Löytyykö täältä muitakin ihmisiä, jotka ovat ja ovat turhaan olleet samaan henkilöön ihastuneita jo ikuisuuden (tai siltä ainakin tuntuu)?
Itse olen jo vuosikaudet ollut ihastunut erääseen mieheen, tehnyt aloitteenkin, saanut pakit, mutta siltikään ei tunne laimene....... Edelleenkin olen jatkuvasti tekemisissä ko. miehen kanssa (en edes omasta aloitteestani) ja toisinaan olen lukevinani myös miehestä ihastumisen merkkejä. Mies kohtelee minua kuin prinsessaa, jos minä yritän kohdella häntä yhtä hyvin hän suurin piirtein loikkii karkuun.... Ilmeisesti olen hätävara vain, mutta kun jokin tuolla sisällä ei usko sitä......
Itse olen jo vuosikaudet ollut ihastunut erääseen mieheen, tehnyt aloitteenkin, saanut pakit, mutta siltikään ei tunne laimene....... Edelleenkin olen jatkuvasti tekemisissä ko. miehen kanssa (en edes omasta aloitteestani) ja toisinaan olen lukevinani myös miehestä ihastumisen merkkejä. Mies kohtelee minua kuin prinsessaa, jos minä yritän kohdella häntä yhtä hyvin hän suurin piirtein loikkii karkuun.... Ilmeisesti olen hätävara vain, mutta kun jokin tuolla sisällä ei usko sitä......
Vastaukset 3
Vanhimmat
Itselläni on lähes sama tilanne.samassa työpaikassa ollaan.Meillä oli pieni suhde talvella, joka kuitenkin hiipui.Tajusin sen jälkeen, että olen vieläkin erittäin ihastunut häneen.Vaikka sovittiin, että ollaan vain kavereita en voi tälle mitään.Itsekin kuvittelen välillä, että miehestä näkyy ihastumisen merkkejä.Vaikka mitä todennäköisemmin niin ei ole.Turhauttava olo kun ei tiedä ollaanko kavereita vai ei kun jotain pientä sähköä on kuitenkin ilmassa.
Itse en tunteistani eroon pääse millään,sen takia tulee yritettyä uudestaan ja uudestaan.Ja toivomasta ei lakkaa koskaan, mikä meissä on vikana.Kipinä tuntuu olevan sammumaton.Ei pakit tunteita laimenna ,kokemusta on.(Mies 40 ).
Jeee, kuka pistää paremmaksi 25 vuotta erään miehen lumoissa. Nuorena en tohtinut en uskaltanut, hän oli mulle kuin jumala, kaunis ja ihana, toiselta planeetalta.
Vuosia hän on ollut varattu, olen rakastanut ja palvonut häntä salaa, kauheta kyllä itse elänyt suhteessa joka hajosi (omaan mahdottomuuteensa). Nyt olen ollut kauan yksin ja ilmeisesti hänkin on nyt jäänyt yksin, niin tai näin, nyt aion koettaa onneani ihan tosissani, vaikeaa tulee olemaan mutta en anna periksi. Olemme kumpikin about 40 joten kiirettä pitää. Ei sellaista tekijää olekaan joka tunteet sammuttaa, ei edes aika, ei toisen puoliso (itse olin kyllä passiivinen kun toinen on varattu), ei se että tietää toisen osaavan juoda kuin pesusieni, ei toisen lievä vastustelu, ei järki auta. Nyt vain toivon että osaan pelata tän pelin niin että saan hänet (edes yhdeksi yöksi)itselleni, ja voin rakastaa ja helliä häntä mielin määrin (hän on tavattoman pidättyväinen ja hillitty).
Kumma juttu on sekin että vaikka tarjolla on komea "sixpack" mies jolla on rahaa, tämä hieman resuinen pyöreä vatsainen pitkätukka on sata kertaa seksikkäämpi...