*7.3.-99 HS: ”Yli 40 miljardin markan perintö
Uusi hallitus saa valtuudet nopeuttaa valtionyhtiöiden yksityistämistä
Suomi aloitti yksityistämisen 1980-luvun lopulla muun Euroopan vanavedessä, kun Harri Holkerin (kok) sinipunahallitus vei Finnairin, Outokummun, Rautaruukin ja Valmetin pörssiin.
Rytinän aloitti Esko Ahon (kesk) porvarihallitus 1990-luvun alkuvuosina. Suomi vajosi lamaan, ja Ahon hallitus haki yksityistämällä varoja valtionyhtiöiden investointeihin. Sinivalkoisesta pääomasta käytävän keskustelun kannalta on kiinnostavaa, että valtionyhtiöiden omistajiksi houkuteltiin tuolloin nimenomaan ulkomaisia sijoittajia.
Paavo Lipposen (sd) sateenkaarihallitus jatkoi yksityistämistä Ahon hallituksen linjoilla, mutta korosti Suomen teollisen rakenteen uudistamista ja kotimaisen kilpailun edistämistä. Lipposen hallitus on kerännyt osakeanneilla ja yritysten myynneillä 17,4 miljardin markan tulot, joista yli puolet on käytetty budjetin tasapainottamiseen ja velkojen hoitoon.
"Ahon hallituksen aikana vahvistettiin yritysten pääomarakennetta, kun taas Lipposen hallitus on kerännyt tuloja valtion kassaan eri tarkoituksia varten", kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen kiteyttää.
Altia, Leonia, Patria ja Finnair
Virtanen uskoo, että yksityistäminen jatkuu vaalien jälkeen suurin piirtein nykyistä vauhtia hallituksen väristä ja koostumuksesta riippumatta, jos markkinaolosuhteet pysyvät suotuisina.
Uusi hallitus saa perinnöksi valtuudet, joilla se voi hankkia yli 40 miljardia markkaa yksityistämällä valtionyhtiöitä. Myyntivaltuudet joudutaan hakemaan eduskunnalta tapauskohtaisesti. Lipposen hallituskaudella niitä on kuitenkin pyydetty varmuuden vuoksi myös moniin sellaisiin yhtiöihin, joiden myynnistä ei ole konkreettisia suunnitelmia.
"Valtuuksia on haettu, jotta hallitus voi tarpeen tullen toimia nopeasti. On tärkeää, että valtio voi reagoida markkinoilla samalla tavoin kuin muutkin omistajat", Virtanen sanoo.
Seuraavalla hallituksella on siten oikeus jatkaa Soneran yksityistämistä aina 50 prosenttiin asti. Halutessaan se voi myydä valtion 17 prosentin osuuden Stora Ensosta ja luopua kokonaan Partekista sekä Valmet Raumasta.
Myös Fortumista voitaisiin myydä neljänneksen siivu, Vaposta kolmannes ja Outokummusta sekä Rautaruukista vajaat kymmenen prosenttia ilman uutta valtuutusta. Rahapajan omistuksesta voitaisiin luopua kokonaan.
Ajankohtaisimmat hankkeet liittyvät kuitenkin Leoniaan, Finnairiin sekä Alkon perintöä jatkavaan Altia Groupiin.
Myös aseteollisuuskonserni Patrian tulevaisuudesta on keskusteltu, vaikka valtio haluaakin edelleen säilyttää siinä äänivaltansa.
Leonialle etsitään yhteistyökumppania joko kotimaasta tai ulkomailta. Pankin markkina-arvo lienee nykyisellään lähes 15 miljardia markkaa, ja hallituksella on tarpeen vaatiessa valtuudet myydä kolmannes pankin osakkeista ilman eduskunnan uutta päätöstä.
Altia Groupin myyntiä pohditaan amerikkalaisen investointipankin Goldman Sachsin selvityksen pohjalta. Yhtymän markkina-arvo liikkuu 1,5 miljardin markan paikkeilla, josta suurin osa tulee tunnetuimmista tuotemerkeistä, Koskenkorvasta ja Finlandia-vodkasta. Hallituksella ei ole vielä valtuuksia viinatehtaan myyntiin, joten uusi eduskunta saanee asian pöydälleen jo keväällä.
"Ei meillä ole mitään suurta suunnitelmaa, mutta teemme jatkuvasti analyysiä sekä firmoista että markkinoista", Virtanen selvittää.
"Esimerkiksi Patria on hankalassa tilanteessa, koska se on aika pieni maailmalla. Altia Groupin suhteen voi taas todeta, että valtio tuskin tarvitse omaa viinatehdasta."
Lopulliset ratkaisut jäävät uudelle hallitukselle ja eduskunnalle. Tulossa saattaa olla nopeita päätöksiä, sillä kolmen suuren puolueen välillä ei ole suuria näkemyseroja valtionyhtiöiden yksityistämisestä.
Sosiaalidemokraatit olisivat valmiit kiihdyttämään valtion omaisuuden myyntiä nykyisestä. Pääministeri Lipposen mielestä yksityistämistä on jatkettava runsaan kymmenen miljardin markan vuosivauhtia. Tahti olisi sama kuin viime vuonna, mutta kaksi kertaa nopeampi kuin tällä vaalikaudella keskimäärin.
Tämä merkitsisi käytännössä sitä, että nykyiset valtuudet käytettäisiin loppuun vaalikauden aikana.
Myös kokoomus on valmis nopeuttamaan tuntuvasti yksityistämistä, kunhan valtaosa myyntituloista käytetään valtion velan lyhentämiseen. "Jokin osa rahoista voidaan tosin sijoittaa uuden teollisuuden kehittämiseen sekä tutkimukseen ja tuotekehittelyyn", eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowicz täsmentää.
Myös keskustaoppositio on tarkennellut yksityistämiskantojaan tulevia hallitusneuvotteluja silmälläpitäen. Keskusta on ollut huolissaan omistuksen valumisesta ulkomaille. Puolueen talouspoliittisen neuvonantajan, professori Heikki Niskakankaan mielestä yksityistämistä pitää silti jatkaa, mutta se on tehtävä nykyistä ammattitaitoisemmin ja järkevämmin.
"Yksityistämisessä on toimittava samalla tavoin kuin rationaalinen omistaja käyttäytyy yksityisellä puolella. Omaisuutta on myytävä silloin, kun siitä saa hyvän hinnan. Näin ei ole ollut aina nykyisen hallituksen aikana", Niskakangas arvostelee.
Puolueet eivät halua vielä yksilöidä, minkä valtionyhtiön osakkeita ryhdytään kauppaamaan seuraavaksi. Kaikki ovat kuitenkin yksimielisiä siitä, ettei strategisina pidettyjä energia- ja aseteollisuusyhtiöitä pidä luovuttaa kokonaan yksityisille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valtio säilyttää enemmistönsä sekä Fortumissa että Patriassa.
Myyntitulot velkojen maksuun
Sosiaalidemokraatit ovat kokoomuksen kanssa yhtä mieltä siitä, että myyntituloilla on lyhennettävä valtionvelkaa. Heidän mielestään nykyistä suurempi osa on kuitenkin käytettävä pk-yritysten tukemiseen, mieluiten valtion pääomasijoitusyhtiön Suomen Teollisuussijoituksen kautta.
"Kauppa- ja teollisuusministeriössä on tästä selvät suunnitelmat, mutta ne eivät ole edenneet tämän hallituksen aikana", pääministeri Lipposen talouspoliittinen erityisavustaja Pentti Puoskari sanoo.
Myös Niskakangas ohjaisi rahoja uusiin innovatiivisiin yrityksiin. "Valtionyritysten myynnistä saatavat rahat pitää erottaa selkeästi muista tuloista, eikä niitä saa käyttää pelkästään kulutukseen tai velkojen maksuun."
Uusi hallitus saa valtuudet nopeuttaa valtionyhtiöiden yksityistämistä
Suomi aloitti yksityistämisen 1980-luvun lopulla muun Euroopan vanavedessä, kun Harri Holkerin (kok) sinipunahallitus vei Finnairin, Outokummun, Rautaruukin ja Valmetin pörssiin.
Rytinän aloitti Esko Ahon (kesk) porvarihallitus 1990-luvun alkuvuosina. Suomi vajosi lamaan, ja Ahon hallitus haki yksityistämällä varoja valtionyhtiöiden investointeihin. Sinivalkoisesta pääomasta käytävän keskustelun kannalta on kiinnostavaa, että valtionyhtiöiden omistajiksi houkuteltiin tuolloin nimenomaan ulkomaisia sijoittajia.
Paavo Lipposen (sd) sateenkaarihallitus jatkoi yksityistämistä Ahon hallituksen linjoilla, mutta korosti Suomen teollisen rakenteen uudistamista ja kotimaisen kilpailun edistämistä. Lipposen hallitus on kerännyt osakeanneilla ja yritysten myynneillä 17,4 miljardin markan tulot, joista yli puolet on käytetty budjetin tasapainottamiseen ja velkojen hoitoon.
"Ahon hallituksen aikana vahvistettiin yritysten pääomarakennetta, kun taas Lipposen hallitus on kerännyt tuloja valtion kassaan eri tarkoituksia varten", kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen kiteyttää.
Altia, Leonia, Patria ja Finnair
Virtanen uskoo, että yksityistäminen jatkuu vaalien jälkeen suurin piirtein nykyistä vauhtia hallituksen väristä ja koostumuksesta riippumatta, jos markkinaolosuhteet pysyvät suotuisina.
Uusi hallitus saa perinnöksi valtuudet, joilla se voi hankkia yli 40 miljardia markkaa yksityistämällä valtionyhtiöitä. Myyntivaltuudet joudutaan hakemaan eduskunnalta tapauskohtaisesti. Lipposen hallituskaudella niitä on kuitenkin pyydetty varmuuden vuoksi myös moniin sellaisiin yhtiöihin, joiden myynnistä ei ole konkreettisia suunnitelmia.
"Valtuuksia on haettu, jotta hallitus voi tarpeen tullen toimia nopeasti. On tärkeää, että valtio voi reagoida markkinoilla samalla tavoin kuin muutkin omistajat", Virtanen sanoo.
Seuraavalla hallituksella on siten oikeus jatkaa Soneran yksityistämistä aina 50 prosenttiin asti. Halutessaan se voi myydä valtion 17 prosentin osuuden Stora Ensosta ja luopua kokonaan Partekista sekä Valmet Raumasta.
Myös Fortumista voitaisiin myydä neljänneksen siivu, Vaposta kolmannes ja Outokummusta sekä Rautaruukista vajaat kymmenen prosenttia ilman uutta valtuutusta. Rahapajan omistuksesta voitaisiin luopua kokonaan.
Ajankohtaisimmat hankkeet liittyvät kuitenkin Leoniaan, Finnairiin sekä Alkon perintöä jatkavaan Altia Groupiin.
Myös aseteollisuuskonserni Patrian tulevaisuudesta on keskusteltu, vaikka valtio haluaakin edelleen säilyttää siinä äänivaltansa.
Leonialle etsitään yhteistyökumppania joko kotimaasta tai ulkomailta. Pankin markkina-arvo lienee nykyisellään lähes 15 miljardia markkaa, ja hallituksella on tarpeen vaatiessa valtuudet myydä kolmannes pankin osakkeista ilman eduskunnan uutta päätöstä.
Altia Groupin myyntiä pohditaan amerikkalaisen investointipankin Goldman Sachsin selvityksen pohjalta. Yhtymän markkina-arvo liikkuu 1,5 miljardin markan paikkeilla, josta suurin osa tulee tunnetuimmista tuotemerkeistä, Koskenkorvasta ja Finlandia-vodkasta. Hallituksella ei ole vielä valtuuksia viinatehtaan myyntiin, joten uusi eduskunta saanee asian pöydälleen jo keväällä.
"Ei meillä ole mitään suurta suunnitelmaa, mutta teemme jatkuvasti analyysiä sekä firmoista että markkinoista", Virtanen selvittää.
"Esimerkiksi Patria on hankalassa tilanteessa, koska se on aika pieni maailmalla. Altia Groupin suhteen voi taas todeta, että valtio tuskin tarvitse omaa viinatehdasta."
Lopulliset ratkaisut jäävät uudelle hallitukselle ja eduskunnalle. Tulossa saattaa olla nopeita päätöksiä, sillä kolmen suuren puolueen välillä ei ole suuria näkemyseroja valtionyhtiöiden yksityistämisestä.
Sosiaalidemokraatit olisivat valmiit kiihdyttämään valtion omaisuuden myyntiä nykyisestä. Pääministeri Lipposen mielestä yksityistämistä on jatkettava runsaan kymmenen miljardin markan vuosivauhtia. Tahti olisi sama kuin viime vuonna, mutta kaksi kertaa nopeampi kuin tällä vaalikaudella keskimäärin.
Tämä merkitsisi käytännössä sitä, että nykyiset valtuudet käytettäisiin loppuun vaalikauden aikana.
Myös kokoomus on valmis nopeuttamaan tuntuvasti yksityistämistä, kunhan valtaosa myyntituloista käytetään valtion velan lyhentämiseen. "Jokin osa rahoista voidaan tosin sijoittaa uuden teollisuuden kehittämiseen sekä tutkimukseen ja tuotekehittelyyn", eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowicz täsmentää.
Myös keskustaoppositio on tarkennellut yksityistämiskantojaan tulevia hallitusneuvotteluja silmälläpitäen. Keskusta on ollut huolissaan omistuksen valumisesta ulkomaille. Puolueen talouspoliittisen neuvonantajan, professori Heikki Niskakankaan mielestä yksityistämistä pitää silti jatkaa, mutta se on tehtävä nykyistä ammattitaitoisemmin ja järkevämmin.
"Yksityistämisessä on toimittava samalla tavoin kuin rationaalinen omistaja käyttäytyy yksityisellä puolella. Omaisuutta on myytävä silloin, kun siitä saa hyvän hinnan. Näin ei ole ollut aina nykyisen hallituksen aikana", Niskakangas arvostelee.
Puolueet eivät halua vielä yksilöidä, minkä valtionyhtiön osakkeita ryhdytään kauppaamaan seuraavaksi. Kaikki ovat kuitenkin yksimielisiä siitä, ettei strategisina pidettyjä energia- ja aseteollisuusyhtiöitä pidä luovuttaa kokonaan yksityisille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valtio säilyttää enemmistönsä sekä Fortumissa että Patriassa.
Myyntitulot velkojen maksuun
Sosiaalidemokraatit ovat kokoomuksen kanssa yhtä mieltä siitä, että myyntituloilla on lyhennettävä valtionvelkaa. Heidän mielestään nykyistä suurempi osa on kuitenkin käytettävä pk-yritysten tukemiseen, mieluiten valtion pääomasijoitusyhtiön Suomen Teollisuussijoituksen kautta.
"Kauppa- ja teollisuusministeriössä on tästä selvät suunnitelmat, mutta ne eivät ole edenneet tämän hallituksen aikana", pääministeri Lipposen talouspoliittinen erityisavustaja Pentti Puoskari sanoo.
Myös Niskakangas ohjaisi rahoja uusiin innovatiivisiin yrityksiin. "Valtionyritysten myynnistä saatavat rahat pitää erottaa selkeästi muista tuloista, eikä niitä saa käyttää pelkästään kulutukseen tai velkojen maksuun."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.