Sitä näkee aika paljon ympärillä, että ollaan mustasukkaisia toisesta, kahlitaan toinen kaikin tavoin, ei luoteta jne. Onko tämä rakkautta? Eikö oikea rakkaus ole nimenomaan sitä, että siitä huolimatta että toinen on toisella puolella maailmaa, tietää että hän rakastaa- eikä tarvitse kytätä koko ajan. Annetaan toisen elää myös omaa elämäänsä, tuntien ikävää, mutta tietäen että toisen on annettava tuntea olonsa myös vapaaksi.
Esimerkkini tulee siitä kun itse olen ollut huonoissa suhteessa, jotka ovat pohjautuneet vääränlaiseen rakkauteen. Mies ei luottanut minuun lainkaan, hän ei koskaan uskonut mitä sanoin, ei päästänyt minua minnekään ilman häntä. Olin todella ahdistunut suhteessa, mutta en osannut ensin lähteä siitä pois. Itsetuntoni mureni vaikka todellisen rakkauden ollessa kyseessä itsetunnon pitäisi kasvaa.
Uskonkin nykyään siihen, että mitä enemmän rakastaa toista, sitä enemmän antaa hänen olla oma itsensä ja luottaa häneen kaikin tavoin.
Esimerkkini tulee siitä kun itse olen ollut huonoissa suhteessa, jotka ovat pohjautuneet vääränlaiseen rakkauteen. Mies ei luottanut minuun lainkaan, hän ei koskaan uskonut mitä sanoin, ei päästänyt minua minnekään ilman häntä. Olin todella ahdistunut suhteessa, mutta en osannut ensin lähteä siitä pois. Itsetuntoni mureni vaikka todellisen rakkauden ollessa kyseessä itsetunnon pitäisi kasvaa.
Uskonkin nykyään siihen, että mitä enemmän rakastaa toista, sitä enemmän antaa hänen olla oma itsensä ja luottaa häneen kaikin tavoin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Näinhän se vähän menee. Siellä on rakkauteni jossain toisen kainalossa jo varmaan. Arvostin hänen päätöstä, annan olla, elää omaa elämää, koska olisihan kanssani vaan onneton...
en ole semmoinen ihmistyyppi joka tätä kiinnostaa.
Tekisin tämän ihmisen puolesta kuitenkin ihan mitä vaan ja tein sen kyllä selväksikin.
Mutta niin se joskus menee
Minun tapauksessani kolmas kerta
Ottaahan se kipeää ja alkaa olla itse asiassa aika vaikeaa jo olla muuttumatta kaikkeen muuhunkin nähden elämässä... Tiedän kyllä miten kylmää on elämä ja se näkyy jo ajatusmaailmassani tahdoin tai en.
Mutta rakastan.
se tunne pitää minut oikealla tiellä.
Se että välittää jostakusta
Ilman sitä olen aika vastenmielinen tapaus
"Uskonkin nykyään siihen, että mitä enemmän rakastaa toista, sitä enemmän antaa hänen olla oma itsensä ja luottaa häneen kaikin tavoin."
Tuolta minustakin tuntuu. Tällainen molemminpuolinen tunne olisi ihana juttu! Omistuksenhalu ja mustasukkaisuus tappavat takuuvarmasti rakkauden. Todellisen rakkauden kanssa itsetunto todellakin kasvaa eikä päinvastoin.
Yleensäkin hyvät, rakkauteen liittyvät tunteet luovat rauhallisuutta ja toiveikkuutta. Ne täyttävät meidät energialla ja tekevät meistä haavoittumattomia, onnellisia, hilpeitä. Rakkauteen kuuluvat mm. rauhallisuus, huolenpito, ihailu, nautinto, ihastus, kaipuu, ilo, intohimo, hellyys, lämpö, ystävällisyys, myötätunto ja sympatia. Turvattomassa ja epävakaassa parisuhteessa hyvät tunteet häviävät ja tilalle tulevat huonot.
Toivottavasti mahdollisimman moni löytää itselleen sen aidon rakkauden. Elämä on sitäkin varten.