tuossa kun katellu paljonko menee sähköä maalämmössä ei voi kuin todeta että talon pitää olla iso jos sen meinaa laittaa. alle 300 neliön taloon ei maalämpöä kannata edes haaveilla.
mulla on 130 neliön talo suorasähköllä ja sähköä menee n.11500kw/H ja siskolla 155 neliön suorasähkötalo jossa ei tulisijaa. sähköä menee 15000-16000kw/h. ja me asutaan lapissa eikä etelän lämmössä. tuolla on hyvin ilmennyt että pieni omakotitalo on kalliimpi lämmittää maalämmöllä. ja kun ottaa huomioon asennuksen hinta niin kalliiksi tulee.
mulla on 130 neliön talo suorasähköllä ja sähköä menee n.11500kw/H ja siskolla 155 neliön suorasähkötalo jossa ei tulisijaa. sähköä menee 15000-16000kw/h. ja me asutaan lapissa eikä etelän lämmössä. tuolla on hyvin ilmennyt että pieni omakotitalo on kalliimpi lämmittää maalämmöllä. ja kun ottaa huomioon asennuksen hinta niin kalliiksi tulee.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Joo, paljon on kämpässä tehoa jos menee reilut 11 000 kW/h, mikä lie sähköliitymä? Siskolla vielä isompi. No elä hermostu ymmärretty kummiskin. Eli varmaan tarkoitin kWh:ja? et kw(mikälie tuo pieni w)/h No kummiskin loistavasti toteutettuna rakenteellisesti (ei ilmavuotoja, jonkinasteiset matalaenergiarakenteet) koneellisella ilmanvaihdolla lämmin ala 300 m2 kuluttaa reilut 30 000 kWh. Totuus lienee normaaliasumistottumuksilla lähellä 40 000 kWh (130 kW/m2). Jos ajatellaan että vaikka 32 000 kWh, siitä käyttövesi ja lämmitys on noin 25 000 kWh. Maalämmöllä tuo energia saadaan n. 8500 kWh:lla Eli 300m2 kämpässä kokonaiskulutus olisi about 15 500 kWh, kun suorasähköversio on 32 000 kWh (pienikulutuksisia molemmat). Pienemmässä (esim 150 m2) kämpässä tuo 300m2 "kuvitteellinen" 7000 kWh taloussähkö olisi varmaan tasoa 5000 kWh. Siihen lämmitys ja käyttövesi normaalisti 15 000 kWh/v (siis 150m2 luukussa). Eli tuo maalämmöllä on 5000 kWh. Ts suorasähkö 20 000 kWh ja maalämpö 10 000 kWh. Nuo teidän esimerkkinne sähkönkulutuksesta eivät vastaa normiasujan kulutuksia, selittyy varmaan asumistottumuksilla (huonelämpötila esim 18 astetta?), ilmalämpöpumpulla, talouden pienellä koolla, matalaenergia-minimienergiarakenteilla, sillä ettei teidän talossa vaihdeta ilmaa, muulla millä? Sinällään pohdinta on oikea että maalämpöön on hyvänä vaihtoehtona pienessä talossa suorasähkö matalaenergiarakenteet huolellinen rakentamistapa (ilmavuodot kuriin). Matalaenergiarakenteet maksavat lisää mutta kenties vähemmän kuin maalämpö.
taas nuita laskelmia tulee. kun on ilmoitettu paljonko vie maalämpö niin voi verrata surasähköön. lämpö on taloissamme normaali 23 ja muutenki eletään normaalisti. asukkaitakin on enemmän kuin kaksi. mutta suorasähkö vie sen verran eikä enempää. ja talot on rakennettu 88 ja 90 luvuilla
2004 talooni asennettiin osatehoinen maalämpö.Tarkka päivämäärä 19.11. jolloin kone pistettiin käyntiin.Nyt tammikuun 10 päivä oli sähköä kulunut lämmitykseen ja käyttöveteen yhteensä 35000 kWh.Talo on hirsitalo kellari puolitoista kerrosta.Asuinneliöt n.220 ja kellarikerros pidetty n.10 asteessa tilan ollessa vain varastokäytössä.Kuutioita on n.800 koko talossa.Mainitsemassani 35000 on siis kyse vain lämmitys käyttövesi.Ne mitataan erilisellä mittarilla.Tuon lukeman päälle tulee taloussähköä n.6000-6500 kWh/vuosi.
Laite toiminut hyvin ja lämmin käyttövesi riittänyt pakkasillakin isolle saunojaporukalle.
Perheen koko on 4 henkilöä.
Lämmityksen ja käyttöveden kustannukset vuodessa ilman perustamiskuluja on noin 1100 euroa vuodessa.Tietysti sähkön hinta on nousussa mutta niin on kaikki muutkin energiat.
Lämmintä alaa 178m2,lattialämmitys sähköllä ja takkaleivinuuni.
Puita kuluu noin 3-5m3 vuodessa, sekä toi 12000Kwh sähköä.
Juuri nyt sisälämpötila 23 astetta,alle -10 pakkasta uuni lämpiää joka toinen päivä ja kun yli -10 joka päivä.Puista saatava teho noin 3000-5000Kwh vuodessa eli ilman takkaa kuluisi jotain 15000-17000Kwh vuodessa.Talo normitaloa paremmin eristetty.
Jos talvet alkaa olla tällaisia ,ulkona 3 astetta tammikuussa,että kunnon talvi kestää vain kaksi kuukautta olen tyytyväinen että valitsin perustamis kustannuksiltaan halvimman lämmitysmuodon.
Joskus 15 vuotta sitten pakkaset alkoi marraskuussa ja kesti huhtikuuhun,luonnonjäällekin pääsi yleensä koko talven nykyään ei paljon edes ulkokenttiä voi jäädyttää,
Ilmaston muutos vaikuttaa alentavasti lämmitys kustannuksiin tulevaisuudessa.
Muutama otsikko lehdistä,Euroopassa rikottiin uusia ennätyksiä vuonna 2007,Vuosi 2007 pohjoisella pallonpuoliskolla toiseksi lämpimin,Maailman ilmatieteen järjestö WMO arvioi, että kymmenvuotisjakso 1998 - 2007 on ollut kaikkien aikojen lämpimin.
Joo, vähällä kulkee, eli kämppä on "motivoittaja-tasoa". Ilmanvaihdosta ei ollut kummassakaan tapauksessa puhetta. Motivoittajien motivoittajassa "keittoa" menee 60kW/m2, eli sinun tapauksessa 178*60 =about 11 000 kWh, matalaenergiarakenteet ja maalämpö. Motivoittajassa käsittääkseni kulutuksen arvointi on laskentaperusteinen eikä perustu empiiriseen tietoon. Tuo 60 kWh/m2 vaatii maalämmön, pienimmät suorasähkölukemat motivoittajassa on kaliiberia 110 kW/m2. Voidaan jankata että kannattaako maalämpö vai ei maailman tappiin asti, eli ei maalämmölle jos on hyvät takkapelit ja ilmaista puuta ja tykkää lämpöaalloista kämpässä sekä pihistää ilmanvaihdossa jne. Kyllä maalämmölle jos haluaa S1 luoka sisäilman lämpötiloiltaan ja ilmanvaihdoltaan ja polttelee puita vaan tunnelman vuoksi. Ei maalämmölle pienessä torpassa, isoissa ainut järkevä vaihtoehto mikä perustamiselle on edes jonkinlaiset fyysiset edellytykset (kalliosyvyys, tontin koko jne)
Puhutaan siitä energiasta paljonko kuluu per neliö lämmittämiseen eikä siitä millä lämmittää, koska saman verran se laskennallinen kulutus on lämmitää millä haluaa.
Jos meillä laskee puut mukaan on pelkän lämmitysenergian tarve noin 12000Kwh/a eli 67 Kwh/m2 v 5000Kwh käyttösähköä.
Jos olisi MLP jonka olisi cop2 niin lämmitykseen kuluisi 6000Kwh 5000Kwh käyttösähköön=11000Kwh ,nyt kuluu 12000Kwh sekä se 3-5 mottia halkoja,josta lähtee 3000-5000Kwh energiaa hintaan 120-200€ vuosi.
Meillä on muuten Ilto x100 Iv-koneena ja olen siihen ollut tyytyväinen.
Kun on massivinen takka joka luovuttaa tasaisesti 2Kw lämpöä,ei asunnon lämpötilat nouse paljoakaan vaan se pitää sitä lämpöisenä,jos joku 1500Kg pikku takka nousee lämmöt väkisin korkealle vähäksi aikaan koska hetkellinen teho paljon suurempi.
Se olisiko joku muu ratkaisu ollut halvempi/parempi on turhaa enää tässä vaiheessa.
Talossa IV aina päällä,sisäilman lämpötila vaihtelee 21-23 asteen välissä,pitää vielä hankkia ILP niin saa torpan viileäksi kesäisin.
Minustakin tuntuu nuo lukemat vähän yli 10 MWh:n vuosikulutuksista aika pieniltä. Itsellä on normaalisti eristetty n. 120/160 m2 talo ja vuosikulutus on n. 20 MWh. Takka on mutta laiskuuden vuoksi sitä ei ole käytetty juuri ollenkaan.
Motivoittajassa kokonaiskulutus on 135 kWh/bruttoneliö, eli meillä se olisi 21600 kWh/a. Oho, meillähän onkin motivoittaja-talo. Enpä tiennytkään!
Joo, ei muutu energiantarve siitä millä lämmitetään. Mukavuus ja vaivattomuus muuttuu. Periaatteessa, siis joskus vain periaatteessa mukavuus ja pieni energian kulutus yhdistyy vain maalämpöratkaisussa. Lisäksi investoinnin jälkeen elämiseen tulee pelivaraa. Se että ei kehtaa pyörittää jotain halkoshowta ei kostaudu siinämäärin maalämpöratkaisussa kuin suorasähkövehkeissä. Toisaalta halkohommat palkitsee suorasähköhommissa enemmän=> elämälle tulee tarkoitusta. Jokaisessa maalämpöratkaisussa on tilanne jossa hypätään tuntemattomaan, eli monta muuttujaa jossa voi onnistua tai mennä pieleen. Suorasähkövehkeissä onnistuminen on "helpompaa". COP 2 on aika pessimistinen maalämpöolettama.
Joo, se että ei kulu energiaa täytyy selittyä tosiaan jollain seikoilla, eli tyypillsin suorasähkömökeissä selittävä tekijä on että pihdataan jossain/taloudessa vähän poppoota/ei olla läsnä tai poltetaan uunissa puuta tai muut lukuisat tekijät. Meilläkin on 159m2 suorasähkötalo, jossa kulutus on vaihdellut 16 000 ja 20 000 kWh välissä. 16 000 kWh silloin kun lämmitin urhoollisesti uunia ja taloudessa oli vain 2 hlö. 20 000 kWh, kun uuninlämmitysinto laski ja taloudessa 3. Maalämmöllä veikkaisin että tässä kiinteistössä kulutus seilaisi väliä 10 000-12 000 kWh huolimatta siitä että meitä olisi vaikka 5 ja ei nappais tuo halkojen kanssa askartelu. Se että näillä lukemilla takaisinmaksuaika esim. porareikä vehkeillä on 15-20 vuoden välissä on mielestäni mukavuus ja arvovalinta kysymys, ei niinkään taloudellinen kysymys. Nämä kaksi arvoa ovat mielestäni tämän kokoisen mökin keskeisimmät maalämpövalintaperusteet. Suuremmassa kämpässä korostuu taloudelliset tekijät(rajapyykki MUTU 200 m2 maastossa)
Motivoittajassa kulutus lasketaan, empiirisesti lukemat lienevät noiden arvojen alle ellei taloudessa biletetä 24/7 ja asukkeina ole vesipetoja tms.
Taloudessa 4 koira,sauna päällä 2kertaa viikko,vettä kuluu 140m3 vuodessa,Tv päällä aamusta iltaan,Plasma-TV on kuin sähköpatteri.
Talon eristeet on alapohja 250mm EPS,yläpohja 600mm ekovillaa,seinät 220mm villaa(150 70),ikkunat u-arvo 0,9,ovet 1,2
selittävät pientä kulutusta. Ihan hyvä setti tuo tuntuu kertomasi perusteella olevan, noilla rakenteilla teidän taloudessa maalämmönmaksuaika olis välillä 20-25 vuotta. Eli ne mukavuus ja arvoperusteet (vaikka valtakunnalliset sähkötalkoot tai ekologisuus) korostuisivat entisestään, ei taloudelliset perusteet. Olemme kuitenkin yhtämieltä siis siitä että maalämmöllä energialaskusi olisi pienempi ja vähemmän tarvitsisi murehtia muurin lämpötilaa tai ylilämpöä kelin lämmetessä tms.
ilman muuta MLP olisi hiukan edullisempi käyttää,mutta esim kompuran uusiminen söisi kannattavuutta nykyiseen systeemiin verrattuna ja takaisin maksuaika pitenisi noin viidellä vuodella.
Tuota ylilämpö tilannetta ilmojen lauhtuessa tapahtuu kaikissa lattialämpö taloissa kun laatta ei ehdi reagoida muutokseen nopeasti.
En ymmärrä ajatustasi että maalämpö olisi jotenkin mukavampi tai tarkempi kuin sähköinen, olen eri mieltä vai viittaatko puun käyttöön johon kuluu 5 min lämmityskerta ja yksi päivä kesällä puiden tekoon.
Kun alan rakentamaan seuraava vähän isompaa taloa laitan siihen maalämmön, mutta teen silti eristyksen yhtä hyvin koska ei se energian kulutus koskaa ole liian pieni.
Ajattelin muuten maalämmön kaveriksi laittaa pellettitakan ja tietenkin puilla lämmitettävän kiukaan,projektin pitäisi käynnistyä syksyllä.
Itseasiassa se että tällä kertaa parannan talon "laatutasoa" johtuu siitä että nykyisen talon myynnistä saan ylimääräistä hilloa mitä voi käyttää vaikka maalämpöön ja toinen syy on että tässä tulevassa talossa aion viettää elämääni siihen asti kun lapset ovat lähteneet maailmalle eli noin 18 vuotta ja sitten taas pistetään talo lihoiksi ja muutetaan pienempään ja aletaan kiertämään maailmaa rahoilla jotka ovat olleet taloon sidottu,on varmaan myyntihintakin parempi kuin vanhanaikasella sähkölämmityksellä.
Kompuroiden käyttöikää on vähän hankala ennustaa, se tehdään olettamalla 20 v. Nykyisistä scroll kompuroista ei näyttöä ole. Valmistaja "lupaa" niille 300 000 käynnistyskertaa, hyvin toimivassa maalämpöjärjestelmässä tuo täyttyy vasta 60 vuodessa. Mitkä muut tekijät sitten lisäävät maalämmön käyttökuluja on monesta tekijästä kiinni. Käyttömukavuudella tarkoitin sitä, että järjestelmä huolehtii ilman pinnistelyjä halutusta sisälämpötilasta. Suorasähkössä on helposti vähän se meininki että puulla lämmitysjärjestelmää tuettaessa ammutaan yli => tulee lämpöaalto ja tätä korostaa vielä samanaikainen ulkolämpötilan mahdollinen lauhtuminen. Maalämpötaloudessa puuta poltetaan tunnelman luomiseksi=mukavuutta ja mahdollsiten huippuenergiatarvepiikkien leikkaamiseksi. Toinen mukavuus koskee vesikiertoisessa lattialämmityksessä tapahtuvaa pumpun suorittamaa ohjausta. Pumppu mittaa ulkolämpötilan ja ohjaa lämmitysjärjestelmään sopivan lämpöistä vettä ilman että rakennellaan kaikkiin tiloihin raskasta lämpötilanohjausta jota harva tekee. Sähkölämmityksessä ohjaus onnistuu tietysti jos lämmitys tapahtuu esim. laatassa olevilla vastuspiireillä. Kiva kuulla että suunnitelmat on lyöty lukkoon ja tulevaisuuden suhteen horisonttisi on kirkas.