Minutkin kasvatettiin vl-kodissani ja vl-yhteison piirissa pelkaamaan Jumalaa. Minut kuten muutkin vl-lapset, opetettiin tuntemaan pelottava, ankara, armoton, julma, pitkavihainen ja kostonhimoinen vl-Jumala. Tama Jumala heitti uskovaisia vanhuksia saatanalle, koska he eivat osanneet valita oikeita sanoja julkisessa pakkoripissaan.
En jaksanut elaa siina ahdistavassa ilmapiirissa, mika vl-yhteisossa vaikutti vaan erosin jarjestosta. Alkuaika eroamisen jalkeen oli todella hankalaa, kun menetin kaikki tuttavuus- ja "ystavyys"suhteeni. Minua ei "tunnettu" vaikka vastaan kavelin kaupan kaytavalla. Minusta puhuttiin pahaa selan takana, jota sitten toisinaan sisaruksiltani kuulin. Mietin, etta olenko oikeasti niin huono ihminen, etten jaksaisi elaa siina yhteisossa etta "ystavatkin" tuntisivat taas...
Kuvittelin olevani saatanan lapsi ja helvetin matkalainen, jonka nimen vl-yhteisosta sain. Kunnes eraana paivana matkaystavani, uskova ihminen kertoi minulle rakastavasta taivaan isasta, joka ei vaadi tekoja, julki- ja pakkorippia eika yollisten hoitokokousten ahdistusta vaan rakastaa minua ihan sellaisena kuin olen. Olin aiman kakena, etta minuako, heikkoa ihmista joka ei enaa jaksa pelata ilmiantoa ja yokaudet hoitokokouksissa itkea?
Haluan taman kertoa teille vl:t, jotka ahdistutte SRK:n julman ja armottoman opetuksen alla, etta todellinen Jumala ei ole se raaka peto jollaiseksi hanet Ry:lla maalataan. Taivaan isan lempeat kasvot katsivat juuri sinuun pain.
En jaksanut elaa siina ahdistavassa ilmapiirissa, mika vl-yhteisossa vaikutti vaan erosin jarjestosta. Alkuaika eroamisen jalkeen oli todella hankalaa, kun menetin kaikki tuttavuus- ja "ystavyys"suhteeni. Minua ei "tunnettu" vaikka vastaan kavelin kaupan kaytavalla. Minusta puhuttiin pahaa selan takana, jota sitten toisinaan sisaruksiltani kuulin. Mietin, etta olenko oikeasti niin huono ihminen, etten jaksaisi elaa siina yhteisossa etta "ystavatkin" tuntisivat taas...
Kuvittelin olevani saatanan lapsi ja helvetin matkalainen, jonka nimen vl-yhteisosta sain. Kunnes eraana paivana matkaystavani, uskova ihminen kertoi minulle rakastavasta taivaan isasta, joka ei vaadi tekoja, julki- ja pakkorippia eika yollisten hoitokokousten ahdistusta vaan rakastaa minua ihan sellaisena kuin olen. Olin aiman kakena, etta minuako, heikkoa ihmista joka ei enaa jaksa pelata ilmiantoa ja yokaudet hoitokokouksissa itkea?
Haluan taman kertoa teille vl:t, jotka ahdistutte SRK:n julman ja armottoman opetuksen alla, etta todellinen Jumala ei ole se raaka peto jollaiseksi hanet Ry:lla maalataan. Taivaan isan lempeat kasvot katsivat juuri sinuun pain.
Vastaukset 26
Vanhimmat
lempeästi hymyilevä lapsiaan suojeleva taivaanisä.
Minäkin ihmettelin aina vielä vl-lahkoon kuuluessani tuota, että Jumalasta tehtiin vihainen, pikkutarkka, ankara ja ilkeä hallitsija, joka seuraa silmä kovana tekemisiämme. Tuntui ahdistavalta elää niin. Jotenkin se oli mielestäni vielä ristiriidassa raamatun opetuksen, ja kirkossa kuultujen saarnojen kanssa, jossa Jumala kuvailtiin rakastavana suojelijana, ei palavasilmäisenä tuomitsijana.
Minäkin koin ikäänkuin "valaistuksen" vl-lahkosta eroamiseni jälkeen. Opin tuntemaan Jumalan oikeat rakastavat kasvot.
Ymmärtäkää hyvät ihmiset: Ei Jumala vaadi teiltä tekoja, tai tekemättä jättämisiä. Välttäkää syntiä, mutta ette tarvitse tiellenne lahkoa, joka "määrää" mitä saa tehdä ja mitä ei. Vl-liikkeen mukana uskominen on juuri tuota tekojen tekemistä, ja lakien noudattamista. Ei Jumala sellaista vaadi.
koska en kestanyt niita hoitokokous- ja henkiopin kauhuja. Kaikkea sita julmuutta ja orjuuttamista mihin ihmiset ajettiin. Luulin ihan oikeasti ettei elamassa saa olla iloa, koska sita ei vl-yhteisossa suvaita.
Luulin, etta "Jumalan valtakunnan talosteleminen" on oikeasti toisten kyttaamista, ilmiantamista ja karsimista. Kaikki tuo perusteltiin silla, ettei "maalliseen saa kiintya", etta taalla piti olla mahdollisimman ikavaa etta muistaa maaranpaan koko ajan.
Itse kerron omille lapsilleni rakastavasta Taivaan Isasta, joka hyvaksyy jokaisen juuri sellaisena kun on. He luottavat, etta Taivaan Isa jarjestaa heidan asiansa. Ei pelolla vaan rakkaudella ja armolla. Tallainen oli taysin vierasta vl-uskonnossa. Kaikkeen liittyi aina rangaistuksen pelko ja teoilla lepyttaminen.
kaikilla meillä on sama Isä Jumala, joka on rakkaus.
1. Joh. 4:7
Rakkaani, rakastakaamme toinen toistamme, sillä rakkaus on Jumalasta; ja jokainen, joka rakastaa, on Jumalasta syntynyt ja tuntee Jumalan.
1. Joh. 4:8
Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus.
Vl uskonto on tehnyt rakastavasta Jumalasta, vihamielisen, kostavan, rankaisevan, pelottavan, ahdasmielisen sadistin, joka piinaa tahallisesti syntisiä.
Se on valhe, sillä Raamatun sana on totuus, eikä se muutu saarnamiesten mielikuvituksella ja peloittelulla miksikään. Se on ja pysyy, aina ja iankaikkisesti. Jumala on rakkaus!
Olen jo silloin aikanani Jumalan olemuksen ja todellisen isanrakkauden kasittaessani paattanyt, etta hautakiveeni kirjoitetaan sanat: "Jumala On Rakkaus".
Itse rakastan lapsiani niin paljon, etten koskaan pakottaisi heita istumaan yokaudet vuodesta toiseen jarkyttavissa hoitokokouksissa kuten vl-vanhemmat tekevat (pakotetaan tekemaan?). Itse asiassa suojelen lapsiani kaikelta pahalta ja pahuudelta kaikin keinoin. Mika saa vl-vanhemmat uhraamaan omat lapsensa SRK:n alttarilla? Pelko omasta kohtalostaan? Vastatkaa vl:t, kiitos.
Ensimmäinen kirje korinttilaisille kertoo, että ilman rakkautta usko on turhaa. Siihen eivät kuulu pelottelut eivätkä muiden tuomitsemiset. Ihmettelen edelleen, että evankelisluterilainen kirkko sietää vl:ien toimintaa.
Toisin sanoen vastaan omasta puolestani, tämän ajan vanhempana. Kun te hyvät immeiset tajuaisitte, että yöllisiä hoitokokouksia ei ole nähty sitten 80-luvun eivätkä kaikki joutuneet kokemaan niitä silloinkaan. Ne olivat julmia tilaisuuksia eikä tuon ajan toivoisi koskaan toistuvan. Aika on muuttunut enkä ainakaan minä olisi läsnä mikäli tuollaisia hoitokokouksia vielä joku yrittäisi järjestää. Joten oikeastaan en voi vastata kysymykseesi sillä asia ei ole mitenkään ajankohtainen. On sinänsä sääli, että tuolloin hoitokokousten aikaan lestadiolaisuudesta irtaantuneet kuvittelevat, että meno on jatkunut tähän päivään asti samanlaisena. Eipä taitaisi monta jäsentä rauhanyhdistyksissä enää jäljellä olla mikäli näin olisi. Joten tavallaan voin vastata kysymykseesi, että mikäli lapsiani kohtaan käynnistettäisiin jonkinlaista ajojahtia, en epäile hetkeäkään kumman takana seisoisin. Ihmisellä ei ole mitään valtuuksia käydä tuomitsemaan toista ihmistä. Rauhanyhdistyksen jäsenyys ei ole tae taivaspaikasta, mutta ei myöskään este siihen...
koska vl:t eivät saa puhua "siionin sisäisistä asioista" ulkopuolisille. Jos nämä "Jumalan sanan mukaiset (Kristuksen kirkkolaki) ja siunaukselliset" hoitokokoukset on oikeasti lopetettu, niin onko Jumalan sana muuttunut?
Miksi Jumalan sana on muuttunut, osaavatko vl:t vastata tähän?
Luuletko, että SRK:n hoitomiehet antavat vanhemmille vapauden valita asettuvatko he "Jumalan valtakuntaa" vastaan vai sen puolelle omia lapsiaan ilmiantamaan ja nöyryyttämään?
Itse olin eräässä hoitokokouksessa ("neuvonpidossa"), jossa silmätikuiksi otettujen poikien isä erehtyi puolustamaan poikiaan ja arvostelemaan hoitomiesten ankaraa painostusta. "Hoitamisen" painopiste siirrettiinkin pojista isään: Isän kerrottiin olevan itse väärässä hengessä ja kaikkien poikiensa ongelmista kasvattajana vastuussa sekä syyllinen poikien ylivilkkauteen jne,kne...
Isää alettiin haukkumaan, kasvatuskykyjä arvostelemaan ja muutenkin panettelemaan. Tätä keksi muutaman tunnin ja sitten isä ilmoitti, ettei kestä enää enempää perusteetonta haukkumista ja sanoi lähtevänsä pois jos sitä ei lopeteta. Mutta se vaan kiihtyi... yksi "todistaja" toisensa jälkeen otti puheenvuoron ja meni kertomaan kuinka huono kasvattaja isä on. Isä siis otti takin päällensä ja lähti kävelemään.
Vuosien ajan häntä suureen ääneen Ry:llä sitten ivattiin ja pilkattiin "Lähti omin jaloin ulos Jumalan valtakunnasta", "oli se vaan P.......kin liikaa alentua armon alle" ja vihjailtiin edelleen perheen "ongelmien" johtuneen väärähenkisestä isästä. Tähän täysin perusteettomaan panetteluun syyllistyivät lähes kaikki paikalliset vl:t.
Kysymyksessä oli kuitenkin kaikkien yhteinen perhetuttu,jota kohtaan kaikki ystävällisyys, myötätunto, empatia, jopa tuttavuus, lopetettiin kertaheitolla. Kyllä vl-uskonto on sitten julma oppi!
Miten kestäisit tämän kohtelun omalle kohdallesi jos erehtyisit asettumaan lapsesi puolelle "Jumalan valtakuntaa vastaan"? Pitäisitkö saamaasi kohtelua "Jumalan hengen" mukaisena? Vastaappa rehellisesti, kiitos.
Vastasin jo itseasiassa kun totesin, että ei epäilystäkään, että kumman puolelle asettuisin. Sillä tarkoitin sitä, että siinä tapauksessa toivoisin myös lasteni valitsevan saman tien kanssani, poistuvan tuollaisesta tilanteesta.
Jo sanat "ilmiantaja" ja "nöyryyttäjä" vievät ajatukset kymmenien vuosien takaisiin tapahtumiin. Minun on siis vaikea kuvitella tuollaista tilannetta tapahtuvaksi tänä päivänä. Näistä asioista puhuttaessa viitataan aina noihin vanhoihin tapahtumiin. Se oli sitä (karmeaa) aikaa. Kuvaamaasi tilannetta en voi kuvitella tänä päivänä tapahtuvaksi. Ja, koska olin nuori tuolloin hoitokokousaikaan, en voi ymmärtää miten tavalliset ihmiset ovat lähteneet mukaan panetteluihin. Kai pelastaakseen oman nahkansa? Minulle SRKhon kuuluminen ei ole minkään autuuden ehto, niin että voisin toimia omaatuntoani vastaan.
Varmaankaan Jumalan sana ei ole muuttunut, vaan 70-80-luvuilla Kristuksen kirkkolakia käytettiin väärin.Sen myöntäminen näyttää vain tietyille tahoille olevan hyvin vaikeaa. Jos luet kirjoituksini täältä, huomaat, että ainakin minä puhun "siionin sisäisistä asioista" täällä hyvin vapaasti, lukea niitä voi ketä kiinnostaa. En pelkää nostaa esiin näkemiäni epäkohtia.
Minä, eikä kukaan muukaan tänne kirjoittava lestadiolainen, ei pysty todistamaan, että hoitokokouksia siinä mielessä kun 70-80 luvun eläneet ymmärtävät, ei enää pidetä. Jos on helpompi elää ja mukavampi uskoa, että ne ovat ihan tätä päivää, niin silloin varmaan täytyy näin tehdä. Minä en ainakaan ole nuoruuteni jälkeen ollut mukana minkäänlaisessa joukolla tapahtuvassa hoitotilanteessa, mutta ehkä jossakin paikkakunnalla, jos jotain erityistä ongelmaa on ollut, on joskus nähty tarvetta kokoontua keskustelemaan. Mitään järjestelmällisiä ja systemaattisia kokouksia ei ole pidetty vuosikymmeniin. Seurakuntapäivä - nimellä saattaa olla pelottava kaiku, voin kuvitella että ne tuohon aikaan saattoivat olla ahdistavia tilaisuuksia. Tänäpäivänä seurakuntapäivillä on alustus, jonka jälkeen keskustelua aiheesta.
ja silloin koko perhe heitettiin saatanalle. SRK ei vielakaan ole perunut naita perusteettomia saatanalle heittamisia eika patkaakaan kadu sita helvetillista noyryyttamista ja painostusta jota ainakin silloin harrastettiin.
SRK:n mielesta oli kysymys "siunauksellisista ja erittain tarpeellisista sielunhoidollisista keskusteluista". Jos ette enaa nykyaan kiduta ja noyryyta alamaisianne, niin miksi ette voi koko heratysliikkeena irtisanoutua sellaisesta?
Luulenpa, etta jatkatte sita siis edelleen.
Jokainen, joka puhuu kiellettyja asioita epauskoisille, on itsekin Jumalan valtakunnan ulkopuolella. Nainhan on aina opetettu. Ja opetetaan edelleen.
Koska sinä tunnut tietävän asia paljon minua paremmin, turhaanhan minä enää hakkaan päätäni seinään. Jos sinusta on mukavampi ja itsellesi helpompi uskoa ajatuksiisi, minulle kyllä käy, että jatkat niin ajattelemista. Enhän muuta voi.
Minä en ainakaan ole tilivelvollinen puheistani kenellekään.
Olet ilmeisesti sama kirjoittaja jolle totesin, että tunnut tietävän asiat minua niin paljon paremmin, jotta lopetan tämän turhauttavan keskustelun. Olet päättänyt että massiivisia hoitokokouksia pidetään, ja asenteessasi ei ole muutoksen varaa.Kun sinulla tuntuu tuota tietoa olevan, voitko ilmoittaa milloin ja missä seuraava massakokous pidetään, jotta tiedän mennä paikalle ihmettelemään menoa.
Mielestäni syy, miksi hoitokokousvuosia ei pyydetä anteeksi on se, että jonkun tahon on niin vaikea myöntää, että olisi toimittu väärin. Minun mielestäni se taas ei ole oikein, että ei voida myöntää että noina vuosina mentiin metsään ja syvälle.
vl-uskonnossa. Voit íhan omalla nimelläsi ilmiantaa omat lapsesi julmaakin julmemmalle hoitokokousorganisaatiolle, mutta omalla nimellä SRK:n arvosteleminen ei olekaan mahdollista. Huomaatko ristiriidan. Tuskin.
koska he elävät kuin mitään ei olisi tapahtunut? Oletko SRK:n julmmuuta ("Jumalan valtakuntaa") vastaan vai sen puolella?
Koska pääsimme jankkaamasta tuota samaa asiaa, voin tähän vastata yksiselitteisesti ja hetkeäkään miettimättä, että totta kai olen julmuutta vastaan. Olen ollut nuori hoitokokousvuosien aikaan ja koen, että meillä tuon ajan lapsilla ja nuorilla ei ole vastuuta siitä mitä tuolloin tapahtui. Sen ajan asiat ovat silloin vääryyttää tehdeiden omalla tunnolla ja toivottavasti joskus alkavat kolkuttaa niin paljon, että katsovat tarpeelliseksi ja välttämättömäksi myöntää tehdyt virheet. Minä voin vastata myös live - elämässä, jos tullaan kysymään, että en pidä SRKn ottamaa linjaa oikeana. Olemme tästä keskustelleetkin.
Minä en pelkää kenenkään reaktiota. Julmuutta ja epäoikeudenmukaisuutta en voi koskaan hyväksyä.
Evankeliumia ei pidä käyttää pahuuden peitteenä.
Oletko siis SRK:n julmuutta vastaan vai sen puolesta? Et erityisemmin pidä (SRK:n)julmuudesta ja nöyryyttämisestä, mutta hyväksyt silti SRK:n herätysliikkeineen välimieheksesi ja tuomariksi itsesi ja Jumalan välille.
Aikamoinen ristiriita.
Lestadiolaisuudessa on paljon kaunista ja hyvää, mutta myös sellaisia rumia ja negatiivisia asioita, joista ei kyetä julkisesti keskustelemaan eikä niitä selvittämään.Minä elän omaa pientä elämääni eikä siinä SRK ole mitenkään merkittävässä asemassa. Sen kummemmin en pysty kysymykseesi vastaamaan kuin että jos tulisi valinnan paikka: (minkälaista ei koskaan toki tule)valitsenko SRK:n, mikäli se tarkoittaisi hoitokokousjulmuuksien hyväksymistä, vai uskonko hyvään ja armahtavaan Jumalaan ihan itsekseni ilman mitään yhteisöä, valitsisin empimättä jälkimmäisen.
Jumalan omaksi kuvakseen. Se on luonut Jumalan, jonka pelkoon alistamalla saadaan ihmispolot pysymään liikkeen jäseninä. Tarkoitusperät on helppo arvata. Järjestö pitää näin itseään yllä.
myos liikkeen omiin tarkoitusperiin (orgaaninen kasvu). Jo se, etta perhesuunnittelusynti (ehkaisykielto) muuttuu aikojen saatossa ja johtajien vaihtuessa kertoo, etta kysymyksessa on ihmissaanto eika oikea Jumalan sanan tarkoittama synti.
Ehkäisykielto keksittiin 60-luvun alkupuolella ja alettiin kiristää 60-luvun lopulla ja 70-luvulla.
Lisää täältä:
http://scratchpad.wikia.com/wiki/Ehkäisy
sen alamaiset. Kuinka voikin olla olemassa niin suuri joukko aikuisia ihmisia, jotka eivat rakasta eivatka edes ihmisina arvosta omia lapsiaan?
"Oman sielun autuus on tarkeinta" sanoo SRK, joten omienkaan lapsien uhraaminen oman koskemattomuuden rinnalla on pikkujuttu!
vl-kodin armottomasta ilmapiiristä. Olin erittäin helpottunut kun pääsin siitä eroon. En pidä enää yhteyttä vanhempiini koskan tiedän heidän ajatuksensa minusta, perheestäni ja elämäntavastani, eivätkä omasta paremmuudestaan pullistuneena osaa pitää mielipiteitään omana tietonaan.