Tarkoituksena on rakentaa one-off vene ristiinlaminoimalla runko 4mm vanerista.
Nyt kuuluu kysymys koivu vai havuvaneri?
Ennenvanhaan sanottiin, että veneisiin koivua, mutta onko asia oikeasti noin. Itse tekisin havuvanerista, mutta antakaa asiantuntija-arvio asiasta.
Nyt kuuluu kysymys koivu vai havuvaneri?
Ennenvanhaan sanottiin, että veneisiin koivua, mutta onko asia oikeasti noin. Itse tekisin havuvanerista, mutta antakaa asiantuntija-arvio asiasta.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Veneen suunnittelia on joutunu jo suunnitteluvaiheessa paneutumaan ko veneen materiaaliin, hän on myös määritelly sen työselostukseen ja materiaaliluetteloon, tee sen mukaan.
Mulla on kyllä piirrustus, mutta niissä ei ole mainintaa materiaaleista. Jos sinulla ei ole mitään tekemistä, älä tee sitä täällä. Kiitos.
Paskanjauhaja, jollei siinä piirrustuksessa lue mitä materiaalia siihen on tarkotettu niin sehän voi olla vaikka teräsvenen piirrustukset, kyllä materiaali otetaan huomioon kun vene piirretään, riippumatta siitä onko kyseessä pieni vai isompikin paatti, ainevahvuudet lujuudet ym on otettava huomioon.
Älä sä lässytä!
Vastaa vain kysymykseen tai ole hiljaa.
veneissä ja niiden piirustuksissa on oltava ainakin maininta, mistä ja millaisella vahhvuudella materiaaleja on siihen käytettävä. Palstalta aika turha sellaista kysellä, varsinkin ilman edes tietoja veneestä. Jotta älä suotta riehu, typerä kysymyshän oli omasi.
piirrellyt ruutupaperille vähän linjoja, melkein mittasuhteilla ;)
Lukemaan ystävä hyvä. En ole kysynyt materiaalivahvuuksia aloituksessani, vaan havu vai koivuvaneri! Ei mulla ole ongelmia rakenteiden tai rakennusmenetelmien suhteen.
piirustukseni ovat minulle riittävän hyvät. Mittasuhteet on kohdallaan ja kaaripiirustukset ja linjakuvat ovat oiken selvälukuiset. Suunnitelmakin on aivan selkeä, mutta lue mitä aloituksessani kysyin ja vastaa siihen, jos osaat!
Älä hermostu. Kysymykseen vastaaminen on näille kaikkien alojen asiantuntijoille mahdotonta koska he pyrkivät osoittamaan tietämyksensä kaikilla tavoin. Kannattaa muistaa kun täältä jotakin kysyy, että vastauksista 90% käsittelee sivuasioita ;)
Seuraavaksi se rakentelia itkee iskälleen ja äipällen että häntä on kusetettu taas netissä kun pohja ei kestä ensimmäistäkään kesää, täällä on porukka vetäny hihasta mitä tahansa ainevahvuuksia ja materiaaleja ja tämä urpo tottakai tekee sen mukaan :D
Kuuleppa kultaseni, olenko kysellyt jossain vaiheessa tulevan veneeni materiaalivahvuuksia tai yleensä mitään raksentmiseen liittyvää? Näissä asioissa ei minun tarvitse lisätietoa saada riittää kun pysyn ajantasalla ja päivitän osaamistani.
Kun kysyn kahden eri materiaalin välisestä erosta, eli kummasta "sinä" rakentaisit, on asiaton vittuilu ja oman tyhmyytensä osoittaminen tässä kohtaa tarpeetonta.
No tämä Urpo on muutaman veneen jo rakentanut, joten se siitä.
Tässä erinomainen The Gougeon Brothers on Boat Construction ISBN 0-87812-166-8. Eiköhän siitä löydy tarvitsemasi ja paljon enemmänkin.
Miksi joka asiassa pitää vittuilla toiselle. Mikä vaivaa? Tämähän on keskustelupalsta ja erilaisista asioista voi ja pitää keskustella vittuilematta. Kukaan (vaimoani lukuunottamatta) ei ole kaikkitietävä ja siksi keskustelut ovat paikallaan, ei suora vittuilu.
Noinhan sen pitäisi mennä, mutta kun ei mene. Tämä on aika hyvä esimerkki, joskin paljon pahempiakin on nähty. Threadissa on sentään kaksi vastailijaa, jotka tietävät, mistä on kyse, loput enintään besserwissereitä. Besserwisserit täyttävät 2/3 tilasta. Oikeastaan kolmasosan asiaosuus taitaa olla jopa paremmasta päästä, oli kai sen verran outo aihe useimmille.
syytä ihmetellä asiallisuuden häviämistä.
Kyllä se nyt niin että tuo Jussi ei suinkaan ollut ensimmäinen vittuilija; vaan sai täysin asialliseen kysymykseensä täysin asiattomia vastauksia.
Jos kysytään kumpaa, havua vaiko koivua - siihen ole asiallista vastausta alkaa selittämään alkuperäisistä piirustuksista ja niissä mahdollisesti mainituista materiaaleista.
Vene kun on täysin mahdollista suunnitella itsekin, jopa aivan toimiva ja käyttötarkoitukseensa hyväkin, tämä kunkin kykyjen mukaan, vene voidaan myös kopioida vaikka pusterista jos joku niin haluaa, ja tehdä vanerista, vene voidaan myös tehdä ns. study plan:eista jotka eivät ole varsinaiset rakennepiirustukset, vaan tarkoitettu lähinnä havainnekuviksi, ja ovat siksi jälempiä huomattavasti edullisempia.
Ainepaksuudet voi myös kopioida vastaavan kokoisista ja vastaavan käyttötarkoituksen veneistä, aivan onnistuneesti.
Joten, ensimmäisten vastailijoiden tyly vittuilu ei todellakaan ollut millään tavoin asiallista, ja ansaitsevat vastineeksensa korkeintaan samanlaista vittuilua, ignoorauksen ollessa kuitenkin fiksumpi tapa suhtautua noihin tärkeilijöihin.
Käytetyllä vanerin puulaadulla on kuitenkin merkitystä myös mitoituksen kannalta; koivuvanerin ollessa lujuudeltaan parhaasta päästä, sitten mänty, kuusi, ja mahonki. Mahonki taas kestää lahoa vastaan paremmin kuin koivu, jota ei pidetä sopivana veneen rakennukseen ilman erittäin hyvää suojausta kosteutta vastaan, ts. epoksikapselointia.
hyllystä löytyy mm. Dave Gerr ; elements of boat strentgh, ISO 12215, Gougeon Brothers on Boatbuilding, Glen L Witt: Plywood Boatbuilding, Peter Du Cane: High Speed Small Craft , Trans.INA artikkeleita ... ja muuta sälää, ja vasta parin kymmenen vuoden kokemus vaneriveneistä harrasteena materiaalitekniikan DI tutkinto.
Sopii vittuilla aiheeseen liittyen , sopii myös kysyä asiallisesti; vene ja veneen suunnittelu on minulle harraste, ja siksi en vastauksistani laskuta.
Kieliopista valittajat varmaankin löytänevät pilkkuvirheitä, muiden muassa, mutta niistä valitti jo äidinkielen opettajatkin aikoinaan äitini lisäksi, joten olen jo tässä iässä varsin immuuni.
Tähän keskustelun haaraan tämä oli ensimmäinen vastaukseni; tuolla alempana oli aiempi liittyen mitoitukseen
Jos kopioidaan toisista veneistä ainevahvuudet niin miten saa selville sen että mitä matskua on käytetty kun ei sitä päälleppäin näe eikä tiedä mitä väliaine on, kun sanotkin että "Käytetyllä vanerin puulaadulla on kuitenkin merkitystä myös mitoituksen kannalta" pitääkö rakenteet mitoittaa varmuuden vuoksi ylipaksuiksi ettei tarvitse jälkikäteen lisätä kaaritusta.
Itselle jää kuitenkin se vastuu rakenteiden kestävyydestä kun näitä ainevahvuuksia päätellään, ei niistä kukaan nimetön nettisuunnittelia vastaa vai?
Tekijää osoittavassa sanassa on aina j.
Siis suunnittelija, nettisuunnittelija, vittuilija.
Lisää yksi kerros materiaalia, noilla aineilla sillä ei paljon ole lopputuotteen painoon vaikutusta. Meillä ko. puoltonnari paina matkavarustein (kirjallisuus,vaatteet, täys purjekerta...)n.3000kg (nosturin vaaka) saman lainen lasikuituisena punnitus venelehden tekemänä perus varustein 3300kg. Saman veneen kisaversio (Tuula VI) painoi kisakunnossa 2400kg l. Meillä n.30% paksumpi runko ja täydellinen sisustus niin painoa pelkällä veneellä n.200-250kg. 4mm mahonkisiivusta tulee 9,3m runkoon n. 70kg lisää painoa.
näistä omista kyhäelmistä mitään. Netissä kyselemällä aineetkin valittu. Joo eihän veneenrakentamisessa mitään suunnitelmia ja piirustuksia tarvita. Tosimies, netti ja vaneripino, siinä se huipputuotteen salaisuus. Haistattelulla tai ilman.
kirjoittaja on lisäksi tehnyt toisenkin mainitsemisenarvoisen virheen.Sana "päälleppäin" on kirjoitettu kahdella p-kirjaimella peräkkäin,pitäisi olla kirjoitettu yhdellä.
Huolellisuutta,huolellisuutta!
vanerista, oli sellainen pieni kooltaan. Siinä teko-ohjeessa suositeltiin havuvaneria. Sen takia että siinä on parempi lahonkesto (ei lahoa niin helposti) koivuvaneri seisältää sokeria ja lahoaa kukkamullaksi heti kun saa vähänkin kosteutta. Käytin samasta syystä havuvaneria myös lasikuituveneen sisustukseen mahonkiviilulla pinnoitettuna. Liimasin itse viilun pintaan kun mahonkivaneri on niin kallista. Tosin mahonki lahoaa myös nopeasti kun joutuu veden kanssa tekemisiin. Vaneriveneen saumojen kittaus ja maalaus on tarkkaa puuhaa ja kannattaa tehdä huolella ja paksulla maalikalvolla. Samoin kaikki ruuvien kannat pitää upottaa ja kitata vedenpitäviksi, kaksikomponentti kitillä ja -maalilla.
Minä kyllä käyttäisin tuossa ristiinlaminoinnissa viilua ja epoksia. Tuo viilu on helppo leikellä sopiviin siivuihin ja liimata nitojan avulla paikalleen.
Tein kanadalais kanootin viilusta ristiinlaminoimalla ja päällimmäiseksi mahonkiviilu ja paljon lakkaa. Vaikka itse kehun niin tuli kaunis yksilö ja hyväkulkuinen retkikanotti
tässä esimerkki ristiin laminoidusta veneestä.
http://www.puuvenekorjaamo.net/projektit/mahdottomat.htm
Joku jo edellä suosittelikin viilun käyttöä. Vaneri on jo itsessään ristiin laminoitua, ei sitä asiaa kannata kahdentaa. Koivu on arempaa, mutta kohtuullisen huolellisesti epoksilla tehtynä kestää varmasti. Jos ei viime vuosina kohtuuttomasti kohonnut mahongin hinta ole esteenä, niin vielä siitä tulee vielä parempi. Annetuista vaihtoehdoista havu on selvästi kevyempää.
Ristiinlaminoituja omistaneena ja useita nähneenä olen täysin vakuuttunut rakenteen kestosta. Tosin en hyväksyisi muulla kuin epoksilla liimattua. Jos vielä pitäisi venettä vaihtaa, etsisin jälleen ristiinlaminoitua.
Kymmeniä veneitä menetelmällä rakentanut tekijä pitää nykyään korjaustelakkaa Merimaskussa Luonnonmaan sillan kupeessa. Erittäin vahvaa asiantuntemusta löytyy myös Hopeasalmen Telakalta.
kuinka paksua viilua olette käyttäneet ja montako kerrosta sitä laitoitte.
Veneen pituus on hieman päälle 9m ja runko on tarkoitus laminoida lasikuidulla ympäri. Olen aiemmin tehnyt viilusta kanootteja ja vanerista ristiinlaminoimalla moottoriveneen. (10m)
Siitä on jo kuitenkin aikaa kulunut ja sen tähden rupesin materiaalista kyselemään. Laituriparlamentti ei päässyt yksimielisyyteen koivu/havu asiasta. Vanhat ukot sanoivat, että ennenvanhaan tehtiin veneet koivusta, mutta itse tein havuvanerista aiemmin.
4 kerrosta 3mm viilua.
Meillä tehtiin aikanaan puoltonnari mahongista 4-5mm paksusta 50mm leveestä liimaamalla. Vene on kunnossa vieläkin vaikka onkin viettänyt liki 20v Välimerellä.
Tuossa kokoluokassa 4 x 4 mm lienee kovin tavallinen. Kun jokainen kerros hiotaan, jää paksuutta lopulta n. 15 mm. Voihan siihen pintamatonkin päälle laittaa. Riittää kuitenkin hyvin vain vesilinjan alapuolella.
Mach 1, joita tehtiin tusinan sarja, taisi olla vain kolmesta kerroksesta, joista keskimmäinen vähän paksumpi ja kevyempää puuta, pinnat mahonkia. Nehän tehtiinkin raasereiksi. Tätilä taas käytti MP-veneissä ainakin joissain tapauksissa sisimpänä pitkittäistä n. 8 mm pontattua listaa. Teki varmasti ensimmäisen kerroksen helpommaksi ja vaati jigiltä vähemmän.
Puulajin valinta, jos koivun ja havun välillä pitää valita, taitaa jäädä edelleen auki. Voisi olla jopa molempia samaan tapaan kuin Machissa, koivua pintoihin ja kevyempää havua sisustaan.
Purkkareista en mitään tiedä, mutta jos kyseessä nopea 9 m vene, avoimelle merelle, ja sillä tarkoitus ajaa kovaa vauhtia up to 50 knot ..
niin pohja saa silloin olla 20 mm paksu hionnan jälkeen. ristiinlaminoituna joko havupuuviilusta tai mahonkiviilusta. : tässä takana ISO standardi ja suunnittelukategoria A, ja kuormituskerroin 6 off shore racing - mukaan. mutta tämäkin vain sillä edellytyksellä, että pitkittäisjäykkääjien väli ei ylitä n. 300 mm ja kaarivali 450 mm ; ellei kaaria tai jäykkääjiä ole, niin pohjan tulee olla tukevampi, jos taas ei vaadita cat A ja off shore racing - niin silloin riittää n. 15 - 16mm em. kaari ja jäykkärivälein.
on Finn Flyer 31 ja 4x4mm mahonki saarni stringit n.300mm jaolla ja kölin alue vahvistettu 2-3x4mm liuskoilla. Lisäksi runkoon vedettiin n.5v siten ohut kangas epoksilla pintaan, kun tuo välimeren aurinko on aika armoton.
Tässä yksi mielipide:
http://www.gsahv.pp.fi/white/whitef.htm
Kiitos mukavista sivuista. Itsekkin tein ensimmäisen veneeni 70 luvulla vanerista (levy) joka oli n5,5m pitkä englantilainen purkkari. Sen jälkeen muutamia kanootteja mahonkiviilusta ja joitakin lautaveneitä ja lukuisia moottori ja purjeveneitä lasikuidusta. Raudasta en ole tehnyt, mutta sisustanut sellaisiakin kyllä. Viimeisin omatekele oli 10,30m ristiinlaminoitu moottorivene.
Kysymykseni liittyi laituriparlamentin keskusteluun vanerin valinnasta veneenrakennuksessa. Kuvat ovat 9,15m H-tyyppiseen purkkariin. Se on jotenkin pakkomielle värkätä vesikulkuneuvoja, kun sellaisia on pikkupojasta asti tullut tehtyä.
...ja kölikin on kolmessatoista vuodessa mätä, ei nyt kukkamultaa mutta mätä!
Yleensä olen kölipuun tehnyt irokosta.
Minulla oli aikoinaan Korhosen veistämön Trista , Diagonaalilaminoitua vaneria. Täysi susi. Mätäni päätypinnoista salakavalasti. Pinta oli ehjä, mutta sisältä kukkamultaa. Varoitan näitä hankkimasta, edes halvalla, harmia tulee olemaan. Kyllä kunnon teräs tai lasikuitu ovat sentään jotain.
Korhosen tekemisissä oli useammankin kerran sanomista, sitä sattui minunkin tutulle. Se ei kuitenkaan rakennusmenetelmää huonoksi tee, huonosti voi tehdä mistä materiaalista vain. Oikein ja oikeilla materiaaleista tehtynä kestää huoletta vähintään 30 v. Sen verran voin luvata kokemuksen perusteella, kysy vaikka taas parinkymmen vuoden kuluttua uudestaan, kestikö 50 v. Sanoisinpa, että hyvin menee silloinkin.
pannoo uutena kuidun vanerin piälle nii eikös se suojoo vanerin.
Ei se huonosti tai väärin tehty rakenne parane piiloon panemalla. Multaantuminen voi tietysti sillä vähän lykkääntyä.
Kunnollisessa laminoinnissa jokainen viilukerros on jo itsessään täydellinen vesieriste. Perinteisemmällä nitojaliimauksellakin kohtalainen osa viilusta kyllästyy, alipainetta käytettäessä vielä paremmin. Jopa viilun päästä etenevä vesi etenee hyvin hitaasti.
koittaa tuolta tiedustella asiaa?
http://www.seppalan-venetarvike.fi/web/templates/sub_jalopuut.asp?articleid=49&zoneid=21
Täällä Suomi24 keskusteluissa selviää hyvin kuinka yksinkertaisia ja sivistymätöntä Suomalaist ovat.yksinkertainen rakentava keskustelu ei onnistu sitten millään onneksi näitä ei osaa lukea kuin suomalaiset.muuten sais hävetä maailman laajuisesti