Tunnistan kuolleeksi

Rauhaa, hiljentymistä ja luopumista omista asioista vaatii tämän kyvyn kehittäminen. Yöllä rauhassa ja hiljaisuudessa kyvyt ovat enemmän huipussaan kuin päivän melskeissä. Herkkyys siis vaihtelee monen asian muokatessa sitä.

En uskalla antaa tähän kantaa koska asia on omaisillekin epäselvä ja tulenarka asia. Pahoittelen.

aloittanut. kirjoitti:

En uskalla antaa tähän kantaa koska asia on omaisillekin epäselvä ja tulenarka asia. Pahoittelen.

Varmasti uskaltaisit ottaa kantaa tähän asiaan ja kertoa miten heille on käynyt, ovatko kuolleet vai eivätkö ole, siis jos oikeasti omaisit tuollaisen kyvyn.

Siis jos näet kadonneen kuvan, on siinä sinulla 50% mahdollisuus että näet "kuolleen" tai sitten näet ihmisen joka löydetään joskus tulevaisuudessa. Mutta se on pelkkää arvaamista.

Mitä se muka vaikuttaisi asiaan tai kenenkään tunteisiin jos kertoisit noiden kadonneiden kohtalot, kun kerran ne näytät nyt tietävän?

Tiedätkö että on maailman helpointa olla jälkiviisas ja se vaivaa pahasti teitä kaikkia näkijöitä ja ennustajia jotka tulette jälkeenpäin selittelemään kuinka muka näitte ja ennustitte ne jo tapahtuneet asiat.

Ihme ja kumma onkin se, että kukaan teistä ei tule etukäteen sanomaan mitään varsinkaan tällaisissa tilanteissa. Omia kykyjä kyllä mainostetaan, mutta sitten kieltäydytään ja vedotaan muka eri syihin, tai omaisten tunteisiin, kun on omat perskarvat vaakalaudalla.

Jos sinä näet heidän kohtalonsa, mitä väliä sillä on jos asia on omaisille epäselvä, eihän sen kohtalon pitäisi olla sinulle epäselvä ja eikö se helpottaisi etsimistä ja surutyötä jos tiedettäisiin millainen kohtalo heillä on ollut ja ovatko enää eläviä tai kuolleita!? Omaiset ovat tällaisissa tilanteissa aina sanoneet että pahinta on se kun ei tiedä, silloin toivoa on vaikea pitää yllä koska siinä voi pettyä pahasti.

Jos tiedät tuon asian varmasti, niin puhu silloin suu puhtaaksi. Mutta jos pelkästään arvuuttelet, anna koko kyvyn olla äläkä edes yritä nostattaa kenenkään kyselijän toiveita.

Pahoittelen jos pahoitin mielesi, mutta ei kannata esittellä tuollaisia kykyjä jos kerran olet itsekin noin epävarma niistä, koska kritiikkiä tulet siitä saamaan.

Valehtelet kirjoitti:

Varmasti uskaltaisit ottaa kantaa tähän asiaan ja kertoa miten heille on käynyt, ovatko kuolleet vai eivätkö ole, siis jos oikeasti omaisit tuollaisen kyvyn.

Siis jos näet kadonneen kuvan, on siinä sinulla 50% mahdollisuus että näet "kuolleen" tai sitten näet ihmisen joka löydetään joskus tulevaisuudessa. Mutta se on pelkkää arvaamista.

Mitä se muka vaikuttaisi asiaan tai kenenkään tunteisiin jos kertoisit noiden kadonneiden kohtalot, kun kerran ne näytät nyt tietävän?

Tiedätkö että on maailman helpointa olla jälkiviisas ja se vaivaa pahasti teitä kaikkia näkijöitä ja ennustajia jotka tulette jälkeenpäin selittelemään kuinka muka näitte ja ennustitte ne jo tapahtuneet asiat.

Ihme ja kumma onkin se, että kukaan teistä ei tule etukäteen sanomaan mitään varsinkaan tällaisissa tilanteissa. Omia kykyjä kyllä mainostetaan, mutta sitten kieltäydytään ja vedotaan muka eri syihin, tai omaisten tunteisiin, kun on omat perskarvat vaakalaudalla.

Jos sinä näet heidän kohtalonsa, mitä väliä sillä on jos asia on omaisille epäselvä, eihän sen kohtalon pitäisi olla sinulle epäselvä ja eikö se helpottaisi etsimistä ja surutyötä jos tiedettäisiin millainen kohtalo heillä on ollut ja ovatko enää eläviä tai kuolleita!? Omaiset ovat tällaisissa tilanteissa aina sanoneet että pahinta on se kun ei tiedä, silloin toivoa on vaikea pitää yllä koska siinä voi pettyä pahasti.

Jos tiedät tuon asian varmasti, niin puhu silloin suu puhtaaksi. Mutta jos pelkästään arvuuttelet, anna koko kyvyn olla äläkä edes yritä nostattaa kenenkään kyselijän toiveita.

Pahoittelen jos pahoitin mielesi, mutta ei kannata esittellä tuollaisia kykyjä jos kerran olet itsekin noin epävarma niistä, koska kritiikkiä tulet siitä saamaan.

haist kuule iha ite

aloitt. kirjoitti:

haist kuule iha ite

Niinhän se usein teillä menee, että kun ei enää kyetä vastaamaan kritiikkiin, niin sitten aloitetaan haistattelu.