Vippikierre alkoi osaltani vajaa kolme vuotta sitten, kun ensimmäiset vipit tulivat markkinoille. Olin silloin töissä ja vipeillä sai mukavasti kuittailtua talouden aukkoja ennen tilipäivää. Alkuun meni ihan hyvin, mutta sitten piti ruveta ottamaan vippejä entistä enemmän. Viimein tilanne oli se, ettei palkkakaan riittänyt yhdellä kertaa kaikkien vippien maksuun. Piti tehdä maksusuunnitelmaa ja kulut nousivat. Jotenkin selvisin kuitenkin, eikä luottotietoihin tullut häiriömerkintää.
Pääsin sitten opiskelemaan viimein haluamalleni alalle, ja entiset työt oli jätettävä opiskelujen takia. Tein töitä opiskelujenkin ohessa, mutta niin paljon ei voinut tehdä, että kulungit olisi saanut kuitattua. Vippejä apuun, ja kun vipit eivät riittäneet, pari kulutusluottoa. Laskemalla faktat yhteen, tajuaa sen ettei tuo meininki ole muuta kuin typeryyttä.
Viimein tajusin sen, ettei tämä voi jatkua. Akuutteja laskuja 6000 euroa, vähemmän akuutteja melkein samat päälle. Näytti vahvasti siltä, että tulen viettämään seuraavat vuodet ilman luottotietoja. Oli pakko ottaa itseä niskasta kiinni.
Olin kesät ja kaikki lomani töissä, myös viikonloput. Kun palkka tuli, se meni: laskuihin. Jätin kuukauden ruokiin sata euroa, en muuta. En ostanut vaatteita, en käynyt ulkona - opiskelin ja kun kirjat laskin käsistäni, menin töihin. Olin ajoittain sekopäisyyden partaalla, mutta en halunnut palata siihen paskaan, jossa postilaatikosta satelee perintäkirjeitä ja kulut nousevat nousemistaan.
Nyt se on sitten ohi. Sain maksettua kaikki pois ja olen tyytyväinen. Ainoa mikä itkettää, on oma typeryys. On näköjään totta, että elämä opettaa kantapään kautta. Noista laskuista kertyi korkoja sellainen summa, ettei sitä viitsi ajatellakaan. Miksi? Siksi, että en aikanaan tajunnut rahanarvoa ja sitä, kuinka vähällä ihminen tulee toimeen.
Kannattaa vaan tsempata vaikka tilanne olisi helvetillinen. Jos saatte rahaa jostain, kannattaa laittaa se kylmästi laskuihin; ne eivät sieltä itsestään pois lähde. Elämä on elämisen arvoista vähemmälläkin ja sitten se vasta kivaa onkin, kun ei ole velkaa.
Nykyään, kun menen postilaatikolle, tunnen yhä sen vanhan pelonsekaisen tunteen: "Mitähän tällä kertaa tuli...", ja sitten tajuan, ettei sitä tarvitse enää pelätä. Olen iloinen - viimeinkin.
Pääsin sitten opiskelemaan viimein haluamalleni alalle, ja entiset työt oli jätettävä opiskelujen takia. Tein töitä opiskelujenkin ohessa, mutta niin paljon ei voinut tehdä, että kulungit olisi saanut kuitattua. Vippejä apuun, ja kun vipit eivät riittäneet, pari kulutusluottoa. Laskemalla faktat yhteen, tajuaa sen ettei tuo meininki ole muuta kuin typeryyttä.
Viimein tajusin sen, ettei tämä voi jatkua. Akuutteja laskuja 6000 euroa, vähemmän akuutteja melkein samat päälle. Näytti vahvasti siltä, että tulen viettämään seuraavat vuodet ilman luottotietoja. Oli pakko ottaa itseä niskasta kiinni.
Olin kesät ja kaikki lomani töissä, myös viikonloput. Kun palkka tuli, se meni: laskuihin. Jätin kuukauden ruokiin sata euroa, en muuta. En ostanut vaatteita, en käynyt ulkona - opiskelin ja kun kirjat laskin käsistäni, menin töihin. Olin ajoittain sekopäisyyden partaalla, mutta en halunnut palata siihen paskaan, jossa postilaatikosta satelee perintäkirjeitä ja kulut nousevat nousemistaan.
Nyt se on sitten ohi. Sain maksettua kaikki pois ja olen tyytyväinen. Ainoa mikä itkettää, on oma typeryys. On näköjään totta, että elämä opettaa kantapään kautta. Noista laskuista kertyi korkoja sellainen summa, ettei sitä viitsi ajatellakaan. Miksi? Siksi, että en aikanaan tajunnut rahanarvoa ja sitä, kuinka vähällä ihminen tulee toimeen.
Kannattaa vaan tsempata vaikka tilanne olisi helvetillinen. Jos saatte rahaa jostain, kannattaa laittaa se kylmästi laskuihin; ne eivät sieltä itsestään pois lähde. Elämä on elämisen arvoista vähemmälläkin ja sitten se vasta kivaa onkin, kun ei ole velkaa.
Nykyään, kun menen postilaatikolle, tunnen yhä sen vanhan pelonsekaisen tunteen: "Mitähän tällä kertaa tuli...", ja sitten tajuan, ettei sitä tarvitse enää pelätä. Olen iloinen - viimeinkin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olisit laskujen sijaan pistäny rahan poikimaan...? ei sentään. raha on saatanan kepponen
Nyt kun kaikki on hyvin mene casinolle, ja laita KOKO tilisi PUNASELLE! Sehän on rakkauden väri.
Kaikki kolmelletoista rulettiin - ja kaikki saa tietää kuka ruletti. No ei, hienoa että jotkut pääsevät eroon pikavipeistä. Koko vippisysteemi on perseestä.