Kokkarit rulettaa

hohohohoooo

Joo, idän ja lännen suhteen olemme eri linjoilla. Minä näen, että niin Suomella kuin koko Euroopalla on paljon enemmän mahdollisuuksia ja voitettavaa idässä eli Venäjällä ja Aasiassa kuin lännessä.

Lännessähän asiat ovat melko tolallaan varsinkin sen jälkeen, jos tämä Bush-Cheyney pariairokaksikko saadaan lopullisesti kaadettua hallintoineen. Barack Obama tuntuisi parhaimmalta vaihtoehdolta tilalle. Politiikkaa pitääkin painottaa idän suuntaan, että myös siellä saataisiin vähitellen aikaan demokratisoitumista.

En ole niin tarkoin seurannut täällä kirjoittavien demarien mielipiteitä, että osaisin sanoa poikkeavatko heidän näkemyksensä demarien maatalouspolitiikasta.

Muutoinkin siirsit puheenaiheen pois siitä, mikä on tämän palstan aihe. Miksiköhän?

Mielipidepankki kirjoitti:

En ole niin tarkoin seurannut täällä kirjoittavien demarien mielipiteitä, että osaisin sanoa poikkeavatko heidän näkemyksensä demarien maatalouspolitiikasta.

Muutoinkin siirsit puheenaiheen pois siitä, mikä on tämän palstan aihe. Miksiköhän?

Lue lisää

että minkä puolueen edustajan kanssa keskustelee niin se vaihtoehto tuisi esille mitä toinen keskustelija kannattaa.
Jos toinen on lijaton, populistinen ja opprortunistinen niin sehän on niikkuin tuuleen huutaisi. :)

tietää... kirjoitti:

että minkä puolueen edustajan kanssa keskustelee niin se vaihtoehto tuisi esille mitä toinen keskustelija kannattaa.
Jos toinen on lijaton, populistinen ja opprortunistinen niin sehän on niikkuin tuuleen huutaisi. :)

Lue lisää

oman puoluekantani. Olen parlamentarismia kannattava demokraatti, joka ei ole sitoutunut minkään puolueen kannattajaksi. Sen voin kuitenkin sanoa, että Kepua ja RKP:tä en ole milloinkaan äänestänyt ja tuskin äänestänkään. Linjaton ja opportunistinen en ole, vaan pyrin johdonmukaisesti seisomaan mielipiteideni takana. Se ei tarkoita sitä, ettenkö voisi muuttaa kantaani uuden tiedon valossa. Yritän perustaa kantani muutoinkin erilaiseen tietoon yhteiskunnallisista asioista. Populismiin en ota kantaa, koska osa järkevistä asioista voi olla hyvinkin suosittuja, osa taas ei. En näe tavoitteeksi sitä, että vastustaisin jotakin asiaa vain sillä perusteella, että se on suosittua.

Mielipidepankki kirjoitti:

oman puoluekantani. Olen parlamentarismia kannattava demokraatti, joka ei ole sitoutunut minkään puolueen kannattajaksi. Sen voin kuitenkin sanoa, että Kepua ja RKP:tä en ole milloinkaan äänestänyt ja tuskin äänestänkään. Linjaton ja opportunistinen en ole, vaan pyrin johdonmukaisesti seisomaan mielipiteideni takana. Se ei tarkoita sitä, ettenkö voisi muuttaa kantaani uuden tiedon valossa. Yritän perustaa kantani muutoinkin erilaiseen tietoon yhteiskunnallisista asioista. Populismiin en ota kantaa, koska osa järkevistä asioista voi olla hyvinkin suosittuja, osa taas ei. En näe tavoitteeksi sitä, että vastustaisin jotakin asiaa vain sillä perusteella, että se on suosittua.

Lue lisää

täytyy varmasti sulkea demarit pois, koska siellä puheenjohtajaakaan ei valita demokratian periaatteen mukaisesti?

Kun aikansa esittää hyviä mielipiteitä niin jääkö jäljelle muuta kuin eläkeläisten puolue ja perseS

että se ei kertakaikkiaan voi uudistua.
Vanhojen pierujen on jatkettava vain katkeraan loppuun asti.
Sillä silloin kun sinne vaihdetaan uusia nuoria kasvoja puolueen johtoon niin sitten se ei enään ole demaripuolue.

sellainen.. kirjoitti:

että se ei kertakaikkiaan voi uudistua.
Vanhojen pierujen on jatkettava vain katkeraan loppuun asti.
Sillä silloin kun sinne vaihdetaan uusia nuoria kasvoja puolueen johtoon niin sitten se ei enään ole demaripuolue.

Lue lisää

sillä se on aatteista ylivoimaisesti parhain:


Suomen Sosialidemokraattinen Puolue -
Finlands Socialdemokratiska Parti rp

Suomen Sosialidemokraattisen puolueen tarkoituksena on koota kansalaiset yhteiseen toimintaan sosialidemokratian aatteellisten tavoitteiden toteuttamiseksi: ihanteena ja päämääränä vapauden, tasa-arvon ja solidaarisuuden yhteiskunta, yhteistyön ja rauhan maailma sekä puhdas ja turmeltumaton ympäristö.

Meidän ihanteenamme on yhteiskunta, jossa vapaus voittaa alistamisen, humaanisuus suvaitsemattomuuden ja oikeudenmukaisuus itsekkyyden. Erilaiset kulttuurit tai yhteiskuntien kehitysvaiheet eivät muuta sosialidemokratian ihmisarvosta ja -oikeuksista nousevia tavoitteita. Vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja rauha kuuluvat jokaiselle, kaikkialla maailmassa.

Politiikkamme

Sosialidemokraatit rakentavat oikeudenmukaista yhteiskuntaa ja maailmaa vapauden, tasa-arvon ja solidaarisuuden perustalle. Siinä jokainen toimii kykyjensä mukaan oman ja yhteisen hyvinvoinnin puolesta. Oikeudenmukaisuus syntyy oikeuksien ja vastuun tasapainosta ja toteutuu sellaisessa vapauden yhteiskunnassa, jonka kantavia arvoja ovat demokratia ja solidaarisuus, yhteisvastuu.

Sosialidemokratian periaatteet

Hyväksytty XXXVIII puoluekokouksessa Turussa 29.5.1999

Oikeudenmukaiseen maailmaan
Sosialidemokratian päämääränä on vapauden, tasa-arvon ja solidaarisuuden oikeudenmukainen yhteiskunta. Siinä jokainen toimii kykyjensä mukaan oman ja yhteisen hyvinvoinnin puolesta. Ympäristöstä ja jokaisesta ihmisestä pidetään huolta. Oikeudenmukaisuus syntyy oikeuksien ja vastuun tasapainosta. Se toteutuu vapauden yhteiskunnassa, jossa vallitsee demokratia ja solidaarisuus, yhteisvastuu. Sosialidemokratian ihanteet ja tavoitteet ovat nähtävissä olevia mahdollisuuksia korkeammat. Unelmat, tahto ja poliittinen toiminta muuttavat todellisuutta ihanteitamme kohti.

Työväenluokan järjestäytyminen poliittiseksi ja ammatilliseksi työväenliikkeeksi antoi Euroopan kehitykselle uuden suunnan. Suomen työväenpuolue perustettiin Turussa 1899. Se asetti tavoitteekseen työväestön taloudellisen ja yhteiskunnallisen vapauttamisen. Forssan kokouksessa 1903 puolue muuttui sosialidemokraattiseksi puolueeksi. Se hyväksyi kansainvälisen työväenliikkeen sosialistisen ohjelman ja omaksui kansanvaltaiset menettelytavat. Korostamalla parlamentarismia ja kunnallista demokratiaa sekä edistämällä työntekijöiden oikeuksia se teki eron kapitalismiin ja kommunismiin. Yhä tänään sosialidemokratia jatkaa kamppailua ihmisten aineellisen ja henkisen tasavertaisuuden puolesta taloudellista yltiöliberalismia ja yhteiskunnallista konservatismia vastaan.

Sosialidemokratia on yhteiskunnallista uudistustyötä sosialismin arvojen perustalta. Sosialismi korostaa yksilöiden yhteisvastuuta toisistaan ja yhteisöstään. Sosialismin humaanit arvot ovat juurtuneet syvälle koko demokraattiseen Eurooppaan. Ihmisarvosta, ihmisoikeuksista ja yksilön vastuuntunnosta lähtevä joukkoliike kohotti ihmiset kansalaisiksi, joille kuuluvat valtiolliset, sivistykselliset, sosiaaliset ja työelämän oikeudet.

Jokaisella ihmisellä on oltava mahdollisuus toteuttaa itseään vapaasti ja tasavertaisesti. Yhteisöllisyys, solidaarisuus sekä vastuuntuntoinen vapaus ovat perusta yhteiskunnan kehittämiselle. Ne yhdistävät ihmisten turvallisuuden kaipuun ja yhteiskuntaa eteenpäin vievät voimat.

Sosialidemokratia - vapauden ja tasa-arvon liike

Yhteiskunnallisten päätösten on perustuttava kestäville arvoille, kauaskatseisille tavoitteille ja tahdolle saavuttaa päämäärät. Sosialidemokratia nousee vapausliikkeenä sosialismin teorioiden ohella antiikin humaanista filosofiasta, kristillisestä etiikasta ja valistuksen edistysaatteista. Sen arvot antavat voiman ja suunnan jatkaa yhteiskunnallista uudistustyötä - yhdistää jatkuvuus ja uudistuminen, perinne ja tulevaisuus.

Ihmisillä on oikeus elää vapaina riippumatta henkilökohtaisista ominaisuuksista tai taloudellisista lähtökohdista. Heille kuuluu vapaus kaikessa, mikä ei vahingoita muita ihmisiä, ympäristöä tai yhteiskuntaa. Sosialidemokratian tavoitteet ovat kansalaisten aineellista tasavertaisuutta ja muodollisia vapausoikeuksia syvemmällä. Valinnan mahdollisuus käytännössä, niin aineellisesti kuin henkisesti on yhtä välttämätön kuin oikeus valita. Jokaisella niin naisella kuin miehellä on oltava tasa-arvoinen mahdollisuus hyvinvointiin, turvallisuuteen ja päätöksentekoon työssä, perheessä ja koko yhteiskunnassa. Sivistyksen kautta ihminen saavuttaa edellytykset toteuttaa itseään ja hallita elämäänsä.

Vapauden ja tasa-arvon toteutuessa kenenkään oikeudet eivät polje toisten oikeuksia. Näiden arvojen tasapaino syntyy, kun yhteisö kantaa vastuun jäsenistään, mutta samalla kansalaiset itsestään, toisistaan ja yhteisöstään. Solidaarisessa yhteiskunnassa ihmiset kunnioittavat toistensa oikeuksia, edistävät tasa-arvoa ja yhteistä hyvinvointia eivätkä käytä toisiaan tai yhteiskuntaa hyväkseen itsekkäiden pyrkimysten toteuttamiseksi.
Solidaarisuus kantaa sukupolvien yli. Ihminen on osa luontoa, josta hänen on kannettava vastuu. Vastuu ympäristöstä sekä entistä ympäristöystävällisempien tuotantomenetelmien kehittämisestä periytyy sukupolvelta toiselle kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti. Jokaisella on oikeus nauttia luonnon moninaisuudesta ja sen tuottamasta hyvinvoinnista.

Kamppailua oikeudesta vapauteen ja ihmisarvoiseen elämään käydään kaikkialla maailmassa. Kansainvälinen sosialidemokratia on sorretun puolella sortajaa vastaan, vähäosaisen puolella vahvemman valtaa vastaan. Maailmassa sadat miljoonat ihmiset ovat alistettuja; sadat miljoonat näkevät nälkää. Epätoivo on käännettävä toivoksi yhteisvastuusta, itsekäs eduntavoittelu hengen ja solidaarisuuden juhlaksi. Maailmanlaajuinen yhteisöllisyys, internationalismi, on solidaarisuutta sorrettujen hyväksi. Se on myös rauhantyötä; rajat ylittävää yhteisöllisyyttä. Maailmaa ei saa hallita väkevämmän voima, ei rahan eikä aseiden valta, vaan yleismaailmallinen oikeus.

Yhteisöllisyys haastaa itsekkyyden

Yhteiskunnan mitta on ihminen; sen rakenteet ja menettelytavat ovat ihmistä varten. Ne suojaavat piittaamattomuudelta, joka hajottaa yhteisön. Ne ehkäisevät rajoittamatonta markkinakilpailua, jonka vuoksi heikommat kärsivät ja elinympäristö tuhoutuu. Oikeusvaltio määrittää oikeudet ja velvollisuudet suojaten yksilöä ja yhteisöjä kapitalismin itsekkyydeltä. Ihmisten on oltava tasa-arvoisia lain edessä. Yhteiskunnan on oltava vakaa ja turvallinen, jotta ihmiset ja yhteisöt, miehet ja naiset tasavertaisina voivat suunnitella tulevaisuuttaan ja kehittyä. Sosialidemokratialle lait ja sopimukset ovat edistyksen välineitä yhteiskunnallisten ristiriitojen ratkaisemiseksi ja eriarvoisuuden purkamiseksi.

Vuorovaikutteisessa ja avoimessa maailmassa omaleimaiset kulttuurit rikastuttavat toisiaan. Ihmiset pääsevät kansallisista ennakko-luuloistaan ja kasvavat kulttuurikansalaisiksi, jotka elävät sovussa monikansallisissa yhteisöissä. Yhteisön jäsenet ovat erilaisia; yhteisön arvostus syntyy jokaisen mahdollisuudesta unelmoida ja toteuttaa haaveitaan. Kokiessaan yhteisön omakseen kansalaiset ottavat vastuuta sen kehityksestä ja yhteisö menestyy. Hengen laiskuus, välinpitämättömyys ja oman edun tavoittelu ovat yhteisöllisyydelle vieraita. Jokaisella on vastuu kykyjensä mukaan ottaa selvää ja osallistua, puuttua tapahtumien kulkuun. Tästä kasvaa aito tasavertaisuus ja sitoutuminen yhteisiin päämääriin.

Yhteiskunnan monimutkaistuessa ja organisaatioiden koon kasvaessa syntyy vaara sekä tiedon että päätösvallan keskittymisestä. Tasa-arvoinen mahdollisuus tiedon luomiseen, saantiin, arviointiin ja hallintaan kuuluu jokaiselle. Se on ehto demokratian toteutumiselle ja yhteiskunnan kehitykselle. Poliittisten liikkeiden, monipuolisen tiedonvälityksen, koulun, vapaan sivistystyön sekä tietoverkkojen tehtävä on lisätä kansalaisten tietoisuutta ja osallisuutta sekä edistää yhteiskunnallista vuoropuhelua.
Nykyajan kansanvalta on monikerroksista. Demokraattisia menettelytapoja on kunnioitettava paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Ihmisten toiminta omassa lähiyhteisössään on perusta myös valtiorajat ylittävälle demokratialle. Ihmisten on voitava vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä paitsi kansalaisina ja äänestäjinä, myös palveluiden käyttäjinä, työntekijöinä, kuluttajina ja asuinyhteisön jäseninä. Kun ihmiset toimivat yhteisöissään ja verkostoissaan, kunnissa ja alueellisesti, Euroopassa ja koko maailmassa, demokratia vahvistuu.

Ihmisen osallisuus yhteiskunnassa

Kansalaisten aineellisen hyvinvoinnin, turvallisuuden ja sivistyksen lisääntyminen riippuu sekä talouden tuottavuudesta että sen tulosten oikeudenmukaisesta jakamisesta. Ohjattuna markkinatalous pystyy menestyksellisesti tyydyttämään ihmisten kulutustarpeita. Talouden on palveltava koko yhteiskuntaa ja sen kaikkien jäsenten hyvinvointia. Yhteisen edun on aina kuljettava yksityisen voitontavoittelun edellä. Sosialidemokraattinen politiikka on tämän edun etsimistä ja toteuttamista.

Sosialidemokratialle ihmisyys on itseisarvo; se ei ole kauppatavaraa. Taloudellisten voimavarojen käytön on perustuttava kansanvaltaiseen ohjaukseen markkinoiden välityksellä. Demokratia ja toimiva talous tukevat toistensa menestystä. Sosialismin arvojen mukaisesti yhteiskunnalla on oikeus vaikuttaa tuotantovälineistä saatavaan hyötyyn, niiden käyttöön, sijoittumiseen ja omistukseen. Työntekijöillä ja kuluttajilla on oltava mahdollisuus vaikuttaa tuotannon ja talouden kehitykseen. Taloudellisen toimintansa rinnalla yrityksillä on myös yhteiskunnallinen ja henkilöstövastuu. Markkinoiden on toimittava avoimesti ja julkisesti.

Talous, tuotanto ja kulutus samoin kuin politiikka, teknologia, ympäristökysymykset ja kulttuuri kietoutuvat globaaliksi sosiaaliseksi järjestelmäksi. Sen seurauksena tuotanto tehostuu, talous kasvaa, tuotteiden hinnat laskevat, ja monille maille avautuu uusia mahdollisuuksia. Samalla kuitenkin köyhyys ja eriarvoisuus lisääntyvät maiden sisällä ja niiden kesken. Ilman pelisääntöjä maailmantalous heikentää sekä demokratiaa että markkinatalouden toimivuutta. Maailmantaloutta, pääomaliikkeitä ja ylikansallisten yritysten toimintaa on säänneltävä. Kansainvälisen sosialidemokratian on käytettävä voimaansa maailmantalouden epäkohtien korjaamiseen.

Hyvinvointiyhteiskunnassa politiikalla on keskeinen sija talousjärjestelmän toiminnassa. Hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet ovat kansalaiselle nousun portaita itsensä kehittämiseen ja osallisuuden lisäämiseen. Korkea sivistystaso ja osaaminen, joiden perustana ovat tasavertaiset koulutusmahdollisuudet, vapauttavat inhimilliset voimavarat. Valtion ja kuntien palvelut lisäävät tasa-arvoa ja hyvinvointia yhteiskunnassa. Julkisten palveluiden saatavuus on yhteiskunnan vastuulla. Julkinen sääntely, sopiminen työmarkkinoilla sekä tuotantovälineiden yhteisöllinen omistus täydentävät markkinoita ja rajoittavat markkinavoimien ylivaltaa.
Hyvinvointiyhteiskunta on vapauksien, velvollisuuksien ja tasavertaisten mahdollisuuksien yhteisö, jossa oikeuksien ja vastuun tasapaino toteutuu.

Hyvinvointiyhteiskunta on myös epäkohtiin puuttumista, riskeihin varautumista ja niiden hallintaa. Ihmisillä on mahdollisuus toteuttaa itseään ja kutsumustaan, selviytyä ja kriisienkin jälkeen aloittaa alusta. Jokaisen perusturvallisuuteen kuuluu fyysisesti turvatun elinympäristön lisäksi varmuus saada peruspalveluita, työllä ansaittu sosiaaliturva sekä syyperusteinen vähimmäisturva. Mahdollisuus itsensä kehittämiseen ja kulttuurista nauttimiseen on niinikään olennainen osa ihmisen perusoikeuksia.

Sosialidemokratia korostaa jokaisen oikeutta mielekkääseen ja sisältörikkaaseen työhön, jossa menestyminen luo tervettä itsetuntoa ja turvallisuutta. Työn tarkoituksena on tavaroiden ja palveluiden tuottaminen ihmisten tarpeisiin. Työ, ei keinottelu, luo yhteiskunnallista vaurautta. Yksilölle työ merkitsee toimeentulon lähdettä, toimintaa perheen tai yhteisön hyväksi sekä oman ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin rakentamista. Parhaimmillaan työ antaa ihmiselle mahdollisuuden kehittää itseään ja kiinnittyä sosiaalisesti yhteisöön. Se kasvattaa inhimillistä ja sosiaalista pääomaa.

Työsuhde ei saa olla alistussuhde. Työntekijän on saatava osansa työn tuloksista, talouden kasvusta ja hyvinvoinnista. Ammattiyhdistysliikkeellä on keskeinen merkitys työntekijöiden oikeuksien ja etujen valvojana. Yhteisin työmarkkinasopimuksin on parannettava työsuhde- ja sopimusturvaa, työoloja ja osaamista, tasattava tuloeroja sekä lisättävä taloudellisen kehityksen vakautta. Nämä ovat sosialidemokratian tavoitteita myös kansainvälisessä ammattiyhdistys- ja sopimustoiminnassa.

Ihanteenamme on yhteiskunta, jossa vapaus voittaa alistamisen, humaanisuus suvaitsemattomuuden ja oikeudenmukaisuus itsekkyyden. Erilaiset kulttuurit tai yhteiskuntien kehitysvaiheet eivät muuta sosialidemokratian ihmisarvosta nousevia tavoitteita. Vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja rauha kuuluvat jokaiselle, kaikkialla maailmassa.


http://www.sosialidemokraatit.fi/fi/politiikkamme/peria atteemme

http://www.sosialidemokraatit.fi/fi/toimintamme