Viron nykyisellä hallituksella näyttää olevan missio saattaa Viro ja sen kansalaiset eriarvoiseen asemaan. Liberaalidemokratia uhkaa virolaisten tulevaa hyvivointia ja saattaa virolaiset toistensa suhteen täysin eriarvoiseen asemaan. Pohjoismaisen demokratian tilalle on otettu esimerkiksi etelä-amerikkalaiset banaani tasavallat. Viron puolueet ovat unohtaneet yhteiskuntansa rakentamisen, sen tilalle on tullut hajoita ja hallitse menttaliteetti.
Unohdettu on myös laulava vallankumous ja 80-90 luvun vaihteen yhteishenki.
Minne olet menossa ystäväni Viro?
Unohdettu on myös laulava vallankumous ja 80-90 luvun vaihteen yhteishenki.
Minne olet menossa ystäväni Viro?
Vastaukset 9
Vanhimmat
üks ülipüüdlik karjäärikommunist Ansip rahvast lollitada? Siilidki saavad juba pikemat aega aru, kelle jaoks ja huvides oravad töölepinguseaduse kirjutasid, kuid ansiplased proovivad rahvale ikka ja jälle puru silma pritsida. Võiks juba lõpetada, sest rahvas on targem kui ansiplased suudavad mõista. See aeg saab viimaks ikkagi otsa kui oravad oma valimiseelsetes klippides matse lollitasid ning maksuvabade reedete lubamistega matsil püksid jalast koorisid. Tänaseks päevaks on ansiplased matsidel ka aluspüksid ja sokid ära viinud ning peale palja perse pole oravatel matsidelt enam midagi saada. Ja selle hoiavad matsid ikkagi endale!
hyvin kirjoitettu. luotan myös viron kansaan ja että vaikeina aikoina kansan parhaat puolet tulevat esille. olen ihmetellyt miksi hyysäätte niitä vanhoja kommunisteja maan johtopaikoilla. antakaa ansipeille kengän kuva perseeseen ja valitkaa nuoremman polven länsimaisesti ajattelevia maan johtoon.
Nyt pitäisi vielä saattaa tuottavuus uudelle tasolle. Suomen työ-elämästä ja yhteiskunnasta tänne kannattaa kopioida hyvin vähän.
ihmisten hyvinvointi on tasaisesti jakautunut.
Miksi pitäisi olla huomioimatta seuraavia asioita, taidat olla lihottamassa ainoastaan omaa rahapussiasi Virossa.
SAK:n saavutuksia
SAK - 02.11.2006 - 15:08
SAK:n ja Suomen työmarkkinakehityksen tärkeitä vuosia.
1889
Asetus työväen suojelusta, ammattientarkastajat.
1895
Tapaturmakorvauslaki.
1905
Suurlakko eli kansallislakko.
1907
Suomen Ammattijärjestö perustetaan 15.4. Tampereella. Suomen Yleinen Työnantajaliitto (vuodesta 1918 Suomen Työnantajain Keskusliitto, STK) perustetaan.
1917
Suomen Ammattijärjestön jäsenmäärä lähes nelinkertaistuu yli 160 000:een. SDP:n Me vaadimme ohjelma, marraskuun suurlakko ja 8 tunnin työaikalaki. Suomen itsenäistyminen.
1918
Kansalaissota.
1920
Vasemmistososialistit ja kommunistit saavat enemmistö Suomen Ammattijärjestön edustajakokoukseen ja päättäviin elimiin.
1922
Työsopimuslaki, vuosiloma 4-7 päivää.
1923
Työehtosopimuslaki.
1926
Vasemmistososialistien, kommunistien ja sosialidemokraattien linnarauha Ammattijärjestössä. Sosialidemokraatti Matti Paasivuori puheenjohtajaksi.
1927
Ammattientarkastuslakiin työläistarkastajat.
1929
Linnarauha päättyy. Vakavia poliittisia ristiriitoja Ammattijärjestössä. Sosialidemokraatit ryhtyvät perustamaan uutta keskusjärjestöä.
1930
Viranomaiset lopettavat Suomen Ammattijärjestön toiminnan heinäkuussa, ennen Lapuan liikkeen talonpoikaismarssia. Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto (SAK) perustetaan 19.10.
1934
Kommunistit kehottavat jäseniään ja kannattajiaan liittymään SAK:hon.
1937
Kansaneläkelaki.
1939
Vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä 5-12 päivää.
1940
SAK:n ja STK:n yhteinen julkilausuma, ns. tammikuun kihlaus. STK tunnustaa SAK:n työläisten edustajaksi ja keskinäiset neuvottelut tarpeellisiksi.
1942
Palkkasäännöstely. SAK:n, STK:n ja muiden järjestöjen edustajat mukana palkkasäännöstelyä hallinnoimassa.
1944
SAK:n ja STK:n ensimmäinen yleissopimus. Yleissopimus luo puitteet työmarkkinoiden keskusjärjestöjen ja niiden jäsenjärjestöjen neuvotteluille.
1945
Uusi palkkasäännöstelypäätös vauhdittaa valtakunnallisten työehtosopimuksien tekemistä. Liiketyönantajain Keskusliitto, LTK (vuodesta 1995 Palvelutyönantajat) perustetaan.
1946
SAK-STK yleissopimus uusitaan. Laki tuotantokomiteoista. Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta. Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12-14-päiväiseksi.
1947
Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimusjärjestelmäksi. Yleissopimuksen ja työehtosopimusten mukaiset luottamusmiehet vakiintuneeksi osaksi suomalaista työelämää. Syksyllä runsaasti lakkoja. Palkkasäännöstely muuttuu indeksisidonnaiseksi. SAK:n jäsenmäärä nousee yli 340 000:een.
1948
Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki.
1949
Sosialidemokraattien ja kommunistien suhteet ammattiyhdistysliikkeessä pohjalukemissa. SAK erottaa seitsemän ammattiliittoa jäsenyydestään, koska ne ovat aloittaneet työtaistelut ilman keskusjärjestön lupaa. Viisi liittoa palaa ja hyväksytään takaisin SAK:n jäsenyyteen.
1950
Yritys lopettaa palkkasäännöstely. Palkkasäännöstelyn paluu. Vakautuskausi alkaa.
1955
SAK, STK, Maataloustuottajain Keskusliitto (MTK) ja hallitus eivät kykene sopimaan vakautuksen ja palkkasäännöstelyn jatkosta. Valtalakia, joka mahdollisti hinta- ja palkkasäännöstelyn, ei enää hyväksytä eduskunnassa.
1956
Maataloustuotteiden hinnankorotus johtaa yleislakkoon. Yleislakko kestää 19 päivää, lakossa noin 420 000 työntekijää. SAK:n ajama palkankorotus toteutuu. Teollisuus saa verohelpotuksia. Eduskunta hyväksyy SAK:n vastustuksesta huolimatta yksimielisesti lain, joka kytkee maataloustulon palkansaajien yleiseen ansiotasoon. Hinnat jatkavat nousuaan. SAK:ssa vuoden lopussa lähes 290 000 jäsentä. Kansaneläkelain uudistus. Tasaeläkemalli hyväksytään SAK:n, Toimihenkilö- ja virkamiesjärjestöjen Keskusliiton (TVK) ja STK:n vastustuksesta huolimatta.
1957
SAK:n järjestöllinen hajaannus alkaa.
1958
Työturvallisuuslaki
1959
Yleiseksi työajaksi 45 t/viikossa, keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 42 tuntia.
1960
Ammattiyhdistysliikkeen hajaannus syvenee. Suomen Ammattijärjestö, SAJ, perustetaan. Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää. Työttömyysvakuutuslaki, päivärahoja korotetaan ja maksetaan useammalta päivältä kuin aiemmin. Myös työnantajat osallistuvat kassojen kustannuksiin.
1961
Työntekijäin eläkelaki (TEL) ja lyhytaikaisessa työsuhteessa olevien työeläkelaki (LEL) hyväksytään.
1962
Eduskunta ratifioi Kansainvälisen työkonferenssin sopimuksen samapalkkaisuudesta. Eläkelait tulevat voimaan 1.7.1962.
1962-66
SAK ja STK neuvottelevat vuosina 1962-1964, kuinka samapalkkaisuus huomioidaan työehtosopimuksissa. Työehtosopimuksista poistuvat erilliset naispalkkataulukot ja määräykset vuoteen 1966 mennessä.
1964
SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen eheytysneuvottelut alkavat. Työehtosopimuksiin suositus työajan lyhentämisestä. Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain eläkelaki. Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.
1965
SAK, SAJ ja TVK sopivat STK:n kanssa, että vuonna 1966 aloitetaan siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan. Lyhennettyyn työviikkoon siirrytään 1.1.1970 mennessä.
1966
Sosialidemokraatit ja kansandemokraatit sopivat eheytyksen edellytysten parantamisesta. Niilo Hämäläinen (sd.) valitaan SAK:n puheenjohtajaksi ja Arvo Hautala (kd.) II puheenjohtajaksi. SAK-STK irtisanomissuojasopimus. Valtion eläkelaki ja evankelis-luterilaisen kirkon läkelaki.
1967
SAK-STK lomapalkkasopimus. Uusi ammattitautilaki.
1968
Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I (allekirjoitettu 27.3.1968, sopimuskausi 1.1.1969-31.12.1969). Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista. Sovitaan julkisen sektorin sopimusmenettelyjen muuttamisesta. SAK-STK rationalisointisopimus.
1969
SAK muuttuu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöksi, SAK. Ammattiyhdistysliikkeen eheytyminen. SAK:n ammattiliittojen valta työehtosopimustoiminnassa kasvaa. SAK-STK luottamusmiessopimus. SAK-LTK rationalisointisopimus.
1970
Työsopimuslain uudistus: irtisanomissuoja, luottamusmiesoikeudet, kokoontumisoikeus, syrjintäkielto. Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II (allekirjoitettu 11.9.1969, sopimuskausi 1.1.-31.12.1970): erorahajärjestelmä. SAK-LTK yleissopimus, luottamusmiessopimus ja turvallisuustyösopimus. Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimis- ja lakko-oikeuden laajennus. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta (vuodesta 1987 Kunnallinen työmarkkinalaitos) perustetaan.
1971
Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus. Neljän viikon vuosiloma vuonna 1973. SAK-STK koulutussopimus ja tiedotussopimus. Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. Valtion työsuhdeasiain neuvottelukunta perustetaan. Valtion sektorin luottamusmiessopimus.
1972
Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. HL (Hämäläinen-Laatunen) -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen.
1973
Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki, työsuojeluhallinto, työsuojeluvaltuutetut vuonna 1974. Valtionvarainministeriön palkkaosasto aloittaa toimintansa valtion työmarkkinalaitoksena.
1974
Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu.
1976SAK, Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton (STTK) ja STK:n työsuojelusopimus. Ryhmähenkivakuutus.
1977
SAK-LTK työsuojelusopimus. Talviloma.
1978
Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää. SAK-STK irtisanomissuojasopimuksen uudistaminen. SAK-STK ja SAK-LTK rationalisointisopimusten uusiminen. Neljän palkansaajakeskusjärjestön yhteistyö tiivistyy. SAK:n, TVK:n, AKAVA:n ja STTK:n puheenjohtajien säännölliset tapaamiset alkavat.
1979
Talvilomaoikeuden laajennus.
1980
Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma. Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaanlapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä.
1981
Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairaspäivärahoissa. SAK-STK ja SAK-LTK sopimukset yhteistoiminnan edistämisestä ja sopimukset yrityksen sisäisestä tiedotustoiminnasta.
1984
SAK uhkaa yhteislakolla eli eri tuotannonalojen lyhyiden lakkojen sarjalla. Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II, johon sisältyi vuonna 1986 alkava työajan lyhennys 16/32 tuntia. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä. SAK-STK irtisanomissuojasopimuksen uudistaminen uutta lakia vastaavaksi. SAK-LTK irtisanomissuojasopimus. Työtuomioistuimen hyvityssakkojen enimmäismäärän korotus 10 000 markasta 90 000 markkaan.
1985
Laki kotihoidontuesta.
1986
Työmarkkinapelisääntöjä koskeva lakipaketti, työsopimuslaissa irtisanomis- ja koeaikoja pidennetään, työehtosopimuslaissa työnantajien vastuuta kiristetään ja ammattiosastojen vastuuta työrauhasta lievennetään. Toimihenkilöjärjestöt TVK ja STTK tekevät STK:n ja LTK:n kanssa keskitetyn työmarkkinaratkaisun, ns. toimihenkilötupon. SAK:n avainalojen yhteislakko 13.-15.3.1983. SAK tekee oman keskitetyn ratkaisun, josta työnantajapuolelta vain LTK jää pois. Työajan lyhennyksen jatkamisesta 68 tunnilla vuosina 1987-1990. SAK-STK rationalisointi- ja yhteistoimintasopimusten uudistus. Tasa-arvolaki hyväksytään, laki voimaan 1.1.1987.
1986-1990
Työajan lyhennys joko päivittäisestä tai viikkotyöajasta tai sitten kokonaisina lomapäivinä, ns. pekkaspäivinä.
1987
Työturvallisuuslainsäädäntöä muutettiin, työsuojeluvaltuutetulle oikeus keskeyttää vaarallinen työ. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki.
1988
Työsopimuslain ja yhteistoimintalain uudistukset hyväksytään työnantajajärjestöjen vastustuksesta huolimatta. Henkilörekisterilaki. Yksilölliset työajat lakisääteisiksi. Kotihoidontuki laajenee. Valtioneuvoston kanslia asettaa tulopoliittisen selvitystoimikunnan laatimaan taloudellisia selvityksiä ja laskelmia tulopoliittisia neuvotteluja ja päätöksentekoa varten.
1989
Työttömyysturvalain muutos. Työministeriö aloittaa toimintansa. Henkilörahastolaki hyväksytään, laki voimaan 1.1.1990. Uusi yhdistyslaki. SAK-STK irtisanomissuojasopimus uusitaan vastaamaan uudistettua työsopimuslakia. SAK-STK sopimus yhteistoiminnasta ja tiedotustoiminnasta yrityksissä uusitaan. SAK-LTK sopimus yhteistoiminnasta ja tiedotustoiminnasta yrityksissä.
1990
Konserniyhteistyötä koskevat säännökset yhteistoimintalakiin, muutokset voimaan 1.1.1991. Työajan lyhennys (loppiainen 1.1.1992 alkaen). SAK-LTK yleissopimus. SAK-STK ja SAK-LTK luottamusmiessopimukset. SAK-STK lomapalkkasopimus uusitaan.
1991
Irtisanomismenettelylain kumoaminen ja irtisanomista koskevien määräysten sisällyttäminen työsopimuslakiin, laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto. Vuosilomalain muutos, loman säästämisjärjestelmä. Ammattikoulutusraha. SAK-STK koulutussopimus ja SAK-STK irtisanomissuojasopimus uusitaan. Vaikea talouslama alkaa Suomessa. STK vaatii työlainsäädännön ja työehtosopimustoiminnan perusteellista muuttamista, esimerkiksi työehtosopimusten yleissitovuudesta luopumista. STK:n vaatimukset saavat kutsumanimen 'saatanalliset säkeet'. LTK sanoutuu irti näistä periaatteellisista vaatimuksista. Pankinjohtaja Sorsan ehdottaman palkanalennukset sisältänyt tulopoliittinen kokonaisratkaisu katuu, kun markka devalvoituu. Tulopoliittinen ratkaisu rakentuu palkkojen jäädyttämiselle ja työeläkemaksujen ja työttömyysvakuutusmaksujen osittaiselle siirtämiselle työnantajien vastuulta työntekijöille.
1992
TVK menee konkurssiin. Pääosa sen jäsenliitoista siirtyy STTK:hon. SAK uhkaa yhteislakolla
1993
SAK uhkaa yleislakolla, kun hallitus aikoo muuttaa olennaisesti työlainsäädäntöä. STK ja teollisuudenkeskusliitto yhdistyvät Teollisuus ja Työnantajat (TT) keskusjärjestöksi.
1995
Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki. Yt-lain muutokset: Eurooppa-tason konserniyhteistyö.
1996
Päivähoitolaki. Työaikalain kokonaisuudistus. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva. Vuosilomalain osittaisuudistus. Ulkomaalaisten työntekijöiden työehdot. Henkilöstörahastolain uudistus. Yhteistoimintalain uudistus. Tel-yhtiöiden hallintolaki.
1997
TT-SAK yleiset sopimukset. PT-SAK yt-sopimus. Työeläkelaitoksen sijoitusuudistus. Sopimus työeläke- ja työttömyysvakuutusjärjestelmään koottavista ns. puskurirahastoista sekä työttömyysvakuutuksen rahoitusuudistuksesta.
1998
Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.
1999
Varhaiseläkeuudistus.
2000
Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002.
2001
Uusi työsopimuslaki. Työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta saavutettiin neuvottelutulos (ns. sosiaalipaketti).
2002
Uusi työterveyshuoltolaki. Sopimus helatorstaista voimaan (helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta). Työeläkeuudistuksesta ratkaisu, voimaan vuonna 2005.
2003
Työttömyysturvalain uudistus. Uusi työturvallisuuslaki. Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus. Perhevapaat-uudistus. Koululaisten iltapäivähoito.
2004
Ammatillisen kuntouksen uudistus. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta. Osaamisen kohottamisohjelma Noste.
2005
Työeläkeuudistus voimaan. Muutosturva voimaan. Tasa-arvolain kokonaisuudistus. Vuosilomalain uudistus. SAK:n kesäduunari-puhelin.
olen yrittäjänä viron asioita seurannut kohta vuosikymmenen ajan hyvin tiiviisti ja työnteko ei havaintojeni mukaan kuulu niihin asioihin, joilla virossa parhaiten pärjää. yrittämiselläkin täällä pärjää ja vieläpä ihan hyvin, mutta virolaiset menestystarinat on olleet usein jotain muuta.
näyttää siltä, että parhaiten menestyy virossa, kun:
- satuit olemaan neuvostojan lopulla kommunistisen puolueen johtopaikalla ja pystyit viron uudelleenitsenäistymisen alussa lakien puuttumisen vuoksi panemaan omaan taskuusi jonkin kolhoosin, kombinaatin tai muun valtionyhtiön varat. nämä onnekkaat muuten on niitä, jotka tämän päivän virossa on niitä parhaiten pärjääviä
- olet nyt valtion, kaupungin tai kunnan virkamies ja pystyt pistämään osan yhteisistä rahoista omaan taskuusi. erityisen onnekas olet, jos saat olla jakamassa EU tukia tuttaviesi tai sukukaistesi yrityksille...
- sukulaisesi tai hyvä ystäväsi on valtion, kaupungin tai kunnan virkamies ja pistätte yhdessä rahat taskuunne
- olet jonkin kansainvälisen yhtiö avainpaikalla ja pystyt sopivasti sekoittamaan työnantajan ja oman etusi, luonnollisesti oma etusi on menee aina työnantajan edun edelle. tästä hyvä esimerkki rakennuttaja skanskan viime vuoden lopulla kenkää saanut virolainen johto
- teet veropetoksen jonkun bulvaanin avulla. eihän kukaan itseään kunnioittava yrittäjä virossa maksa kaikkia veroja tai maksuja.
- käytät lainsäädännössä olevia aukkoja petosten tai rikosten tekemiseen (mm. tallinkin suurimmat yksityiset omistajat tästä hyvä esimerkki)
- toimit esim. rakennuttajana ja myyt kovalla hinnnalla paskaa laatua ja sitten levittelet käsiäsi, kun olisi aika korjata rakennusaikaiset vahingot. kerrot ettet ole enää ko firman omistaja. olet jo aikaa sitten myynyt firmasi venäjällä asuville tuttavillesi, joille yrityksen vastuut on siirtyneet.
näitä virolaisia menestystarinoita voisi kertoa vaikka kuinka paljon.
en väitä, etteikö täällä olisi ahkeria ja rehellisiä ihmisiä, jotka menestyvät, varmasti on. ongelma on se, minkälaisen esimerkin tavallisille virolaisille on nämä Pantit ja kumppanit omalla toiminnallaan antaneet.
Kus tuli alles vilusuuf välja.
katkera ja kateellinen suomalainen
en ole ollenkaan kateellinen eikä "menestyvien" listaa ole kirjoitettu kateellisessa hengessä. kateellinen voin tietysti olla, että en itse ollut kombinaatin johtaja oikeaan aikaan ja sillätavoin rikastunut. toisaalta en ole halunnut koskaan olla kommunisti, joten voi olla parempi näin.
lue virolaisia lehtiä, niin näitä "menestyjien" tarinoita tulee sieltä vastaan eri variaationa joka päivä. pienen osan löydät niistä rikosuutisten palstalta, mutta suurimman osan kuitenkin esim. kroonikan tai muun laatulehden sivuilta... niissä ei ehkä esitetä asiaa kuten minä, vaan hieman toiselta kantilta...
viimeisin eli rakennuttamiseen liittyvä muuten oli suoraan muutaman viikon takaisesta postimees lehdestä.
Ja mis sinul sellest? Ela oma elu ja ära muretse teiste riikide elanike pärast.