Haluan tietoa kolmesta kasvista!

Nyt vallisneria tulee ulkomuistista, varaudu!
Vallisneria tarvitsee paljon valoa, jotta siinä
pysyy sen kierteet. Lisääntyy rönsyilemällä ja
muodostaa jotain "aitauksia" vähitellen pohjalle.
Ja niin siihen kuuluu monia eri lajeja siihen
Vallisneria-sukuun. Lehdet on jotain alle 1
cm (paksuus). Ja jopa puol metriä pitkät. Ph oli
neutraalin molemmin puolin. Muistaakseni pärjäs
jossain 15 asteessakin, mut viihty lämpimässä.
Enintään 30. Ja luulisin, et kaikki vallisneria
sukuun kuuluvat lajit ovat helppohoitoisia. En
takaa näitä tietoja.

Sitten miekkakasvi: Tää löyty jostain ja kirjotin
sen talteen.
Miekkakasvien sukuun kuuluu monia eri lajeja ja
miekkakasvit lienevätkin kasveja, joita löytyy
melkein jokaisen harrastajan akvaariosta. Eri
lajeja saattaa joskus olla vaikeata tunnistaa,
mutta yleisimmin kaupan olevat lajit on helppo
erottaa toisistaan. Useimmat niistä viihtyvät
vedessä, jonka ph on 6-7,5 ja lämpötila 20-28
hiukan lajista riippuen. Miekkakasvit kasvavat
ruusukemaisesti kasvattaen uusia lehtiä vanhojen
keskelle. Monet kasvit saattavat venähtää jopa 50
cm mittaiseksi, joten akvaariolta vaaditaan
korkeutta ja pohjahiekassa juuret tarvitsevat
paljon tilaa. Toisaalta matalia (n.5 cm) lajeja
löytyy, jotka sopivat akvaarioon sopivasti etualan
kasveiksi. Miekkakasvit lisääntyvät myös rönsyjen
avulla joten yleisimpien kasvien lisäys ei
useinkaan tuota hankaluuksia. Miekkakasveista
löytyy varmasti sopiva laji akvaarioon kuin
akvaarioon.

Ja jaavansaniainenkin löytyy talteen otettuna:
Jaavansaniainen kuuluu Poly-podiacea- heimoon, eli
liekokasveihin. Se lisääntyy myös itiöiden avulla
adventiivitaimien ohella, jotka tavallaan
"kuroutuvat" vanhojen lehtien reunoihin.
Pikkutaimiin kasvaa myös jaavansaniaiselle
ominaiset juurtumahapset ja taimet voi halutessaan
varovasti erottaa emokasvista ja istuttaa ne
uuteen paikkaan niiden ollessa tarpeeksi suuria.
Jaavansaniainen on epifyytti, joka ei kasva
pohjaan istutettuna. Epifyyttikasvit ovat
päällyskasvillisuutta, jotka "juurtuvat" luonnossa
erilaisille pinnoille orkideojen tapaan.
Jaavansaniainen kannattaa sitoa juurtumahapsistaan
kiinni juurakon pintaan kumilenkillä, siimalla tai
sukkahoususta leikatulla kaitaleella. Sopiva ph on
n.5-7 ja lämpötila 20-28, joten kyseessä on varsin
helppo, tosin melko hidaskasvuinen laji.

Ja niin ennen esiinnyin nimellä seeprakala,
nykyyän outi tai outzka.