Kertokaahan te äidit ja isät, jotka nukutte perhepedissä, miten hoidatte seksielämänne?
Meille tulee esikoinen kuukauden päästä ja ollaan mieheni kanssa ihmetelty, miten perhepetiläiset huolehtii parisuhteestaan tuolla makuuhuoneen puolella, jos lapsi/lapset nukkuvat vieressä?
Monellahan nuo mukulat on kouluikään asti samassa sängyssä ja käy aikas raskaaksi monta vuotta järjestellä mahdollisuuksia rakastella ilman lasten läsnäoloa. Ja pitemmän kaavan mukaan nautiskelut voi unohtaa varmasti kertaheitolla.
Olisiko tuossakin yksi syy avioeroihin? Lapset nostetaan nykyään niin suurelle jalustalle, ettei ole aikaa ja voimia enää hoitaa sitä peruskivijalkaa, eli parisuhdetta.
Kertokaa omia mielipiteitänne ja miten teillä asiat hoidetaan!
Meille tulee esikoinen kuukauden päästä ja ollaan mieheni kanssa ihmetelty, miten perhepetiläiset huolehtii parisuhteestaan tuolla makuuhuoneen puolella, jos lapsi/lapset nukkuvat vieressä?
Monellahan nuo mukulat on kouluikään asti samassa sängyssä ja käy aikas raskaaksi monta vuotta järjestellä mahdollisuuksia rakastella ilman lasten läsnäoloa. Ja pitemmän kaavan mukaan nautiskelut voi unohtaa varmasti kertaheitolla.
Olisiko tuossakin yksi syy avioeroihin? Lapset nostetaan nykyään niin suurelle jalustalle, ettei ole aikaa ja voimia enää hoitaa sitä peruskivijalkaa, eli parisuhdetta.
Kertokaa omia mielipiteitänne ja miten teillä asiat hoidetaan!
Vastaukset 28
Vanhimmat
ja jakaa huone lasten kanssa;
ei lapset kuulu samaan huoneeseen kuin korkeintaan pinnasängyssä
lasta ei muutenkaan saa totuttaa nukahtamaan vanhemman sängyssä, ellei ole äärimmäinen pakko, usein nukahtaa siihen, kun imettää; muuten se ei totu nukkumaan omassa sängyssä
on vanhempien alkeellista hellyyden tarvetta, oman hellyyden tarpeen tyydyttämistä, pitää lasta nukkumassa vieressä; lapselle on parhaaksi nukkua omassa sängyssä
No niin mekin tuo asia ollaan ajateltu ja oma huone lapselle valmiina. Aluksi kylläkin pinnasängyssä meidän makkarissa, että katotaan kuinka yöheräilyt imettämiset alkaa sujua. Mutta sittenn kyllä seinän taakse omaan huoneeseen itkuhälytin kaverina.
Usein kuuntelen kun ystäväni kertoo heidän perheperi-juttuja. Heillä 4 vee tytär ja isä joutuu usein sohvalle nukkumaan, kun lapsi nukkuu heidän keskellä niin leveästi eikä sitä äidin mielestä saa siirtää, ettei tämä kullanmuru vaaaaan herää. Kun ystäväni kertoi haluavansa toista lasta, en voinut olla kysymättä, että mitenkäs on ajatellut saada sen alulle:) Noh, vastaukseksi sain, että voihan sitä seksiä harrastaa vaikka vessassa! Voi jeee.... Noh, myönsihän tämä ystäväni viimein, että isukki on jäänyt hieman ulkopuolelle, kun äidillä ja tyttärellä kuulemma "oma pieni maailma ja niiiin omat jutut". Taas yksi potentiaalinen avioeropari..
Jos ei lapsi nuku omassa sängyssään, olkoon sitten kokonaan nukkumatta. Kyllä se sinne nukahtaa ennemmin tai myöhemmin kun ei anna muuta vaihtoehtoa. Niin, ja oikeassa elämässähän ei vauvoilla ole ilmavaivoja, ei allergioita, eikä koliikkia, eikä myöskään mitään muita vaivoja, joiden vuoksi olisi syytä tehdä mitään erityisjärjestelyjä. Sitäpaitsi kyllähän nyt aikuinen ihminen voi muutaman yön valvoa vaikka putkeen, jos vauva vähän itkeskelee.
saada nukkua jokaisen lapsenkin omassa huoneessaan, koska ei voi edellyttää, että halutaan nukkumaan samaan aikaan ja kavereiden käynnin takia ym. Jokaisen tulee saada tehdä koululäksyt omassa rauhassa.
ei se ole itsekkyyttä, vaan tervettä järkeä
ennen on ollut tilanne toinen, jos on ollut vähän tilaa
Ei nukuta perhepedissä, mutta vauva 8kk nukkuu samassa huoneessa kun kaksiossa asutaan eikä viittitä kuksia samassa huoneessa missä vauva nukkuu ihan senkin takia ettei vaan herää niin hoidetaan hommat joko sohvalla tai sitten kaapissa olevalla patjalla. Olisihan se kiva tietysti päästä omaan sänkyyn ettei tarttis ptjaa joka kerta leivttää, mutta kaikki aikanaa, parin kk päästä muutto kolmioon =)
mukaanlukien aloittajan vastaus yhdelle kommentoijalle ja jäi olo että Paavo Rovolla on tässäkin ketjussa paljon kavereita.
Harmi, koska aihe sinänsä on mielestäni kiehtova.
Minulla on monta lasta, osa jo aikuisia, ja kaikki ovat elämänsä ensimmäiset vuodet nukkuneet öisin perhepedissä ilman että se olisi mitenkään vaikuttanut huonontavasti avioliittoomme tai lasten kehitykseen.
Tahtoisinkin perusteluja näille "lapsi ei saa nukahtaa viereen imetyksen jälkeen" ja "lapsen on opittava jo pienenä nukkumaan omassa sängyssään" ja muille vastaaville kommenteille.
Miksi ei saisi nukahtaa viereen tai miksi pitäisi nukkua pienenä yksin?
meilläkin kaikki on nukunneet jossain vaiheessa enemmän ja vähemmän vieressä.Vauvana kyllä omassa sängyssä,mutta sitten isompana alle kouluikäisenä kuitenkin.Jos nukahtaa illalla viereen kannetaan jos jaksetaan tai on "tarvetta" viedä omaan sänkyyn.
Tällä hetkellä 5v tyttö tahtoo nukahtaa meidän sänkyyn tietäen kuitenkin että hänet kannetaan omaan huoneeseen ja asia on hälle ok ja meille myös.
Meillä tällä hetkellä nuo yhteiset hetket sängyssä on muutenkin vähissä koska mies menee aikaisemmin nukkumaan kun lähtee aamulla aikaisin ja minä jään vielä puuhailemaan,koneelle,telkkaria katsomaan tms.
Sunnuntaiaamut on yleensä niitä kiireettömiä hetkiä ja lapsetkin katsovat yleensä toisessa huoneessa tölsyä.
Meilläkin oli esikoiselle huone tehtynä valmiiksi jo kuukausia ennen hänen syntymäänsä. Vauvan aiottiin aluksi antaa nukkua makuuhuoneessamme pinnasängyssään, mutta hänen tulisi mahdollisimman nopeasti muuttaa omaan huoneeseensa meitä häiritsemästä...
Mutta kun esikoisemme syntyi ja tuli tehohoidon kautta kotiin, en olisi voinut kuvitellakaan hänen nukkuvan missään muualla, kuin kainalossani. Poika nukkui mieheni ja minun välissäni noin vuosikkaaksi asti, kunnes sai oman sängyn parisänkymme viereen minun puolelleni. Nyt välissämme nukkuu kuopuksemme (lasten ikäero 1v4kk).
Nukkuminen on meille perhepedissä paras ratkaisu, kun kenenkään ei tarvitse hypätä toiseen huoneeseen esim. lapsen sairastellessa heräillessä ja jokaisella on tarpeeksi tilaa nukkua (80-90cm jokaisella). Lisäksi on ihanaa nukkua oman perheensä kanssa yhdessä ja kuunnella miehensä ja lastensa tuhinaa (tai kuorsausta) heidän nukkuessaan
Ensimmäiset 7 bkoa lapseni syntymän jälkeen jaksoin pitää kiinni siitä, että sen on nukuttava omassa sängyssään. 7 vkon jälkeen oli valvomisesta niin uuvuksissa, että olin valmis nukkumaan vaikka päälläni eteisessä, jos vaan saan nukkua. Silloin siirtyi neiti viereen ja unet parani meillä molemmilla. 4kk:n iässä vauva alkoi nukkua paremmin omassa sängyssä, mihin silloin siirtyikin. Sänky oli siis omamme vieressä sivuvaununa. Nyt 6kk ikäisenä yöt ovat taas niin levottomia, että suurimman osan aikaa vauuva nukkuu perhepedissä.
Ainakin näin huonosti nukkuvan vauvan vanhempana se on aivan sama missä kukakin nukkuu, kunhan nukkuuu mahdollisimman hyvin. Lisäksi rakastan vauvaani ja haluan hänelle parasta. Jos paras on perhepeti, niin se on.
Parisuhde on tietenkin muuttunut. Mitään muuta mahdollisuutta ei ole vauvan tullessa taloon. Rakastan miestäni ehkä enemmän kuin ikinä ja vice versa. Rakastelemme olohuoneessa. Yleensä muutenkin vauvan päiväuniaikaan vapaapäivinä, koska iltaisin molemmat on niin väsyneitä, ettei jaksa.
Siinäs mietit vielä ennen synnytystä jotain tulevaa seksielämää...
Kokemuksen syvä rintaääni: Se nyt on VIIMEISENÄ mielessä vähään aikaan...
rupesi seksiä tekemään mieli melko pian pojan syntymän jälkeen, ei van pystynyt. Sen aikaa ooteltiin että tikit sulivat ja hyvin onnistui sen jälkeen. Vajaa 3 viikkoo synnytyksestä
.. et voi sanoa, että kaikilla seksi jäisi pois mielestä synnytyksen jälkeen ja pitkäksi aikaa. Meillä esim esikoisen jälkeen jo 4 vkon kuluttua harrastettiin seksiä ja siitä tahti aina vaan kiihtyi. Miksi ihmeessä se seksi mielestä jäisi pois, ei minulla ainakaan. Neljä viikkoakin oli aika tuskaa odottaa (jälkivodon loppumista). No meitä on joka lähtöön..
Tuo on varmasti ihan perhekohtainen juttu että miten missäkin toimitaan. Meillä on lapset ihan vauvoista pidetty omassa sängyssä ja otettu viereen imetyksen ajaksi vauva-aikana. Siihen tuli joskus itsekin nukahdettua ja sitten heräsi säikähtäneenä ettei vaan ole vauva litistyksissä... Nyt on kaksi kouluikäistä ja nuorin parivuotias. Nuorimman sänky on meidän sängyn vieressä ja useimmiten lapsi siellä omassa sängyssä pysyy, isommat saattavat joskus talsia viereen puoliunessa.
Olen ainakin huomannut, että iän karttuessa on oma nukkuminen tullut herkemmäksi, eli helpommin oma uni häiriintyy pienistäkin seikoista; lapsen potkiminen ja liikehtiminen vieressä, miehen kuorsaus, yms. Joskus tulee itse lähdettyä "evakkoon" sieltä omasta parisängystä kun se käy ahtaaksi ja menen sitten lapsen sänkyyn joka on vapaana.
Seksi on kyllä helpompaa hoitaa ihan jossain muualla kuin siellä sängyssä illalla väsyneenä myöhään, joten voi sanoa että meilläkin sänky on kyllä etupäässä vain nukkumista eikä huvituksia varten. Mutta se kyllä kannattaa muistaa, että se hyvä parisuhde on paras kasvualusta joten sit kannattaa hoitaa!
miten meillä asia on hoidettu... nooh, sanotaanko näin että en muista milloin viimeksi seksiä olisi harrastettu sängyssä :D
Ylipäätään kun lapsi samassa taloudessa on, sen nautiskelun ja pidemmät sessiot voi tosiaan ainakin hetkeksi unohtaa. Ellei lapsi nuku hyviä päiväunia, voit olla varma että rääkäisy kuuluu juuri kun alkaa mennä lujaa... ja vaikak nukkuisikin, puoli korvaa kuulostelee koko ajan että jokoseheräsi.
Nyt pitääkin siis alkaa luovaksi! EI seksiä vain sängyssä ennen nukkumaanmenoa, vaan suihkussa, saunassa, keittiössä, kolmelta aamulla, olkkarin lattialla... ei seksielämää pidä unohtaa, vaan sen järjestelyne teen vain pitää tehdä töitä.
Annan nyt silti aikaa tuollekin asialle, heti synnytyksen jälkeen ei seksi maistu. Voi mennä viikkoja ennenkuin alkaa luistaa. Ja sittenkin, vauva ja valvominen vievät voimat, maidon pursuminen joka paikkaan häiritsee (ennakkovaroitus; orgasmi aiheuttaa useimmille herumisrefleksin ja sitten suihkuaakin...) on paikallaan ottaa rennosti, nauraa omituisille ilmiöille ja pitää hauskaa seksinkin kanssa.
***
Tosiaan meni meilläkin reilu kuuakusi ennen kuin synnytyksen jälkeen kokeilimme seksihommia. Ei se heti välttämättä ole mielessä/onnistu.
Mutta semmoista tässä halsuin kysyä, että rakasteletteko te ihan alasti? Minun on pakko pitää liivejä rakastellessa. Muuten nänneihin sattuu, jos ne osuvat johonkin (patjaa vasten, miehen ihoa vasten jne). Muutamia kertoja olen miehen pyynnöstä riisunut liivit, mutta rakasteleminen on ollut yhtä tuskaa, kun pitää varoa koko ajan rintojaan. Ei siitä nauti.
Ja annatteko miehenne imeä/koske amuuten rintojanne? Minusta se tuntuu nykyään vastenmieliseltä ajatukselta. Juuri nyt rinnat ovat vain vauvan imettämistä varten.
... minulle rinnat on aina ollut vahavana mukan seksissä, nautin siitä todella kun mies hyväilee, imee rintojani. Imetysaikana tämä kuitenkin ainakin meillä jäi pois. Minua itseä vaivaa jos tulee maitoa tms ja tuskin se miestänikään hirveästi innostaa. Meille on pian tulossa toinen lapsi ja jo etukäteen harmittaa rintojeni puolesta puolen vuoden hiljaiselo :o)
Hei,
melkein nauratti kirjoituksesi. Minä olin ainakin niin väsynyt perhepeteilijä, että sängyssä kyllä nukuttiin. Ei kyllä olisi muuta jaksanutkaan. Nyt lapsi 2-v. nukkuu jo omassa sängyssään. Ajan kuluessa sänkyjärjestelyt voi kyllä muuttaa ja meidän lapsi halusikin jo omaan sänkyyn. Muistan itse olleeni lapsena samanlainen eli halusin nukkua rauhassa. Sairaana tosin tilanne toinen.
.. monella se syy perhepetiin on se, että ei jakseta, haluta juosta toiseen huoneeseen imettämään. Eli oma etu siinä sitten kumminkin painaa.. Meillä esikoinen 2vkoa vanhana siirtyi omaan huoneeseen ja niin olemme ajatelleet tehdä toisenkin kanssa. Alussa tietty 2-3 kertaa yössä nousin imettämään mutta lupaan, että jatkossa kannattaa. Meillä nukuttu aina hyvin, lukuunottamatta hampaidentuloa, kipeänäoloa tms. Silloin otan lapsen viereeni nukkumaan, mutta kyllä tuntuu, että molemmat nukumme sen yön huonosti. Seksi harvoin harrastamme muutenkaan sängyssä (muualla kyllä) mutta mielestäni on kaikille parasta, että on tilaa nukkua ja rauha. Mieheni kuorsaa kovaa (häiritsisi lasta), ja nousee klo 4 arkiaamut (lapsi häiritsisi hänen uniaan). Eli meillä paras näin. Mielstäni lapsen tulee saada päivisin tarpeeksi hellyyttä ja läheisyyttä, yöt on nukkumista varten!
että olet selvinnyt vain 2-3 kerran yönousuilla.Meillä kaikki kolme ovat heränneet useammin eikä se ole ollut sitten ollenkaan varmaa että mulle olis uni tullut heti vaikka miten väsynyt olisin ollut,ja päiväunia en osannut nukkua.No,olinkin jo 26v ekan 36 viimesen syntyessä etten jaksanut ravata koko yötä.Mutta kuten sanoin jo aiemmin,talossa talon tavalla:)
oman edun vuoksi olen nukuttanut vauvani vieressä. En todellakaan jaksa, viitsi tai halua nousta sängystä ylös, jos kerran voin siinäkin maata. Mutta pidän myös vauvan etuna sitä, että kun tulee nälkä, on tissi suussa ennen kuin ehtii edes itse kunnolla heräämään ja sitten vain syömään ja unia jatkamaan. Jos vauva olisi toisessa huoneessa tai vaikka vain pinnasängyssä, niin varmasti heräisi siihen ylös nostamiseen ja sitten ei välttämättä enää niin helposti nukahtaisikaan uudestaan. Eli kun vauva on sängyssä, niin aamulla saa oikein miettiä, että olenkohan syöttänyt sen yöllä vai en. Jos vauva nukkuu jossain muualla, niin saa aamulla miettiä, että olenkohan nukkunut yöllä, vai en.
Mitä tulee tuohon seksiin, niin yleensä tarvittaessa illalla nostettiin vauva sänkyynsä ja se sieltä sitten siirtyi ensimmäisen syötön yhteydessä takaisin minun viereeni. Meillä on vauva aina ollut minun ja seinän välissä sängyllä, eli ei minun ja mieheni välissä, joten meille on kyllä jäänyt yli puoli sänkyä omaan käyttöönkin. Ja vaikka tällä hetkellä nukutaankin sängyssä ihan kahdestaan, niin kyllä siitä sängystä puolet on aina tyhjilään silti.
Tuohon nukuttamiseen vaikuttaa niin paljon lapsi, vanhemmat ja kaikki muut olosuhteet, ettei ole olemassa mitään parasta ja helpointa tapaa, joka sopisi kaikille.
meillä kaikki lapset ovat olleet huonosti nukkuvia ekat kuukaudet. Kaikilla on ollut vielä tapana natista unissaan jolloin äänen kuullessaan ei voi olla varma enteileekö se heräämistä vai ei. Jos lapset olisi eri huoneessa niin jokaiseen ääneen olisi reagoitava tai kohta koko talo raikuisi parkua j amies hereillä ainakin hetkellisesti ja aamulla herätys aikaiseen...
Oman unen laatuun vaikuttaa myös se, kuinka paljon toimii hereillä ollessaan. On todella hyvät unenlahjat jos pystyy nukkumaan heti kun menee sänkyyn takaisin jos on juossut ympäri huushollia välillä. Moni ei pysty. Ja hommaa on muuten myös tutkittu kun unen laatua on tutkittu; eli mitä vähemmän liikkuu ja esim nousee sängystään sitä parempi on unen laatu. Ja jos sitä unta on määrällisesti vähän, niin olkoon sekin vähä laadukasta..
Meillä lapset on nukkuneet samassa huoneessa ja useimmiten kutakuinkin sängyn vieressä siihen asti kun ovat pinnasängyn jättäneet eli noin kaksivuotiaaksi. Helpottaa elämää upeasti! Lisäksi kun vauva herää niin se nähdessään vanhemmat ei välttämättä ole heti nousemassa ylös vaan jatkaa omia varvasleikkejään yms touhujaan sängyssä vielä tovin.
Vauvat ei juurikaan heräile ulkopuolisiin ääniin ainakaan oman kokemukseni mukaan ja ihan normaalikuuloisia nuo ovat. Eli eipä niitä ole haitannut ähinä viereisessä sängyssä tai kukaan olisi koskaan kesken yllättänyt. Pinniksen eteen voi heittää toisen peiton yms niin että näköyhteys on katki ja omaa rauhaa näin tarjolla. Ja tosiaan kun se sänky ei ole ainoa paikka..
Näissä asioissa on varmaan yhtä monta hyvää perustetta kuin on tekijääkin? Eli toiselle toinen sopii ja toiselle toinen. Sulla on helppo vauva ja muutaman kerran ehkä voisin jossain vaiheessa myös mennä toiseen huoneeseen. Harvalla toimii noin hyvin ja käytännössä äidit sitten melkein nukkuu siellä lapsen huoneessa tovin kuluttua. Jokaisen kuitenkin pitää tehdä omat valinnat ja toimia kuten itselle sopii. Tärkeintä yön suhteen on se, että kaikki saa nukuttua parhaalla tavalla jotta jaksaa päivät kunnolla! Ja pitää myös uskaltaa vaihtaa tyyliä jos se ei sovikkaan..
Juu, olisin minäkin voinut tytön laittaa omaan huoneeseen vastasyntyneestä alkaen nukkumaan ja käydä sen 2-3 kertaa yöllä imettämässä.. mutta kun se alkoi rääkymään aina, kun yritti laskea omaan sänkyyn. Nukahti tissille ja havahtui, jos siirrettiin. Ja siinä samalla huomasi itsekin, että eipä se mitenkään häiriöksi lapsi ole vaikka vieressä nukkuukin. Sitten kun alkoi tulla kokonaisia nukuttuja öitä eli tuossa reilun vuoden ikäisenä, siirtyi omaan huoneeseen ja omaan sänkyyn..
Ja tämä seksi ja perhepeti kysymys on mun mielestä joka ikinen kerta ihan tuhottoman huvittava x)
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=695&posting=22000000027639292#22000000027639292
Lapsi on nukkunut omassa huoneessaan heti siitä lähtien kun laitokselta kotiuduttiin. Ja hyvin on nukkunutkin. Jo turvallisuussyistä ei tulisi mieleen nukkua pienen vauvan kanssa samassa sängyssä, sitä kun on levoton nukkuja ja samoin mies kierähtelee ja pyörähtelee unissaan. En ymmärrä perhepetiläisiä.
Minä olin jo ennen äidiksi tuloa sitä mieltä, että nämä perhepetijutut on ihan älytöntä hössötystä!
Aikuisten sänky on aikuisten sänky ja lapsilla on omat sängyt. Toki vauva oli alkukuukaudet samassa makuuhuoneessa, ettei tarvinnut lähteä yöllä imettämään kovin kauas, mutta heti tilanteen rauhoituttua vauvat siirtyi omaan huoneeseen.
Minä ainakin haluan nukkua mieheni kainalossa kahdestaan ilman, että tarvii miettiä koska muksut on litistyksissä jossakin tai putoamassa sängystä. Ja seksiäkin on ihana harrastaa rauhassa ja spontaanisti, eikä niin että "nyt lapsi nukkuu, äkkiä keittiöön kun seuraava tilaisuus tulee ehkä vasta viikon päästä!". Meillä ainakin makuuhuone on seksiä varten ja se on VANHEMPIEN makuuhuone. Toki kyllä sitä harrastetaan suihkussa ja olohuoneessakin, mutta yleisemmin illalla omassa sängyssä. Sitten on ihana nukahtaa oman kullan kainaloon:)
Ei voi muuta kuin ihmetellä näitä, joilla lapset nukkuu kouluikään asti vanhempien kanssa ja sängynjalatkin täytyy katkaista, ettei pikku kullannuput tipu...huhhuh.
Näistä lapsista sitten huomaa, kun on esim. jokin leiri etteivät he osaa nukkua yksin kun on aina nukkunut äitin ja isän välissä.
Mutta jokainen taaplaa tyylillään. Ja se on kyllä totta, että parisuhdehan siinä kärsii, jos miehen ja vaimon ainut kokonaan oma yhteinen aika, eli yö, jaetaan lasten kanssa! Jotain rajaa....
Meillä poitsu nukkui ehkä pari viikkoo meidän välissä, ite tuli se aika melko huonosti nukuttua kun pelotti että jos sattuu kääntymään unissaan sen päälle tai jotain vastaavaa... Sen jälkeen siirtyi omaan sänkyyn ja hyvin on siellä nukkunut!
Nyt poju on melkein 9kk ja pinnasänky edelleen samassa huoneessa, mutta toisella puolella makkaria kuin meidän sänky. Että ei meillä ainakan ole hommia häirinnyt! Voisi varmaan siirtää jo omaan huoneeseenkin, mutta ehkä lähinnä sen takia on edelleen samassa huoneessa kun toiseen makkariin pitäisi tehdä vähän remppaa, niin jos sen jälkeen siirtäisi sinne..
maalais järkeä tässä hommassa. me siirretään sänky meijän huoneeseen ja tarvittaessa vauva nukkuu vieressä.. en jaksa suunnitella etu käteen missä lapsi nukkuu eihöän sitä voi tietää millainen vauva tulee olemaan!
vaikka ottasinki viereen niin voihan sen nostaa sinne sänkyyn jos halutaan peuhata kahdestaan ei oo ongelma.. mutta me kyllä yleensä sekstaillaan sohvalla ja suihkussa muutenkin..
minusta on helvetin tyhmää sanoa että jos nukutetaan lasta vieressä niin se ei opi nukkuu yksin!! hahahaha!! monta aikuista ihmistä tunnette joka nukkuu vieläkin äitin ja isin vieressä? hei oikeesti?=D
mitä väliä sillä on jos lapsi nukkuu 2vuotiaana äitin ja isän kanssa (siis ehdottomasti vaan jos KUMPIKIN) vanhempi on tätä mieltä. se missä ja milloin nukutaan on yks vitun hailee vauva perheessÄ! pää asia on että saadaan nukkua ja jaksetaan kärsivällisesti hoitaa vauvaa!!
Se on niin helppoa, miksi harrastaa seksiä. Yliarvostettua. Antaa lapsen vaan nukkua.