja normit. Nyt wicca on vielä iloisesti rempallaan, mutta minusta tuokin vaara on tiedostettava. Aina on olemassa ihmisiä, jotka haluavat valtaa, olla aina oikeassa ja leikkiä gurua, joka sanelee säännöt. Ja kun menet jonkun opinkappaleen taakse, niin siellähän pysyt.

En nyt maalaa piruja seinille (vaikka ammatillisesti liippaakin kyllä todella läheltä tällä hetkellä). Kaikki tiedostavat tilanteen tämän virallistamisasian suhteen tällä hetkellä, mutta entä kun kuluu jokunen kymmenen vuotta ja meikäläiset siirtyvät pikkuhiljaa uusiin ulottuvuuksiin? Ainoa mitä jää jäljelle on sitten se Suomalainen Wiccan Laki, jota kukin tulkitsee ja käyttää omiin tarkoitusperiinsä.

Minusta wicca-yhteisö kuulostaa jotenkin juuri sellaiselta "Siskoni on noita" -haahuilulta. Ollaan yhdessä pahuuden voimia - ja muuta maailmaa - vastaan. Se mikä minua tässä tökkii on juuri tuo lahkolaisuusilmiö.

Olen oman tieni kulkija. Muitten kanssa on mukava rupatella, mutta varsinaista yhteisöllisyyttä pyrin välttämään. Jonkinlainen liike, yhdistys, tiedotustoimisto on OK. nimenomaan eri tyyppisissä oikeusasioissa. Mutta nekin ovat tällä hetkellä autuaasti hajallaan.

Kaupallisuudesta. Se ei välttämättä ole niin kamala asia. Tässäkin wiccat voisivat tehdä yhteistyötä. Kukapa Irlannissakaan ei olisi valmis maksamaan AIDOSTA wicca-papittaren siunaamasta hopeisesta korusta!? Varsinkin kun se tulee vielä mystisesta Pohjolasta, Kalevalan syntysijoilta?

Koska niin suuri osa wiccoista ja noidista nimenomaan toimii taiteen parissa, eikö tällaista voitaisi vielä edistää. Kaapata bisnekset mainosmaakareilta ja matkustaa niillä rahoilla vaikka Fär-saarille meditoimaan koko porukka??!!

tulikivi kirjoitti:

"Minusta olisikin hyvä, että sisäistää omat tekemisensä eikä konservoi vanhaa."

Samat tyylit(olivatpa ne sitten vanhoja-ainoita-oikeita toisille) eivät välttämättä sovi kaikille, se on selvää.

"Tavoitteenahan on tuon tietyn tilan saavuttaminen, jossa sitten shamaanimatka onnistuu. Kun kerran sen saavuttaa, niin sille löytyy myös vaihtoehtoja."

Yleensä tavoite on sama, pienistä tyylin eroista huolimatta. Minusta jokainen tehköön ja kokeilkoon
omien intuitioidensa mukaan.

Tuohan oli sitten mukavaa, että työpaikalta löytyi samanhenkinen ihminen taukoja ja muita piristämään. :)

Lue lisää

Tuo konservointi on mielestäni aika merkittävä asia mietittäväksi. Mitä rituaaleilla tai rekvisiitalla konservoidaan? Kuningas Arthurin tarinoita? Tolkienia? Kalevalan taruja sellaisina kuin kansallisromanttiset maalarimme ne näkivät? Fantasiaa? 1930-luvun antropologisten tutkijoitten valokuvia?

Hoksasin tämän rankalla tavalla kokeillessani shamaanimatkaa ensimmäistä kertaa tietokoneen äärellä. Yhdistettynä automaattikirjoitukseen. Se onnistui myös kohtalaisen hyvin. Tuloksena oli viesti nimimerkki Esjotesille. En tiedä luitko koko litanian otsikon "Esjotesin valkoinen hevonen" alta, mutta saipa hemmo ainakin hetkeksi miettimistä pyöräilyn lomaan ;-)

Jep. Se on hauskaa, kun on joku jonka kanssa pulista asioista päivittäin. Nykyäänhän asian reunaan pääsee käsiksi puhumalla telkkariohjelmista, mutta tämä minun ja pomoni kohtaaminen tapahtui 80-luvun puolivälissä, jolloin trendinä oli urheiluautot ja Miami Vice.

Topu kirjoitti:

Katselin juuri kauhulla televisiosta ohjelmaa Jehovan todistajista ja ns. luopioista, lahkosta eronneista. Kun eroat lahkosta, eroat myös perheestäsi ja kaikista ystävistasi. Rankkaa, rankkaa....

Tämä on se yhtenäisen ja "virallisen" liikkeen kääntöpuoli. Ja mitä pienempi ja ikäänkuin ulkopuolisten uhkaama liike on, sitä tiukemmat säännöt ja normit. Nyt wicca on vielä iloisesti rempallaan, mutta minusta tuokin vaara on tiedostettava. Aina on olemassa ihmisiä, jotka haluavat valtaa, olla aina oikeassa ja leikkiä gurua, joka sanelee säännöt. Ja kun menet jonkun opinkappaleen taakse, niin siellähän pysyt.

En nyt maalaa piruja seinille (vaikka ammatillisesti liippaakin kyllä todella läheltä tällä hetkellä). Kaikki tiedostavat tilanteen tämän virallistamisasian suhteen tällä hetkellä, mutta entä kun kuluu jokunen kymmenen vuotta ja meikäläiset siirtyvät pikkuhiljaa uusiin ulottuvuuksiin? Ainoa mitä jää jäljelle on sitten se Suomalainen Wiccan Laki, jota kukin tulkitsee ja käyttää omiin tarkoitusperiinsä.

Minusta wicca-yhteisö kuulostaa jotenkin juuri sellaiselta "Siskoni on noita" -haahuilulta. Ollaan yhdessä pahuuden voimia - ja muuta maailmaa - vastaan. Se mikä minua tässä tökkii on juuri tuo lahkolaisuusilmiö.

Olen oman tieni kulkija. Muitten kanssa on mukava rupatella, mutta varsinaista yhteisöllisyyttä pyrin välttämään. Jonkinlainen liike, yhdistys, tiedotustoimisto on OK. nimenomaan eri tyyppisissä oikeusasioissa. Mutta nekin ovat tällä hetkellä autuaasti hajallaan.

Kaupallisuudesta. Se ei välttämättä ole niin kamala asia. Tässäkin wiccat voisivat tehdä yhteistyötä. Kukapa Irlannissakaan ei olisi valmis maksamaan AIDOSTA wicca-papittaren siunaamasta hopeisesta korusta!? Varsinkin kun se tulee vielä mystisesta Pohjolasta, Kalevalan syntysijoilta?

Koska niin suuri osa wiccoista ja noidista nimenomaan toimii taiteen parissa, eikö tällaista voitaisi vielä edistää. Kaapata bisnekset mainosmaakareilta ja matkustaa niillä rahoilla vaikka Fär-saarille meditoimaan koko porukka??!!

Lue lisää

Luopiot noissa lahkoissa on aika eri kuin wicca.
Eli ainahan voi sanoa covenissa, että ottaa vaikka hieman lomaa covenista, ja alkaa yksinäiseksi, eli ei se niin iso juttu vielä ole, jos haluaa harjottaa uskoaan yksin. Vielä, mitä sitten lienee muutaman vuoden päästä, mene ja tiedä. :-)

Mulle on wicca ihan eri asia, kuin siskoni on noita.. Mutta ehkä täältä kaukaa on hyvä ottaa perspektiiviä Suomen wiccoihin... ;-)
Wicca ei mun mielestä ole mikään taistelulaji, eikä pahuutta voi poistaa ja sitä vastaan taistelu on turhaa, koska koko ajan tulee uusia pahoja henkiä, kun yhdestä pääsee eroon.
Mulle henk.koht. wicca on uskomista luontoon, Jumalattareen ja ennen kaikkea luonnon tasapainoon, ja siihen että voima löytyy itsestä.
Täällä tuntuu olevan käsitys, että druidi noita ja wicca on kaikki samalla viivalla, eroja on, mut ne on minimaalisia, ja nekin rituaaleissa.
Tässä on otettava huomioon se, että mä oon täällä, ja täällä on jotkin asiat eri lailla. :-)

Teiniwiccat on sit erikseen... ;-)

Mulla on tällä saralla vielä ihan kauheesti opittavaa, ihan kauheesti... Olenhan vasta ihan untuvikko tässä, mutta uteliaisuuttani haluaisin kyllä tietää enemmän noituudesta, ja ennen kaikkea noituudesta, joka on "vanhan kansan" noituutta, joka on kulkenu suvussa satoja vuosia.
Meidän suvussa ei kai ole noituutta ollut, en ainakan ole kuullu...

Ehh, tuota.. Kaupallisuus...
No, en usko, että monikaan maksaisi korusta, joka tulee Suomesta, kun täällä on oma, halvempi kelttiläinen korusto, joka perustuu osin viikinkiaikaan.... ;-)
Mulla on tikari hakusessa, mut taidan alkaa kallistumaan omatekemän puoleen, ei tunnu löytyvän.. No, mä pärjään sauvalla sen aikaa.:-)
Siis taikasauvalla!! :-D

Niin, sellanen witch-tiedotuspiste olis paikallaan, eli sellanen, että saa tietoa vaikka juuri niistä voimapaikoista, karttoja niistä ja tietoa oikeusasioista. :-)

Mä saisin nimittäin ison ryhmän täältä lähtemään Suomeen vaeltamaan, jos vain mainostaisin lisää.
Ja juuri nuo voimapaikat vois olla sellasia, että täältä kannattais tulla tutkimaan energioita. :-)
Kerroin hieman Suomesta, ja kesästä ja sillai, ja alkoivat melkein pakkaamaan rinkkoja. ;-)
Ja kun lennot alkaa olla aika halpoja, jos ei halua laskeutua Helsinki-Vantaalle...
Mutta, jos voittais lotossa tänään, edes hieman..

Blessed be

Topu kirjoitti:

Tuo konservointi on mielestäni aika merkittävä asia mietittäväksi. Mitä rituaaleilla tai rekvisiitalla konservoidaan? Kuningas Arthurin tarinoita? Tolkienia? Kalevalan taruja sellaisina kuin kansallisromanttiset maalarimme ne näkivät? Fantasiaa? 1930-luvun antropologisten tutkijoitten valokuvia?

Hoksasin tämän rankalla tavalla kokeillessani shamaanimatkaa ensimmäistä kertaa tietokoneen äärellä. Yhdistettynä automaattikirjoitukseen. Se onnistui myös kohtalaisen hyvin. Tuloksena oli viesti nimimerkki Esjotesille. En tiedä luitko koko litanian otsikon "Esjotesin valkoinen hevonen" alta, mutta saipa hemmo ainakin hetkeksi miettimistä pyöräilyn lomaan ;-)

Jep. Se on hauskaa, kun on joku jonka kanssa pulista asioista päivittäin. Nykyäänhän asian reunaan pääsee käsiksi puhumalla telkkariohjelmista, mutta tämä minun ja pomoni kohtaaminen tapahtui 80-luvun puolivälissä, jolloin trendinä oli urheiluautot ja Miami Vice.

Lue lisää

Konservoidaan?? Nyt en ymmärrä... :-)
Meillä tehdään rituaali parantamaan, voimaa nostattamaan ja suojaamaan.

Tuo oli aika voimakas tuo sun viesti Esjotekselle.

Tarvitseeko shamaanimatkaan rumpua tai muuta? :-)
Mulla meni kylmät väreet, kuin luin sen tekstin, nimittäin... Sääli, että olen töissä, olisin voinu saada siitä enemmän irti jos olisin voinut keskittyä ihan rauhassa... :-)

Sen tiedän, että matkan päämäärää ja sen lopputulosta ei voi pakottaa. Ja sen tiedän myös, että asiaan vihkiytymättömälle matka voi olla kohtalokas. :-)

Blessed be

Wiccaksi isona kirjoitti:

Konservoidaan?? Nyt en ymmärrä... :-)
Meillä tehdään rituaali parantamaan, voimaa nostattamaan ja suojaamaan.

Tuo oli aika voimakas tuo sun viesti Esjotekselle.

Tarvitseeko shamaanimatkaan rumpua tai muuta? :-)
Mulla meni kylmät väreet, kuin luin sen tekstin, nimittäin... Sääli, että olen töissä, olisin voinu saada siitä enemmän irti jos olisin voinut keskittyä ihan rauhassa... :-)

Sen tiedän, että matkan päämäärää ja sen lopputulosta ei voi pakottaa. Ja sen tiedän myös, että asiaan vihkiytymättömälle matka voi olla kohtalokas. :-)

Blessed be

Lue lisää

Konservoinnilla tarkoitan tapaa, jolla rituaali suoritetaan. Oma lähtökohtani on se, että noituuskin seuraa aikaansa. Ei siis ole välttämätöntä käyttää samannäköistä rekvisiittaa kuin satoja vuosia sitten. Eli itse tuntisin oloni jotensakin hölmöksi, jos kaivaisin noitarummun esiin, laittaisin poronsarvet päähän, takin väärinpäin ja menisin örisemään takapihalle;-D

Aika iso osa tätä suomalaista shamaanibuumia, joka kyllä onneksi alkaa olla jo ohi, perustui siihen että kaivettiin jostain vuosisadan alun kansatieteilijöiden vanhoja valokuva-arkistoja, luettiin antropologisia tutkimuksia ja sonnustauduttiin sitten oikeaoppisesti prikulleen samanlaisiin vetimiin. Sitten öristiiin ja rummutettiin, rummutettiin ja rummutettiin. Ja ihmeteltiin kun ei saatu aikaan muuta kuin käheä ääni ja tenniskyynärpää :-D

Niin. Nyt täytyy ottaa huomioon että minä puhun useimmiten suomalaisesta noituudesta, shamanismista, joka ei ole uskonto eikä rituaaleillakaan ole uskonnollista merkitystä. Siis eri asia kuin wicca. Siis nähdäkseni wiccan suhteen ei voi puhua konservoinnista, koska rituaaleilla ja tarpeistolla on hieman eri käyttötarkoitus. Symbolisempi nähdäkseni (nyt menen kyllä tosi heikoille jäille) ja rituaaleissa tunteella ja tunnelmalla on osuutensa asiaan. Vai eikö kelttiläinen tikari tunnukin paremmalta kuin Hackmanin keittiöveitsi?

Shamaanimatkasta. Visioita tulee, outoja olentoja kohtaa ja tekstiä tulee solkenaan...

Niistä yllättyy aina itsekin. Kylmät väreet minulla meni vasta siinä vaiheessa kun luin sitten Esjotesin analyysin tekstistäni...

Minulla on omat tapani. Ne eivät ole rekonstruktioita vanhasta. Niitä ei siis ole konservoitu, koska ne ovat kehittyneet ajan mukana ja suvun sisällä.

Pääasia on ymmärtää noituuden tavoitteet. Jos tavoitteena on esimerkiksi terapia, yrittää auttaa toista jolla menee vähän huonommin elämässä niin sellaisessa ei ole välttämätöntä tehdä shamaanimatkaa.

Yleensä riittää että kuuntelee. Entisajan shamaanit sonnustautuivat erilaisiin vetimiin rituaaleissa, koska se oli osa "parannusnäytelmää". Potilaan oli siis itse oivallettava jotain sisimmässään.

Nykyään on helpompaa. Aika usein tarjoan poloiselle "potilaalle" leffaa katsottavaksi. Esimerkiksi "Amelie" nostaa ihmeesti fiilistä. Ja nyt kun puhun "potilaista", tarkoitan lähinnä ystäviä ja tuttavia maisine murheineen. En pidä "Noitaklinikkaa" jossa ottaisin vastaan potilaita maksua vastaan :-)

Shamaanimatka toteutuu kun siihen tulee sisäinen pakko. Kun esimerkiksi näkee että joku on totaalisesti eksyksissä ja matkalla aivan väärään suuntaan, niin tulee pakonomainen tarve huutaa että "älä nyt jumalauta tuhlaa elämääsi!"

Intuitio synnyttää tarpeen ja matka toteutuu melkein tavalla kuin tavalla, kun lähtee juoksemaan oman intuitionsa perässä. Onhan siihen omat tekniikkansa tietysti. Mutta minua lähinnä huvittaa nuo "rekonstruktioshamaanit" jotka rummuttavat itsensä henkihieveriin vain päästäkseen Aliseen tai Yliseen ilman mitään syytä, pelkkää uteliaisuuttaan. Henkimaailman turisteja sellaiset ovat.

Topu kirjoitti:

Tuo konservointi on mielestäni aika merkittävä asia mietittäväksi. Mitä rituaaleilla tai rekvisiitalla konservoidaan? Kuningas Arthurin tarinoita? Tolkienia? Kalevalan taruja sellaisina kuin kansallisromanttiset maalarimme ne näkivät? Fantasiaa? 1930-luvun antropologisten tutkijoitten valokuvia?

Hoksasin tämän rankalla tavalla kokeillessani shamaanimatkaa ensimmäistä kertaa tietokoneen äärellä. Yhdistettynä automaattikirjoitukseen. Se onnistui myös kohtalaisen hyvin. Tuloksena oli viesti nimimerkki Esjotesille. En tiedä luitko koko litanian otsikon "Esjotesin valkoinen hevonen" alta, mutta saipa hemmo ainakin hetkeksi miettimistä pyöräilyn lomaan ;-)

Jep. Se on hauskaa, kun on joku jonka kanssa pulista asioista päivittäin. Nykyäänhän asian reunaan pääsee käsiksi puhumalla telkkariohjelmista, mutta tämä minun ja pomoni kohtaaminen tapahtui 80-luvun puolivälissä, jolloin trendinä oli urheiluautot ja Miami Vice.

Lue lisää

"Eli itse tuntisin oloni jotensakin hölmöksi, jos kaivaisin noitarummun esiin, laittaisin poronsarvet päähän, takin väärinpäin ja menisin örisemään takapihalle;-D"

Luulen, että tuo rekvisiitta (oli se sitten sarvet päässä, takki väärinpäin tai vaikka hampaiden mustaus ja hiusten takutus) on tarpeellinen joillekkin luomaan "tiettyä tunnelmaa" ja tukemaan itseluottamusta. Tiedä, vaikka siitä olisi joillekkin todellista hyötyä...mutta omasta sisäisestä voimasta se lähtee, eikä niinkään fyysisestä olemuksesta.

Luin kyllä viestisi Esjotesille. Varsin mielenkiintoista sanoisin. Itse asiassa tunsin jotain kummallista ja veri virtasi kiihkeämmin.

Voi 80-luku... urheiluautot ja Miami Vice *virnistys* onneksi se on ohi.

Topu kirjoitti:

Konservoinnilla tarkoitan tapaa, jolla rituaali suoritetaan. Oma lähtökohtani on se, että noituuskin seuraa aikaansa. Ei siis ole välttämätöntä käyttää samannäköistä rekvisiittaa kuin satoja vuosia sitten. Eli itse tuntisin oloni jotensakin hölmöksi, jos kaivaisin noitarummun esiin, laittaisin poronsarvet päähän, takin väärinpäin ja menisin örisemään takapihalle;-D

Aika iso osa tätä suomalaista shamaanibuumia, joka kyllä onneksi alkaa olla jo ohi, perustui siihen että kaivettiin jostain vuosisadan alun kansatieteilijöiden vanhoja valokuva-arkistoja, luettiin antropologisia tutkimuksia ja sonnustauduttiin sitten oikeaoppisesti prikulleen samanlaisiin vetimiin. Sitten öristiiin ja rummutettiin, rummutettiin ja rummutettiin. Ja ihmeteltiin kun ei saatu aikaan muuta kuin käheä ääni ja tenniskyynärpää :-D

Niin. Nyt täytyy ottaa huomioon että minä puhun useimmiten suomalaisesta noituudesta, shamanismista, joka ei ole uskonto eikä rituaaleillakaan ole uskonnollista merkitystä. Siis eri asia kuin wicca. Siis nähdäkseni wiccan suhteen ei voi puhua konservoinnista, koska rituaaleilla ja tarpeistolla on hieman eri käyttötarkoitus. Symbolisempi nähdäkseni (nyt menen kyllä tosi heikoille jäille) ja rituaaleissa tunteella ja tunnelmalla on osuutensa asiaan. Vai eikö kelttiläinen tikari tunnukin paremmalta kuin Hackmanin keittiöveitsi?

Shamaanimatkasta. Visioita tulee, outoja olentoja kohtaa ja tekstiä tulee solkenaan...

Niistä yllättyy aina itsekin. Kylmät väreet minulla meni vasta siinä vaiheessa kun luin sitten Esjotesin analyysin tekstistäni...

Minulla on omat tapani. Ne eivät ole rekonstruktioita vanhasta. Niitä ei siis ole konservoitu, koska ne ovat kehittyneet ajan mukana ja suvun sisällä.

Pääasia on ymmärtää noituuden tavoitteet. Jos tavoitteena on esimerkiksi terapia, yrittää auttaa toista jolla menee vähän huonommin elämässä niin sellaisessa ei ole välttämätöntä tehdä shamaanimatkaa.

Yleensä riittää että kuuntelee. Entisajan shamaanit sonnustautuivat erilaisiin vetimiin rituaaleissa, koska se oli osa "parannusnäytelmää". Potilaan oli siis itse oivallettava jotain sisimmässään.

Nykyään on helpompaa. Aika usein tarjoan poloiselle "potilaalle" leffaa katsottavaksi. Esimerkiksi "Amelie" nostaa ihmeesti fiilistä. Ja nyt kun puhun "potilaista", tarkoitan lähinnä ystäviä ja tuttavia maisine murheineen. En pidä "Noitaklinikkaa" jossa ottaisin vastaan potilaita maksua vastaan :-)

Shamaanimatka toteutuu kun siihen tulee sisäinen pakko. Kun esimerkiksi näkee että joku on totaalisesti eksyksissä ja matkalla aivan väärään suuntaan, niin tulee pakonomainen tarve huutaa että "älä nyt jumalauta tuhlaa elämääsi!"

Intuitio synnyttää tarpeen ja matka toteutuu melkein tavalla kuin tavalla, kun lähtee juoksemaan oman intuitionsa perässä. Onhan siihen omat tekniikkansa tietysti. Mutta minua lähinnä huvittaa nuo "rekonstruktioshamaanit" jotka rummuttavat itsensä henkihieveriin vain päästäkseen Aliseen tai Yliseen ilman mitään syytä, pelkkää uteliaisuuttaan. Henkimaailman turisteja sellaiset ovat.

Lue lisää

"Mutta minua lähinnä huvittaa nuo "rekonstruktioshamaanit" jotka rummuttavat itsensä henkihieveriin vain päästäkseen Aliseen tai Yliseen ilman mitään syytä, pelkkää uteliaisuuttaan. Henkimaailman turisteja sellaiset ovat. "

Tuntuu, että ihmiset ovat kadottaneet sen oman äänensä ja yrittävät etsiä sitä kuka milläkin tavalla, unohtaen että siellä se on --minän takana. Eikös tässä ole juuri samasta ilmiöstä kyse kun jotkut ihmiset kääntyvät heti selvänäkijän puoleen jokaisessa ongelmassa sen sijaan, että itse pysähtyisivät ajattelemaan? Odottavat saavansa valmiin vastauksen.

Niin, tuollaiset shamaanimatkat eivät kuitenkaan johda mihinkään. Täytyy ensin osata kääntää se minä pois päältä ja vain lähteä matkalle ilman sen suurempia odotuksia vaikka vastauksia lähteekin etsimään. Sama asia on juuri näiden "kirjallisten" uskontojen kanssa. Yritetään opetella kilpaa ulkoa oman uskonnon opinkappale(ita) ja toistaa sitä/niitä monotonisesti kuitenkaan näkemättä rivien väliin ja unohtaen minän sekoittavan vaikutuksen.

Castanedan kuvaama don Juan oli juuri siksi tavattoman viisas noita, koska hän kieltäytyi antamasta valmista vastausta ja suhtautui hyvin ylimielisesti Castanedan yrityksiin kirjoittaa kaikkea ylös. Don Juanhan (kuvannollisesti)kaatoi ensin toisen rähmälleen kuralammikkoon, että tämä näkisi ja pääsisi eroon turhasta "hössötyksestä".

Talvi kirjoitti:

"Mutta minua lähinnä huvittaa nuo "rekonstruktioshamaanit" jotka rummuttavat itsensä henkihieveriin vain päästäkseen Aliseen tai Yliseen ilman mitään syytä, pelkkää uteliaisuuttaan. Henkimaailman turisteja sellaiset ovat. "

Tuntuu, että ihmiset ovat kadottaneet sen oman äänensä ja yrittävät etsiä sitä kuka milläkin tavalla, unohtaen että siellä se on --minän takana. Eikös tässä ole juuri samasta ilmiöstä kyse kun jotkut ihmiset kääntyvät heti selvänäkijän puoleen jokaisessa ongelmassa sen sijaan, että itse pysähtyisivät ajattelemaan? Odottavat saavansa valmiin vastauksen.

Niin, tuollaiset shamaanimatkat eivät kuitenkaan johda mihinkään. Täytyy ensin osata kääntää se minä pois päältä ja vain lähteä matkalle ilman sen suurempia odotuksia vaikka vastauksia lähteekin etsimään. Sama asia on juuri näiden "kirjallisten" uskontojen kanssa. Yritetään opetella kilpaa ulkoa oman uskonnon opinkappale(ita) ja toistaa sitä/niitä monotonisesti kuitenkaan näkemättä rivien väliin ja unohtaen minän sekoittavan vaikutuksen.

Castanedan kuvaama don Juan oli juuri siksi tavattoman viisas noita, koska hän kieltäytyi antamasta valmista vastausta ja suhtautui hyvin ylimielisesti Castanedan yrityksiin kirjoittaa kaikkea ylös. Don Juanhan (kuvannollisesti)kaatoi ensin toisen rähmälleen kuralammikkoon, että tämä näkisi ja pääsisi eroon turhasta "hössötyksestä".

Lue lisää

Mielenkiitoista on se miten matkaltaan kirjaa ylös visioita ja ääniä ja viestejä. Kun antaa kynän sauhuta vaan, niin teksti saa aina jotenkin ihmeellisen raamatullisen muodon. Muuan pastori kirjasi kaukaiselta esiäidiltäni samantyyppistä "ilmoitusta" jo 1700-luvulla. Tosin hän oli syvästi uskovainen ja luuli vierailevansa säännöllisesti Helvetissä, mistä sitten syytti itseään.

Niin mielenkiintoista tuossa on se, että vasta kuulija tekee tulkinnan. Kaikki on siis sen "potilaan" hoksottimista kiinni. Kun shamaani ohittaa sen oman minänsä, toimii ainoastaan tiedon mediumina, niin tuo tieto on arvokkainta. Uskontotieteellisesti katsoen tuo tieto on siis siinä "numen" -vaiheessa. Sitä ei ole vielä sijoitettu osaksi uskomusperinnettä.

Topu kirjoitti:

Mielenkiitoista on se miten matkaltaan kirjaa ylös visioita ja ääniä ja viestejä. Kun antaa kynän sauhuta vaan, niin teksti saa aina jotenkin ihmeellisen raamatullisen muodon. Muuan pastori kirjasi kaukaiselta esiäidiltäni samantyyppistä "ilmoitusta" jo 1700-luvulla. Tosin hän oli syvästi uskovainen ja luuli vierailevansa säännöllisesti Helvetissä, mistä sitten syytti itseään.

Niin mielenkiintoista tuossa on se, että vasta kuulija tekee tulkinnan. Kaikki on siis sen "potilaan" hoksottimista kiinni. Kun shamaani ohittaa sen oman minänsä, toimii ainoastaan tiedon mediumina, niin tuo tieto on arvokkainta. Uskontotieteellisesti katsoen tuo tieto on siis siinä "numen" -vaiheessa. Sitä ei ole vielä sijoitettu osaksi uskomusperinnettä.

Lue lisää

Itsekin nimittäin luin tuon Esjotesille tarkoitetun matkakuvauksesi, ja nyt myöhemmin olen ajatellut, että mikähän rooli pikkutarkkaan havaitsemiseen on lucid-dreamingilla? Olen nimittäin huomannut, että lucidin opettelun jälkeen osaan katsoa tarkemmin ja jopa muistan yksityiskohdat todella tarkasti. tämä ei suinkaan rajoitu pelkkään uneksimiseen, vaan ihan normaalielämäänkin.

jostain syystä minä en kykyene kuulemaan ääniä matkoillani, unissa kylläkin. kaikki muut aistit toimivat hyvin paitsi kuulo. Taitaa olla harjoittelun puutetta. Enkä kyllä kykenisi mitään samaan aikaan kirjoittamaan.

Niin, olen myös huomannut, että joskus saattaa suustaan vahingossa päästää jonkun "sammakon" ja vasta kuulija ymmärtää mistä oli kyse. Tosin itse shamaanimatkoja en ole toisille tehnyt, enkä aio, koska shamaani en ole. Johtuneeko tuo siitä, että shamaanit ja noidat todellakin lähtevät sen "potilaan" mieleen matkalle?. Silloin joku itselle tuntuva täysin turha sana voikin olla todella tärkeä "potilaalle"? Samaanhan perustuu selvänäöt ja muut vastaavat, täytyy olla kyky virittäytyä ko. henkilön "taajuudelle". Itse asiassa taisitkin jo kirjoittaa tuosta samasta asiasta :O

Tuo juuri onkin minusta äärettömän kiehtovaa shamanismissa, noituudessa ja wiccassakin; niitä ei ole vielä ehditty pilata millään uskomusjärjestelmällä tai liian kapealla näkökannalla. Kun ei ole liian tiukkaa "tulkintatapaa", kaikki onnistuu paremmin.

Talvi kirjoitti:

Itsekin nimittäin luin tuon Esjotesille tarkoitetun matkakuvauksesi, ja nyt myöhemmin olen ajatellut, että mikähän rooli pikkutarkkaan havaitsemiseen on lucid-dreamingilla? Olen nimittäin huomannut, että lucidin opettelun jälkeen osaan katsoa tarkemmin ja jopa muistan yksityiskohdat todella tarkasti. tämä ei suinkaan rajoitu pelkkään uneksimiseen, vaan ihan normaalielämäänkin.

jostain syystä minä en kykyene kuulemaan ääniä matkoillani, unissa kylläkin. kaikki muut aistit toimivat hyvin paitsi kuulo. Taitaa olla harjoittelun puutetta. Enkä kyllä kykenisi mitään samaan aikaan kirjoittamaan.

Niin, olen myös huomannut, että joskus saattaa suustaan vahingossa päästää jonkun "sammakon" ja vasta kuulija ymmärtää mistä oli kyse. Tosin itse shamaanimatkoja en ole toisille tehnyt, enkä aio, koska shamaani en ole. Johtuneeko tuo siitä, että shamaanit ja noidat todellakin lähtevät sen "potilaan" mieleen matkalle?. Silloin joku itselle tuntuva täysin turha sana voikin olla todella tärkeä "potilaalle"? Samaanhan perustuu selvänäöt ja muut vastaavat, täytyy olla kyky virittäytyä ko. henkilön "taajuudelle". Itse asiassa taisitkin jo kirjoittaa tuosta samasta asiasta :O

Tuo juuri onkin minusta äärettömän kiehtovaa shamanismissa, noituudessa ja wiccassakin; niitä ei ole vielä ehditty pilata millään uskomusjärjestelmällä tai liian kapealla näkökannalla. Kun ei ole liian tiukkaa "tulkintatapaa", kaikki onnistuu paremmin.

Lue lisää

Mennään NLP:n puolelle. Ehkä sieltä löytyy vastaus ettet kuule matkoillasi mitään. Nimittäin tekstejäsi lukiessani huomaan ettet koskaan "ole kuulevinasi" tai "näe asioita" jollain tavalla, vaan "huomaat" ja "olet aistivinasi". Vaikuttaa siltä että olet lähes puhdas tunne-tyyppi (seli, seli...). Itse taas olen vahvasti auditiivinen ja äänimaailmalla on suuri merkitys.

Toisaalta äänimaailma viestittää muuta informaatiota. Se ei tämän todellisuuden tapaan kerro samoja asioita, joita silmät näkevät, vaan se kertoo muita asioita. Hieman samaan tapaan kuin katsoisi mykkäleffaa ja kuuntelisi radiota samanaikaisesti.

Näillä matkoilla törmään usein samoihin olentoihin, joista monet ovat painajaismaisen pelottavia. Ajan myötä suhde niihin on muuttunut. Se "liittolainen" on itse asiassa aika hyvä termi. Tuo tuttu Arvuuttaja, Jokeri - Minotauruksen ja Perkeleen sekasikiö.

Pikkutarkkaan havaitsemiseen on nähdäkseni syynä nimenomaan tuon matkan motiivi. Näkee ainoastaan sen, millä on "kerronnallista merkitystä". Jos siis matkustaa turistiviisumilla, ei näe mitään, koska ei ole oikeaa motiivia eikä intuitiota ja on kaiken lisäksi Arkitodellisuuden Aurinkolasit silmillä.

Topu kirjoitti:

Konservoinnilla tarkoitan tapaa, jolla rituaali suoritetaan. Oma lähtökohtani on se, että noituuskin seuraa aikaansa. Ei siis ole välttämätöntä käyttää samannäköistä rekvisiittaa kuin satoja vuosia sitten. Eli itse tuntisin oloni jotensakin hölmöksi, jos kaivaisin noitarummun esiin, laittaisin poronsarvet päähän, takin väärinpäin ja menisin örisemään takapihalle;-D

Aika iso osa tätä suomalaista shamaanibuumia, joka kyllä onneksi alkaa olla jo ohi, perustui siihen että kaivettiin jostain vuosisadan alun kansatieteilijöiden vanhoja valokuva-arkistoja, luettiin antropologisia tutkimuksia ja sonnustauduttiin sitten oikeaoppisesti prikulleen samanlaisiin vetimiin. Sitten öristiiin ja rummutettiin, rummutettiin ja rummutettiin. Ja ihmeteltiin kun ei saatu aikaan muuta kuin käheä ääni ja tenniskyynärpää :-D

Niin. Nyt täytyy ottaa huomioon että minä puhun useimmiten suomalaisesta noituudesta, shamanismista, joka ei ole uskonto eikä rituaaleillakaan ole uskonnollista merkitystä. Siis eri asia kuin wicca. Siis nähdäkseni wiccan suhteen ei voi puhua konservoinnista, koska rituaaleilla ja tarpeistolla on hieman eri käyttötarkoitus. Symbolisempi nähdäkseni (nyt menen kyllä tosi heikoille jäille) ja rituaaleissa tunteella ja tunnelmalla on osuutensa asiaan. Vai eikö kelttiläinen tikari tunnukin paremmalta kuin Hackmanin keittiöveitsi?

Shamaanimatkasta. Visioita tulee, outoja olentoja kohtaa ja tekstiä tulee solkenaan...

Niistä yllättyy aina itsekin. Kylmät väreet minulla meni vasta siinä vaiheessa kun luin sitten Esjotesin analyysin tekstistäni...

Minulla on omat tapani. Ne eivät ole rekonstruktioita vanhasta. Niitä ei siis ole konservoitu, koska ne ovat kehittyneet ajan mukana ja suvun sisällä.

Pääasia on ymmärtää noituuden tavoitteet. Jos tavoitteena on esimerkiksi terapia, yrittää auttaa toista jolla menee vähän huonommin elämässä niin sellaisessa ei ole välttämätöntä tehdä shamaanimatkaa.

Yleensä riittää että kuuntelee. Entisajan shamaanit sonnustautuivat erilaisiin vetimiin rituaaleissa, koska se oli osa "parannusnäytelmää". Potilaan oli siis itse oivallettava jotain sisimmässään.

Nykyään on helpompaa. Aika usein tarjoan poloiselle "potilaalle" leffaa katsottavaksi. Esimerkiksi "Amelie" nostaa ihmeesti fiilistä. Ja nyt kun puhun "potilaista", tarkoitan lähinnä ystäviä ja tuttavia maisine murheineen. En pidä "Noitaklinikkaa" jossa ottaisin vastaan potilaita maksua vastaan :-)

Shamaanimatka toteutuu kun siihen tulee sisäinen pakko. Kun esimerkiksi näkee että joku on totaalisesti eksyksissä ja matkalla aivan väärään suuntaan, niin tulee pakonomainen tarve huutaa että "älä nyt jumalauta tuhlaa elämääsi!"

Intuitio synnyttää tarpeen ja matka toteutuu melkein tavalla kuin tavalla, kun lähtee juoksemaan oman intuitionsa perässä. Onhan siihen omat tekniikkansa tietysti. Mutta minua lähinnä huvittaa nuo "rekonstruktioshamaanit" jotka rummuttavat itsensä henkihieveriin vain päästäkseen Aliseen tai Yliseen ilman mitään syytä, pelkkää uteliaisuuttaan. Henkimaailman turisteja sellaiset ovat.

Lue lisää

Aivan, shamaanilla ja wiccalla on iso ero.
Ja noituus on taas omansa, tavallaan, pääpiirrehän on luonnon kunnioittaminen, kuitenkin. Ja luonnon kiertokulku jne.. ;-)

Enpä tiedä kelttiläisestä tikarista, kun en oo sellasta nähny... ;-) Mutta valkovartinen Hackmanin keittiöveitsi saattaa olla ihan ookoo...
Olen kaiken laisia "tikareita" nähnytkin, kuten esim suo-tammesta tehtyjä, muutaman kirjeen avaajan jne, siis ihan mikä vain tuntuu kädessä hyvälle, sanotaan joka puolella, kirjoissa jne..
Myös itsetehty käy hyvin. Ainoo, et en osaa takoa, eli kallistun hiljalleen kirjeen avaajaan, minäkin... ;-) Siinä kuulemma on pituus se, joka ratkaisee. Yleensähän koolla ei ole väliä. ;-)
Taikasauvan sain ystävättäreltä lahjaksi, siinä on kristalli ja malakiitteja päässä. Se on hieno!! Ja toimii ihan yhtä hyvin tikarina kehän luomisessa. :-)

Sepä se tuossa sinun noituudessas onkin niin kiehtovaa, kun se on kulkenut suvussa niin kauan.
Ja siinä olet ihan oikeassa, tavat kehittyvät koko ajan.

Onhan se myönnettävä, että shamaanirumpu, varsinkin se soikea lapin rumpu on kaunis, ja siinä oleva symboliikka myös. Onhan näillä täällä tää Bodhrán, joka on ihan yhtä tumman sävyinen, kuin shamaanirumpukin, mutta pyöreä.
Eikös se ollutkin niin, että lapissa on rumpua käytetty myös ennustamiseen? Siis että rummulle on laitettu pyhiä luita, jotka on pyhitetty ennustamiseen, ja sitten rummutettu ja luut liikkuneet symboleiden päälle.. Tai sitten ihan vain heitetty luut rummulle, ja siitä sitten luettu, mitä tuleman pitää?

Ei ne toiset tajua, ettei taikuus tai magia ole vaatteista tai välineistä kiinni... ;-)
Ja historian tutkijat tajuaa vielä vähemmän.. ;-)

Blessed be

Topu kirjoitti:

Mennään NLP:n puolelle. Ehkä sieltä löytyy vastaus ettet kuule matkoillasi mitään. Nimittäin tekstejäsi lukiessani huomaan ettet koskaan "ole kuulevinasi" tai "näe asioita" jollain tavalla, vaan "huomaat" ja "olet aistivinasi". Vaikuttaa siltä että olet lähes puhdas tunne-tyyppi (seli, seli...). Itse taas olen vahvasti auditiivinen ja äänimaailmalla on suuri merkitys.

Toisaalta äänimaailma viestittää muuta informaatiota. Se ei tämän todellisuuden tapaan kerro samoja asioita, joita silmät näkevät, vaan se kertoo muita asioita. Hieman samaan tapaan kuin katsoisi mykkäleffaa ja kuuntelisi radiota samanaikaisesti.

Näillä matkoilla törmään usein samoihin olentoihin, joista monet ovat painajaismaisen pelottavia. Ajan myötä suhde niihin on muuttunut. Se "liittolainen" on itse asiassa aika hyvä termi. Tuo tuttu Arvuuttaja, Jokeri - Minotauruksen ja Perkeleen sekasikiö.

Pikkutarkkaan havaitsemiseen on nähdäkseni syynä nimenomaan tuon matkan motiivi. Näkee ainoastaan sen, millä on "kerronnallista merkitystä". Jos siis matkustaa turistiviisumilla, ei näe mitään, koska ei ole oikeaa motiivia eikä intuitiota ja on kaiken lisäksi Arkitodellisuuden Aurinkolasit silmillä.

Lue lisää

Jeps, tunne tunne. Nimenomaan tunnen ja näen (ja teen) kaiken olipa sitten kyse vieraan ihmisen energiasta tai omastani. No, on se viesti aina tullut tuolla toisissa maailmoissa näinkin perille. Toisaalta minussa asuu myös pieni vastarannan kiiski ja joskus liikaakin kärjistän asioita mikä varmasti näkyy teksteissäni, koska en ole syntynyt kynä kädessä ;). Tuo vain on tapani saada omat aivoni ajattelemaan eri tavalla. (joskus olen leikkinyt ajatuksella, että kun joskus shamaanit käyvät etsimässä ihmisen kadonneen sielun, minun täytyy käydä etsimässä kuuloni. Jonkun verran tuossa olen edistynytkin, koska viimeksi kuulin jo kovia ääniä).

Mutta mihin tämä maailma menisi, jos ei olisi kehittymisen paikkoja. Juu, tuo arkitodellisuuden aurinkolasit on todella tärkeä pointti. Sitä on edes ihan turha yrittää selittää, että matkoilla ei sitten vältäämättä päde fyysiset lainalaisuudet.

Hauskaa päivänjatkoa, arkitodellisuus kutsuu taas kerran ;)

Wiccaksi isona kirjoitti:

Aivan, shamaanilla ja wiccalla on iso ero.
Ja noituus on taas omansa, tavallaan, pääpiirrehän on luonnon kunnioittaminen, kuitenkin. Ja luonnon kiertokulku jne.. ;-)

Enpä tiedä kelttiläisestä tikarista, kun en oo sellasta nähny... ;-) Mutta valkovartinen Hackmanin keittiöveitsi saattaa olla ihan ookoo...
Olen kaiken laisia "tikareita" nähnytkin, kuten esim suo-tammesta tehtyjä, muutaman kirjeen avaajan jne, siis ihan mikä vain tuntuu kädessä hyvälle, sanotaan joka puolella, kirjoissa jne..
Myös itsetehty käy hyvin. Ainoo, et en osaa takoa, eli kallistun hiljalleen kirjeen avaajaan, minäkin... ;-) Siinä kuulemma on pituus se, joka ratkaisee. Yleensähän koolla ei ole väliä. ;-)
Taikasauvan sain ystävättäreltä lahjaksi, siinä on kristalli ja malakiitteja päässä. Se on hieno!! Ja toimii ihan yhtä hyvin tikarina kehän luomisessa. :-)

Sepä se tuossa sinun noituudessas onkin niin kiehtovaa, kun se on kulkenut suvussa niin kauan.
Ja siinä olet ihan oikeassa, tavat kehittyvät koko ajan.

Onhan se myönnettävä, että shamaanirumpu, varsinkin se soikea lapin rumpu on kaunis, ja siinä oleva symboliikka myös. Onhan näillä täällä tää Bodhrán, joka on ihan yhtä tumman sävyinen, kuin shamaanirumpukin, mutta pyöreä.
Eikös se ollutkin niin, että lapissa on rumpua käytetty myös ennustamiseen? Siis että rummulle on laitettu pyhiä luita, jotka on pyhitetty ennustamiseen, ja sitten rummutettu ja luut liikkuneet symboleiden päälle.. Tai sitten ihan vain heitetty luut rummulle, ja siitä sitten luettu, mitä tuleman pitää?

Ei ne toiset tajua, ettei taikuus tai magia ole vaatteista tai välineistä kiinni... ;-)
Ja historian tutkijat tajuaa vielä vähemmän.. ;-)

Blessed be

Lue lisää

Luonnosta tullaan ja luontoon mennään, sen osia ollaan. Mutta että se olisi shamanismissa jotenkin pääpiirre... Sitä en välttämättä ihan allekirjoita.

Tosin tuo kunnioitus seuraa automaattisesti siitä, kun melkein kuulee puitten kirkuvan metsätraktoreitten käydessä niiden kimppuun. Ja kivien kanssa asiat ovat vielä pahemmin: puut sentään kasvavat ja kiertokulku jatkuu, mutta miten uudistuvat katukiviksi louhitut kalliot? Onkohan kaikki tuo ihan välttämätöntä?

Aika mielenkiintoista miten luontouskontojenkin ongelmakentässä päät kääntyvät poliitikkojen suuntaan, kaupungistumisen vähentämiseen, fiksuun aluepolitiikkaan, etätyöhön, kulttuurin tukemiseen... Ehdotankin että seuraavaksi kauppa- ja teollisuusministeriksi valitaan joku wicca ;-D

Onkohan näillä linjoilla ketään SDP:läistä tai Keskustalaista noitaa? Jäätteenmäkeähän tosin verrattiin pääsiäisnoitaan, mutta wiccaksi en häntä hevin usko. Kokoomuslaisista on turha edes kuvitella. Olisi liian paksua fantasiaa jopa minulle ;-D Vihreillä taas on matkaa tuohon postiin. Huonosti ovat asiat Äiti Maan osalta.

Hyviä oikeita tikareita saa kuulemma Kreikasta. Itselläni on taas sellainen luupäinen, pitkäteräinen lapinleuku, josta kaverit sanovat että sillä on hyvä niitata demoni seinälle siksi aikaa kun hakee järeämpiä aseita... Toimii taikasauvana yhtälailla: kun uskovaiset tulevat ovelleni hartauskirjoineen ja minä otan tuon taikasauvan käteeni ja huudan kovaan ääneen loitsuni "Voi-perkeles-kadotkaa-mokomat-jästit!" niin uskovaiset katoavat jäljettömiin. Toimii takuuvarmasti ;-)

Lapinrumpu on kaunis. En ole kovin syvällisesti perehtynyt tuohon lapin noituuteen. Käsitykseni on kuitenkin se, ettei rummulla suoranaisesti ennustettu vaan siltä pikemminkin kysyttiin tietä, mistä päin tieto löytyisi. Meillä (suvussa) tuo noituus onkin lähempänä tietäjyyttä kuin alkuperäistä shamanismia. Ei olla pahemmin rumpuja päristelty muuten kuin musaa tehdessä. Siksi puhun mieluummin noituudesta kuin shamanismista, vaikka tässä kristityssä yhteiskunnassa siinä onkin todella suuri väärinymmärryksen vaara.

tulikivi kirjoitti:

"Eli itse tuntisin oloni jotensakin hölmöksi, jos kaivaisin noitarummun esiin, laittaisin poronsarvet päähän, takin väärinpäin ja menisin örisemään takapihalle;-D"

Luulen, että tuo rekvisiitta (oli se sitten sarvet päässä, takki väärinpäin tai vaikka hampaiden mustaus ja hiusten takutus) on tarpeellinen joillekkin luomaan "tiettyä tunnelmaa" ja tukemaan itseluottamusta. Tiedä, vaikka siitä olisi joillekkin todellista hyötyä...mutta omasta sisäisestä voimasta se lähtee, eikä niinkään fyysisestä olemuksesta.

Luin kyllä viestisi Esjotesille. Varsin mielenkiintoista sanoisin. Itse asiassa tunsin jotain kummallista ja veri virtasi kiihkeämmin.

Voi 80-luku... urheiluautot ja Miami Vice *virnistys* onneksi se on ohi.

Lue lisää

Nim. Talvi tuossa hienosti totesikin tuosta minän hävittämisestä noituudessa. Tuollainen rekvisiittaan sonnustautuminen, "naamioituminen", on osa persoonallisen minän hävittämistä. Sillä saa todellakin paljon aikaan - ainakin aluksi.

Kun naamioituu, voi huoletta unohtaa oman prsoonallisuutensa, historiansa ja estonsa. Se toimii, jos on huono itsetunto. Tietyllä tavalla sonnustautumalla voit keskittyä täysillä olemaan noita.

Siinä on myös vaaransa. Ylilyöntejä saattaa tapahtua. Varsinkin jos itsetunto on vielä heikko. Kuten monilla nuorilla.

Olet varmaan lukenut "Kärpästen herran". Siinä tapahtuu kärjistetysti tuollainen ylilyönti. Tähän samaan ilmiöön perustuu myös armeija: univormussa menetät persoonallisuutesi. Tappamista et tee sinä ITSE vaan sotilaan univormuun sonnustautunut kroppasi. Minä on siis hävitetty.

Tilanne jossa minä hävitetään tietyllä rekvisiitalla, lisätään siihen huono itsetunto, aseet ja huumeet niin katastrofi on valmis. Oli kyse sitten Vietnamin sodasta tai Saatananpalvonnasta. Tämä on se syy miksi vastustan kaikenlaisia univormuja.

Topu kirjoitti:

Luonnosta tullaan ja luontoon mennään, sen osia ollaan. Mutta että se olisi shamanismissa jotenkin pääpiirre... Sitä en välttämättä ihan allekirjoita.

Tosin tuo kunnioitus seuraa automaattisesti siitä, kun melkein kuulee puitten kirkuvan metsätraktoreitten käydessä niiden kimppuun. Ja kivien kanssa asiat ovat vielä pahemmin: puut sentään kasvavat ja kiertokulku jatkuu, mutta miten uudistuvat katukiviksi louhitut kalliot? Onkohan kaikki tuo ihan välttämätöntä?

Aika mielenkiintoista miten luontouskontojenkin ongelmakentässä päät kääntyvät poliitikkojen suuntaan, kaupungistumisen vähentämiseen, fiksuun aluepolitiikkaan, etätyöhön, kulttuurin tukemiseen... Ehdotankin että seuraavaksi kauppa- ja teollisuusministeriksi valitaan joku wicca ;-D

Onkohan näillä linjoilla ketään SDP:läistä tai Keskustalaista noitaa? Jäätteenmäkeähän tosin verrattiin pääsiäisnoitaan, mutta wiccaksi en häntä hevin usko. Kokoomuslaisista on turha edes kuvitella. Olisi liian paksua fantasiaa jopa minulle ;-D Vihreillä taas on matkaa tuohon postiin. Huonosti ovat asiat Äiti Maan osalta.

Hyviä oikeita tikareita saa kuulemma Kreikasta. Itselläni on taas sellainen luupäinen, pitkäteräinen lapinleuku, josta kaverit sanovat että sillä on hyvä niitata demoni seinälle siksi aikaa kun hakee järeämpiä aseita... Toimii taikasauvana yhtälailla: kun uskovaiset tulevat ovelleni hartauskirjoineen ja minä otan tuon taikasauvan käteeni ja huudan kovaan ääneen loitsuni "Voi-perkeles-kadotkaa-mokomat-jästit!" niin uskovaiset katoavat jäljettömiin. Toimii takuuvarmasti ;-)

Lapinrumpu on kaunis. En ole kovin syvällisesti perehtynyt tuohon lapin noituuteen. Käsitykseni on kuitenkin se, ettei rummulla suoranaisesti ennustettu vaan siltä pikemminkin kysyttiin tietä, mistä päin tieto löytyisi. Meillä (suvussa) tuo noituus onkin lähempänä tietäjyyttä kuin alkuperäistä shamanismia. Ei olla pahemmin rumpuja päristelty muuten kuin musaa tehdessä. Siksi puhun mieluummin noituudesta kuin shamanismista, vaikka tässä kristityssä yhteiskunnassa siinä onkin todella suuri väärinymmärryksen vaara.

Lue lisää

Voi sentään, kun sain suoraan silmieni eteen kuvan kun Topu ottaa taikasauvan käteen ja sanoo: "Voi perkeles-kadotkaa-mokomat-jästit" ja samalla katsoo tiukasti silmiin ilmeenkään värähtämättä. HIH. Uskon, että toimii. Itselläni on ovessa pentagrammi ja sen jälkeen ei ole ovikelloa käynyt soittamssa yksikään käännyttäjä, edes postilaatikkoon eivät enää jätä lappusiaan.

Susta tulisi meille hyvä ylipappi, voitaisiin lähettää kaikki liian innokkaat käännyttäjät sinne... Mutta ei kai kukaan nyt niin paljoa kärsimystä ansaitse *WIRN*

Topu kirjoitti:

Luonnosta tullaan ja luontoon mennään, sen osia ollaan. Mutta että se olisi shamanismissa jotenkin pääpiirre... Sitä en välttämättä ihan allekirjoita.

Tosin tuo kunnioitus seuraa automaattisesti siitä, kun melkein kuulee puitten kirkuvan metsätraktoreitten käydessä niiden kimppuun. Ja kivien kanssa asiat ovat vielä pahemmin: puut sentään kasvavat ja kiertokulku jatkuu, mutta miten uudistuvat katukiviksi louhitut kalliot? Onkohan kaikki tuo ihan välttämätöntä?

Aika mielenkiintoista miten luontouskontojenkin ongelmakentässä päät kääntyvät poliitikkojen suuntaan, kaupungistumisen vähentämiseen, fiksuun aluepolitiikkaan, etätyöhön, kulttuurin tukemiseen... Ehdotankin että seuraavaksi kauppa- ja teollisuusministeriksi valitaan joku wicca ;-D

Onkohan näillä linjoilla ketään SDP:läistä tai Keskustalaista noitaa? Jäätteenmäkeähän tosin verrattiin pääsiäisnoitaan, mutta wiccaksi en häntä hevin usko. Kokoomuslaisista on turha edes kuvitella. Olisi liian paksua fantasiaa jopa minulle ;-D Vihreillä taas on matkaa tuohon postiin. Huonosti ovat asiat Äiti Maan osalta.

Hyviä oikeita tikareita saa kuulemma Kreikasta. Itselläni on taas sellainen luupäinen, pitkäteräinen lapinleuku, josta kaverit sanovat että sillä on hyvä niitata demoni seinälle siksi aikaa kun hakee järeämpiä aseita... Toimii taikasauvana yhtälailla: kun uskovaiset tulevat ovelleni hartauskirjoineen ja minä otan tuon taikasauvan käteeni ja huudan kovaan ääneen loitsuni "Voi-perkeles-kadotkaa-mokomat-jästit!" niin uskovaiset katoavat jäljettömiin. Toimii takuuvarmasti ;-)

Lapinrumpu on kaunis. En ole kovin syvällisesti perehtynyt tuohon lapin noituuteen. Käsitykseni on kuitenkin se, ettei rummulla suoranaisesti ennustettu vaan siltä pikemminkin kysyttiin tietä, mistä päin tieto löytyisi. Meillä (suvussa) tuo noituus onkin lähempänä tietäjyyttä kuin alkuperäistä shamanismia. Ei olla pahemmin rumpuja päristelty muuten kuin musaa tehdessä. Siksi puhun mieluummin noituudesta kuin shamanismista, vaikka tässä kristityssä yhteiskunnassa siinä onkin todella suuri väärinymmärryksen vaara.

Lue lisää

voinut vastat pitkään aikaan, työasiat painaneet päälle... :-)

Joo, politiikka, kukahan uskaltais laittaa vaalimainokseensa, että on wicca tai noita tai muu? Toistaiseksi minä en ainakaan.. :-)
Mut mä oon niin alussa tällä polulla, et paljon on vielä opittavaa, hyvin paljon... :-)
Ja ilolla opiskelen, koska saan siten, toivottavasti, elämäni johonkin järjestykseen, nyt elämäni on kuin Jokisen eväät, hajallaan...

Sinä et siis juhli sabatteja, etkä esbatteja, eikö niin, Topu? Kunnioitat luontoa omalla hiljaisella tavallasi.. Siinä on paljonkin järkeä, ja jos vain olisi mahdollisuus, niin mulla olis pihalla yrttitarha ja muita kasveja kasvamassa. Ja ennenkaikkea basilika, timjami, rosmariini, tilli, persilja ja ruohosipuli..
Ja jos olis iso piha, niin myös kasvattaisin sipulit itse. Hehe, voikukka kasvaa siellä jo.:-)
Ja päivänkakkara ja ruoho. Ja molemmilla pihoilla.

Hehhehheee, pystyn hyvin kuvittelemaan, kuinka hihhuleita viedään, kovaa ja kauas, kun näytät leukua... ;-D

Joo, ehkä se olis hyvä, sellanenkin, joka olis tammesta tehty, jos olis kunnon vuolupuukko, niin vois itsekseen vuolla itselleen tikarin...
Tai sitten ihan suotammesta. Tiedäthän Topu, mikä se on? Samoin kuin suovoi... ;-)

Blessed be

Wiccaksi isona kirjoitti:

voinut vastat pitkään aikaan, työasiat painaneet päälle... :-)

Joo, politiikka, kukahan uskaltais laittaa vaalimainokseensa, että on wicca tai noita tai muu? Toistaiseksi minä en ainakaan.. :-)
Mut mä oon niin alussa tällä polulla, et paljon on vielä opittavaa, hyvin paljon... :-)
Ja ilolla opiskelen, koska saan siten, toivottavasti, elämäni johonkin järjestykseen, nyt elämäni on kuin Jokisen eväät, hajallaan...

Sinä et siis juhli sabatteja, etkä esbatteja, eikö niin, Topu? Kunnioitat luontoa omalla hiljaisella tavallasi.. Siinä on paljonkin järkeä, ja jos vain olisi mahdollisuus, niin mulla olis pihalla yrttitarha ja muita kasveja kasvamassa. Ja ennenkaikkea basilika, timjami, rosmariini, tilli, persilja ja ruohosipuli..
Ja jos olis iso piha, niin myös kasvattaisin sipulit itse. Hehe, voikukka kasvaa siellä jo.:-)
Ja päivänkakkara ja ruoho. Ja molemmilla pihoilla.

Hehhehheee, pystyn hyvin kuvittelemaan, kuinka hihhuleita viedään, kovaa ja kauas, kun näytät leukua... ;-D

Joo, ehkä se olis hyvä, sellanenkin, joka olis tammesta tehty, jos olis kunnon vuolupuukko, niin vois itsekseen vuolla itselleen tikarin...
Tai sitten ihan suotammesta. Tiedäthän Topu, mikä se on? Samoin kuin suovoi... ;-)

Blessed be

Lue lisää

Olen itse asiassa aika varma että wiccoja löytyy jo eduskunnasta. Eivät välttämättä höösää coveneissa, mutta varmaankin yksinään. Epäilen paria tyyppiä...

Ei, ei, ei! En tarkoita Tony Halmetta vaikka leijailee vieläkin astraalimatkallaan...

Minun on vaikea kuvitella, miten wiccan avulla kootaan pirstaloitunut elämä. Itse kun olen sitä tyyppiä, joka korjaa asian kerrallaan. Alusta loppuun ja sitten eteenpäin. Lopulta kaikki on taas kasassa. Toisaalta kaiken lähtökohta on MUUTOS. Olen huomannut, että pieni muutos elämässä saa lopulta aikaan ketjureaktion, jonka ansiosta kaikki asettuu kohdalleen.

Yksi kiehtova katse pubissa pelasti minut varmalta kuolemalta. Niin se käy, sanoi Vonnegut.

Minulla on vain hämärä aavistus, mitä ovat sabatit ja esbatit. Mutta yrttitarha minulla on, vaikkakaan tämä vuosi ei ole mikään paras yrttivuosi.

Kunnioitan luontoa kyllä, mutta en mitenkään uskonnollisesti. Kunnioitan myös vanhempiani, mutta en palvo heitä. Itse asiassa kun olen tullut aikuisikään olen alkanut huolehtia vanhemmistani. Samanlainen suhde minulla on luontoon. Ei kukaan kestä nähdä vanhempiensa avuttomina kärsivän...

En halua pilkata enempää hihhuleita. Keskinäinen kunnioitus kun olisi vallalla puolin ja toisin niin tämä maailma olisi aika paljon parempi paikka elää. Tosin en myöskään muista yhtään tapausta että noidat olisivat panneet pastorin palamaan... Ei muuten varmaan edes savuaisi, koska papissahan ei olisi mitään epäpuhtauksia ;-)

Topu kirjoitti:

Luonnosta tullaan ja luontoon mennään, sen osia ollaan. Mutta että se olisi shamanismissa jotenkin pääpiirre... Sitä en välttämättä ihan allekirjoita.

Tosin tuo kunnioitus seuraa automaattisesti siitä, kun melkein kuulee puitten kirkuvan metsätraktoreitten käydessä niiden kimppuun. Ja kivien kanssa asiat ovat vielä pahemmin: puut sentään kasvavat ja kiertokulku jatkuu, mutta miten uudistuvat katukiviksi louhitut kalliot? Onkohan kaikki tuo ihan välttämätöntä?

Aika mielenkiintoista miten luontouskontojenkin ongelmakentässä päät kääntyvät poliitikkojen suuntaan, kaupungistumisen vähentämiseen, fiksuun aluepolitiikkaan, etätyöhön, kulttuurin tukemiseen... Ehdotankin että seuraavaksi kauppa- ja teollisuusministeriksi valitaan joku wicca ;-D

Onkohan näillä linjoilla ketään SDP:läistä tai Keskustalaista noitaa? Jäätteenmäkeähän tosin verrattiin pääsiäisnoitaan, mutta wiccaksi en häntä hevin usko. Kokoomuslaisista on turha edes kuvitella. Olisi liian paksua fantasiaa jopa minulle ;-D Vihreillä taas on matkaa tuohon postiin. Huonosti ovat asiat Äiti Maan osalta.

Hyviä oikeita tikareita saa kuulemma Kreikasta. Itselläni on taas sellainen luupäinen, pitkäteräinen lapinleuku, josta kaverit sanovat että sillä on hyvä niitata demoni seinälle siksi aikaa kun hakee järeämpiä aseita... Toimii taikasauvana yhtälailla: kun uskovaiset tulevat ovelleni hartauskirjoineen ja minä otan tuon taikasauvan käteeni ja huudan kovaan ääneen loitsuni "Voi-perkeles-kadotkaa-mokomat-jästit!" niin uskovaiset katoavat jäljettömiin. Toimii takuuvarmasti ;-)

Lapinrumpu on kaunis. En ole kovin syvällisesti perehtynyt tuohon lapin noituuteen. Käsitykseni on kuitenkin se, ettei rummulla suoranaisesti ennustettu vaan siltä pikemminkin kysyttiin tietä, mistä päin tieto löytyisi. Meillä (suvussa) tuo noituus onkin lähempänä tietäjyyttä kuin alkuperäistä shamanismia. Ei olla pahemmin rumpuja päristelty muuten kuin musaa tehdessä. Siksi puhun mieluummin noituudesta kuin shamanismista, vaikka tässä kristityssä yhteiskunnassa siinä onkin todella suuri väärinymmärryksen vaara.

Lue lisää

Niin... olen pahoillani jos järkytän elämäsi peruspilareita, mutta minä olen wicca ja kokoomuslaisesta perheestä. En ole hirvittävän kiinnostunut politiikasta, ainakaan en halua siihen osallistua, mutta seuraan kyllä. Kasvatus sen on kai saanut aikaan, mutta pakko kyllä aina äänestää kokoomuslaista. Isälläni on voimakkaita mielipiteitä ja hän on saanut ne taottua minunkin päähäni. Aivopesua, myönnän, mutta pystyn täysin hyvin sekoittamaan wiccalaisen maailmankatsomukseni ja kokoomuksen kannattamisen.
Muuten ehkä äänestäisin vihreitä, mutta nehän kannattaa saastuttavaa energiantuotantoa ja osa jopa huumeita. Ottaisivat aivot käteensä.

Mutta se politiikasta. Piti vain saada mainita, että kyllä maailmaan mahtuu monia uskomattomalta tuntuvia asioita, kuten taikavoimia, raidallisia hammastahnoja (miten ne tekee sen??) ja kokoomuslaisia wiccoja! :)

utu kirjoitti:

Niin... olen pahoillani jos järkytän elämäsi peruspilareita, mutta minä olen wicca ja kokoomuslaisesta perheestä. En ole hirvittävän kiinnostunut politiikasta, ainakaan en halua siihen osallistua, mutta seuraan kyllä. Kasvatus sen on kai saanut aikaan, mutta pakko kyllä aina äänestää kokoomuslaista. Isälläni on voimakkaita mielipiteitä ja hän on saanut ne taottua minunkin päähäni. Aivopesua, myönnän, mutta pystyn täysin hyvin sekoittamaan wiccalaisen maailmankatsomukseni ja kokoomuksen kannattamisen.
Muuten ehkä äänestäisin vihreitä, mutta nehän kannattaa saastuttavaa energiantuotantoa ja osa jopa huumeita. Ottaisivat aivot käteensä.

Mutta se politiikasta. Piti vain saada mainita, että kyllä maailmaan mahtuu monia uskomattomalta tuntuvia asioita, kuten taikavoimia, raidallisia hammastahnoja (miten ne tekee sen??) ja kokoomuslaisia wiccoja! :)

Lue lisää

Ymmärtänet yskän. Provosointi kannattaa aina. Eli toivoaan ei kannata heittää. Ja tuloksena meillä on nyt sopiva ehdokas ja vielä näistä pääpuolueista ;-D

utu kirjoitti:

Niin... olen pahoillani jos järkytän elämäsi peruspilareita, mutta minä olen wicca ja kokoomuslaisesta perheestä. En ole hirvittävän kiinnostunut politiikasta, ainakaan en halua siihen osallistua, mutta seuraan kyllä. Kasvatus sen on kai saanut aikaan, mutta pakko kyllä aina äänestää kokoomuslaista. Isälläni on voimakkaita mielipiteitä ja hän on saanut ne taottua minunkin päähäni. Aivopesua, myönnän, mutta pystyn täysin hyvin sekoittamaan wiccalaisen maailmankatsomukseni ja kokoomuksen kannattamisen.
Muuten ehkä äänestäisin vihreitä, mutta nehän kannattaa saastuttavaa energiantuotantoa ja osa jopa huumeita. Ottaisivat aivot käteensä.

Mutta se politiikasta. Piti vain saada mainita, että kyllä maailmaan mahtuu monia uskomattomalta tuntuvia asioita, kuten taikavoimia, raidallisia hammastahnoja (miten ne tekee sen??) ja kokoomuslaisia wiccoja! :)

Lue lisää

>

- Hammastahnaputken sisällä on kaksi tai kolme pikkunoitaa jotka pursuttavat erivärisiä tahnoja aina kun näkevät että nyt se kuluttaja on taas asialla! :-D

- (Huono pila, vai?) Okey vaihda se sana "pikkunoitaa" sanaan "sisäistä putkea"...

Puhdas suu, puhtaat hampaat! :o)

Topu kirjoitti:

Nim. Talvi tuossa hienosti totesikin tuosta minän hävittämisestä noituudessa. Tuollainen rekvisiittaan sonnustautuminen, "naamioituminen", on osa persoonallisen minän hävittämistä. Sillä saa todellakin paljon aikaan - ainakin aluksi.

Kun naamioituu, voi huoletta unohtaa oman prsoonallisuutensa, historiansa ja estonsa. Se toimii, jos on huono itsetunto. Tietyllä tavalla sonnustautumalla voit keskittyä täysillä olemaan noita.

Siinä on myös vaaransa. Ylilyöntejä saattaa tapahtua. Varsinkin jos itsetunto on vielä heikko. Kuten monilla nuorilla.

Olet varmaan lukenut "Kärpästen herran". Siinä tapahtuu kärjistetysti tuollainen ylilyönti. Tähän samaan ilmiöön perustuu myös armeija: univormussa menetät persoonallisuutesi. Tappamista et tee sinä ITSE vaan sotilaan univormuun sonnustautunut kroppasi. Minä on siis hävitetty.

Tilanne jossa minä hävitetään tietyllä rekvisiitalla, lisätään siihen huono itsetunto, aseet ja huumeet niin katastrofi on valmis. Oli kyse sitten Vietnamin sodasta tai Saatananpalvonnasta. Tämä on se syy miksi vastustan kaikenlaisia univormuja.

Lue lisää

Ei ihan rimmaa...

Anyway. Tulikin mieleeni että lienen onnistunut jossain määrin hävittämään persoonani tuolla maailmalla käyskennellessä näkymättömiin, kun kerran ihmiset tuppaavat kaupoissa tallaamaan päälle aivan kuin minua ei olisi olemassakaan.

Olen mielelläni huomaamaton, mutta joskus hra lohikärmes nimeltä Ylpeys, minun "kuoleman"syntini nostaa päätään ja alkaa todella jurppia että eikö minulla ole sen vertaa raameja ihmisten keskuudessa että tajuavat, tollot, edes vähän väistää: en minä ole niin kiltti ja nössö kuin miltä päälle vaikutan... Otan ja repäisen pelihousuni vaikkapa joku päivä jos ei, perhana, ala loppua se kynnysmattona olo.

Liekö tässä sitten parempi kehittää navanseudun tahto-keskusta jottei tarvitse ojaan pomppia heti kun tiellä tulee joku vastaan - ettei alle jää - vai onko parempi sittenkin vain nauraa sisäiselle uholleen? Siis laitanko taas kerran mustaa päälle että mummotkin väistää, vai pukeutuako pelleksi...

Mitähän rooliasua ei olisi vielä kokeillut.

Teille miehille on tarjolla enemmän vaihtoehtoja, kun voitte halutessanne pukeutua vaikka naiseksi; mutta jos nainen pukeutuu miesmäisesti niin eihän siinä ole mitään kiksiä.

Jos taas pukeudun yltiönaisellisesti, tunnen itseni ääliöksi, tai että olenkin mies joka vain esittää naista. Tämä kupolipuolen vamma tietysti (eli ylikorostunut animus) voisi olla oikein hyödynnettynä oivaa shamaaniainesta, sillä käsittääkseni kunnon shamppikset ovat KOKONAISIA, elikkäs eivät kaihda nähdä sielussaan keholleen vastakkaisia ominaisuuksia!

Kovasti vain ei ole vielä oikein vedetty ylisiin eikä alisiin, eikä viitsisi väkisin tuppautua...

:)

> On miittejä, joissa ei käy ketään, ja on miittejä, joissa käy vain osa, ja sitten on erikseen vielä ne solitaariwiccat, jotka eivät uskalla tulla miitteihin.

Täällä Suomessa on haluttu yhdistää wiccakenttää järjestämällä kaikille itsensä wiccaksi määritteleville avoin viikonlopputapahtuma. Se järjestettiin ensimmäisen kerran viime kevättalvella ja näillä näkymin uusi järjestetään ensi vuonnakin, sillä palaute oli pelkästään positiivista. Toisiaan sähköpostitse kyräilleet ihmiset kohtasivat ja tulivat hyvinkin juttuun. Asiaa puhuttiin ja kaikilla oli hauskaa. Paikalle uskaltautuivat hieman ujommatkin wiccat, siellä oli tradduja ja eklejä, diaanisia, jne.. Muutama jäseniä hakeva coven esittäytyi ja yhteyksiä uusiin wiccatuttavuuksiin solmittiin. Tästä osoitteesta löytyvät viime tapahtuman sivut (uudet ilmestyvät oletettavasti syksyn aikana): http://www.wicca.fi/wiccasapatti/

Joku varmasti ilmoittaa tapahtumasta täälläkin lähempänä ajankohtaa...

Topu kirjoitti:

Olen itse asiassa aika varma että wiccoja löytyy jo eduskunnasta. Eivät välttämättä höösää coveneissa, mutta varmaankin yksinään. Epäilen paria tyyppiä...

Ei, ei, ei! En tarkoita Tony Halmetta vaikka leijailee vieläkin astraalimatkallaan...

Minun on vaikea kuvitella, miten wiccan avulla kootaan pirstaloitunut elämä. Itse kun olen sitä tyyppiä, joka korjaa asian kerrallaan. Alusta loppuun ja sitten eteenpäin. Lopulta kaikki on taas kasassa. Toisaalta kaiken lähtökohta on MUUTOS. Olen huomannut, että pieni muutos elämässä saa lopulta aikaan ketjureaktion, jonka ansiosta kaikki asettuu kohdalleen.

Yksi kiehtova katse pubissa pelasti minut varmalta kuolemalta. Niin se käy, sanoi Vonnegut.

Minulla on vain hämärä aavistus, mitä ovat sabatit ja esbatit. Mutta yrttitarha minulla on, vaikkakaan tämä vuosi ei ole mikään paras yrttivuosi.

Kunnioitan luontoa kyllä, mutta en mitenkään uskonnollisesti. Kunnioitan myös vanhempiani, mutta en palvo heitä. Itse asiassa kun olen tullut aikuisikään olen alkanut huolehtia vanhemmistani. Samanlainen suhde minulla on luontoon. Ei kukaan kestä nähdä vanhempiensa avuttomina kärsivän...

En halua pilkata enempää hihhuleita. Keskinäinen kunnioitus kun olisi vallalla puolin ja toisin niin tämä maailma olisi aika paljon parempi paikka elää. Tosin en myöskään muista yhtään tapausta että noidat olisivat panneet pastorin palamaan... Ei muuten varmaan edes savuaisi, koska papissahan ei olisi mitään epäpuhtauksia ;-)

Lue lisää

Tuommoinen pilkkaus, ja toisten mollaaminen.
Ensin olin kirjoittamassa vihaista vastausta, ja sitten ajattelin, ettei se kyseistä ihmistä hetkauta, että olen syvästi loukkantunut ja vihainen moisesta vainosta.

Ei kai tätä elämää mikään korjaa, mutta langat pitäis saada samaan seittiin kudottua, etei ne olis ihan hajallaan. Se se kai on se hämis mun elämässä. Siis kutoja...

Joo, ei Tony Halmetta en ois ajatellu minäkään, mutta mitähän se tuo mukanaan matkaltaan? ;-)

Hmm, tuoretta timjamia ja basilikaa leivässä, juri paistettu tuore leipä, nami...
Samoin auringonkukan siemenet on sopivia leivän päälle...
Nyt vain leivinjauhetta ja soodaa hakemaan, niin pääsee leipomaan. :-)

Vaikka enpä tuosta tiedä, noista papeista ja niiden palamisesta, täällä kun on muutama tuomittu vankilaan, kun ovat kuoropoikia käpälöineet. Mutta nää onkin katolisia, jotka ovat vannoutuneet selibaattiin.. :-)
Eli tiedä noista, josko ne palais, vaiko ei..
En halua kokeillakaan...

Blessed be

Wiccaksi isona kirjoitti:

Tuommoinen pilkkaus, ja toisten mollaaminen.
Ensin olin kirjoittamassa vihaista vastausta, ja sitten ajattelin, ettei se kyseistä ihmistä hetkauta, että olen syvästi loukkantunut ja vihainen moisesta vainosta.

Ei kai tätä elämää mikään korjaa, mutta langat pitäis saada samaan seittiin kudottua, etei ne olis ihan hajallaan. Se se kai on se hämis mun elämässä. Siis kutoja...

Joo, ei Tony Halmetta en ois ajatellu minäkään, mutta mitähän se tuo mukanaan matkaltaan? ;-)

Hmm, tuoretta timjamia ja basilikaa leivässä, juri paistettu tuore leipä, nami...
Samoin auringonkukan siemenet on sopivia leivän päälle...
Nyt vain leivinjauhetta ja soodaa hakemaan, niin pääsee leipomaan. :-)

Vaikka enpä tuosta tiedä, noista papeista ja niiden palamisesta, täällä kun on muutama tuomittu vankilaan, kun ovat kuoropoikia käpälöineet. Mutta nää onkin katolisia, jotka ovat vannoutuneet selibaattiin.. :-)
Eli tiedä noista, josko ne palais, vaiko ei..
En halua kokeillakaan...

Blessed be

Lue lisää

Sorruin itsekin halpaan. Ensin luulin ko. netti-peikkoa sivistyneeksi skepsisläiseksi, jonka kanssa voi keskustella asiallisesti, mutta kyseessä olikin alemmuuskompleksista kärsivä persoonallisuushäiriöinen joka kerjää huomiota. Mutta mitäpä olisi eväsretki ilman kusiaisia... ;-D Antaa tyypin mesoa. Ei niitä juttuja enää kukaan lue.

Yleensä elämänsä korjaamisesta sanotaan, että "perusasiat kuntoon". Toisille se on talous, toisille ihmissuhteet ja toisille - kuten itselleni - sen tajuaminen että "onni on kun sen antaa tulla".

Mutta jos ei ole tyytyväinen, niin sellainen paperilappunen on aika hyvä, johon kerää ranskalaisin viivoin yhteen pinoon asiat, joihin on tyytyväinen ja toiseen korjaamista vaativat asiat. Tuollainen paperilla konkretisoiminen auttaa aika hyvin hahmottamaan oman tilanteen ja yleensä se oikea vastauskin pulpahtaa sieltä melkein itsestään... :-) Ellei, niin kannattaa miettiä jokainen kohta kerrallaan ja kas: siinähän se vastaus ongelmiin möllöttää ihan silmien edessä! Se saattaa olla monasti myös aika yllättävä... Omat aivot vain eivät aina tajua ilmiselvää.

Joku kristitty tuolla jo arveli, että Halme palaa takaisin muuttuneena miehenä... Uskonveljenä.

Ilmeisesti olet vieraillut astraalimatkallasi puutarhassani, sillä juuri noita siellä kasvaa :-) Sato taitaa sittenkin pelastua, sillä vihdoinkin täällä Suomessa aurinko hymyilee täydellä naamalla :-D

Olen aina halunnut vierailla siellä Irlannissa, mutta lähteminen on vain jäänyt. Mikä on siellä paras ajankohta? Tykkään nummista, tuulesta ja vesisateesta, joten ne ei haittaa. Riittää kun on hyvää olutta, kunnon punanenäjurrikoita ympärillä ja hilipatipippan musiikkia. Otan varmaan itse mandoliinin ja tinapillin mukaan ;-D

Topu kirjoitti:

Sorruin itsekin halpaan. Ensin luulin ko. netti-peikkoa sivistyneeksi skepsisläiseksi, jonka kanssa voi keskustella asiallisesti, mutta kyseessä olikin alemmuuskompleksista kärsivä persoonallisuushäiriöinen joka kerjää huomiota. Mutta mitäpä olisi eväsretki ilman kusiaisia... ;-D Antaa tyypin mesoa. Ei niitä juttuja enää kukaan lue.

Yleensä elämänsä korjaamisesta sanotaan, että "perusasiat kuntoon". Toisille se on talous, toisille ihmissuhteet ja toisille - kuten itselleni - sen tajuaminen että "onni on kun sen antaa tulla".

Mutta jos ei ole tyytyväinen, niin sellainen paperilappunen on aika hyvä, johon kerää ranskalaisin viivoin yhteen pinoon asiat, joihin on tyytyväinen ja toiseen korjaamista vaativat asiat. Tuollainen paperilla konkretisoiminen auttaa aika hyvin hahmottamaan oman tilanteen ja yleensä se oikea vastauskin pulpahtaa sieltä melkein itsestään... :-) Ellei, niin kannattaa miettiä jokainen kohta kerrallaan ja kas: siinähän se vastaus ongelmiin möllöttää ihan silmien edessä! Se saattaa olla monasti myös aika yllättävä... Omat aivot vain eivät aina tajua ilmiselvää.

Joku kristitty tuolla jo arveli, että Halme palaa takaisin muuttuneena miehenä... Uskonveljenä.

Ilmeisesti olet vieraillut astraalimatkallasi puutarhassani, sillä juuri noita siellä kasvaa :-) Sato taitaa sittenkin pelastua, sillä vihdoinkin täällä Suomessa aurinko hymyilee täydellä naamalla :-D

Olen aina halunnut vierailla siellä Irlannissa, mutta lähteminen on vain jäänyt. Mikä on siellä paras ajankohta? Tykkään nummista, tuulesta ja vesisateesta, joten ne ei haittaa. Riittää kun on hyvää olutta, kunnon punanenäjurrikoita ympärillä ja hilipatipippan musiikkia. Otan varmaan itse mandoliinin ja tinapillin mukaan ;-D

Lue lisää

Oon yrittänny vastata sulle jo monta kertaa, mut en oo saanu mitään järkevää aikaseksi... ;-)
(toisaalta, en olis olettanutkaan mitään järkevää itseltäni, olenhan blondi.)

En oo thny astraaleja vielä, se yrttitarha on vain sattumaa, ja mun haave... ;-)
(voin vain vihertää kateudesta, kun sulla se jo on...) :-)

Tänne kannattaa tulla joskus elokuussa, kun kesä alkaa, villapaita ja kumisaappaat on ehdoton asu.
Koskaan ei tiedä, milloin sataa ja milloin ei.
Dubliniin kannattaa tulla vain käymään, sen muun, siis mukavat ihmiset, hyvän musiikin ja upeat maisemat löytyy syvältä Irlannin uumenista...
Vaikkapa ihan keskeltä Irlantia, Port Laoisesta..
Tai sitten ihan keskeltä Donegalia. :-)
Ihmiset on paljon aidompia maaseudulla ja Dublin alkaa olla täynnä ulkomaalaisia, ja se ei enää paikallisia kiinnosta...

Nummet, hmm, Connemara, ja Burren ehkä silloin...
Ja muu Galwayn seutukin...
Varsinaisia nummia täällä ei kai ole, mutta muuten on upeat maisemat... ;-)
Tai sit en oo käyny, kun täällä on niin paljon nähtävää muutenkin.. :-)

Nyt kun oon saanu jotain alas, niin tän myös lähetän... :-)