Se on ensimmäinen tehtävä. Ja leuka samalla sileeksi.
Sitten ostetaan puolueen rahoilla bullweiser ja yritetään vähän saada ryhtiä suoristumaan.
Halosen herrkiperinkiin sitten pukua ostamaan. Pois ryppyiset takit.
Sitten on vaikea: pitää saada Erkki katsomaan suoraan eteenpäin.Silmäluomet pitää nostaa ja silmämunat fokusoida 3 metrin päähän suoraan eteenpäin, eikä kuten nyt, lattialistoihin.
Lopuksi on tärkeää, että Eeroa ei päästetä Erkin läheisyyteen, ettei Erkki vain opi Eero päännykimismaneeria edes vahigossakaan.
No, eihän siitä mitään Mitt Romleytä saada, mutta on edes jotain, jonka työntää Vanhasen ja Kataisen kanssa kehään.
Sitten ostetaan puolueen rahoilla bullweiser ja yritetään vähän saada ryhtiä suoristumaan.
Halosen herrkiperinkiin sitten pukua ostamaan. Pois ryppyiset takit.
Sitten on vaikea: pitää saada Erkki katsomaan suoraan eteenpäin.Silmäluomet pitää nostaa ja silmämunat fokusoida 3 metrin päähän suoraan eteenpäin, eikä kuten nyt, lattialistoihin.
Lopuksi on tärkeää, että Eeroa ei päästetä Erkin läheisyyteen, ettei Erkki vain opi Eero päännykimismaneeria edes vahigossakaan.
No, eihän siitä mitään Mitt Romleytä saada, mutta on edes jotain, jonka työntää Vanhasen ja Kataisen kanssa kehään.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Olet hieman liikaa katsellut niitä kumipäitä telkkarista. Oikeesti Erkki on oikein komea, hyvin säilynyt ja edustava suomalainen mies, ikää about 60 v. Kestää kyllä vertailun. Varmaan kovakuntoisimpia ukkeleita mitä eduskunnasta löytyy tollasiin pitkiin juoksumatkoihin. Ja ei muutama ryppy takissa meinaa yhtään mitään. Se on hyvä kun on joku pikkutakki edes (ei enää sitä marimekon mallia, elikkä paremmin tunnettiin nimellä MAO) ja miel. krakakin. (semmonen naru). Rättei saa aina lisää, mutta työväen asialla ei voi niin laittautua kun porvari-puolella. Tuommoinen tukkamuoti mallia 1963 on ihan YES. Katso vaikka Beatles-levyn kannesta. Se on kiva kun hiukset kasvaa yhä.
Koska juttuhan on niin että puolueessa kuohuu, vaikka nykyiset päsmärit yrittävätkin vielä näyttää rentoa naamaa. Tosin pelko hivelee jo, ainakin vähän, sitä jotakin.
Nykydemarit ovat tuuliajolla, vailla perinteistä identiteettiään olevaa sekalaista sakkia.
Heinäluoman valinta sattui joka suhteessa täysin karseaan saumaan. Yksinkertaisesti, valittiin väärä henkilö.
Parlamenttivaalien rökälemäisestä kuonoon otosta ei näköjään opittu mitään, ainakaan nykyisen puheenjohtajan taholta.
Päinvastoin: Johto maalaili vanhan polven kenttäkundeille täysin vieraita "keep smiling" profiloitumisia johonkin "keskiluokan" suuntaan.
Sitten alettiin puolijulkisesti pohtia jopa puolueen perinteisen nimen muuttamista jonkun pirunmoisen "raikkaustuulten elämyskampanjan" nimissä: Ilmeisimmin tarkoituksena profiloitua hiljalleen jonkunlaiseksi "nuorten aikuisten" tyyssijaksi, jolloin perässä raahaavat vanhat rasitteet (tosidemarit) voitaisiin sujuvasti hätistellä pois häiritsemästä tätä elon ihanuutta.
Siinä mentiin pahasti pihalle ja tätä hetkeä Eki on kärsivällisesti odotellut, ja syystäkin. Melkoinen osa kenttäväkeäkin taisi jo arvella, että kohta on pakko humahtaa - ja niinhän se tapahtui.
On aika vetäytyä juurilleen, ja ilmeisimmin päätökset on tehty valmiiksi. Ja länsinaapurin veljespuolueen uuden menestyksen vaiheita on
tulkittu juuri oikealla tavalla.
Saas vaan nähdä mitä herra Heinäluoma yleensä tekee? Lähteekö kilpaan mukaan lainkaan - vai olisiko sittenkin joku mukava eläkeduuni jo valmiina kiikarissa?
Joka tapauksessa, puolueen on muutettava suuntaansa - ja radikaalisti. Tulevat kunnallisvaalit ovat tässä tilanteessa todella tärkeä koitos.
Mukavina aikoina perinteellinen suurten keskusten reaalipoliittinen toiminta sujui juohevasti, ja yleensä aina kokoomuksenkin kanssa. Tasapuolisesti: Toi sulle ja tää mulle.
Siis takuulla EI kuten nyt: Kokoomuksen sylikoirana olemisen aikakaudella.
Istutaan ruiskukkastarojen polvella ja kysytään vaan vienosti: "Saisko mulle sitten joskus ja jotain?"
Politiikassa on nousuja ja laskuja. Niin puolueella niinkuin jokaisen kellokkaan tai sellaiseksi haluavan ns. urassakin. Tappion syyt on mielestäni selvinneet, eikä puheenjohtajaa voi syyttää. Puolue on ollut varsin keskellä, muutenhan Keskustan kanssa on vaikea samassa hallituksessa olla. Vaaleissa lähettiin soitellen sotaan ja maali valittiin väärin (Kokoomus). SAK heitti omat rojunsa soppaan ja lopputulos ei ollut uskottava. Keskeltä ei pääse vasemmalle pelkästään vaalin ajaksi. Kokoomus voitti ehdokasasettelussa. Uudellemaalle ei saatu Niinistölle haastaja. Teemat oli poskellaan, ei näistä ehdokkaista ollut vetoa sen enempää oikealla kuin vasemmalla. Puolueella ei ollut ääniharavaa. Erkki veti isoimman potin ja nämä ainaiset kakkoskerholaiset ei saaneet mitään henkilökohtaisia ääniä, kiitos heikon näkyvyyden ja värittömyyden. Miehillä ei ole mitään sanottavaa ja naiset taukoamatta pulputtavat niinkuin papupadat. Se oli semmoista paniikkia.
Siinä olen samaa mieltä, että keskellä on liian ahdasta. Siellä on vaikea tehdä itseään näkyväksi. Noista nuorista ei saa uskottavia, kun ne vaan matkii vanhoja pieruja ja yrittää olla niin fiksuja että. Puolue ei uudistu sisältäpäin. En ole kuullut aikoihin mitään debattia kehitysmaista, pääomakritiikkiä, ei vallata taloja eikä päästä edes putkaan. Kaikki on niin herranterttuja.
Entisninä aikoina oli kaikkea häppeninkiä. Osattiin työväenlaulut, soittaa kitaraa ja filosoitiin kaikkea ihan vain vanhempien kiusaksi. Kansantaloutta piti opiskella sen verran tiesi mikä on BKT. Siinä sivussa piti jotain siis opiskellakin, ainakin muodon vuoksi. Semmoista teoreettista.
Nyt jo kauhistellaan jos hyllystä löytyy Pääoma-niminen kirja (Das Kapital, siis suomeksi toi opus). Keskiluokaisia arvoja toki arvostettiin ennen myös. Kävin minäkin rippikoulun, mutta vielä tähän päivään ei ole selvinnyt minulle pyhä kolminaisuus ja monoteismi, niinkuin samassa uskonnossa. Keskustele siinä sitten. Tuskin Linnan (Väinö) tuotantoa on nyk. viitsitty lukea. Ei aatetta.
Kyllähän Tuomiojan Erkki jotain säpinää saa aikaiseksi. Se on sekin, että ääniharavan on hyvä ottaa vastuuta. Meillä on näitä varapuheenjohtajia (että pääsee ministeriksi), mutta vaikeimpina aikoina se veri punnitaan. Kukaan taida jaksaa muistaa, koska viimeksi oltiin oppositiossa. Se tais olla Esko Ahon hallitus ja vuosi jotain 1992.
se on vissi.
ongelma on se, että vanhat jäärät ovat liian kauan pitäneet vallan itsellään, eivätkä jakaneet sitä nuorempien kanssa. Samoin 90-luvun oikeistolainen Lipponismi kostautuu nyt. Ei olisi pitänyt vasemmistopuolueen ruveta oikeistopuolueeksi, se on varma tuhon tie.
Erkkiä ei missään nimessä pidä valita puolueen johtoon, silloin SDP menettää tärkeimmän tukijalkansa: työssäkäyvät duunarit ja ay-liikkeen. Erkki on myös auttamattomasti liian vanha, eikä 70-luvun taistolaisuus auta yhtään tänä päivänä.
Taistolaiset olivat SKP:ssä. SKP:ssä tai SKDL:ssä oli näitä taistolaisia ja kirjeslinjalaisia jne...
Erkki ei nyt pystynyt niissä olemaan.
Kyllähän näillä kommunisteilla ja SDP:llä on ideologista yhtymäkohtaa tuossa Marxilais-Leninistisessä teoriassa. Kommunistit (ainakin joku pää) oli vaikka aseellisesti saattamaan proletaarin diktatuurin valtaan.
Sosiaalidemokraatit kannattavat markkinataloutta. Myös Neuvostoliitossa oli markkinataloudellinen kokeilu nimeltään NEP. Yksi askel taakse ja kaksi eteen.(Lenin)
Kannattaa lukea Marxilais-Leninististä teoriaa. Sitä saa halvalla antikvariaateista. Siis vielä kerran, sosiaalidemokraatit kannattavat markkinataloutta, mutta teoreettisesti on hyvä tutkia myös näitä perusteoksia. Esimerkiksi Karl Marx :in Pääoma-teoksen mukaisesti on kehitetty nyk. arvonlisävero, joka on tärkein vero ja voimassa kaikissa eurooppalaisissa maissa jossakin muodossa.
...vaikka muutama seikka jäikin hiukka hämärän peittoon.
Viimeisin vaalikamppailu meni pieleen lienee useankin eri tekijän summana. Kokonaisvaltainen koordinaatio esimerkiksi median maksimoidussa hyväksikäytössä meni päin seiniä. Puoluetoimisto yritti vetää itseään keskelle (mikä sinänsä on kunnon kettäkundille täysin vieras asia) - ja SAK starat vetelivät omiaan, joissa kieltämättä mentiin aika paljon överiksi, ja mikä pahinta - telkun puolella.
Kun kaikki summataan yhteen, ei voi muuta sanoa ettei oikea handu tiennyt mitä vasen tekee. Ja kun tätä ajattelee tarkemmin, tulee mieleen juttu että oliko puoluetoimistolla ja AY staroilla yleensä mitään yhteistä ajateltavaa tässä tärkeässä tilanteessa?
Ts. mentiinkö Heinäluoman luotsaamina liian hienohelmaisiksi, ns. keskustalaisiksi, ja SAK sai jäädä aina vellovaan liikkeeseen joskus sattuvista mokistaan huolimatta rannalle laulamaan?
Jos näin on tapahtunut, ei ihme että ollaan tässä tilanteessa. Puoluehan oli jo ennen vaaleja ainakin lähes kahtia jakautunut!
Muuten yhdyn täysin vastaajan mielipiteisiin. Juuret ovat unohtuneet, ja kauaksi ovatkin.
Tosin demariliikkeenkin on seurattava aikaansa, mutta vanhoissa Das Kapitaleissa jne. ei ole mitään häpeämistä - häpeä kuuluu niille pennuille
jotka Ipodit korvissaan hihittävät näille "partajeesuksille".
Mieleen tulee vaan väkisinkin se legendaarinen Turun puoluekokous, jonka myrskyistä nousi esiin henkilö nimeltään Kalevi Sorsa.
Vaalipäivänä satoi räntää ja se oli sunnuntai. Meidän kannattajakunnasta vielä isohko osa ei äänestä ennakkoon ja nitä sitten jännitettiin muki kourassa ja silmä telkkuun päin käännettynä.
Suorittamieni tutkimusten mukaan aikamoinen osa tuntemistani ihan puhtaasta haalari-jengistä (firma antaa ensteks-toppatakin isoine heijastimin, housut ja lärän ja ite ostaa kengät hieman rautaa sisällä) jätti äänestämättä. Niin että nyt oli kyllä joku virus liikkeellä. Jotenkin ehdokasasettelussa ei onnistettu tai jotain. Heitiks se Niinistö jotain "työväenpoulue-jutskaa". Itse aina käänsin äänen pois, niin en saanut tartuntaa siitä. Joku epävarmuus iski. Siis aivoihin sinne aamutärinälohkolle (tiedostamaton tunne-elämä, luin eukon lehdestä). Oli se aikamoista, kun viitsitään katsella tuloksia, mutta ei linkuteta äänestyspaikalle. Oliskohan toi keskinäinen kateus niin kova, että kun joku saa vähän enempi kuin toinen (liksaa) niin sitten ei mennä enää äänestämään. Ammattitaitoinen työvoima ei pidä itseään köyhänä, tosiasiassa ollaan sitä keskiluokkaa. Pitäisi vähän ajatella aatetta. Tai sitä että nyt nostetaan fyrkat, kun monoo ehkä tulee kuitenkin.
...ja näin totaallinen turpiinotto tuli Goodwinillekin järkytyksenä.
Ja etenkin se porvarien hillitön, charmikkaasti ilakoiva riemu, jota telkun kamerat taltioivat pitkin iltaa hyvin suunniteltuina spotteina sieltä jostain. Mistäs muualtakaan kuin Sedun luksuskapakasta.
Mutta mitäs tosta? Kansa oli valintansa tehnyt ja pulinat veks.
Mutta nyt ei enää ole oikein aikaa rypeä vanhoissa jutuissa - olisi hyvä fokusoitua seuraavaan koitokseen ja nyt, vihdoinkin, huolella.
Henkilögalleriaan en viitsi enää puuttua, toi viimeisimmän kirjoittajan maalailu siitä, kuinka Ekiä prepattaisiin kunnolla tähän varmasti viimeisimpään taistoon, oli melko naseva.
Uudella johdolla on oltava tiukka kontakti karskiin kenttään, juuri niihin vanhan ajan duunaristaroihin, tovereihin, joilta on viime rytinöissä pallo tainnut olla hukassa. Ja mukaan voi ilman muuta lukea itseään nyt keskiluokkana pitävät valkokalus- ja muuten vaan siisteihin haalareihin sonnustautuneet duunarit.
Viimeistään nykyhallituksen eralla nämäkin lienee huomanneet että palli keikkuu - ja helposti.
Haasteita siis riittää. Yhtä asiaa vaan ihmettelen: Miksi helkkarissa Paasion klaanin kirkkain nykytähti heitti jo nyt hanskat naulaan?
Varsinkin kun länsinaapurin seuraava PM on lähes takuulla Mona Salin.
Vai kuuluuko tämä sittenkin vain lyhyen tai hieman pidemmän ajan taktiikkaan?
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?jari=116268