..puoluetta. Täällä usein , varsinkin palstan ahkerimmat kirjoittajat, Mielipidepankki, Korhonen, Uusi-Ukki ym. vastaavat ovat olleet sitä mieltä että varsinkin Keskustalaisuus kulkee suvussa.
Heidän käsityksensä mukaan tupailloissa luodaan niin vahva pohja jo lapsiin, että pitävät sen . änestävät sitten itseäänkin vastaan koko elämänsä.
Itse en oikein tätä usko. Keskustan kannatus on pukkoillut ainakin yhtä paljon kun muittenkin suurten puolueiden.
Muistutan vain kuinka 1966 vaalien jälkeen perustettiin Kansanrintamahallitus. Sen teot olivat kylmää suihkua maaseudun väestölle, kuten koko maalekkin. Siitä seurasi SMP:n nousu, ja oliko niitä edustajia heillä sitten 18 vuoden 70 vaalien jälkeen. Kaikki oli lähes pois Keskustalta.
Koko Kekkosen aika oli tosiasiassa Keskustalle kovaa. Heidän oli vaikea pitää kannatustaan kasassa. Vasemmisto käytti hyväkseen Kekkosen halua pitää heidät hallituksessa.
Vasta Kekkosen kuoltua alkoi Keskustan uusi nousu. Enää ei tarvinnut kuunella neuvoja presitentinlinasta.
Mutta yhä tämäkin tilanne vaatii Keskustalta tarkkuutta. Viime kunallisvaaleissa Keskusta koki tappioita lähinnä maaseutukunnissa. Ei oltu tyytyväisiä Punamullan tekoihin maaseudun näkövinkkelissä. Nyt on SMP poissa, perillinen Perussuomalaiset. Heillä ei ole Vennamoa, ei Soini pysty häntä korvaamaan. Mutta kyllä ääniä valui Kokoomukseen ja Perussuomalaisiin. Heissä on tietysti osa niitä vanhoja äänestäjiä jotka ovat aikaisemmin näitä puolueita äänestäneet, palasivat vain.
Uusi-Ukki on käynyt ilmeisesti sisäisen kovan taistelun ja päässyt Keskustalaisuudesta lähes vaurioitta eroon. Tupailtojen kasvatti vaikka on.
Luin tuossa Mäki-Hakolan Pertin kolumnin yhdestä lehdestä, sen hän päätti Edvin Laineen sanoihin. Heti tuli Uusi-Ukki mieleeni-"Etelä-Pohjanmaa, se on se maa, josta sanon, että uskon Suomen itsenäisyyteen niin kauan, kun ne ovat siellä. Se kansa sanoo, mitä se ajattelee."
Heidän käsityksensä mukaan tupailloissa luodaan niin vahva pohja jo lapsiin, että pitävät sen . änestävät sitten itseäänkin vastaan koko elämänsä.
Itse en oikein tätä usko. Keskustan kannatus on pukkoillut ainakin yhtä paljon kun muittenkin suurten puolueiden.
Muistutan vain kuinka 1966 vaalien jälkeen perustettiin Kansanrintamahallitus. Sen teot olivat kylmää suihkua maaseudun väestölle, kuten koko maalekkin. Siitä seurasi SMP:n nousu, ja oliko niitä edustajia heillä sitten 18 vuoden 70 vaalien jälkeen. Kaikki oli lähes pois Keskustalta.
Koko Kekkosen aika oli tosiasiassa Keskustalle kovaa. Heidän oli vaikea pitää kannatustaan kasassa. Vasemmisto käytti hyväkseen Kekkosen halua pitää heidät hallituksessa.
Vasta Kekkosen kuoltua alkoi Keskustan uusi nousu. Enää ei tarvinnut kuunella neuvoja presitentinlinasta.
Mutta yhä tämäkin tilanne vaatii Keskustalta tarkkuutta. Viime kunallisvaaleissa Keskusta koki tappioita lähinnä maaseutukunnissa. Ei oltu tyytyväisiä Punamullan tekoihin maaseudun näkövinkkelissä. Nyt on SMP poissa, perillinen Perussuomalaiset. Heillä ei ole Vennamoa, ei Soini pysty häntä korvaamaan. Mutta kyllä ääniä valui Kokoomukseen ja Perussuomalaisiin. Heissä on tietysti osa niitä vanhoja äänestäjiä jotka ovat aikaisemmin näitä puolueita äänestäneet, palasivat vain.
Uusi-Ukki on käynyt ilmeisesti sisäisen kovan taistelun ja päässyt Keskustalaisuudesta lähes vaurioitta eroon. Tupailtojen kasvatti vaikka on.
Luin tuossa Mäki-Hakolan Pertin kolumnin yhdestä lehdestä, sen hän päätti Edvin Laineen sanoihin. Heti tuli Uusi-Ukki mieleeni-"Etelä-Pohjanmaa, se on se maa, josta sanon, että uskon Suomen itsenäisyyteen niin kauan, kun ne ovat siellä. Se kansa sanoo, mitä se ajattelee."
Vastaukset 46
Vanhimmat
Puolueiden kannatusvaihteluissa olennaista on liikkuvien äänestäjien mielenvaihtelut. Liikkuvien äänestäjien osuus kaikista äänestäjistä on puolestaan ollut kasvussa 1980-luvulta lähtien.
Liikkuva äänestäjäkunta on vahvistunut ennen kaikkea siksi, että puolueet ovat lähestyneet toisiaan niin aatteellisesti kuin käytännön politiikassakin. Äänestyspäätös syntyy nykyään pitkälle ulkoisen vaikutelman kautta.
Toiseksi, elinkeinorakenne on muuttunut radikaalisti, eivätkä palkkataso ja asuin- tai sosiaaliyhteisö ole enää juurikaan kytköksissä ammatteihin. Ihmisten puoluevalinta ei enää periydy, eikä siihen voi vaikuttaa yhteisön sisältä päin. Myös puoluelehdistö on kuollut.
Kolmanneksi, muutoksen alkuvaiheessa eli 80-luvun alussa, mediassa ja opiskelijayhteisöissä nousi esille voimakas politiikanvastainen mieliala vastareaktiona 70-luvun ylipolitisoituneelle virtaukselle. Kaikkien puolueiden toiminta kyseenalaistettiin ja rinnalle syntyi epäpoliittisia järjestöjä sekä vihreät, joka ei tuulet haistaen aluksi edes rekisteröitynyt puolueeksi. Suuri osa nykyisistä keski-ikäisistä on liikkuvia äänestäjiä tämän nuoruusaikaisen kokemuksen kautta.
Keskusta ei varmaankaan eroa tässä suhteessa muista, vaan sillä on kokoomuksen ja demareiden tapaan noin 17 prosentin vakiokannatus ja loput kannatuksesta tulee liikkuvien äänestäjien äänestyskäyttäytymisestä.
Tuon tupailtakirjoittelun luulisi huvittavan kepulaisia suuresti. Pelkästään lehti-ilmoittelua seuraamalla huomaa, ettei tupailtoja ole järjestetty miesmuistiin. Mutta ei keskustan johdolla ole varmaan taktisisista syistä mitään mitään sitä harhaluuloa vastaankaan, että puolueen kannatus luodaan nimenomaan tupailloissa.
*25.2.-99 (HS): “- -(Kyösti) Kuisma on saapunut muiden kyläläisten kanssa talkoilla kunnostetulle myllylle kuulemaan sanaa keskustan tupailtaan. Juuri sellaiseen iltaan, joissa pääministeri Paavo Lipposen (sd) mukaan levitetään keskustalaista uhoa ja ennakkoluuloa. Juuri niinkuin levitetäänkin.
“Syntyy sadan hehtaarin yksinäisyys”, sanoo kansanedustaja Markku Vuorensola (kesk) illan aluksi. Yksinäisyys on hänelle maanviljelijän yksinäisyyttä sen jälkeen, kun ympäriltä kuolee muu maaseutu.
- - Kuolema tulee maaseudulle Vuorensolan mukaan siksi, että Brysselissä EU:n maatalousneuvotteluissa Suomea edustaa maatalousministerinä “virkamies” Kalevi Hemilä (sit). “Hallitus ei ole sitoutunut poliittisesti Brysselin neuvotteluihin. Toista epäpoliittista ammattiministeriä maatalousministerinä tämä maa ei kestä.”- -
Yleisö on samaa mieltä. Moni kysyjä kaipaa “talvisodan henkeä”, mutta tuon hengen johtamiseen kelpaa vain keskusta. Joku kaipaa myös “lahtista ja kookoota”.
Kaikki alkaisi ehkä parantua, jos keskustan eduskuntaryhmän koko alkaisi “nelosen sijasta kuutosella”.- -
On kolmaskin puhuja. Paikkakunnan oma poika Juha Lauhkonen. “20 vuoden päästä suomalaista ruokaa ei enää tuoteta”, hän aloittaa.
Kunnan maataloussihteerin puhe on muille kuin maalaisliittolaisille puiseva esitelmä maataloustukimiljardeista.”
..on ainakin yhtäsuuri kuin kotoa saatu perintö.
Kyllähän Keskustan kannatus pitäisi Helsingin seurulla olla paljon nykyistä suurempi jos äänet oli siirtyisivät peritönä.
Kyllä rahaa on maataloista peritty paljon enemmän Helsinkiin kun ääniä.
En puhuisi ympäristön vaikutuksesta, ellei keskustaa aiemmin äänestänyt enää Helsingin seudulla äänestä sitä. Kotoa saatuun perintöönhän nykypäivänä en tuossa aiemmassa kommentissani edes uskonut. Vain kahta kolmasosaa suurten puolueiden äänestäjistä voidaan enää pitää niiden uskollisina äänestäjinä.
Suurin syy keskustan äänestämättömyyteen jossain lienee näkyvien ehdokkaiden vähäisyys. Aivan samasta syystä useimmat vaalipiirit ovat vihreille ylipääsemättömän vaikeita.
En tiedä sitten, kuinka suuri keskustan kannatus Helsingin seudulla olisi, mikäli sinne muuttaneet keskustan vakioäänestäjät äänestäisivät edelleen keskustaa. Varmasti nykyistä suurempi, mutta ei välttämättä niin suuri kuin moni äkkiä ajatellen olettaisi.
Keskusta on joka tapauksessa edennyt hyvin maakuntakeskuksissa ja muissa keskikokoisissa kaupungeissa. Juuri kaupunkikasvatuksen kasvuun puolueen nousu Suomen suurimmaksi perustuu.
Olen sen jo aikaisemminkin todennut, sinä olet ajatteleva Maalaisliittolainen, miksi valitsit noin epäsopivan nimimerkin itsellesi. Pystyynkuollut kun on laho tai kuivunut Mänty tai Kuusi, josta on elämä kaikonnut, ajatuksia myöten. Halusin vaan sinulle ilmoittaa, sinuun sopimattomasta Nimimerkistä,tai mistäpä tuonkaan tietää. Kehoitin noin puolivuotta sitten myös Sonnimiestä vaihtamaan nimimerkkiään sopivaisuus syistä. Nyt olen kuitenkin tullut huomaamaan, että nimimerkki sopii Sonnimiehelle, kuin nyrkki silmään,hän on juuri sellainen.
Ja nyt asiaan, tuo vastauksesi Mvv-lle on täyttä asiaa, kuitenkin puuttuisin viimeiseen kappaleeseen vastauksestasi. Kun kerrot Keskustalaisten olevan huvittuneita, näistä tupailloista, joita ei ole vuosikausiin edes pidetty. Tiedätkö sinä koko maan tilanteen, voi olla, että sinun paikkakunallasi ei olenäitä tupailtoja, sillä nimellä enää järjestetty. Mutta kaikenlaista Kökkä ja Nuorisoseura talkoita, ja muitakin arpajaistilaisuuksia jotka ovat jatkeita tupailloille.
Kun järjestetään joitakin vaikkapa Hirvipeijaisia, johon on aina kutsuttu jos ei Kansanedustajaa niin joku Maakuntatason puhuja pitämään puolipoliittista jorinaa. Tosin Hirvipeijaissa ei oikein sovi ihan räävittömäati Denareita haukkua kun meitäkin alkaa näissä porukoissa olla enenemässä määrin, On nimittäin henkilökohtaista kokemusta. Mutta kun ollaan täysin omassa porukassa niin kyllä Tupailtojen harras henki täyttää kokouspikan.
Halusin vaan sinulle huomauttaa, että "Sama kaiku on askelten", vai mitä.?????
lauloivat kansainvälistä.
Harras ja hikinen oli tunnelma kun joku punaupseeri piti palopuheita. Väitetään kiihkeimpien palopuheitten sytyttäneen työväentalon tuleen.
Sanotaanko näitä työväentaloja sirppiliiteriksi.
.. erään kaverini innoittamana menimme kuuntelemaan "vanhalle" mitä siellä on.
Tunnelma oli pohjanmaan pojalle tyrmäys. Sanoma oli tapetaan porvarit. Tälläistä paska-musiikkia kuuntelemaan oli kerääntynyt salin täyteinen yleisö.
Aina tappo-laulun päälle he taputtivat käsiiään yhteen. Olivat puoliksi nirvanassa.
Tälläiseen paskaan sinäkin Ukki raukka olet hairahtanut. Olet sentäs Eteläpohjanmaan poikia, koskaan en täällä ole vastaavaa kuullut. Ehkä joskus 30-luvulla Lapuan-liikkeen taholta on moista vastaavaa esitetty. Mutta kyllä se tyhmyys on paljon paremmassa muistissa siellä vasemmalla.
Ukin puheet, joista paista ilkeämielinen katkeruus.
Eli liikkuvat äänestäjät! Juuri jätin vastineeni avaajalle, jossa käsittelen tuotakin asiaa:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000032039924
Itselleni maajussi-kepulaisten uhot ovat tuttuja, ihan tällä vosituhannella, mm viime vaalien edeltä.
Ihan julkisella paikalla, jossa oli koolla joukko nuoria "ökyisäntiä", teksti oli sellaista ettei luulisi enään tänäaikana kuulevansa.
Ei siinä työläiselle paljon ihmisarvoa jätetty, kun nuo tukiaisilla lihotetut maailmaa arvioivat.
Nehän olivat niitä Sinisalolaisia vallankumousnäyttelijä opiskelijoita, jotka muka näkivät Neukkulan olevan jokinlaisen paratiisin. Kyllähän siellä nämä pääasiassa näyttelijäopiskelijat hilluivat kuuin Lesdatiolaiset seuroissaan, mutta eihän niitä kukaan todesta ottanut.
En minä ole mihinkään paskaan hairahtunut, en ole minkään puolueen jäsen, ei nyt taisin valehdella, taidampa olla vieläkin Maalaisliiton jäsen, joskus 1947-män meillä kävi joku Maalaisliiton jäsenkerääjä, olin tuolloin 17-ta vuotias. Silloin hän sanoi Isälleni merkitään tuo sinun poikasi jäseneksi johon isä antoi suostumuksensa. Silloin en tiennyt mihin Pököpäiden porukkaan olin liittynyt. Valio silloin maksoi kaikkien jäsenmaksut.
Kun tulin myöhemmin tänne Ouluun rakennukselle toihin, Rakennuksen Luottamusmies tuli heti kysymään olenko liiton jäsen, olin silloin "Lautapoikana"tälle Luottamusmiehelle joka oli kirvesmies. Siinä meni pian pari kuukautta kun hän taas kysyi mihin minä jäsenmaksuni maksan,voisit maksaa tähän meidän kassaan kun täällä työskentelet. Minä arvasin, että nyt käry käy, ei kannattanut kuin heittääytyä tyhmemmäksi mitä olinkaan. Seuraava kysymys oli mihin Liittoon minä jäsenmaksuni maksan, sanoa paukautin Maalaisliittoon. Jos olisit nähnyt sen timperin ilmeen hän kun oli kova kommunisti, kuten kaikissa rakennuksissa, ne olivat Kommunistien mahtiaikoja silloin. Ei Helvetissä se käy, johon minä vastasin,sinähän sanoit, johonkin liittoon onkuuluttava.
Silloin minua ensikerran valisti oikein Oululainen vannoutunut ja vankkumaton kommunisti. Kun se rakennus valmistui tiemme erosivat, mutta jos satuttiin kaupungilla joskus vastakkain kyllä siinä aina naurua piisasi. Hyviä tuttavia oltiin, hän on jo poismennyt kaveri, liekkö siellä Kommunistien taivaassa, mukava mies viimeisen päälle. Että tämmoinen tapaus.
..kuin Korhonen, että-hyvä puheenvuoro.
Tottahan minä vähän Ukkiä yritin krökytä. Ukki on parhaimmillaan vähän ärsytettynä.
Jos noin väljästi määrittelee tupailtayleisön kuin Uusi-Ukki tekee, niin tokihan silloin niihin joutumista on vaikea perusdemarinkaan välttää.
Mutta itse tupailtatermiin:
Käsittääkseni tupaillat kuuluivat aikonaan maanmiesseurojen termistöön. Ne, kuten muutkin yhdistykset kokoontuivat ennen vanhaan tiuhaan, kuitenkin yleensä ilman edes maakuntatason puhujaa.
Enää tässä maassa ei taida olla jäljellä montakaan toimivaa maamiesseuraa, eikä siten edes niillä tupailta-nimitystä. Ylipäätään entisajan yhdistykset ovat enemmän tain vähemmän sammuneita - hyvä jos pakollisiin vuosikokouksiin saapuu enemmän kuin viisi jäsentä.
En oikein osaa kuvitella, kuinka näistä nykyajan yhdistysten kokoontumisista saadaan tupailtamaisia. Ne pidetään usein ravintoloissa, joten harras henkikin löyhtyy loppuiltaa kohden.
Nimimerkistäni sen verran, että siinä mielessä se on onnistunut, ettei sitä ole kovin paljon ryhdytty vääntelemään. Tosin alun perin Pystyyn kuolleen tarkoituksena oli vain nauraa Känän hölmöille kommenteille, mutta sitten tuli ryhdyttyä vastailemaan muillekin.
...elävästä elämästä, ja se oli ihan toista, kuin nuo tässäkin ketjussa esitetyt teoreettiset viisastelut, joihin minäkin olen sortunut! Puhumattakaan sellaisista raivoamisista, joita on tuolla toisessa ketjussa, jossa on myös hyvin asiallinen puheenvuoro, johon vastineeni äsken nakkasin.
On kiva alkaa päivä nauraa hekotellen, jonka tuo viestisi sai aikaan! Kiitos!
Teoreettiseen viisasteluun et ole sortunut mutta visasteluun kyllä. Kuten myös siihen raivoamiseen. Sanotaan se nyt näin heti aamusta niin voit tänään välttää molempia
Ota Ukista oppia, kirjoita lyhyesti ja hauskasti hyvä juttu.
*Syyskuu 2000 HSn Kuukausiliite:
"Kekkosetkin ovat muuttuneet. Suvun päämies Timo Kekkonen sanoi isänsä satavuotispäivän haastattelussa: 'Olen matkan varrella ehtinyt äänestää vaikka mitä puoluetta, mutta kepulaisia en ole koskaan äänestänyt' "
jos heidän äänestämättäjättamisensä laskettaisiin poliittiseksi kannanotoksi, jota se mitä ilmeisimmin ainakin osaksi on!
Toinen ryhmä on Aku Ankan ja vastaavien äänestyskäyttäytymisen rotiin laittaminen! Heidän äänetkään eivät ole paskan väärtejä. Pysyisivät kotona, jos tarkoituskaan ei ole piirtää asiallista numeroa siihen uurnaan tiputettavaan lappuun!
En kyllä yhtään ihmettele, jos ihmiset eivät vaivaudu äänestämään, koska kukaan ei tiedä mitä äänellänsä tulee ostaneeksi. Yleensä vaalipäivän iltana, kun vaalihuoneistot sulkeutuvat, lentävät suurin osa lupauksista jätehuollon riesaksi! Hallitusohjelma on kompromissi ja ennalta-arvaamaton! Äänestäjä voi pettyä pahoin ja kokea tulleensa petetyksi.
..voi olla muuta kun kompromissi. Sen aiheuttaa tämä kolmipuoluejärjästelmä.
Kaksi hallituksessa mukana olevaa yrittävät huolehtia myös sen kolmannen eduista, näihän voisi olla ääniä jaossa seuraavalla keralla heille enemmän.
Kannattaisi varmaan siirtyä kaksipuoluejärjestelmään, kuten USA:ssa.
Tietysti puolueet ovat aika lähellä toisiaan lupauksiensakin suhteen. Voi siis jo hieman päätellä, että jos kaikki lupaavat jotain tiettyä asiaa, niin se saattaa toteutua hallitusohjelmassa.
Kaksipuoluejärjestelmässä se on joko tai. Joko hallitukseen ja lupaukset (toivottavasti) toteutuvat tai sitten oppositioon räkyttämään! :)
Vaaleissa taitavat jäädä nukkumaan ne, joilla on vähiten koulutusta, kun eivät ole koskaan oppineet ymmärtämään, miten demokratia toimii.
Tästä hyötyy "oikeisto" ja kärsii "vasemmisto" sekä monet pienpuolueet.
Kukaanhan ei äänellään "osta" mitään, mutta varmistaisi kyllä sen, että äänestysprosentin kasvaessa vaalin tulos edustaisi paremmin koko kansan tahtoa.
Puolueet ennen vaaleja "myyvät" omaa ohjelmaansa äänestäjille. Tätä voisi verrata autokauppaan. Ihmiset äänestämällä "ostavat" sen puolueen tuotteen, joka tuntuu, näyttää ja kuulostaa parhaimmalta tietenkin jokaiselle itselleen.
sillä käsittääkseni sellainen olet. Korjaa, jos olen väärässä.
..ajattelen aika itsenäisesti. Ainakin on pitkä aika kun Keskustaa olen äänestänyt, Kokoomuksesta olen etsinyt parhaiten sopivan ehdokkaan.
Mutta mitää kaunaa ei minulla Keskustaa kohtaan ole, minusta vain tuntuu ,että maasudun äänen pitää tulla kuuluviin muualtakin kun Keskustasta.
Sitä vain joudun yhä uudelleen ihmettelemään, kuinka täällä nimimerkit jotka ainakin omasta mielestään tuntevat hyvin historiaa voivat jatkuvasti kirjoittaa tototuutena sitä mitä minä en tunnista maaseudulla ikäni eläneenä.
lausua omat ajatuksensa julki.
Itselläni esim. on keskustalaisia tuttavia, mutta ei kepulaisia. Tajunnet eron.
mielipidettä yön yli nukuttuaan (= kysyttyään vaimolta) mutta puoluetta ei voi vaihtaa. Ne jotka vaihtavat, eivät ole koskaan oikeita keskustalaisia olleetkaan.
Kepulaisuuden imeminen äidinmaidosta ja vahvistaminen uskonnoksi tupailloissa on palstan demarikirjoittajien mielikuvituksen tuotetta, tai oikeammin he kopsaavat ajatuksen loka-Laitisen tai Lasse Lehtisen kaltaisilta mieleisikseen kokemilta ajattelijoilta, heillä itsellään kun mielikuvitus on rajoittunutta ja omat ajatukset harvinaisia.
Vasemmistoaate siirtyy isältä pojalle ainakin teollisuuspaikkakunnilla konsaan vahvemmin kuin kepulaisuus maaseudulla. Tehtaan varjossa kasvaneiden maailmankuvaa ei avarakatseisuudella pilata, ja viimeistään ammattikoulussa alkaa aatteen palon syventäminen jota sitten työpaikan ammattiosaston valvonnassa oikein junttaamalla juntataan nuoren työläisen päähän.
Oma lukunsa on sitten nämä niin kutsutut älykködemarit joiden älykkyys... no jääköön sanomatta, olemmehan nähneet sen täällä itsekukin. Terveisiä vaan MPP:lle ja kumppaneille.
Jos katsotaan maaliastaustaiten nuorena kepulaisuuteen suuntautuneiden myöhempiä aatteita ja äänestyskäyttäytymisiä ja verrataan sitä vasemmistopakkakunnilta lähteneisiin niin eiköhän voida sanoa että demari- tai kommariaate pysyy kuin paska Juntilan tuvan seinässä kepulaisuuteen verrattuna.
Toki ymmärrän näkemäni, eli myös sen, että myös kannatus vaihtelee ihan niin kuin muidenkin puolueiden. Ihan oikein kuvaat tuossa kepun kannatuksen suuria alenemisia ja nousujakin. Joskin kepulla on viime aikoina ollut myös pirun hyvää tuuria: niukkaakin niukemmalla erolla demareihin pääsi 2003 päähallituspuolueeksi, eikä se viime vaalien ero kokoomukseen ollut paljon suurempi. No – se v. 2003 voittohan tuli kepulle filunkipelillä, ja puolue sai maksaa siitä katkerasti joskin ansaitusti!
Mutta kyllä kepun kannattajakunnassa luultavasti on enemmän ”puolueeseen syntyneitä” kuin muissa puolueissa. Sille on luonnollinenkin syy, kun kepun peruskannatus on maaseudulla, jossa yleisemminkin ollaan varautuneempia mielipiteiden muutoksen suhteen. Ja kun monissa asioissa siellä ovat vaihtoehdot vähäisemmät, nähdään niin olevan politiikassakin.
Tällä saitilla esiintyy vaikka kuinka paljon niitä, jotka eivät kaihda tuomasta esiin syntymäkepulaisuuttaan, jopa ylpeilemään sillä, ja he halveksivat niitä, jotka vaihtavat puoluekannatustaan asiaperusteilla. Oiva Härkönen on yksi heistä. Mies on pääkaupukiseutulainen insinööri, vuosikymmenet täällä asunut ja täällä tärkeimmät etunsa omaava, mutta kyllä hän kai edelleen kokee olevansa ilomantsilainen, koskapa haluaisi paljon pontevammin edistää maalaisten kuin pääkaupunkiseutulaisten oikeuksia. Joiden parhaaksi asianajajaksi näkee kepun.
No – onhan täällä sellainenkin omituisuus, kuin syntyperäis-helsinkiläinen kepulainen. Sen selittänee sama, joka selittää hänen esiintymistapaansa ja näkemyksiään yleisemminkin. Mutta kun en ole psykiatri tai edes muu lääkäri, niin en tiedä, mikä se selitys olisi.
Mutta on siis toki meissä liikkuvissakin äänestäjissä myös sellaisia, jotka ilmeisesti joskus äänestävät myös kepua. Ja sitten taas järkiintyvät ja äänestävät jotain muuta puoluetta. Maaseudulla ilmeisesti liu´utaan helpoiten kepun ja perussuomalaisten rajan yli, mutta liukumista tapahtuu näköjään myös kepun ja kokoomuksen ja kepun ja demareidenkin kesken.
Täällä pääkaupunkiseudulla liukumista tapahtuu paljon demarien, vihreiden ja kokoomuksen rajojen yli, jonkin verran myös vasemmistoliiton ja demareiden kesken, mutta hyvin vähän rikotaan muita rajoja.
Esim. itselleni ei ole koskaan tuottanut mitään vaikeutta sukkuloida demarien ja kokoomuksen välillä, ja olenpa joskus jonkin poikkeuksellisen hyvän ehdokkaan houkuttamana pistäytynyt kuntavaaleissa myös ruotsalaisten ja kristillisten puolella, presidentinvaaleissa 1968 Vennamon kannattajana ja 1978 perustuslaillisten Ahti M.Salosen kannattajana – syistä, jotka on helppo päätellä – mutta koskaan ei missään vaaleissa olisi juolahtanut mieleenikään äänestää kepua. Ei, vaikka sillä viime kuntavaaleissakin oli ihan hyviä ehdokkaita, joista neljä fiksua naista pääsi valtuustoon. Mutta joistakin selkäytimeeni asti menneistä syistä johtuen se kepu on vain minulle niin vastenmielinen! Eikä ainakaan tällä saitilla kepulaisten osoittama ole sitä vastenmielisyyttäni vähentänyt. Ei edes hän, joka viime kuntavaaleissa oli CITY-Keskustan ehdokkaana täällä! ;)
Täällä ei haluta useinkaan huomata, että me liikkuvat äänestäjät olemme demokratian vankimmat tukipylväät, me olemme se ”huutavan ääni korvessa”, joiden vuoksi poliitikot pyrkivät panemaan parastaan, ja me aina ratkaisemme vaalit. Jos meitä ei olisi, silloin vaalitkin olisivat turhia. No – pidettiinhän vaaleja Neuvostoliitossakin, vaikka siellä ei ollut liikkuvia äänestäjiä. Se lienee ihannetila Oivan ja monen muun täällä esiintyvän kepulaisen mielestä.
Ei ole hyvä kirjoitus. Omaa hapatustasi tuot esille.
On tietysti hyvä kun ihmiset reakoivat puolueensa tekemään politiikkaan.
Mutta on asiaan toinenkin näkökulma. Kyllähän ne ihmiset jotka polititiikasta vastaavat haluavat säilyttää puolueensa kannatuksen. Joskus on hyvinkin vaikeita aikoja, silloin puolueen äänestäjien kestävyyttä koetellaan. Hyppivät äänestäjät katoavat kanattamaan jotakin toista. Vaikeista asioistavastuun ottaminen jää silloin näille uskollisille kannattajille.
Sen vuoksi on hyvä, kun kuitenkin suurin osa on aina sellaisia joihin puolueet voivat luottaa.
Ja kyllähän puolueet sisälläänkin osaavat muutoksia tehdä jos asiat on vikaan menossa. Vaihtoihan Kokoomuskin aika nopeasti viimekaudella puheenjohtajaa. Puolueen politiikka muuttui nopeasti, ja tuloksia tuli.
Olen aika paljolti eri mieltä.
Kepulaisuus kuuluu maaseutuun ja siellä asuviin iästä, sukupuolesta tai siviilisäädystä riippumatta. Mutta kun kepua kotikonnuillaan äänestänyt siirtyy paremman elämän perässä kaupunkiin niin kas kummaa, muutaman vuoden päästä sama ihminen onkin demari tai kokoomuslainen. Aina tietysti joukkoon mahtuu niitä joille kepulaisuus on elää suurempaa eikä edes omaan elinpiiriin tai elämään kohdistuva haitallinen politiikka estä kaupunkilaistunutta Kepua kannattamasta.
Demarit ovat sitkeämpiä aatteessaan. Työläisperheen lapsi on takuuvarma demari jos jatkaa ns. duunariammatteihin. Jostain demariperheen pojasta insinööriksi opiskeltuaan saattaa tulla kokoomuslainen, mutta kyllä pääosin opiskelleistakin demariperheen vesoista varttuu aatteen uskollisia lipun kantajia, virkamiekuntaan jos ei muualle. Harva demari yksityisessä yrityselämässä edes keskijohtoon saati huipulle pääseekään, joten julkisen sektorin virkamiespostit kuhisevat demaripoppoota.
Porvarisperheissä taitaa olla sama tilanne, lapsista harva poikkeaa isäin viitoittamalta tieltä. Toisin oli tietysti silloin 60- ja 70 luvuilla kun vanhempien arvoja vastaan kapinoitiin vasemmistolaisuudella. Tuomioja jäi sille tielle, mutta Wahlroosin Nalle on palannut omiensa joukkoon, kuten niin moni muukin.
Summa summarum. Taitaa sittenkin olla niin ettei se kepulaisuus sittenkään niin syvällä ihon alla ole kuin kuvitellaan. Muut aatteet istuvat tiukemmassa. Änkyräkepulaiset ovat tetysti oma lukunsa.
En ymmärrä elämöintiäsi liikkuvalla äänestyskäyttäytymiselläsi. Mitä hienoa siinä on.
Itse olen vakiintunut äänestäjä joka äänestää sitä ehdokasta, puoluekannasta riippumatta, joka parhaiten vastaa omaa kantaani ja ajaa itselleni merkityksellisiä asioita. Vakiintuminen ei tarkoita tietenkään sitä, etteikö minulle merkittävät asiat olisi vuosien saatossa muuttuneet. Peruslinjaukset ovat kuitenkin samat kuin ne olivat nuoruudessani.
En siis äänestä puoluetta vaan ehdokasta. Valitettavan usein se ehdokas jonka olen arvioinut parhaaksi on ollut myös itsenäinen ja ajatusiltaan avara ettei ole läpi mennyt. Meillä kun puolueet tuppaa nostamaan ykkösehdokkaikseen politrukkeja ei vapaa-ajattelijoita.
En siis ymmärrä keskustelua liukumisesta puolueesta toiseen sillä puolueet ja heidän edustajansa täällä liukuvat. Vaalien alla kieli pitkällä suorastaan soidin menojen tapaan tanssivat äänestäjien edessä.
Miksi pilaat aina muuten asialliset kirjoituksesi sisällyttämällä niihin piikittelyjä muita kirjoittajia kohtaan?
Kirjoituksesi poikkesi muista kirjoituksista täysin.
Pilasit hyvän ja asiallisen keskustelun tuolla narsistisella höpinällä. Olet melkoinen tunari.
...sitä, että pidät elämöintinä, kun rehellisesti kerron käyttäytymisestäni ja sen perusteista, eli äänestän aina asiaperusteilla; seuraan puolueiden kannanottoja asioihin ja koetan etsiä sopivan ehdokkaan puolueesta, jonka kannanotot vastaavat parhaiten minun näkemyksiäni Suomen tarpeista ja jossain määrin myös senhetkisistä omista tarpeistani.
Minusta tuo on ainoa järkevä tapa suhtautua puoluepolitiikkaan. Ja se edellyttää, että on pitänyt ajattelun oikeuden itsellään eikä ole luovuttanut aivojaan jonkin puolueen haltuun.
Ja me liikkuvat äänestäjät todellakin aina ratkaisemme vaalit, ja ilman meitä vaalit olisivat tarpeettomi, eikä siis olisi demokratiaa.
Itse asiassa itsekin näyt "elämöivän" hieman samanlaisilla asioilla, sillä eihän äänestyskäyttäytymisemme taida mitenkään ratkaisevasti erilaista olla.
Et ymmärtänyt pointtia, taisi mennä yli
Kun esität tuollaisen kysymyksen. Eikö se kuulukaan asiaan? Kun minulle vastanneista valtaosa on vain pelkkää piikittelyä - itse asiassa paljon pahempaa - niin olen olettanut, että ainakin jonkin verran sitä pitää aina kuulua viesteihin. Sille en sitten mitään voi, että minun viesteihini tulee aina myös asiaa, kuten toteat, kun asiat minua kuitenkin enemmän kiinnostavat.
Yhteiskunnassa on aina joskus tehtävä vaikeitakin päätöksiä ja näiden päätösten seurauksista on vastuuta kannettava. Mikäli puolueilla ei olisi vakaata peruskannattajajoukkoa, silloin kiusauksena olisi päätöksien, tai ainakin vastuun siirtäminen muualle.
Liikkuvien äänestäjien kosiskelu lisää politiikan pinnallisuutta ja samalla myös politrukkien vaikutusvaltaa. Puoluetoimistossa tehtäneen yhä enemmän päätöksiä, etenkin niissä puolueissa, joissa aktiiviset jäsen vähenevät. Positiivisia yhteiskunnallisia muutoksia pyritään tekemään sitten vaalitäkyinä.
Sosiaalidemokraattien ongelmana nähdäkseni oli se, että liikkuvia äänestäjiä pyrittiin haalimaan ylen määrin ja peruskannattajajoukko unohdettiin. Vaalikampanja koettiin lisäksi valheelliseksi, koska suunnanmuutokseen ei uskottu. Valtiohoitajapuolueen ei otaksuttu muuttavan täysin toimintaansa. Mielikuva jäi takinkäännöstä.
Keskustan kannatuksen kannalta varsin tärkeää on se, kuinka puolue pystyy hoitamaan alueellisen kehityksen ja miten oikeudenmukaiseksi ihmiset puolueen toiminnan kokevat. Raskaitakin päätöksiä voidaan tehdä, mikäli ne koetaan välttämättömiksi ja niistä kannetaan venkoilematta vastuu.
Ihmiset ovat varsin valistuneita. Kuitenkin puolueen perusideologiaa on noudatettava, muuten useat vakaumukselliset kannattajat pettyvät. Pettyneet kannattajat eivät hevin palaa puolueeseen takaisin.
On tietysti hyvä, että ihmiset reagoivat sen puolueen politiikkaan, jota ovat viimeksi äänestäneet, mutta se tökkää jo vastaan minulle, kun sanot "puolueensa". Paitsi jos on jonkin puolueen jäsen. Sellaiseksikaan en kyllä voisi koskaan kuvitella itseäni, sillä mielestäni silloin olisin sitoutunut liikaa ja luovuttanut ajattelu- ja päätäntäoikeuksiani sille puolueelle. Ainaha toki voi erota puolueesta ja liittyä paremmaksi näkemäänsä, ja näkyyhän sellaista tapahtuvan myös ihan korkealla poliittisella tasolla.
Sanot
>> on hyvä, kun kuitenkin suurin osa on aina sellaisia joihin puolueet voivat luottaa.
Yhteiskuntaa syvällisesti muuttamaan pyrkivät, tekevät sitä puolueidensa kautta. Liikkuvat äänestäjät vaikuttavat varsin pinnalliseen poliittiseen päätöksentekoon. Ideologiset ratkaisut ja muutokset niissä, tehdään puolueisiin sitoutuneiden välityksellä ja heidän kauttaan.
Puolueet eivät ole mitään monoliitteja, ne ovat ihmisten muodostamia yhteisöjä ja niiden toimintaan voidaan vaikuttaa parhaiden sisältäpäin.
Sikäli olen farisealainen tässä kommentissani, puolueisiin sitoutumattomana ja lähinnä ihmisiä, ei niinkään puolueita, äänestävänä.
Monesta asiasta olemme samaa mieltä, mutta tästä oelmme eri mieltä, ja niin on hyvä. Erimielisyyttä tarvitaan, jotta tulisi useita näkökantoja mukaan asioita pohdittaessa, mutta riidellä ei silti tarvitse. En minäkään halua riitaa haastaa, vaikka tiedänkin mielipiteeni arvokkaammaksi, enkä halua ryhtyä mielipiteiden vaihtoon kanssasi. ;)
Vaikken tiedäkään mistä asiasta on kyse, niin kokemusteni mukaan 67 % tapauksista Korhonen on ymmärtänyt väärin ja 31 % tapauksista Korhonen on ymmärtänyt fataalisti väärin.
En ole kovinkaan innostunut riitelemisestä. Syynä on peruslaiskuuteni, en näe tarpeelliseksi tuhlata energiaani turhaan touhuun. Joten vaihdan vielä mielipiteitäni -riitelemättä.
Otan sinun kirjoituksiasi esimerkiksi, vailla loukkaamisen tarkoitusta. Kerroit äänestäneesi Kokoomusta, koska näit eläkeläisten asemassa korjaamisen varaa ja koit heidän kohtelunsa epäoikeudenmukaiseksi. Näkemystapa on aivan oikea. Kuitenkin, hallituksessa Kokoomus toteuttaa omaa ideologiaansa, vaikkakin korjaus eläkkeisiin tuli. Hallitus on tiukentamassa jopa varsin oleellisesti nimenomaan köyhempien elämisen ehtoja. Pääosa Suomen köyhistä on eläkeläisiä. Pelkästään terveydenhuoltoon tehdyt pitkäaikaiset periaatepäätökset hankaloittavat elämää. Mikäli hallituksen linja pitää, silloin hoitajien palkankorotukset pyritään suoraan siirtämään palvelujen käyttäjien maksettaviksi. Tämä päätös on merkittävä kahdestakin syystä, yleinen mielipide kääntyy hoitajien palkankorotuksia vastaan ja maksut tulevat nousemaan. Hoitajapula tulee jatkumaan ja kunnallisten terveyspalvelujen maksut kohoamaan. Työikäisiä nämä ratkaisut eivät paljoakaan kosketa, eläkeläisiä kyllä. Energia vero koskettaa kovimmin yksinasuvia, koska asumismenot tulevat nousemaan suhteellisesti heillä eniten. Polttoaineen verotus kohottaa julkisten liikennevälineiden maksuja ja tämä johtaa siihen, että osa linjoista jää kannattamattomana ajamatta. Haja-asutusalueilla asuville tulee ankeat ajat, mikäli omaa autoa ei ole. Mikäli pohtii kaikkien eläkeläisten kokonaiskustannustason nousua, se on merkittävä, vaikkakin eläkkeisiin korjaus saatiin. Tätä juuri tarkoitin, sanomalla, että äänestyskäyttäytyminen vaikuttaa varsin kosmeettisiin asioihin.
Puolueiden ideologinen rakenne määrää sen suunnan, mihin maatamme kehitetään. Mikäli vaikuttaa haluaa, silloin linjanmuutoksiin pitäisi pyrkiä. Tietenkin, jos luottaa siihen, että puolueiden "nokkamiehet" joka tapauksessa pyrkivät yhteiseen hyvään, silloin pelkästään äänestämälläkin voi pyrkiä asioitaan hoitamaan.
Miksi tämä kohtalaisen pitkä ja osin ikävystyväkin jeremiadi? Minusta yhteiskunnallisen kehityksen kannalta ei ole mielekästä se, että ihmiset eivät ole kiinnostuneita poliittisesta vaikuttamisesta. Tarvittaisiin enemmän ihmisiä käytännön työhön ja tavallisten ihmisten mielipiteillä olisi valtavasti merkitystä, mikäli ne saataisiin kuulumaan puoluetoimistoissa. Äänestys "shoppailu" ei pelkästään riitä, ei myöskään mielipiteiden esiintuominen poliittisilla saiteilla. Älkää siis tehkö kuten minä, vaan........
että puolueesta riippumatta politiikot (kellokkaat) ovat pilanneet kansan uskon PUOLUEpolitiikkaan?
On turhauttavaa tavalliselle ihmiselle kuunnella ja katsella, kuinka nuo politiikot kääntelevät takkejaan sen mukaan, ovatko he hallitusvastuussa vai oppositiossa. Käännös on nopeampaa kuin venäläisten oligarkkien äkkirikastumiset Neuvostoliiton hajotessa, mutta yhtä härskiä kuitenkin.
..on politikkojen lupauksiin varauksellinen. Pitäähän meidän äänestäjien tajuta, että asiat ovat monimutkaisia. Tiedotusvälineet yksinkertaistavat politikkojen lupaukset. Provosoifat heitä vastaamaan kysyjän haluamalla tavalla. Sitten tehdään jostakin sivulauseeta pääasia. Ja politikko on kusessa. Tietysti tämän vähän halvan homman osaa toinen politikko toista kohtaan.
Keskustan yksi lupaus on ollut ruuan alvin alentaminen. Se toteutuu tämän eduskuntakauden aikana.
Kataisen lupauksetkin näyttävät ainakin toteutuvan aika pitkälle.
Eläkeläisten verotukseen on luvattu puuttua. Siihen on tulossa ne luvatut helpotukset.
Monesti on vain niin, kun jokin asia toteutuu, ei se enää sitten kovin suurelta tunnukkaan.
sitä politikot puolustelevat takinkääntöjään, varsinkin kepupolitikot.
Mihin ovat kadonneet suoraselkäiset politikan taitajat? Jopa Aarne Saarinen, Johannes Virolainen, Veikko Vennamo ja Veikko Helle varmaan pyörisivät haudoissaan, mikäli näkisivät nykymenon.
Ennen vanhaan sentään mentiin vaikka metsään, mutta ei pyörretty omia sanoja.
Toisaalta, onhan meillä nykyäänkin sentään yksi politiikko, joka ei lipeä linjastaan. Se on tuo Paavo Väyrynen. Hän ei koskaan ole ajatellutkaan muuta kuin omaa etuaan ja sama tyyli jatkuu nykyisinkin.
Toivomukseni koskee kyllä vain eräitä tämän saitin kepulaisia, varsinkin yhtä. Sellaisia ei kai mikään puolue riveihinsä haluaisi eikä minkään puolueen kannattajat joukkoonsa.