Pelletti, öljy, suorasähkö, sähkö vesivaraajalla, maalämpö porakaivolla.
Mikä luettelo? Siinä ovat lämmönlähteet tänä päivänä edullisimmasta kalleimpaan 20 v ajalle laskettuna. En ota sen kummemmin kantaa, mutta noin kollega kokenut LVI-suunnittelija juuri sanoi.
Mikä luettelo? Siinä ovat lämmönlähteet tänä päivänä edullisimmasta kalleimpaan 20 v ajalle laskettuna. En ota sen kummemmin kantaa, mutta noin kollega kokenut LVI-suunnittelija juuri sanoi.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Suora sähkölämmitys puulämmityksellä vahvistettuna. Elikkä uuni talvea varten huippujen ajoon, ja muulloin hoitaa sähkölämmitys homman huoletta - ja pitkään.
Sähkö tulee olemaan jatkossakin kohtalaisen halpaa.
Takka on investointina kallis, joka ei maksa itseään takaisin kovinkaan herkästi. Jos sen takan kuitenkin haluaa jostain muusta syystä, kuten sisustukseksi tai jotain, niin silloin takka lämmityshuippuja tasaamaan ja muuten sähkölämmitys on varmasti ainakin edullisemmasta päästä.
Takan investointia ei kannattane laskea lämmityskustannuksiin, sen merkitys lienee suurin juuri sisustuksellisesti ja mahdollisena varalämmitysmuotona sähkökatkosten yms. häiriöiden aikana.
Ihmettelen useiden kirjoittajien mainintaa "huippujen tasaamisesta" puhuttaessa takasta/leivinuunista. Itse laskeskelin ja totesin että normaalikäytössä etenkin huippupakkasilla takan merkitys on lähinnä markinaalinen tuotettujen/tarvittavien kilowattituntien suhteen. Omaan takkaani saan sopimaan pesälliseen puita n. 10 kg, joka tarkoittaa koivupuulla n. 40 kWh energiaa. Kun siihen laskee takan hyötysuhteen niin päästäneen n. 30 kWh tuottoon pesällisellä puita. Aikaa pesällisen polttamiseen ja siihen että pellit on kiinni, menee noin 3 tuntia. Itselläni meni viimetalven huippupakkasilla vuorokaudessa n. 170 kWh sähköä (suora sähkölämmitys ja takka n. 5 krt viikossa). 30 kWh on siis vain pieni osa kokopäivän tarpeesta. Eli kovin on pieni se "huippujen tasaus" merkitys. Ihan vain siksi tuo esimerkki että yritän kertoa päästävän aivan samaan säästöön myös muulloinkin kuin huippupakkasten aikaan, jopa parempaan koska takan poltto vaatii paloilmaa joka systeemistä riippuen tulee joko suoraan ulkoa tai lämmönvaihtimen kautta, jokatapauksessa valtava määrä kylmää pakkasilmaa virtaa sisään joka on tavalla tai toisella lämmitettävä.
Itse lämmittelen takalla niin usein kuin viitsin ja kykenen, ja nytkin on illat menneet rattoisasti klapeja hakatessa ...
Tuolla huippujen tasaamisesta on hyötyä vain osatehoisissa lämpöpummpu ratkaisuissa. Eli pärjätään ilman suoraasähköä kun revitään puuttuvat kilowatit takasta... Siinä olet oikeassa että takka tuskin maksaa itseään lämmittiminä, ei ainakaan jos puut ostettaan tai klapityölle lasketaan hintaa.
Huippujen tasaamisen sijaan olisi prempi käyttää takaa jatkuvana pohjalämpönä. Useimmat hukkaavat takan hyödyn siten että takan lämpö tulee varsinaisen lämmityksen päälle, eli nostetaan sillä tarpeettomasti huoneen lämpötilaa.
Ja varaava takka on vielä siitä "kiva" juttu, että kun haluat nostaa illalla lämpöä, niin yöllä, kun sitä lämpöä ei enää tarvita, niin lämpöä vaan tulla puuskuttaa sisään.
Nimittäin ilmaisia puita.Paitsi jos varastaa tai saa isukilta/äipältä.Kyllä omasta metsästä otetulle on laskettava se hinta,minkä niistä saisi myydessä!
Pinokuutiosta halkoja saadaan erään lähteen mukaan noin 800kWh energiaa käyttöön. Yösähköllä tämä energia tarkoittaisi noin 40€ hintaa ja yleistariffilla noin 60€ hintaa.
Eli kannattaa lämmittää vaikka yösähköllä ja myydä tekemänsä klapit joulun alla pois.
Minulta ydinvoimalassa tyskentelevänä tulee tuo lausahdus huipuista liian helposti. Tietenkin takkaa voi lämmitää koska tahansa. Kovilla pakkasilla se vain ei lämmitä niin helposti pirttiä liian kuumaksi.
Kyllä hyvällä takkauunilla pystyy paljon parempiin lämmitystuloksiin, kuin mitä kerroit. Jotkut jopa lämmittävät koko talonsa hyvin sijoitetulla uunilla ympäri vuoden.
Ei kaikkea voi rahassa mitata. Minulle polttopuiden teko on myös hyötyliikuntaa kunnon ylläpitämiseksi.
Metsänhoitoyhdistyksen neuvoja kehotti harventamaan polttopuumetsäni koneella, mutta sitten pitäisi ostaa polttopuut. Rahat ovat toistaiseksi riittäneet, joten jatkan polttopuiden tekemistä - ja käytän ne itse.
Teet puita saman määrän kuin tekisit omaan käyttöön, mutta myyt puut ja ostat sillä lämmitysenergiaa, jonka jälkee rahaa jää vielä muuhunkin käyttöön... Eli miksi polttaa rahanarvoista klapia takassa, kun siitä saatavalla rahalla voi tehdä muutakin.
Kuten tuossa laskin että pinokuution yösähköt maksaa 40€ ja tuosta kuutiosta saa myydessään 60€, niin rahaa jää 20€ taskuun.
Mukana on tunnepuoli. Tiedän varsin hyvin kuinka tuskallista sähköntuotanto toisinaan on, ja siksi autan asiaa, periaatteessa, myös vapaa-aikanani, ja lämmitän harvennuspuulla.
Lisäksi vielä saattaa tulla veroseuraamuksiakin, jos oikein kunnolla innostuu puuhommiin myyntitarkoituksessa. Paperihommia - hyi helkkari!
lienee, jos 170 kw on kulutus päivässä...olen joskus kuullut eräästä 300m2 sipoladosta 80-90 kw huippukulutuslukeman..
Itselläni on 2 takkaa,leivinuuni,puuhella,saunan kiuas, ja suora sähkö.Kulutus on 9000-12000 kw/ vuosi.
Huolellisella tulisijasuunnittelulla(myös tilasuunnittelu) päästään puupoltolla kovin olemattomaan sähkönkulutukseen nykymittapuun mukaan.
Puuta tietty menee, mutta niin on tarkoituskin ja olen tyytyväinen.Se palamisilma, mitä tuli nielee ei ole niin suuri, kuin kuvitellaan,eikä vaikuta tosiasiassa paskaakaan energiatalouteen(savupiipun kautta sijaa käytettäessä kulkee vain 1-2% koko talon ilmamäärästä).
Yksipanospoltto takassa kestää 30-45 minuuttia,jolloin pellit voi sulkea,ei siis 3 tuntia.
Tulisijaterveisin !
Lienee suurta vääryyttä tarkkailla asioita liikaa ja muuttaa numeroiksi kaikkialla missä vain mahdollista. Meillä todellakin viimetalven huippupakkasten aikaan kulutus oli kertomani n. 170 kWh vuorokaudessa, ja suht pitkäaikainen koska luen mittarin viikon välein eli tuo kulutus on viikon keskiarvo. Koko vuoden kulutukseksi on tulossa n. 18 500 kWh joten kokonaisuutenaan en ole vielä täysin hermorauniona. Lämmityskohde on omakotitalo 150 m2 ja autotalli jossa vain peruslämpö n. 5 C.
Jos aikoisin tuottaa puolet talon lämpötarpeesta puilla, tarkoittaisi se n. 10 pinomotin polttamista vuodessa, joka ei tietysti ole kaiketi mahdottomuus mutta vaatisi nykyistä enenmmän paneutumista aiheeseen. Edellistalven puunkulutus oli n. 3.5 m3.
Olen varmaankin ylivarovainen ja häkäkammoinen kun saan kestämään pesällisen hoitoon noin kauan, mutta toisaalta sen 3 tuntia tahtoo aikaa kulua ennen kuin hiillos on palanut tuhkaksi. Jos suljen pellit aikaisemmin niin hiillos tummuu, jää palamatta. Takassani ei ole arinaa, kannattaisikohan viritellä jonkinlainen ? Takka on muurattu tiilestä, lasiluukullinen ja sellainen "oikea" lämmitystakka jossa savukaasut kiertävät alakautta. Lisäksi siihen on ympätty valurautainen takaosa ja ilmakanavat josta puhaltaa lämmintä mikäli kierrätyspelti on auki. Olen miettinyt senkin oikeaa käyttötapaa, milloin aukaista kierrätyspeltiä jotta lopputulos olisi paras?
En itsekään pidä polttamisen tarvitsemaan ilmamäärää mitenkään esteenä puunpoltolle, mutta kyllähän palaminen tunnetusti paljon tarvitsee happea, eikös vai se ole n. 4 m3 jokaista poltettavaa puukiloa kohden!?
Tulisijamuurarilla on selvästikin tietoa ja innostusta puunpolttoon, joten olisin kiinnostunut tietolähteistäsi. Olen varma että oikeaoppisella käytöllä pystyisin hyödyntämään paremmin klapit joita illat pitkät pienin (lähes mielelläni, hyvää liikuntaa) takapihallani ...
Mielenkiintoinen seikka; meillä kovimmilla pakkasilla oli sähkönkulutus max. 150 kWh / vrk, mutta koko vuoden kulutus on 27000 kWh. Purkupuuta meni kahteen pönttöuuniin ehken kolme kuutiota.
No jos myy yhden talven klapit naapurille, niin ei siinä taideta yleensä pahemmin paperihommia tehdä.
Säälit sähköä? Tuo onkin uusi asenne sähkön säästämiseen :)
Itsellä on lämmintä/puolilämmintä tilaa n.200 neliötä ja paukkupakkasilla meni parhaimmillaan n.200kWh/yö eli tasan niin paljon mitä lämmin- ja käyttövaraaja ehti ysähköä kuluttaa. Lisäksi meni päiväsähköä noin 20kWh/vrk. Eli vuorokaudelle jaettuna lämmityksenkeskiteho olisi 8,3kW (sisältää käyttöveden). Taloa suunnitellessa laskin k-arvoista, että talon lämmityksen huipputeho on noin 8kW ja Nerueksen suunnittelija laskivat lämmityksen teholle 10.5kW.
300 neliön siporex talossa täytyy olla maalämpöpumppu, jotta kulutus jää pakkasilla alle 100kWh/vrk. 100kwh/300neliötä... eli teho vaivaiset 4.1kWh ja tehon tarve 13.7W/neliö => Mahdotonta.
Jonkinlainen selityshän siihen tietysti pitää olla noinkin suureen vuosikulutuseroon. Sinällään maksimikulutuksen ero on aika pieni, sinulla hiukan yli 6 kW jatkuva teho, minulla 7 kW melko tarkkaan. Ja korostan että minä puhun viikon keskiarvosta, en muista mikä viikko se oli mutta se oli selvä piikki koko talven pahinpana lämmitystarpeeltaan ainakin täällä Kotkan kulmilla, tuulista ja kylmää.
Kokonaiskulutukseen vaikuttaa varmasti suuresti perheen koko ja elintavat, sitäkautta vedenkulutus peseytymiseen, pyykinpesuun, tiskaukseen yms. Meillä 2 alakoululaista ja 2 työssäkäyvää aikuista joista toinen suht'paljon reissuhommissa. Elintavat aika vaatimattomat, eli huonelämpötila n. 21 C, vedenkulutus aika pieni (75 % normiperheestä) sekä aika paljon viikonloppuisin poissa kotoa. Kulutus kuitenkin itse rakennukselle vakiintunut lähes samalle tasolle, edellisten asukkaiden kulutusarvio oli 22 000 kWh joten erotus meidän lukemaan (18 500 kWh) lienee polttopuiden ansiota suureltaosin.
Olen pitänyt viikottaista kirjanpitoa kulutuksesta, mielenkiintoista seurata ja kenties kannustavaakin pyrkiessä järkevään ja säästäväiseen tapaan kuluttaa sähköä. Mahtaakohan monikaan viitsiä tehdä vastaavaa? Näin kesällä näyttää kulutus vakiintuneen 70 kWh (+- 30 kWh) viikkokulutukseen. Sauna lämpiää puilla ja lämmitystä on tarvittaessa hoidettu takalla ja kiukaalla.
Nythän tämä on mennyt kirjoittelemiseksi ...
Pikemminkin on kyse kunnioittamisesta. Meidät pahat ydinvoimalahenkilötkin kun usein unohdetaan, pidetään sähköä itsestäänselvyytenä.
Ompi puulämmittäminen! On aivan totta, että pesällinen saattaa kestää sen 3 tuntia, jos arinaa ei ole.Se on mielestäni tänä päivänä jonkinlainen puute.Arinan rakentaminen toimivasti vanhaan takkaan ei pakosta onnistu ilman suurempia purkuoperaatioita.Tapauskohtainen asia.Arina kyllä nopeuttaa panoksen palamista dramaattisesti.Jolloin pellit saa kiinni jopa alle tunnissa.Muita tärkeitä asioita parhaan hyödyn saamiseksi ovat tulisijan säännöllinen puhdistus;poskikanavat kun nokeentuvat, niin lämmön johtuminen heikkenee,tasainen lämmitys on myös tärkeää kuivista puista nyt varmaan ei tarttis edes mainita.Joskus on niitä rautahökötyksiä upotettu takkojen sisään, mutta olen sitä mieltä, ettei "lämpimän ilman puhaltaminen" ole niin tehokasta, kuin joskus on annettu ymmärtää.Olen kokeillut, mutta minusta perinteinen varaava ja säteilyperiaatteella toimiva uunin kuori on turvallisempikin ratkaisu.
Teoreettinen ilmamäärä on noin suunnilleen se minkä kerroit eli 3,7m3.Käytännössä 2x teoreettinen määrä. Pienemmällä ilmamäärällä päästään kovempiin lämpötiloihin=puhtautta savukaasuihin.Pääasia on, ettei palamiseen tarvittavaa ilmaa johdeta suoraan ulkoa putkea pitkin, kuten tuntuu olevan yleisesti vallallaan se käsitys.Tästä asiasta on monen "tyhjäntoimittajan", eli ilmastointiasioiden asiantuntijoiden kanssa väännetty kättä, mutta siihen ei tunnu muutoksia tulevan.Itselläni ei ole varsinaista korvausilmakanavaa ollenkaan.Vasta neljättä tulisijaa yhtäaikaa käytettäessä, joskus joudun avaamaan sytytyksen ajaksi tuuletusikkunan.Tulisija-asiaa löytyy kirjallisina painoksina mm Heikki Hyytiäiseltä,erittäin hyvää sellaista,on olemassa myöskin muurattujen tulisijojen ry, joka onollut olemassa jo vuosia, mutta nyt aletaan vasta pääsemään "ihmisten ilmoille",varmaan lähitulevaisuudessa jonkunlaista keskustelufoorumiakin asioiden tiimoilta alkaa sinne kehittymään.
Kaikenkaikkiaan talo täytyy lämmittää tavalla tai toisella.Aina ei ole mahdollisuuksia esim puupolttoon, mutta esim uuden talon tulisijasuunnittelu voisi, taipitäisi olla jonkun alan ammattilaisen heiniä,jos aiotaan päästä maksimaaliseen tehoon puulämmityksellä.
Yksi pieni 1000 kilon kaakeliuuni ja peltitorvi päällä maksaa tänä päivänä 30-40 tonniamummon markoissa...joten ei ihme, että tuntuu siltä ettei tämä maksa ikinä itteään takaisin.
Ainakin öljyn kannattavuus riippuu aika rankasti siitä että miten sen hintaa tarkastellaan (joskus käytetään päivän hintaa ja joskus jopa 20 vuoden keskiarvoa). Tosin nykyisin näyttää siltä että edes rähinä lähi-idässä ei näytä vaikuttavan hintaan merkittävästi.
Bioenergiat varmaan hakevat paikkansa seuraavan 10 vuoden aikana. Nythän valtio tukee biolämmitystä, joten en usko että tulevaisuudessa hintaetu on kovin merkittävä.
Mitenkäs valtio muuten nykyään tukee biolämmitystä?
Paripäivää sitten jossain TV ohjelmassa sanottiin että valtio tukee mm. hakkuu jätteen korjuuta ja kuljetusta sekä uusiutuviin polttoaineisii liittyvän tekniikan kehitystä... en tiedä tarkemmin miten se tapahtuu.
Kyseessä lienevät ne risurullat, joita tehdään koneella ja jotka kuljetetaan hakekattilassa poltettaviksi, siis sähköntekoon.
Juuri siinä samassa ohejlmasta tuosta tukihommasta mainittiin.
Mietin muuten tuollaista risupaalutus konetta vuonna -89, kun olin sähkölaitoksella kesätöissä ja siivottiin raivattuja linjoja. Olikohan menetelmä patentoitu jo silloin?
Tuli mieleeni lomalla tienvarressa olevia risukimppukasoja katsellessani, että koskahan joku innostuu raapaisemaan tulitikun.. tulisi komea nuotio!
Laita siihen lappu jossa lukee "Juhannuskokko", niin se taatusti poltetaan viikko ennen juhannusta. Niin kotikunnassa ainakin kävi kunnan kokelle joka vuosi :)
"Pelletti, öljy, suorasähkö, sähkö vesivaraajalla, maalämpö porakaivolla"
Heittoja kannattavuusjärjestyksestä voi tehdä kuka tahansa. Myös LVI-alan ammattilaiset osaavat olla asioista niin hukassa kuin vain voi. Haluaisin kuulla ko. kaverin perustelut tuolle järjestykselle. Varmasti pelletti on kohtuullisen edullista, mutta aivan liian vaivalloinen järjestelmä pidemmän päälle esim. jatkuva nuohoaminen.
Itse laskeskelin hyvin kauan, mikä lämmitysjärjestelmä on kannattavin ja valitsin _omassa tapauksessani_ osatehoisen maalämmön juurikin porakaivolla :-). Tietysti, joku 100 neliön lautakoppero voi olla järkevin lämmittää jotenkin muuten kuin maalämmöllä. Suurempien talojen kohdalla ei juuri tällä hetkellä ole järkevämpää lämmönlähdettä kuin maalämpö.
Kannattavuus raja maalämmöllä (varaavaan vesikieroitseen sähköön verrattuna) on jossain 150-200 neliön talon paikkeilla, kun tarkastelu jaksoksi otetaan noin 20 vuotta...
Suoraan sähköön tai pellettiin verrattuna maalämpöä ei nykyhinnoilla taida saada kannattavaksi millään tavalla laskemalla.
edullisemmaksi kun käytetään vertailtaessa esim. pilp/maalampöpumpun yhdistelmää 150 m maahan upotettavalla putkella, ja verrataan sitten muihin täydellisiin lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmiin siis ei pelkkiin pattereihin tai polttimiin vaan kokonaisjärjestelmiin. Luultavasti 150-250 m2 taloon on silloin edullisin tuo yhdistelmäpumppu - josko sillä tosiasiassa on "paskankaan" väliä hankintahinnassa, käyttökustannuksissa ja mukavuudessa kylläkin. Sillä haluttiin tai ei jonkinlaiset lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmät on uudessa talossa oltava, kokonaisuus ratkaisee toimivuuden ja taloudellisuuden. Täällä kun seurailee näiden "asiantuntijoiden" "vertailua" tuntuu kuin vertailisi dynamoa ja patteria keskenään, lähtökohtana "vertailussa" pitäisi olla samantasoiset teholtaan ja ominaisuuksiltaan kokonaisjärjestelmät eivät niiden puutteelliset osat.
että osaan laskea minkä tahansa järjestelmän kannavimmaksi.
Valitaan vain sopivasti lämmitettävä tilan suuruus, ilmanvaihdon mitoitus ja käyttöaika, lämmöntalteenoton hyötysuhde, mahdollisesti lämpimän käyttövedenkulutus, ennakoidaan eri energiamuotojen hintakehitys sopivasti, käytetään sopivaa laskenta-aikaa ja jäännösarvoa, sekä inflaatiota ja toisaalta korkoa. Lisäksi arvioidaan oman työn osuus sopivasti sekä asennusvaiheessa että käyttötilanteessa.
Lopullinen niitti saadaan huoltokustannusten arvioinnista.
Jonkun järjestyksen esittäminen yleisesti on puuta heinää ...
Varasin juuri tuossa ensi talveksi lämmitysenergiaa 3,46snt/kWh,sisältäen perusmaksun,energiansiirtomaksun ja verot!
Energinmarkkinaviraston antama tuore hinta suoralle sähkölämmitykselle tuntuu olevan 7,79 snt/kWh ja varaavalle 6,94.Kaukolämmölle löytyy Suomen Kaukolämpö ry:n 1.1.2003 ilmoittama 4,33 snt/kWh.
Nämä on jotain tilastoa,eikä mutua.
Mistähän tuohon hintaan muka voi saada?
Kiero toteamus on tulkittavissa öljyn ostamiseksi. On tuo voinut tilata pellettiäkin tai haketta. Tai halkoja. Tai olkia. Tai turvebrikettiä.
Mutta tuo alkuperäinen lista tarkoittaa kaikkea kustannusta 20v ajalle. Nuohoukset ja kattilan vaihdot ynnä polttimet, pumput ja säätimet mukaan lukien.
Pienhiukkasverot varmaan ilahduttavat tulevina vuosina puulämmittäjiä. Mikään ei viittaa siihen etteikö joku tulisijavero tule. Jos on puukiuas on yksi tulisijayksikkö ja jos on takka ja puuhella niin on sitten kolme yksikköä. Varmasti veroilmoituksissa on rastin paikka jo luonnoksissa.
Minä muuten teen yhden tulisijan lisää jos tuollainen vero tulee. Naamioin sen savustuspöntöksi metsän laitaan ja alan keittää pontikkaa. Jossain menee raja raittiillakin.
ja otat tietysti tislauslaitteen lämmöt talteen lauhduttimesta patteriverkoston lämmitykseen ...
Vanhemman suunnittelijan eka veikkaus osui oikeaan.Tai sitten miehellä on tietoa...
Joskus vaan keväällä nauratti jonkun tietäjän lausunta tällä palstalla,että suora sähkölämmitys on KÄYTTÖKUSTANNUKSILTAAN edullisin lämmitysmuoto.
En muuten ota sitten lämpöjä talteen. Kerään kaikista PAH-vaarallisimmat männyn oksat ja kävyt pesään. Sekaan myös vähän tuoreita, jotta savuaa kunnolla. Homman pitää näyttää savustamiselta.
Pontikan jatkojalostaminen tapahtuu siten, että kuivattuja marjoja ja kirsikoita liotetaan pontikassa vuosi. Laimennetaan sitten 25% pitoisuuteen ja lisätään runsaasti sokeria. Olen ajatellut kuivattuina marjoina mustikoita, mansikoita, vadelmaa ja kirsikkaa (ei ole marja, jaka seikka nyt tarkasti huomioidaan tässä). Ja mansikat mielellään ahomansikoita. Ja marjat kuivattuina, että tulee vain aromit eikä mitään laimentavia litkuja liian varhaisessa vaiheessa.
Vaihtoehtoisesti kelpuuttaisin marjoiksi myös mesimarjan. Sitä pelkästään ilman muita marjoja. Saisikohan tuota tavaraa jostain Venäjältä isompia määriä. Ajattelin nimittäin tehdä samantien tuollaiset muutama sata litraa. Siis jos (tai siis kun) tulisijavero pätkähtää päälle.
Ei sitä voi tulla, vaikka saastuttamisesta puhutaankin. Silloin jätepuu lahoaisi metsissä, ja Luoja yksin tietää, mitä päästöjä siitä syntyy.
Kirjoitinkohan nyt huumoriosastolle? Sorry, en ollut juonessa mukana.
Pontikankeitto on kyllä hallinnassa jo 70-luvulta..
Kukaan pontikkamestari ei ole osannut kertoa, mistä se metanoli syntyy siihen. Sikunan saa pois kaliumpermanganaatilla kuulemma. Ja lauhdutinputkeksi ajattelin 15 mm kupariputkea 20 m maahan ojan pohjalle. Ja tämä on totinen juttu jos pienhiukkasista vielä vero tehdään. Tuossa kuistin kaiteita tehdessä tuli mieleen ennustus. Ennustan, että suomalaiset puukot tullaan vaarallisina kieltämään kuten perinneveneet. Kuten veneitä myös oikeita puukkoja saa kohtapian tehdä vain tilauksesta. EU-sekopää-direktorin lista on varmasti pitkä. Sehän näyttää olevan näin:
Silakka
sauna (pienhiukkaset)
savusauna (minihiukkaset)
pienkone=trimmeri (5 litraa kesässä saastuttaa yhtä paljon kuin 500 autoa samassa ajassa)
ranskanperuna (akryyliamidi)
grillimakkara (PAH-yhdisteet)
terva (liian kansallishenkistä)
puukko (lipsahtaa pahoin kun lyö kalanlimaisella otteella pystyyn puuhun)
rannalla makoilu
heinän teko seipäälle
avantouinti
soutelu pilvettömällä kelillä (verkkokalvo rappeutuu)
uistimen veto
kompostointi (jätteet kuuluu kompostoida jättiaumoissa)
puucee (paskaa kuuluu kuljettaa direktiivin mittojen mukaisessa kontissa läänin laidalta toiselle)
hillan poiminta
mustikan poiminta
vadelman poiminta
korvasieni
lähdevesi
tunturipurojen vesi
Ja tuo on vasta alkua.
Olen antanut itseni ymmärtää jotta metanolilla on inan alempi höyrystymislämpötila kuin etanolilla.Se mistä se syntyy, lienee luojan tarkoitus poistaa amatöörit alalta...
Siksi ekat tipat pitää heitää pois.
Sitä kaliumper....( kauhea sana )
tarvitaan noin ruokalusikallinen kolmeen litraan tiukkaa. Annetaan seistä n. pari vurokautta. Koska sakka on laskeutunut pohjaan, niin esim. lapolla varovasti pinnalta alkaen puhdas talteen.
Maustettaessa kuulemman mukaan tarvitaan sekä sokeria että hieman suolaa.
No, mikä on inan tekninen määritelmä?