concerta

No nyt näyttäis siltä, että concertasta on oikeasti apua.

Tyttö oli tehnyt läksyjä päivällä ja kun tarkastin ne ja korjautin, niin yhtään raivaria eikä turhautumista tullut, vaan tyttö korjasi virheet useaan otteeseen rauhallisesti, ilman vastaan vänkäämistä ja raivareita.

Tyttö myös istui tuolillaan koko kannikallaan, eikä keskeyttänyt läksyjen tekoa janoon, pissa hätään tai muuhunkaan asiaan, mitä yleensä.

Tyttö ei myöskään ole saanut yhtään raivaria mistää näinä muutamana päivänä....ennen niitä oli usea päivään.

Ihan itku pääsee, jos tuo lääke todellakin auttaa meidän niin kaottiseen elämään,raivareiden ja levottomuuden kera.

Mutta mutta, olen ollut huomaavani, että tyttö on itse nyt aika mietteliäs....Mitä ennen ei ole ollut. Tänään olen huomannut, että hän saattaa istua paikoillaan ja näyttäis, että hän on omissa maailmoissaan.
Onko lääkkeellä tälläinen vaikutus? Vaikka tyttö on muuten aivan oma vilkas itsensä, paitsi, että näyttäis tuo keskittyminen parantuneen, niin en tunnista lastani samaksi niillä hetkillä kun hän on pohtiva.
Vai voisko se olla ihan tytön ominaisuuspiirre, joka ei vaan ole tullut esille, koska tyttö ei ole ennen voinut keskittyä???

Nimetön kirjoitti:

No nyt näyttäis siltä, että concertasta on oikeasti apua.

Tyttö oli tehnyt läksyjä päivällä ja kun tarkastin ne ja korjautin, niin yhtään raivaria eikä turhautumista tullut, vaan tyttö korjasi virheet useaan otteeseen rauhallisesti, ilman vastaan vänkäämistä ja raivareita.

Tyttö myös istui tuolillaan koko kannikallaan, eikä keskeyttänyt läksyjen tekoa janoon, pissa hätään tai muuhunkaan asiaan, mitä yleensä.

Tyttö ei myöskään ole saanut yhtään raivaria mistää näinä muutamana päivänä....ennen niitä oli usea päivään.

Ihan itku pääsee, jos tuo lääke todellakin auttaa meidän niin kaottiseen elämään,raivareiden ja levottomuuden kera.

Mutta mutta, olen ollut huomaavani, että tyttö on itse nyt aika mietteliäs....Mitä ennen ei ole ollut. Tänään olen huomannut, että hän saattaa istua paikoillaan ja näyttäis, että hän on omissa maailmoissaan.
Onko lääkkeellä tälläinen vaikutus? Vaikka tyttö on muuten aivan oma vilkas itsensä, paitsi, että näyttäis tuo keskittyminen parantuneen, niin en tunnista lastani samaksi niillä hetkillä kun hän on pohtiva.
Vai voisko se olla ihan tytön ominaisuuspiirre, joka ei vaan ole tullut esille, koska tyttö ei ole ennen voinut keskittyä???

Lue lisää

Itkin koko yön onnesta lapseni puolesta, kun lääke auttoi. Onhan se lapsestakin kummaa, että hän huomaa, että pystyy olemaan paikallaan ilman, että keho vaatii liikkumaan. Nyt varmaan kääntyy teilläkin parempaan. Terveisin ensin vastannut.

eka kirjoitti:

Itkin koko yön onnesta lapseni puolesta, kun lääke auttoi. Onhan se lapsestakin kummaa, että hän huomaa, että pystyy olemaan paikallaan ilman, että keho vaatii liikkumaan. Nyt varmaan kääntyy teilläkin parempaan. Terveisin ensin vastannut.

Lue lisää

Kiitos mukavista sanoista!!

Kyllä tässä on olo aivan ällikällä lyöty, kun tyttö on ollut jotenkin äärettömän hillitty. Nyt on mennyt kolme kokonaista päivää, ettei ole edes raivarin raivaria tullut...ei ole ollut edes lähelläkään.

Aina olen tyttöä rakastanut, mutta joskus oman jaksamisen on joutunut vetämään äärimmilleen.
Nyt on sellainen olo, että jaksan taas myös näyttää enemmän sitä rakkautta tyttöä kohtaan.
Olo on itselläkin niin ihana, että voisin vaan silitellä ja pusutella omaa pikku villikkoani.

Moni ei uskokkaan kuinka raskasta on elää adhd-lapsen kanssa, ellei ole omakohtaista kokemusta. Tälläinen lapsi osaa kyllä vetää kaikki mehut välillä.
Vaikka kuinka itse yrittää olla ja pysyä rauhallisena, niin toinen kuitenkin raivoaa ja sättii.
Meillä raivarit on syntynyt ihan mitättömästä ja ovat paisuneet isoiksi.

Kuinka moni adhd-lapsen vanhemmat on antanut raivareiden aikana sylihoitoa?
Pienempänä itse käytin sitä, ja nyt tytön ollessa vanhempi ja isompi niin olen yrittänyt antaa sylihoitoa, mutta en ole kyennyt siihen, koska lapsi on itkenyt niin katkerasti ensiksi minut haukuttuaan. Nyt olen päättänyt, että en yritä sitä antaakaan jos koen että en tosissani pysty itkemättä sitä loppuun saattaa.
Lapsihan tuntee vain turvattomuutta jos sen kesken jättää.

Aivan mahtavaa ajatella, että meilläkin saadaan kääntää uusi lehti elämään.

Voimia kaikille adhd-lasten vanhemmille.
Ja muillekkin erityislasten vanhemmille.

Olisi kiva vaihtaa ajatuksia myös muiden adhd-lasten äitien kanssa.

Jos joku haluaa, niin postia voipi laittaa osoitteeseen:
lottaliini"suomi24.fi

Nimetön kirjoitti:

No nyt näyttäis siltä, että concertasta on oikeasti apua.

Tyttö oli tehnyt läksyjä päivällä ja kun tarkastin ne ja korjautin, niin yhtään raivaria eikä turhautumista tullut, vaan tyttö korjasi virheet useaan otteeseen rauhallisesti, ilman vastaan vänkäämistä ja raivareita.

Tyttö myös istui tuolillaan koko kannikallaan, eikä keskeyttänyt läksyjen tekoa janoon, pissa hätään tai muuhunkaan asiaan, mitä yleensä.

Tyttö ei myöskään ole saanut yhtään raivaria mistää näinä muutamana päivänä....ennen niitä oli usea päivään.

Ihan itku pääsee, jos tuo lääke todellakin auttaa meidän niin kaottiseen elämään,raivareiden ja levottomuuden kera.

Mutta mutta, olen ollut huomaavani, että tyttö on itse nyt aika mietteliäs....Mitä ennen ei ole ollut. Tänään olen huomannut, että hän saattaa istua paikoillaan ja näyttäis, että hän on omissa maailmoissaan.
Onko lääkkeellä tälläinen vaikutus? Vaikka tyttö on muuten aivan oma vilkas itsensä, paitsi, että näyttäis tuo keskittyminen parantuneen, niin en tunnista lastani samaksi niillä hetkillä kun hän on pohtiva.
Vai voisko se olla ihan tytön ominaisuuspiirre, joka ei vaan ole tullut esille, koska tyttö ei ole ennen voinut keskittyä???

Lue lisää

Ehkä tuo miettiliäänä olo on nyt mahdollista kun Concerta vaikuttaa. Ei aikaisemmin ole ehkä ollut mahdollisuutta jäädä miettimään omia olotilojaan kun siellä "päässä on ne 10 telkkukanavaa" ollut auki yhtä aikaa.

näin_ kirjoitti:

Ehkä tuo miettiliäänä olo on nyt mahdollista kun Concerta vaikuttaa. Ei aikaisemmin ole ehkä ollut mahdollisuutta jäädä miettimään omia olotilojaan kun siellä "päässä on ne 10 telkkukanavaa" ollut auki yhtä aikaa.

Lue lisää

Meillä tytön (silloin 10v.) lääkitys aloitettiin sairaalassa ja toisena päivänä olin suorastaan tyrmistynyt, tyttö oli kuin vihannes. Juttelin asiasta lääkärin kanssa ja hän sanoi lääkkeen aloittamisen tekevän joillekin tällaisia oireita. Suostuin kuitenkin jatkamaan lääkitystä ja parin viikon kuluessa nuo oireet hävisivät. Päivääkään en enää ole katunut lääkkeen aloitusta, tytön itsensä kannalta tuo oli paras vaihtoehto :-)

näin :-) kirjoitti:

Meillä tytön (silloin 10v.) lääkitys aloitettiin sairaalassa ja toisena päivänä olin suorastaan tyrmistynyt, tyttö oli kuin vihannes. Juttelin asiasta lääkärin kanssa ja hän sanoi lääkkeen aloittamisen tekevän joillekin tällaisia oireita. Suostuin kuitenkin jatkamaan lääkitystä ja parin viikon kuluessa nuo oireet hävisivät. Päivääkään en enää ole katunut lääkkeen aloitusta, tytön itsensä kannalta tuo oli paras vaihtoehto :-)

Lue lisää

concertta ( annos 36mg) ollut käytössä vuoden. poika murrosiässä,iltaisin itsetuhoisia ajatuksia( lääkäri sanoi että tavallinen sivuvaikutus). koulussa pystyy keskittymään hyvin, mutta illat on jatkuvaa säätämistä että selvitään. äitinä minulla pelottaa että jos hän tekee itselle jotain. lääkäri mietti lääkkeen vaihtoa mutta ei vielä vaihtanut. seuraava aika lääkäriin kahden kuukauden kuluttua, toivottavasti ei ole liian myöhään. koulussa poika ei selviä ilman lääkettä. itselläni on voimat lopussa itkettää ,pelottaa, en saa nukuttua enkä syötyä. pitäisi silti jaksaa tukea, kehua ja kannustaa.(poika pelkää itsekkin iltoja)