Sperman laatu heikentyy pikavauhtia
6.10.2005 YLE24/Yle Terveys
Sperman laatua pitäisi seurata valtion varoin, ehdottaa fysiologian professori Jorma Toppari Turun yliopistosta. Hänen mukaansa nuorten suomalaismiesten sperman laatu on romahtanut, kirjoittaa Tiede-lehti.
Nuorten suomalaismiesten siemenneste on aiemmin ollut kansainvälisessä vertailussa korkealaatuista. Nyt on noin joka kolmannella siittiöpitoisuus heikentynyt niin paljon, että se vaikuttaa hedelmällisyyteen.
Jos huononnustahti jatkuu samana, keskiverto suomalaismies on lähes hedelmätön 30 vuoden kuluttua, Toppari varoittaa.
Turussa on meneillään pitkäkestoinen tutkimus nuorten suomalaismiesten siemennesteen laadusta. Tutkimus kestää vielä reilut kaksi vuotta.
Sperman laatu laskenut monissa länsimaissa
Siittiötuotantoon vaikuttavat vauriot syntyvät jo kohdussa. Syitä ei tiedetä, mutta syyllisiksi epäillään mm. ympäristön kemikaaleja ja äidin raskausaikaista tupakointia.
Myös esimerkiksi marihuanan runsas käyttö heikentää sperman laatua. Se saattaa huonontua ainakin väliaikaisesti silloinkin, jos kivespussit joutuvat puristuksiin reisien väliin ja niiden lämpö nousee esimerkiksi miehen ajaessa autoa tiukat housut jalassaan.
Monissa länsimaissa on herätty huoleen sperman laadun heikkenemisestä. Esimerkiksi Tanskassa julkaistiin jo vuonna 1992 hälyttäviä tietoja siittiöiden määrän laskusta. Sen jälkeen samansuuntaisia tutkimustuloksia on saatu monessa maassa, muun muassa Ranskassa, Yhdysvalloissa ja Kreikassa.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Kyllä lisääntyminen on miehille helppoa. Heidän kun ei muuta tarvitse kuin tuikata ”se sinne” – ja avot, homma on siinä. Tai näinhän sitä luulisi.
Ilmansaasteet, stressi, lääkkeet ja epäterveelliset elämäntavat, kuten alkoholi, tupakka ja rasvainen ruoka ovat kuitenkin heikentäneet länsimaalaisen miehen sperman laatua, selviää Sari Helinin ja Sinikka Pakemanin kirjasta ”Ra(s)kas raskaus”. Niinpä nykymiehen kivespussien pikkuvintiöt ovatkin laiskistuneet, ja pariskuntien lapsettomuusongelmat lisääntyneet.
Pahiten miehen spermaa vaurioittaa alkoholi. Tutkimusten mukaan nykyoletuksena on, että jopa kohtuullinenkin alkoholinkäyttö saattaa aiheuttaa 40 prosenttia miehen hedelmättömyydestä. Kroonisista alkoholinkäyttäjistä 80 prosenttia on steriilejä. Miehen sperman laadulla on myös yllättävän suuri vaikutus lapsen fysiologiseen kehitykseen.
kuulu pahimpaan riskiryhmään:
"Pahiten miehen spermaa vaurioittaa alkoholi."
Hyvä vai
huono uutinen?
Tupakka on myös pahimpien vaurioittajien joukossa.
, mutta olipahan ällön näköstä, ku tuli eilettäin telekkarista rokumentti just tuosta sperman laavusta, niin siinä nais-immeiset maistelivat eri miesten spermoja koeputkista. Tutkivat siinä vaikuttaako makkuun, jos syöpi kallaa tai lihhaa enämpi. Selevästi siitä yhestä mällistä mukamas kalan maun tunnistivat. Sen oliki siihen koeputkeen ruikkassu ukko, joka söi palijo kalaruokaa.
Mutta että hyi helevatan kuustoista... Rupiaisittako te, arvosat palstalle kirijottelijat maistelemmaan ihan uppo-outojen ukon ketaleitten lasteja? Siis lähinnä niinku naisväjelle oli tuo kysymys.
Kyllä Jumalalla on monipuolinen keinovalikoima, joita hän käyttää kun havaisee, kuinka tyhmiä ihmisiä on tullut luoneeksi. Uskoikohan Jumala meistä enemmän?
Hän kai kaiketi odotti, että ihminen itse ymmärtää itse rajoittaa populaationsa kasvun maapallon kestokyvyn rajoihin.
kääntyy sitä itseään vastaan.
Luonto on aina säädellyt eläinkantoja monin eri keinoin. Voi olla että tämä on evoluution yksi keinoista säädellä ihmiskantaa, koska maapallo on ylikansoitettu. Hollannissa miesten spermanlaadun heikkenemiseen kiinnitettiin huomiota jo monta vuotta sitten. Tupakointi on yksi pahimpia syitä, samoin kannettavan tietokoneen (kuumenee) sylissä pitäminen aiheuttaa siittiövauroita ja spermanlaadun heikkenemistä.
Mutta koska maapallo on jo ylikansoitettu, eihän tässä ole mitään ongelmaa. Evoluutio pitää eläinkannat kurissa, koska kaikille ei riitä ravintoa, jos lisäännytään holtittomasti.
Se, että istutaan paljon tietokoneella, on varmasti vaikuttava tekijä ko. asiaan.
Suosittelen tälläkin palstalla selaileville, että tietokoneen ääressä istumista tulisi rajoittaa.
että yksi kemikaali , joka heikentää sperman laatua on vesistöihin joutuva e-pilleri.Kalat saavat sitä ja sitten ihmiset syövät kalaa jne.Jätelaitoksella ei kuulemma pystytä hajoittamaan e-pilleriä.Ja olikohan se vielä niin että sitä tulee myös juomavedessä , en ole ihan varma siitä.Mutta kalat on "naisistuneet" tuon ilmiön johdosta. Enempi on siis naaraspuolisia kaloja.
"urbaanilegenda". Vähän niinkuin ne jättiläisalligaattorit New Yorkin viemäreissä.
valehtelikohan ne?
ei puhuta suoraan e-pillereistä:
Eläinten lisääntymisongelmat
Ympäristön kemikaalien tiedetään vaikuttavan ainakin kalojen, matelijoiden ja lintujen sukupuolisten ominaisuuksien kehittymiseen. Tunnetuin haittavaikutus on naaraspuolisten ominaisuuksien korostuminen uroksilla. Esimerkiksi DDT-päästöjen on todettu aiheuttavan alligaattorikoiraiden sukupuolielinten surkastumista.
Sekä ihmisillä että eläimillä on todettu hormonitasapainon häiriöitä. Eläimillä häiriöt ovat joissakin tapauksissa johtuneet altistumisesta ympäristössä esiintyville, hormonien kaltaisesti vaikuttaville kemikaaleille. Ihmisten kohdalla ei toistaiseksi ole selvää tieteellistä näyttöä ympäristön kemikaaleista johtuvista häiriöistä.
Häiriöt hormonijärjestelmässä voivat haitata muun muassa aineenvaihduntaa, kasvua ja lisääntymistä. Kemikaalit voivat joko estää tai voimistaa kehon hormonien toimintaa. Ne voivat vaikuttaa myös epäsuorasti, esimerkiksi estämällä hormonin synnyn.
Suomen vesistöjen varsilla on vähemmän asutusta ja teollisuutta kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Silti kaloissa on havaittu lisääntymishäiriöitä. Sitä, mitkä kemikaalit aiheuttavat lisääntymishäiriöitä, ei kuitenkaan yleensä tiedetä.
se on: www.ymparisto.fi
oleva estrogeeni vaikuttaa miesten hedelmällisyteen
Tutkijat ovat ensimmäisen kerran osoittaneet, että ympäristöstä peräisin oleva estrogeeni vaikuttaa siittiöihin. Tämä saattaa auttaa selittämään miesten hedelmättömyyden syitä.
Professori Lynn Fraser Lontoon Kings Collegesta kertoi vastikään pidetyssä hedelmällisyystutkijoiden konferenssissa, että hiirillä tehdyt kokeet osoittavat estrogeenin vaikuttavan siittiöiden hedelmöityskykyyn. Siittiöt aktivoituvat poikkeavan varhain, eivät enää välttämättä kykene hedelmöittämään munasolua.
Vaikka tutkimus tehtiin hiirillä, Fraser kollegoineen arvelee, että estrogeenillä on sama vaikutus myös ihmisen sittiöihin. Ympäristöestrogeenejä löytyy mm. soijasta, maaleista, liuottimista ja torjunta-aineista. Luontaisia estrogeeneja löytyy kehosta.
Fraser ja hänen tutkimusryhmänsä selvittivät kolmen ympäristöestrogeenin ja yhden luontaisen estrogeenin vaikutusta hiiren siittiöihin. Ympäristöperäiset estrogeenit olivat vaikutukseltaan voimakastehoisempia kuin luontaiset. Periaatteessa estrogeenit voisivat vaikuttaa hedelmällisyyteen myönteisesti, mutta se ei tähänastisten tutkimusten perusteella näin ei välttämättä ole.
Hedelmättömyysongelmia kohtaa noin joka kuudes pari. Noin 40 % johtuu yksinomaan miehestä, toiset 40 % yksinomaan naisesta.
Lähteet:Planet Ark ja ENS-News
SY626 Kunnallisten jätevesien hormonaalinen aktiivisuus
Tarja Nakari, 2003
Suomen ympäristö 626, luonto ja luonnonvarat, 20 s
URN:ISBN:9521114096. ISBN 952-11-1410-X(PDF) Julkaisu on saatavissa myös painetussa muodossa ISBN 952-11-1409-6 (nid.).
* SY626.pdf (663 kb)
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin puhdistettujen kunnallisten jätevesien mahdollista estrogeeni-aktiivisuutta. Tutkimukseen valittiin kolme kunnallista jätevedenpuhdistamoa, joiden 100 % lähtevässä jätevedessä altistettiin kirjolohen poikasia kolmen viikon ajan. Tutkimustulokset osoittivat, että erilaiset jätevedenpuhdistamot tuottivat erilaisia jätevesiä, jotka muuttivat eri lailla kalojen normaalia aineenvaihduntaa ja elintoimintoja. Yksikään jätevesi ei kuitenkaan ollut akuutisti myrkyllinen kaloille. Jätevedet sisälsivät hormonaalisesti aktiivisia aineita, jotka muuttivat kalojen lisääntymisaineenvaihdunnan lisäksi myös niiden muuta aineenvaihduntaa. Koska kokeet tehtiin laimentamattomalla lähtevällä jätevedellä tutkittavaksi jää, miten vaikutukset muuttuvat jätevesiä vastaanottavissa vesistöissä jätevesien laimentuessa.
vakavaksi tuommoiset uutiset! Häviääkö suomalaiset?
Mitä sillä on väliä häviääkö suomalaiset? Ihmisiä ne ovat muunkin maalaiset. Maapallo on jo ylikansoitettu, joten sehän olisi ympäristöteko, jos suomalaiset katoaisivat. Mehän ollaan aika saastuttavakin kansa.
kuormittavat aineet
Ympäristöä kuormittavia aineita ovat eliöille ja kasveille myrkylliset aineet, biohajoamattomat aineet tai ravintokierrossa eliöihin kertyvät aineet. Kosmeettisissa aineissa haitallisia yhdisteitä on säilöntäaineissa, rasvoissa, UV-suoja-aineissa, antioksidanteissa ja emulgaattoreissa. Useille haitallisista aineista on Suomessa asetettu enimmäispitoisuusrajat.
Tuoteselosteissa aineosat on nimetty yleensä englannin tai latinan kielellä. Seuraavassa luettelossa on yleisimpiä ympäristölle haitallisia aineita.
* Deodorantit: triclosan, 2-bromo-2-nitropropane-1,3-diol, BHT, tocopheryl acetate.
* Hajuvedet ja raikasteet: benzophenone, BHT.
* Hiusvärit: BHT, toluendiamin, p-fenylendiamin.
* Huulipunat: BHT, BHA, quaternium-18 hectorite, metallivärit, kuten barium.
* Ihovoiteet: mm. säilöntäaineista imidazolidinyl urea (Quaternium 15), triclosan ja 2-bromo-2nitropropane-1,3-diol. Antioksidanteista huonosti biohajoavia ovat BHA ja BHT.
* Kynsilakat: mm. ftalaatit (esim. dibutyl phthalat, DBP) ja UV-aineista benzophenone.
* Silmämeikit: mm. imidazolidinyl urea ja antioksidantit BHT tai tocopheryl acetat.
Toimittanut Pauli Välimäki
ympäristöä
Tietoa vaipoista siteistä
Suomessa myydään vuosittain noin 250 miljoonaa kertakäyttöistä lastenvaippaa. Markkinoita hallitsevat lähes täysin kertakäyttöiset vaipat. Kaatopaikoille päätyvästä jätteestä kertavaipat muodostavat suurimman yksittäisen kulutustuotteen.
Ympäristömerkin kriteerit on laadittu myös vaipoille. Niissä on mm. rajoituksia muovien käytölle. Suomessa ei ole ympäristömerkittyjä vaippoja. Ruotsissa sellaisia on markkinoilla.
Kuukautissuojia myydään lähes 300 miljoonaa vuodessa. Myös kuukautissiteiden rakenteessa muovin osuus on lisääntynyt, kun on pyritty keveisiin ja pintakuiviin malleihin. Sen sijaan tamponeissa muovien määrä on vähäinen.
Kertakäyttösiteiden vaihtoehtona on pestävä kankainen kuukautisside, luonnonsieni tai kuukautiskuppi, joka huuhdellaan puhtaaksi. Niitä myyvät mm. eko- ja maailmankaupat.
Toimittanut Pauli Välimäki
Vaikea olla kovin ekologinen, kun lääkäri kielsi tamponit ja käski käyttää kertakäyttösiteitä. Oli tulehdus, joka oli käydä kuolemaksi.
kynsilakasta
Kynsilakoilla voi olla haitallisia vaikutuksia hormonitoiminnalle
Kynsilakat sisältävät mm. liuotinaineita ja UV-suoja-aineita, jotka voivat olla ympäristölle haitallisia. Liuotinaineista butyyli- ja etyyliasetaatti ovat palovaarallisia aineita. Kynsilakoissa voi olla ftalaatteja, joilla voi olla haitallisia vaikutuksia hormonitoiminnalle. Allergisoivia aineita ovat mm. hartsit ja formaldehydi.
Toimittanut Pauli Välimäki
#Jos haluat vähentää nikkeliriskiä, kannattaa valita sininen, vihreä tai lila ripsiväri, koska niiden valmistamiseen käytettävissä väriaineissa nikkeliä on vähemmän kuin tummissa väreissä.#
Myös silmämeikit sisältävät ymäpäristölle haitallisia aineita
Silmämeikit sisältävät mm. säilöntäaineita, antioksidantteja ja väriaineita. Niissä on myös ympäristölle haitallisia aineita. Käyttömäärät ovat kuitenkin pieniä. Meikeissä on myös herkistäviä aineita, varsinkin kestoväreissä (esim. fenyleenidiamini, resorsenoli).
Luomiväreissä on myös epäpuhtautena raskasmetalleja, nikkeliä ja kobolttia. Tanskalaisen ympäristötiedotusjärjestön IMS:n testin mukaan 19 ripsiväristä löytyi nikkeliä 16 - 41 mg/kg, kun suositeltava raja kosmetiikan sisältämille epäpuhtauksille on 5 mg/kg. Kosmetiikkalaki kieltää raskasmetallit ainesosina, mutta sallii raaka-aineiden epäpuhtaudet.
Jo hyvin pieni määrä, jopa yksi milligramma nikkeliä kiloa kohti, voi laukaista jo olemassa olevan allergian.
Lisätietoja: Kuluttaja 7-05
Toimittanut Pauli Välimäki
Kumpi nyt on sitten pahempi, käyttää UV-suojaista aurinkorasvaa vai palaa iho karrelle?
Näitä samoja aineita mitä on kynsilakoissa on esineissä ja lasten leluissa, joita lapset laittavat suuhunsa. En ole kenenkään niihin kuullut kuolleen ja jos olisi, sellainen olisi varmasti ollut uutisissa.
Määrät ovat niin pieniä että tuskin niistä on kenellekään mitään haittaa. Sodat tappavat ihmisiä monin kerroin enemmän, samoin tupakka ja alkoli. Tupakka aiheuttaa syöpää sekä polttajalle ja myös niille, jotka joutuvat hengittämään tupakoitsijan levittämää saastetta.
-rasvoista
Huulipunat ja huulirasvat sisältävät mm. rasva-aineita, säilöntäaineita, antioksidantteja ja väriaineita. Antioksidantit saattavat olla huonosti biohajoavia, säilöntäaineissa on useita ympäristölle haitallisia aineita ja väriaineissa voi olla raskasmetalleja tai atsovärejä.
Herkistäviä aineita ovat mm. mehiläisvaha ja risiiniöljy. Myös säilöntäaineina käytettävät parabeenit tai auringonsuoja-aineet ja hajusteet saattavat herkistää joitain huulipunan tai -rasvan käyttäjiä.
Tanskalainen ympäristöjärjestö Groen Information tutki 19 huulipunan sisältämiä ympäristölle haitallisia aineita vuonna 2002. Vain neljässä testatuista tuotteista ei ollut lainkaan tällaisia aineita. 15 huulipunasta löytyi ympäristölle haitallisia, syöpää aiheuttavia tai hormonitoimintaa häiritseviä aineita. Mitkään näistä aineista eivät kuitenkaan olleet kosmetiikkasäännösten vastaisia, koska määrät olivat niin vähäisiä.
Auringon UV-säteilyltä suojaavien huulirasvojen antama suoja perustuu joko fysikaaliseen esteeseen (sinkkioksidi tai titananidioksidi) tai kemialliseen absorptioon (sinnamaatit, kamferit, bentsofenonit, para-aminobentsoehappo ja sen esterit). Saksalainen Ökotest-järjestö tutki vuonna 2003 huulirasvoja ja löysi useimmista kemialliseen absorptioon perustuvista huulirasvoista aineita, joiden epäillään aiheuttavan hormonaalisia vaikutuksia.
Toimittanut Pauli Välimäki
Myynnissä on myös säilöntäaineettomia meikkejä ja ripsivärejä. Säilöntäaineita on muuten ruuissakin, ja mm. light-mehujen lisäaineiden tiedetään kertyvän sisäelimiin.
Nikkeliä on monissa tavallisissa tavaroissa, joihin koskemme päivittäin, muun muassa eurokolikoissa! Niitten nikkelipitoisuus on niin kova, että se oli ennen kielletty pitoisuus. Kuka meistä käsittelee kolikoita hanskat kädessä?
Nikkeliä on kaulakoruissa, napeissa, vetoketjuissa, vaatteissa ym. Se aiheuttaa vain allergiselle allergiaa ja terve ihminen ei saa nikkelistä allergiareaktiota.
"KYllä minä maksan sen nikkelimarkan..."
terveisiä Petsamosta.
ja alumiinittomia deodorantteja.
Deodorantit ehkäisevät hien hajua, kun taas antiperspirantit ehkäisevät itse hikoilua. Deodoranteissa vaikuttavat aineet ovat desinfektioaineita, jotka ehkäisevät bakteerien toiminnan ja siten hajun syntymisen. Deodoranteissa käytetään yleensä alkoholia hien hajun hävittäjänä. Myös alumiiniyhdisteitä käytetään vaikuttavina aineina erityisesti antiperspiranteissa. Ne tukkivat hikitiehyet, jolloin hien eritys estyy.
Deodoranttien aiheuttamat allergiset reaktiot ovat harvinaisia. Kuitenkin lähes puolet deodoranttien kemikaaleista on herkistäviä tai ärsyttäviä. Ihoärsytystä aiheuttavia aineita deodoranteissa ovat mm.
* denaturoidut alkoholit
* hajusteet
* värit
* natriumhydroksidi
* alumiiniyhdisteet
Markkinoilla on myös hajustamattomia ja alumiinittomia deodorantteja.
Toimittanut Pauli Välimäki
Atsovärit oli Suomessa aiemmin kielletty mutta EU sallii ne, joten nyt ne on taas sallittuja. Atsovärejä käytetään etenkin karkeissa.
Jokin aika sitten oli tv:ssä tästä alumiinihöpötyksestä juttua, että se olikin pelkkä mainoskikka myydä alumiinitonta deodoranttia verkostomarkkinointina. Se alumiini ei olekaan vaarallista siinä deodorantissa, joten se siitä. Sitä paitsi kokeilin sitä kallista alumiinitonta deodoranttia ja se ei estänyt hikoilua kuin puolitoista tuntia, joten ei sillä mitään tee. Meni rahat hukkaan ja hiki haisi.
Harmikseni myös terveellisenä mainostettun Soda Stream -limsakoneen makuaineissa on Atsovärejä. Ja kaikissa Soda Stream -mauissa on myös keinotekoisia makeutusaineita.
omat keinonsa ylikansoittumisongelmaan. Jättäkäämme se hänen vastuulleen. Meidän eitarvi hättäillä, riittääkö tila maapallolla.
samalla tavalla kuin muillekin viljellä ja VARJELLA MAATA.
asia, josta tulevaisuuden ihmiset ovat todella harmissaan edellisille sukupolville......
Lentämisen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä voi kompensoida vapaaehtoisella "lentoverolla". Esimerkiksi Maan ystävillä on keräystili, johon voi maksaa vapaaehtoisen lentomaksun, joka käytetään ilmastokampanjaan. Lentomaksu voi olla esimerkiksi 10 prosenttia matkan hinnasta. Lisätietoja: www.lentomaksu.fi
Kotimaan liikenteessä oleva suihkukone aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä (CO2) 223 grammaa henkilökilometriä kohden, eli 500 kilometrin lennolla 111,5 kiloa. Autoilu aiheuttaa vastaavalla matkalla 46 kiloa CO2-päästöjä ja juna 7,5 kiloa.
(Lähde: Lipasto-ohjelma.)
Tietoa lentoliikenteestä
Lentoliikenne on eräs nopeimmin kasvava liikennemuoto. Lentoliikenteen ympäristöhaittoja ovat erityisesti päästöt ja melu, mutta myös monet oheistoiminnot, kuten polttoaineen käsittely ja kasvava saattoliikenne. Meluhaitan suuruudesta kertoo se, että puolet vantaalaisista (88 000 ihmistä) asuu lentomelualueella.
Lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen osuus on noin 2 prosenttia ihmisen tuottamista kokonaispäästöistä ja 13 prosenttia liikenteen päästöistä. Myös vesihöyrypäästöt ja typen oksidien reaktioista syntyvä otsoni lämmittävät ilmakehää. Lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä.
Lentokoneiden tekniikka on kehittynyt ympäristön kannalta parempaan suuntaan. Verrattuna 1970-lukuun suihkukoneiden energiankulutus ja päästöt ovat puolittuneet. Tämän hyödyn mitätöi kuitenkin lentoliikenteen jatkuva kasvu.
Uudet potkuriturbiinikoneet kuluttavat energiaa selvästi vähemmän kuin suihkukoneet. Potkurikoneilla lennetään noin neljännes kotimaan liikenteen lentokilometreistä. Lyhyillä matkoilla ja vajaakuormattuna lentokoneiden kulutus matkustajakilometriä kohden on suurinta.
Toimittanut Pauli Välimäki
Tietoa laivaliikenteestä
Laivaliikenteen matkustajamäärät ovat kaksinkertaistuneet 20 vuodessa. Vuonna 2005 Suomen ja ulkomaiden välisessä meriliikenteessä oli 16,6 miljoonaa matkustajaa. Heistä 6,1 liikkui Suomen ja Viron välillä ja 9,7 miljoonaa Suomen ja Ruotsin välillä. Kotimaan vesiliikenteessä matkustajamäärät ovat sisävesillä laskeneet, mutta rannikkoreiteillä kasvaneet.
Laivaliikenne kuormittaa ympäristöä yllättävän paljon muihin liikennemuotoihin verrattuna. Suurten matkustaja-alusten energiankulutus on henkilökilometriä kohden noin kolminkertainen kotimaan lentoliikenteeseen verrattuna, kuusi kertaa suurempi tieliikenteeseen verrattuna ja peräti 18 kertaa suurempi kuin rautatieliikenteen.
Matkustajalaivat käyttävät polttoaineena raskasta polttoöljyä tai dieselöljyä, josta aiheutuu mm. rikki-, typenoksidi- ja hiilidioksidipäästöjä. Laivojen jätevesipäästöistä on aika ajoin noussut keskustelua. Sääntöjen mukaan harmaat pesuvedet ja myös puhdistetut käymäläjätevedet on mahdollista laskea mereen. Sekä Silja Line että Viking Line ilmoittavat tyhjentävänsä jätevedet satamissa.
Toimittanut Pauli Välimäki
Miten seuraava yhtälö voi toteutua,kovasti meikatut ja värjätyt naiset puhuvat huolestuneena luonnon saastumisesta?Sensuelli,huoliteltu nainen kaikkine kemikaaleinen on aikamoinen saastuttaja.Ajatelkaas niitä kemikaalimääriä mitä jokaikinen päivä käytetään.Ei ole parista tipasta kyse.Jos oikein olen huomannut,meikkaus ja hiusten värjäys lisääntyy.Siis lisää myrkkyjä.Mitä arvelette,kuinka kauan tällanen sensuellina olo voi jatkua?Tulevat sukupolvet "saavat" nauttia sensuellien touhuista.Äskenkin nuori värjätty nainen TV-haastattelussa kertoi olevansa huolissaan saasteista.Itkenkö vai nauranko?
- eli miten ympäristöongelma on syntynyt?
Viimeisen tuhannen vuoden kuluessa ihminen on levittäytynyt asumaan lähes joka puolelle maapalloa. Ominaista ihmiskunnalle on pyrkiä helpottamaan elämäänsä käyttämällä vaatteita, rakentamalla asumuksia suojatakseen itseään kylmyydeltä ja petoeläimiltä, syömällä runsaasti ja siirtymällä paikasta toiseen nopeasti.
Taloudellisen hyvinvoinnin lisäksi ihmiskunta on aina janonnut kauneutta luomalla taidetta, kuvia, musiikkia ja tanssia. Ihmisen mukavuudenhalun myötä on syntynyt kulttuureja. Laajassa merkityksessä kulttuurilla tarkoitetaankin kaikkea ihmisen luomaa rakennuksista muotivaatteisiin, autoista ydinfysiikan kaavoihin, ja uutisista rock-musiikkiin.
Helpottaakseen elämäänsä entisestään ihminen on ottanut luonnossa esiintyvän energian käyttöönsä. Opittuaan säilyttämään ja siirtämään energiaa ihminen on ryhtynyt lämmittämään asumuksiaan, tuottamaan alati monimutkaisempia hyödykkeitä ja tappamaan vihollisiaan entistä tehokkaammin. Energian ihminen on siis ottanut käyttöönsä kuluttaakseen ympäröivää luontoa voidakseen paremmin ja taatakseen kulttuurinsa säilymisen.
Kulutettaessa ympäröivää luontoa on syntynyt ongelmia, joita on alettu kutsu ympäristöongelmiksi. Kuvaavaa on, että ongelmaksi jatkuva kulutus ja sen aiheuttamat saasteet todettiin vasta 1960-luvulla, kun ympäristöön päästetyt myrkyt ja päästöt alkoivat vaarantaa itse päästön aiheuttajan eli ihmiskunnan elämää. Jatkuvasta kulutuksen kasvusta ja saasteiden lisääntymisestä on tasapuolisesti saanut osansa niin ilmakehä, vesistöt ja maa-alueet kuin myös eläimet ja kasvit. Tutkijoiden mukaan esimerkiksi ilmakehän kulutuksessa liikutaan jo nyt riskirajalla. Kukaan ei voi varmasti sanoa kuinka paljon ilmakehä enää kestää erilaisia päästöjä.
Myös merien ja vesistöjen saastumiseen on viime vuosikymmeninä kiinnitetty paljon huomiota. Jatkuvan väestönkasvun myötä näyttää kuitenkin siltä, että merien osaksi aiheutuva rasitus kasvaa myös jatkossa. Väestönkasvun myötä myös ihmiskunnan juomaveden tarve kasvaa entisestään.
Laajoja maa-alueita on ihmisen toimesta saatettu viljely- ja elinkelvottomaan tilaan. Aavikoituminen, maaperän köyhtyminen, saastuminen ja jätteiden määrän kasvu on joillakin alueilla edennyt niin pitkälle, että ihminen ei enää pysty korjaamaan aiheuttamaansa vahinkoa. Maaperän suojelemiseksi ja puhdistamiseksi on kuitenkin kehitetty myös useita tehokkaita menetelmiä.
Ilman, vesien ja maa-alueiden kulutus ja saastuminen on vaikuttanut kohtalokkaasti myös muihin eliöihin kuin ihmiseen. Lajien kokonaismäärä on vähentynyt ihmisen aiheuttamien sukupuuttoon kuolemisien johdosta. Tälläkin hetkellä uhanalaisia eläimiä on useita. Eläimiä ja kasveja ihminen on jo vuosisatoja käyttänyt oman hyvinvointinsa pönkittämiseksi. Kasveja ihminen käyttää mm. ravintona, vaatteiden raaka-aineena ja lääkkeinä. Myös eläimiä ihmiset käyttävät ravintona ja vaatteiden raaka-aineina. Varsinkin eläinten hyväksikäytön sijasta voitaisiin useimmiten käyttää kasviperäisiä tuotteita ja näin vähentää eläinten kärsimystä. Vähintään ihmiskunta voisi huolehtia siitä, että ihmisen tuotannon osaksi käyttämillä eläimillä on hyvät elinolosuhteet.
Kirjoittaja: Teemu Leinonen
asiaa.
Oli perhe sitten iso tai pieni, jos se elää ekologisesti, se saastuttaa vähän luontoa :)
aktiivisia kansalaisia
Leena Manner 29.9.2005
”On suuri erehdys uskoa, että ihmiskunnan ongelmia ”ratkotaan”. Pitkästynyt ihmiskunta työntää ne syrjään.” kirjoitti saksalainen satiirikko Kurt Tucholsky noin 80 vuotta sitten. Sittemmin sodat, väestöräjähdys ja luonnonvaroja tuhlaava, ympäristöä tuhoava teknis-taloudellinen kasvu on tuonut ihmiskunnalle lisää ongelmia. Niiden ratkomista varten otettiin 90-luvulla käyttöön kestävän kehityksen käsite. Ennen pitkää myönnettiin, että myös sosiaalinen ja kulttuurinen riisto on eettisesti kestämätöntä, ja käsite laajeni näille alueille. Käsitteestä on tullut yleisesti hyväksytty ja poliittisesti korrekti. Käytännössä taloudellisen kasvun ja markkinoiden vaatimukset kuitenkin helposti jyräävät kestävän kehityksen, ja katastrofiuutisiin pitkästynyt ihmiskunta vaihtaa kanavan viihteelle.
Kestävä kehitys vaatii ottamaan vastuuta maapallon ja ihmiskunnan tulevaisuudesta. Se vaatii katsomaan kauas niin ajallisesti kuin paikallisesti. Se nostaa esiin kysymyksiä arvoista, hyvästä elämästä ja oikeudenmukaisuudesta. Kestävä kehitys ei ole paketoitavissa oppiaineeksi. Se on näkökulma tulevaisuuteen, ulos ahneesta ja nautinnonhakuisesta itsekkyydestä.
Markkinataloudessa kuluttaminen on kansalaishyve. Tuottajien kilpailu kuluttajista johtaa ylituotantoon, raaka-aineiden tuhlaukseen, työttömyyteen yhtäällä ja vastuuttomaan työvoiman riistoon toisaalla. Yritysten maailmassa yhteiskuntavastuu on alisteinen yrityksen menestymiselle globaalissa kilpailussa. Vastuullisen kuluttajan maailma on monimutkainen: ostanko vai enkö osta? Jos ostan, ratkaiseeko hinta, laatu, merkki, mainos, valmistusmaa, kauppa vai ekologisen selkärepun paino ostopäätökseni? Jos en osta, kaatuuko maamme talous? Helpompi on seurata sokeasti mielitekojaan.
Ihmisenä oleminen ei kuitenkaan rajoitu kuluttamiseen. Lajinsa edustajana ihminen on osa sekä luontoa että moninaisia sosiaalisia ja kulttuurisia yhteisöjä. Tämän päivän ihmisyhteisöjä yhdistää teknologia, jonka globaalia käyttöön ottoa olemme oppineet pitämään kehityksenä. Miten ja kenen ehdoilla teknologisia innovaatioita käytetään, on yksi aikamme suuria kysymyksiä. Palveleeko teknologia luonnon säilymistä, rauhaa ja hyvinvointia? Vai tuotetaanko sillä ilmaston epävakautta, luonnontuhoja, kärsimystä ja sotia? Kysymys on poliittinen. Tiedonvälityksen nykyteknologia antaa meille kanavan ja mahdollisuuden ilmaista mielipiteemme.
Vapaan sivistystyön suuri haaste on saada pitkästynyt ihmiskunta – edes osa siitä – keskustelemaan yhteiskunnallisista kysymyksistä, ottamaan kantaa ja vaikuttamaan. Siihen patistaa myös hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma. Keskustelun suuntaajana kestävän kehityksen näkökulma on käyttökelpoinen. Se vaatii ottamaan kantaa suuriin asioihin: sodan ja rauhan kysymyksiin, ilmastonmuutokseen, maailmankauppaan, nälän ja kulkutautien torjuntaan. Mutta kestävä kehitys konkretisoituu myös lähiympäristömme ratkaisuissa: maankäyttö, liikenne, lähipalveluiden järjestäminen ja paikallisen kulttuurin elävyys ovat tärkeitä.
Kansalaisopiston kestävän kehityksen ohjelmassa voidaan ohjata materiaalien säästämiseen ja kierrätykseen. Mutta vähintään yhtä tärkeää on löytää eri oppisisältöihin kestävää kehitystä edistäviä näkökulmia. Kielten opetuksessa edistämme eri kulttuurien keskinäistä ymmärrystä, rauhaa ja suvaitsevaisuutta. Sama sopii myös musiikin, taideaineiden ja kädentaitojen opetukseen, omaa kulttuuriperintöämme unohtamatta. ATK-tunneilla voidaan opetella sekä hakemaan tietoa että ottamaan kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin verkon välityksellä. Terveyttä edistävissä opinnoissa on myös mahdollista siirtää ajatus omasta navasta fyysisen ja sosiaalisen ympäristön vaikutuksiin. Ja kansalaisopintoihin kestävän kehityksen näkökulma kuuluu ilman muuta.