tällä palstalla "lyhyen johdatuksen liberalismiin" Esitän hieman erilaisen näkemyksen samasta asiasta.
Liberalismin käsite on saanut erilaisia käsityksiä ajan saatossa. Nykyisin erityisesti Yhdysvalloissa liberaalit uskovat, että valtiolla tulee olla merkittävä osuus markkinoiden säätelyssä. Enimmäkseen Yhdysvaltojen ulkopuolella käytetään myös käsitettä uusliberalismi. Uusliberalistit ajavat vapaiden markkinoiden nimissä saneerauksia ja valtion laitosten yksityistämisiä, markkinoiden säänöstelyn purkamista ja tullimuurien purkamista, jotta kapitalismin voimat pääsisivät valloilleen.
Hiukan toisen maailmansodan jälkeen keskitien politiikka valtasi alaa kommunistiselta ja kapitalistiselta ideologialta Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Sosiaalidemokratiaksi, sekataloudeksi ja demokraattiseksi moniarvoisuudeksi kutsuttu hallintojärjestelmä, jossa valtionhallinto, liike-elämän johtajat ja suuret ammattiyhdistykset jakoivat vallan, vahvisti keskiluokkaa. 1970-luvun lopulta lähtien tämä yhteiskuntasopimus on kuitenkin vähitellen murentunut, kun kapitalismi on saanut maailman otteeseensa Yhdysvaltojen taloudellisen ja sotilaallisen vallan tukemana.
Ketkä siis ovat todellisia liberaaleja:vahvan valtion puolustajat vai vapaiden markkinoiden puolestapuhujat? Molemmat ovat liberaaleja sanan klassisessa merkityksessä, sillä he vieroksuvat monarkiaa, puolustavat yksilön oikeuksia sekä uskovat yksityisomistukseen ja markkinoiden merkitykseen. Todelliset eroavuudet ovat poliittisten ja taloudelliste liberaalien välillä.
Yleensä poliittiset liberaalit keskittävät huomionsa yksilön poliittisiin oikeuksiin. He myös ajavat tasa-arvoista hallintomallia (yksi ihminen / yksi ääni). Taloudelliset liberaalit taasen painottavat enemmän omistusoikeuksia ja markkinoiden vapautta (yksi dollari / yksi ääni).Poliittisten liberaalien mielestä valtio ilmaisee parhaiten kansan tahtoa ja sille kuuluu taloudellisten päämäärien asettaminen. Taloudelliset liberaalit haluaisivat jättää kansalaisten tahdon ilmaisemisen pelkästään markkinoille. Poliittiset liberaalit uskovat, että on yleisen edun mukaista pitää tietty omaisuus ja tietyt palvelut yhteisomistuksessa. Taloudellisten liberaalien mielestä lähes kaikki yhteinen omaisuus ja julkiset palvelut tulisi yksityistää. Poliittiset liberaalit pitävät valtiota keskeisenä sivilisaatiota ylläpitävänä instituutiona, joten he eivät halua heikentää valtiovaltaa, vaan kehittää toimintoja, jotka vahvistavat sen demokraattista uskottavuutta. Taloudelliset liberaalit ovat epäluuloisempia valtiovaltaa kohtaan ja valmiit heikentämään sitä lähes kaikissa suhteissa - lukuunottamatta omistusoikeuden turvaamista ja sopimuksien toimeenpanemista.
Tässä joitakin asioita, mitä tämän päivän pelkästään yhden suuntauksen liberaalit eivät tuo esille.
Liberalismin käsite on saanut erilaisia käsityksiä ajan saatossa. Nykyisin erityisesti Yhdysvalloissa liberaalit uskovat, että valtiolla tulee olla merkittävä osuus markkinoiden säätelyssä. Enimmäkseen Yhdysvaltojen ulkopuolella käytetään myös käsitettä uusliberalismi. Uusliberalistit ajavat vapaiden markkinoiden nimissä saneerauksia ja valtion laitosten yksityistämisiä, markkinoiden säänöstelyn purkamista ja tullimuurien purkamista, jotta kapitalismin voimat pääsisivät valloilleen.
Hiukan toisen maailmansodan jälkeen keskitien politiikka valtasi alaa kommunistiselta ja kapitalistiselta ideologialta Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Sosiaalidemokratiaksi, sekataloudeksi ja demokraattiseksi moniarvoisuudeksi kutsuttu hallintojärjestelmä, jossa valtionhallinto, liike-elämän johtajat ja suuret ammattiyhdistykset jakoivat vallan, vahvisti keskiluokkaa. 1970-luvun lopulta lähtien tämä yhteiskuntasopimus on kuitenkin vähitellen murentunut, kun kapitalismi on saanut maailman otteeseensa Yhdysvaltojen taloudellisen ja sotilaallisen vallan tukemana.
Ketkä siis ovat todellisia liberaaleja:vahvan valtion puolustajat vai vapaiden markkinoiden puolestapuhujat? Molemmat ovat liberaaleja sanan klassisessa merkityksessä, sillä he vieroksuvat monarkiaa, puolustavat yksilön oikeuksia sekä uskovat yksityisomistukseen ja markkinoiden merkitykseen. Todelliset eroavuudet ovat poliittisten ja taloudelliste liberaalien välillä.
Yleensä poliittiset liberaalit keskittävät huomionsa yksilön poliittisiin oikeuksiin. He myös ajavat tasa-arvoista hallintomallia (yksi ihminen / yksi ääni). Taloudelliset liberaalit taasen painottavat enemmän omistusoikeuksia ja markkinoiden vapautta (yksi dollari / yksi ääni).Poliittisten liberaalien mielestä valtio ilmaisee parhaiten kansan tahtoa ja sille kuuluu taloudellisten päämäärien asettaminen. Taloudelliset liberaalit haluaisivat jättää kansalaisten tahdon ilmaisemisen pelkästään markkinoille. Poliittiset liberaalit uskovat, että on yleisen edun mukaista pitää tietty omaisuus ja tietyt palvelut yhteisomistuksessa. Taloudellisten liberaalien mielestä lähes kaikki yhteinen omaisuus ja julkiset palvelut tulisi yksityistää. Poliittiset liberaalit pitävät valtiota keskeisenä sivilisaatiota ylläpitävänä instituutiona, joten he eivät halua heikentää valtiovaltaa, vaan kehittää toimintoja, jotka vahvistavat sen demokraattista uskottavuutta. Taloudelliset liberaalit ovat epäluuloisempia valtiovaltaa kohtaan ja valmiit heikentämään sitä lähes kaikissa suhteissa - lukuunottamatta omistusoikeuden turvaamista ja sopimuksien toimeenpanemista.
Tässä joitakin asioita, mitä tämän päivän pelkästään yhden suuntauksen liberaalit eivät tuo esille.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sanan merkitys nykyään on hyvin riippuvainen siitä, onko puhuja amerikkalainen.
Erittäin suuressa määrin yleistäen asia on näin:
Liberal (USA) = geneerinen keskusta-vasemmistolainen
Libertarian (USA) = Yövartijavaltion ja vapaiden markkinoiden tukija
Liberaali (Suomi) = Libertaari
On ikävä nähdä että "vapaat" markkinat ja taloudellinen liberalismi saavat niskoilleen vastuun sosiaalidemokraattisen järjestelmän ja keynesiläisen talouspolitiikan virheistä.
Nimenomaan tämän kehutun keskitien syytä on nykyjärjestelmien liukuminen kohti korporatismia (anglo-amerikkalainen kehityssuunta) tai yhtä lailla kansalle epäedullista sosialismia (mannereurooppalainen k-suunta).
"Liberal (USA) = geneerinen keskusta-vasemmistolainen"
Suomalaisesta näkökulmasta he ovat keskusta-vasemmistolaisia, mutta amerikkalaisesta näkökulmasta kommunisteja. Ovat siis vasemmistolaisempia, kuin demokraatit.
"Liberaali (Suomi) = Libertaari"
Tästä olen hieman eri mieltä. Suomalaiset liberaalit ovat pikemminkin sosiaaliliberaaleja. He kannattavat esim. verotuksella kustannettua perusturvaa, mitä libertaarit eivät tee. Tosin klassinen liberalismi sallii sen.
"Nimenomaan tämän kehutun keskitien syytä on nykyjärjestelmien liukuminen kohti korporatismia (anglo-amerikkalainen kehityssuunta) tai yhtä lailla kansalle epäedullista sosialismia (mannereurooppalainen k-suunta)."
Täsmälleen samaa mieltä. Amerikkalainen järjestelmä on jopa edennyt korporatismin "seuraavaan" vaiheeseen eli fasismiin.
"Suomalaisesta näkökulmasta he ovat keskusta-vasemmistolaisia, mutta amerikkalaisesta näkökulmasta kommunisteja. Ovat siis vasemmistolaisempia, kuin demokraatit."
Nimenomaan amerikkalaisesta näkökulmasta "liberal" on keskusta-vasemmistolainen l. demokraatti. Suomalaisesta näkökulmasta lähempänä kokoomuslainen.
Amerikkalainen järjestelmä ei ole vielä täydellisesti korporatismissa, eikä italialaistyyppiseen fasismiin näytä olevan ajautumassa. Jonkinsorttinen autoritarismi korporatisimista kehittyy kuitenkin aina, mikäli kehitystä ei käännetä.
Eurooppa ja Pohjoismaat taas eivät vasemmistolaisine hyvinvointivaltio-kokeiluineen ole sen paremmassa jamassa kuin jenkitkään. Mikäli vasemmistolaisesta ideologiasta pidetään edelleen kiinni, seurauksena on köyhtyminen ja maanosan vajoaminen kansainväliseen marginaaliin. Pohjoismainen sosiaalidemokratia ei ole mitenkään korporatismia "parempi" liike, eivätkä ne edes sulje toisiaan pois.
Fascism - A system of government that exercises a dictatorship of the extreme right, typically through the merging of state and business leadership, together with belligerent nationalism."
American Heritage Dictionary, 1983
Welcome to Fascist America!
http://www.lewrockwell.com/callahan/callahan160.html
Fascist America, in 10 easy steps http://www.guardian.co.uk/usa/story/0,,2064157,00.html
Fascism then. Fascism now?
http://www.informationclearinghouse.info/article11155.htm
America: Freedom to Fascism
http://www.freedomtofascism.com/
Amerikkalainen liberalismi ei kannata taloudellisia vapauksia, ainoastaan sosiaalisia. Kokoomus kannattaa sentään kohtalaisia taloudellisia vapauksia. SDP ja muu vasemmisto on paljon lähempänä amerikkalaista liberalismia kuin Kokoomus.
http://www.republicanliberty.org/libdex/liberplots.htm
http://www.republicanliberty.org/libdex/libergraph.htm
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000001699&posting=22000000028398937
tämänhetkinen, vallalla oleva suuntaus eli talousliberalistien näkemys.