.
Uusliberaalilla poliitikolla on selvät mielipiteet, selkeä asialinja ja tavoitteet.
Häilyväinen epäluotettava päättämättömyys, joskus yllätten esiin nouseva tempoileva linjattomuus eivät mitenkään liity uusliberalismiin.
Aidossa modernisoituvassa Keskustassa sitä vastoin on mukana myös annos tervettä uusliberalismia.
Suuruutensa kukoistukseen nousevaan Keskustaan liittyy keskeisimpänä alkiolaisen perusta, aito sosiaalinen omatunto niin ykslöistä kuin koko yhteiskunnasta. Sen varaan rakentuu keskustalainen arvomaailma ja jokapäiväinen käytönnön työ.
Todelliseen, oloisamme ainoaan toimivaan ja aitoon demokratiaan liittyy osin urbanisoituva ajattelu, jossa esiintyy tasapainossa keskustalaista osaamista, hyvää ymmärrystä yrittämisen asemasta sellaisenaan sekä arvona myös yhteiskunnalle elintärkeänä tekijä. Myös aito arvostus ja toimiva ymmärräys yksilön vapaudesta saada itse päättää arvovalinnoissaan ja sanoa mieleipteensä yhteisissä asioissa ja tulla myös kuuluuksi, on keskustassa eräs sen kantavista ytimistä.
Seppo Hietanen
"kerimäki st"
CITY-Keskusta
Uusliberaalilla poliitikolla on selvät mielipiteet, selkeä asialinja ja tavoitteet.
Häilyväinen epäluotettava päättämättömyys, joskus yllätten esiin nouseva tempoileva linjattomuus eivät mitenkään liity uusliberalismiin.
Aidossa modernisoituvassa Keskustassa sitä vastoin on mukana myös annos tervettä uusliberalismia.
Suuruutensa kukoistukseen nousevaan Keskustaan liittyy keskeisimpänä alkiolaisen perusta, aito sosiaalinen omatunto niin ykslöistä kuin koko yhteiskunnasta. Sen varaan rakentuu keskustalainen arvomaailma ja jokapäiväinen käytönnön työ.
Todelliseen, oloisamme ainoaan toimivaan ja aitoon demokratiaan liittyy osin urbanisoituva ajattelu, jossa esiintyy tasapainossa keskustalaista osaamista, hyvää ymmärrystä yrittämisen asemasta sellaisenaan sekä arvona myös yhteiskunnalle elintärkeänä tekijä. Myös aito arvostus ja toimiva ymmärräys yksilön vapaudesta saada itse päättää arvovalinnoissaan ja sanoa mieleipteensä yhteisissä asioissa ja tulla myös kuuluuksi, on keskustassa eräs sen kantavista ytimistä.
Seppo Hietanen
"kerimäki st"
CITY-Keskusta
Vastaukset 13
Vanhimmat
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000032083490
Sepolla on nyt keitettynä ihan oma sekametelisoppa. Tuota kun ryyppää, niin voi taata, että pää on kipeä monta vuotta.
Uusliberalistinen talousajattelu ja alkiolainen sosiaalinen omatunto ovat sovittamattomassa ristiriidassa keskenään. Uusliberalismi tähtää siihen, ettei julkinen valta millään yritksiä haittavalla tavalla sotkeentuisi niihin asioihin.
Julkisen vallan tehtäväksi nähdään kyllä kaikki sellainen toiminta, mikä voi koitua yrityselämän hyödyksi. Tällaisia ovat ennen muuta koulutus ja turvallisuudesta huolehtiminen. Valtion rooli on olla lähinnä yövartiossa. Valtion tulee antaa koulutus, rakentaa kulkuyhteyksiä ja pitää rettelöitsijät kaukana niistä, joilla jotain on. Muuten yritykset ja ihmiset saavat sitten hoitaa itse itsestää, miten kukin taitaa.
Sosiaalinen omatunto kuulostaa aina kustannusten lisäämiseltä ja erilaisilta rajoituksilta. Kunnon liberalisti vastustaa semmoista. Vanhanen ei ole ihan kunnon liberalisti, mutta jonkinlainen puolituinen kuitenkin. Sosiaalinen omatunto tarkoittaa kepulaisuudessa lähinnä sitä, että tällaista sanaparia on sallittu käyttää juhkapuheissa ja poliittisessa agitaatiossa.
...
Otsikkoon lainaamani sana sinun tekstissäsi palautti mieleeni Ahon hallituksen syvimmän laman aikana. Silloin Esko aho sai kalevi Sorsan avulla neuvotelluksi laajan yhteiskuntasopimuksen, jonka avulla työttömyyden haittoja ja heikossa asemassa olevien asemaa olisi parannettu nimenomaan yhteisvastuun, yhteisöllisyyden ja sosiaalisen oman tunnon avulla.
Kuinka ollakaan, tuo sopimus kaatui siihen, ettei sosialidemokraattien johtama ay-liike, metalliliiton P-E. Lundh kärkenä, sallinut sitä, että "saavutettuohin etuihin" kajotaan.
Juhlapuhetekstiä näyttää sosiaalinen omatunto olevan demariporukoissakin, jos se on omista eduista pois.
Mielipidepankki on aatteellinen sosiaalidemokraatti, ei käytännön demari.
Jos katsotaan viimeisen 15 vuoden politiikkaa tekojen valossa, SDP:n tekemiset taitavat poiketa kaikista eniten puolueen kirjaamista periaatteista. SDP:n hallituskausilla palkkaerot ovat kasvaneet, palveluita on leikattu, verotusta kevennetty, varallisuusvero poistettu, menty kohti uusliberaalia taloutta vaudilla ja niin edespäin.
Mielipidepankki jaksaa silti jankuttaa iänikusta virttään sosialidemokratian saavutuksista ja uskoo sen jaloon aatteeseen.
MPP:n pahin vika minusta on tapa, jolla hän joskus jakaa oikeistoa ja vasemmistoa kahteen leiriin siten, että omii epäitsekkään yhteisöllisyyden vasemmiston monopoliksi ja työntää ahneen itsekkyyden oikeiston viaksi.
Meitähän on moneen junaan joka puolueessa eikä tuollaisia yleistyksiä voi tehdä, jos totuudesta haluaa pitää kiinni, vaikka sopivat ne tietysti provosoivaan keskustelunavaukseen. ;-)
.
Keskusta on suurin puolue, ja jos ei erityisen suuria virheitä nykymenossa satu kohdalle, nousee se nykyisestäänkin pysväisen suvereeniksi valtionhoitajaksi. Keskustan sisällä ei voi vallita hakaniemeläistä yhden totuuden mantraa, internationaalin suurta yhdenpakon kulkuetta eikä massa-psykoosia edellyttävää lapsensa syövää vallnakumuksen suurta hurmosta.
Sosiaalinen omatunto toimii hyväsyttävillä tunnuksilla mitattuna parhaiten niissä kunnissa joissa Keskusta on määräävässä asemassa. Kansalaisten päivittäisen elämän paras toimivuus edellyttää paikallisen tason sujuvaa demokratiaa, eikä esim. sossuilla ole hajuakaan siitä käytännön toiminnan todellisuudesta, todellisesta paikkallisesta toimivasta demokratiasta jonka varassa keskustalainen kunnat todellisuudessa toimivat.
- Jos ymmärtäisivät, niin totta vieköön olisvat jo aika päiviä sitten osanneet matkia tärkeimmät osat ja käyttää niitä hyväkseen.
JOS sossut ymmärtäisivät asian oleellisimman, ei suurissa taajamissa vallitsisi tunnettu sekamelska. Myöntänet sinäkin sen tosiasian että siirryttäessä sossuvetoiseen kuntaan muutuvat vaikkapa sosiaaliset ongelmat, järjestyksen pito, huolenpito heikoimmista ym monet monet arkipäiväiset aiheet vuorta suuremmiksi kysymyksiksi, joita sossut eivät osaa aprhainpäin ratkaista ja joita heidän suuren isminsä ja kaikesta määräävä keskusvaltainen pakkonsa johtaa vain entistäkin pahempaan sekamelskaan.
Keskustavetoisissa kunnissa ongelmat tulevat yleensä kunnan rajojen ulkopuolela, useinkaan ne eivät ole sisäsyntyisiä. Toistaiseksi pahinta jälkeä maalle ja kansalle, niin kaupungeissa kuin haja-asutusalueilla ovat tehneet muutamat sinipunat, H. Holkerin aikaan hänen 1987-1991 hällituksensa muistetaan niistä kaikkien aikojen sekasorron aiheuttajana, jonka vahingot jatkuvat ja kumuloituvat edelleenkin, koska niistä ei edes uskalleta puhua oikeillanimillään saatikka että asiat olisi tutkittu ja hutkittu pois päiväjärjestyksestä.
Lipponen 1. ja 2. jatkoivat siitä mihinkä Aho-Viinanen Koiviston provosoimana lopeltti, ja käyttivät pahasti vinoon ajaen säästöhöyliään, rasittaen ja pilaten merkittävästi kansakunnan parhaita resursseja, jotka he hautasivat elävänä. Koivistolainen lama tappoi maan parhaan voimavaran yrittäjäresrvin, jonka jälkeen olemme olleet todellisiin kykyihimmme nähden kuin lastuja laineilla.
Sinipunan hävityksen jälkiä voi todellisuudessa menestyksellä korjata vain keskustaporvarillinen hallitus, joskin Vanhasen tilalle pitää ehdottomasti ja mitä pikimmin saada päämäärätietoinen keskustalainen todellinen johtaja.
Sosiaalista omaatuntoa ja uusliberaalia yhteiskuntapolitiikkaa pitääkin harjoittaa rinta rinnan. Valtio ei voi olla pelkastään huipputulokseen pyrkivä business-yksikkö, mutta ei se voi myöskään olla kansantasavalta, postmoderni DDR-Finlandija, jollaiseksi mm. Koiviston hämylyissä meitä salaa ja puolipakolla muovattiin.
Keskustan johdolla toimii sekä tuottelias business-maailma -että sosiaalisen omantunnon käytännön toiminta, muita laadukkaammin kulloisenkin tarpeen mukaan asiat yhdistäen, kansan parhaaksi toimien.
Seppo Hietanen
"Sinipunan hävityksen jälkiä voi todellisuudessa menestyksellä korjata vain keskustaporvarillinen hallitus, joskin Vanhasen tilalle pitää ehdottomasti ja mitä pikimmin saada päämäärätietoinen keskustalainen todellinen johtaja."
Vai onko ehkä Apollosta sinua jo pyydetty? Mitäs punamulta-Korhonen siihen sanoisi? Tai Väykky, kun varmasti tuntee sinut ja tietää Natomyönteiseksi?
Älä lannistu. Esteet ovat sitä varten, että ne voitetaan!
.
Pyrit vain veetuilemaan, et ole ollenkaan kunnon ihminen, ehkä vain paha ja vähän tyhmä, mä luulen?
Seppo Hietanen
Holkeri kävi pääministeriytensä viime hetkinä pyytämässä Aholta apua budjettivääntöihin, koska laman tulo näkyi jo selvästi. Aho kieltäytyi ehdottomasti, vaalit olivat jo lähellä.
Sellainen on kepulaisen sosiaalinen omatunto. Isänmaa tärviölle, että saadaan vaalivoitto.
Noin Aho juuri teki, mikä ei ollut hyväksi keskustan ja kokoomuksen suhteille Ahon hallituksessa.
Ahohan joutui vasten omaa tahtoaan kokoomuksen kanssa hallitukseen, kun SDP kieltäytyi jo vaalivalvojaisissa ja Aho kävi siitä huolimatta mankumassa Paasiota hallitukseensa, mutta Paasio kieltäytyi edes neuvottelemasta Ahon kanssa.
Lamaa olisi paljonkin voitu lieventää, jos keskusta olisi antanut tukensa Holkerille, koska silloisessa lainsäädännössä moni muutos vaati myös opposition tukea, kun hallituspuolueiden yksinkertainen enemmistö ei riittänyt.
30.7.1985 Keskustan pää-äänenkannattaja Suomenmaahan:
"Television uutisissa Baltic Star:n Suomeen tuomien mielenosoittajien varapuheenjohtaja perusteli mielenosoitustaan. Hän sanoi mielenosoituksella annettavan tukea Viron, Liettuan ja Latvian vapaustaistelulle ja että he puolustavat myös suomalaista veljeskansaa. En ole huomannut, että Suomesta olisi pyydetty näiden matkalaisten tukea itsellemme minkäänlaisissa asioissa.
Suomen lain ja poliittisien johtajien avaruutta osoitti se, että tämä provokatoorinen mielenosoitus saatiin Suomessa järjestää. Arvelen jokaisen tv-uutisten katsojan ymmärtäneen mielenosoittajien tarkoitusperät ja asettaneen ne omaan sarjaansa.
Mielenosoituksen suomalaisena järjestäjänä ja luvan hakijana toimi eräs SMP:n kunnallisvaalilistoilta valittu kunnanvaltuutettu. SMP:n edustajat sanoutuivat tästä henkilöstä erilleen ja selittivät hänen olevan puolueen ulkopuolisen. Vaalien jälkeen kyllä kai tämänkin "sitoutumattoman" äänet ja valtuustopaikka laskettiin SMP:lle annetuksi äänestäjien tueksi.
Mielenosoittajien teemoista ja asenteista paistoi paitsi välinpitämättömyys sodan jälkeisen Euroopan todellisuudelle niin myös halu muuttaa Neuvostoliitossa vallitsevaa järjestelmää. Kumpikaan teemoista ei sovi suomalaiseen poliittiseen linjaan. Eräs ETYK-prosessin kulmakivistä on sodanjälkeisen tilanteen tunnustaminen. Toinen Suomen linjaan liittyvä erityispiirre on se, että me emme lausu mielipidettämme meihin ystävällisissä väleissä olevien muiden maiden sisäisistä asioista.
En tiedä olisivatko mielenosoitusluvan hakijat olleet yhtä lailla innokkaita jos laivalastillinen eri Neuvostotasavaltojen kommunisteja olisi tullut tänne ja muihin Pohjoismaihin antamaan tukea Pohjoismaiden "vapauttamiselle".
Monet Suomessakin veljeskansojemme asioista huolta kantavat näkevät aiheensa huoleen Neuvostoliiton yhteiskuntajärjestelmässä. Minusta paljon parempaa veljeskansojen yhteistyötä on esimerkiksi se työ, jota sadat kielen tutkijat tekevät parhaillaan Komin Neuvostotasavallassa suomalais-ugrilaisten kielten parissa. Myös Tallinnan valtava laulufestivaali osoitti juuri, että Neuvostovirossa vallitsee voimakas kansallinen kulttuuri. Eikä veljeskansojen monituhatvuotisessa historiassa kapitalismin ja sosialismin välinen ero ole merkitsevä.
Minua harmitti, että joku tanskalainen ns. pakolainen tuli tänne sanomaan, että hän puolustaa suomalaista veljeskansaansa ja samaan hengenvetoon puhuu jostakin taistelusta Neuvostoliiton sisällä. Kaiken lisäksi he järjestivät laittoman mielenosoituksen Neuvostoliiton lähetystön vieressä.
Nyt nämä pakolaiset, jotka pääosin ovat toisen ja kolmannen polven amerikkalaisia, sanoivat tulevansa tukemaan suomalaisia. Olisi ollut parempi, että olisivat jääneet tulematta.
Aivan oma lukuunsa on se, että parituhatta helsinkiläistä antoi tukensa provokaatiolle osallistumalla mielenosoituskokoukseen."
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue -
Finlands Socialdemokratiska Parti rp
Suomen Sosialidemokraattisen puolueen tarkoituksena on koota kansalaiset yhteiseen toimintaan sosialidemokratian aatteellisten tavoitteiden toteuttamiseksi: ihanteena ja päämääränä vapauden, tasa-arvon ja solidaarisuuden yhteiskunta, yhteistyön ja rauhan maailma sekä puhdas ja turmeltumaton ympäristö.
Meidän ihanteenamme on yhteiskunta, jossa vapaus voittaa alistamisen, humaanisuus suvaitsemattomuuden ja oikeudenmukaisuus itsekkyyden. Erilaiset kulttuurit tai yhteiskuntien kehitysvaiheet eivät muuta sosialidemokratian ihmisarvosta ja -oikeuksista nousevia tavoitteita. Vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja rauha kuuluvat jokaiselle, kaikkialla maailmassa.
Politiikkamme
Sosialidemokraatit rakentavat oikeudenmukaista yhteiskuntaa ja maailmaa vapauden, tasa-arvon ja solidaarisuuden perustalle. Siinä jokainen toimii kykyjensä mukaan oman ja yhteisen hyvinvoinnin puolesta. Oikeudenmukaisuus syntyy oikeuksien ja vastuun tasapainosta ja toteutuu sellaisessa vapauden yhteiskunnassa, jonka kantavia arvoja ovat demokratia ja solidaarisuus, yhteisvastuu.
Sosialidemokratian periaatteet
Hyväksytty XXXVIII puoluekokouksessa Turussa 29.5.1999
Oikeudenmukaiseen maailmaan
Sosialidemokratian päämääränä on vapauden, tasa-arvon ja solidaarisuuden oikeudenmukainen yhteiskunta. Siinä jokainen toimii kykyjensä mukaan oman ja yhteisen hyvinvoinnin puolesta. Ympäristöstä ja jokaisesta ihmisestä pidetään huolta. Oikeudenmukaisuus syntyy oikeuksien ja vastuun tasapainosta. Se toteutuu vapauden yhteiskunnassa, jossa vallitsee demokratia ja solidaarisuus, yhteisvastuu. Sosialidemokratian ihanteet ja tavoitteet ovat nähtävissä olevia mahdollisuuksia korkeammat. Unelmat, tahto ja poliittinen toiminta muuttavat todellisuutta ihanteitamme kohti.
Työväenluokan järjestäytyminen poliittiseksi ja ammatilliseksi työväenliikkeeksi antoi Euroopan kehitykselle uuden suunnan. Suomen työväenpuolue perustettiin Turussa 1899. Se asetti tavoitteekseen työväestön taloudellisen ja yhteiskunnallisen vapauttamisen. Forssan kokouksessa 1903 puolue muuttui sosialidemokraattiseksi puolueeksi. Se hyväksyi kansainvälisen työväenliikkeen sosialistisen ohjelman ja omaksui kansanvaltaiset menettelytavat. Korostamalla parlamentarismia ja kunnallista demokratiaa sekä edistämällä työntekijöiden oikeuksia se teki eron kapitalismiin ja kommunismiin. Yhä tänään sosialidemokratia jatkaa kamppailua ihmisten aineellisen ja henkisen tasavertaisuuden puolesta taloudellista yltiöliberalismia ja yhteiskunnallista konservatismia vastaan.
Sosialidemokratia on yhteiskunnallista uudistustyötä sosialismin arvojen perustalta. Sosialismi korostaa yksilöiden yhteisvastuuta toisistaan ja yhteisöstään. Sosialismin humaanit arvot ovat juurtuneet syvälle koko demokraattiseen Eurooppaan. Ihmisarvosta, ihmisoikeuksista ja yksilön vastuuntunnosta lähtevä joukkoliike kohotti ihmiset kansalaisiksi, joille kuuluvat valtiolliset, sivistykselliset, sosiaaliset ja työelämän oikeudet.
Jokaisella ihmisellä on oltava mahdollisuus toteuttaa itseään vapaasti ja tasavertaisesti. Yhteisöllisyys, solidaarisuus sekä vastuuntuntoinen vapaus ovat perusta yhteiskunnan kehittämiselle. Ne yhdistävät ihmisten turvallisuuden kaipuun ja yhteiskuntaa eteenpäin vievät voimat.
Sosialidemokratia - vapauden ja tasa-arvon liike
Yhteiskunnallisten päätösten on perustuttava kestäville arvoille, kauaskatseisille tavoitteille ja tahdolle saavuttaa päämäärät. Sosialidemokratia nousee vapausliikkeenä sosialismin teorioiden ohella antiikin humaanista filosofiasta, kristillisestä etiikasta ja valistuksen edistysaatteista. Sen arvot antavat voiman ja suunnan jatkaa yhteiskunnallista uudistustyötä - yhdistää jatkuvuus ja uudistuminen, perinne ja tulevaisuus.
Ihmisillä on oikeus elää vapaina riippumatta henkilökohtaisista ominaisuuksista tai taloudellisista lähtökohdista. Heille kuuluu vapaus kaikessa, mikä ei vahingoita muita ihmisiä, ympäristöä tai yhteiskuntaa. Sosialidemokratian tavoitteet ovat kansalaisten aineellista tasavertaisuutta ja muodollisia vapausoikeuksia syvemmällä. Valinnan mahdollisuus käytännössä, niin aineellisesti kuin henkisesti on yhtä välttämätön kuin oikeus valita. Jokaisella niin naisella kuin miehellä on oltava tasa-arvoinen mahdollisuus hyvinvointiin, turvallisuuteen ja päätöksentekoon työssä, perheessä ja koko yhteiskunnassa. Sivistyksen kautta ihminen saavuttaa edellytykset toteuttaa itseään ja hallita elämäänsä.
Vapauden ja tasa-arvon toteutuessa kenenkään oikeudet eivät polje toisten oikeuksia. Näiden arvojen tasapaino syntyy, kun yhteisö kantaa vastuun jäsenistään, mutta samalla kansalaiset itsestään, toisistaan ja yhteisöstään. Solidaarisessa yhteiskunnassa ihmiset kunnioittavat toistensa oikeuksia, edistävät tasa-arvoa ja yhteistä hyvinvointia eivätkä käytä toisiaan tai yhteiskuntaa hyväkseen itsekkäiden pyrkimysten toteuttamiseksi.
Solidaarisuus kantaa sukupolvien yli. Ihminen on osa luontoa, josta hänen on kannettava vastuu. Vastuu ympäristöstä sekä entistä ympäristöystävällisempien tuotantomenetelmien kehittämisestä periytyy sukupolvelta toiselle kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti. Jokaisella on oikeus nauttia luonnon moninaisuudesta ja sen tuottamasta hyvinvoinnista.
Kamppailua oikeudesta vapauteen ja ihmisarvoiseen elämään käydään kaikkialla maailmassa. Kansainvälinen sosialidemokratia on sorretun puolella sortajaa vastaan, vähäosaisen puolella vahvemman valtaa vastaan. Maailmassa sadat miljoonat ihmiset ovat alistettuja; sadat miljoonat näkevät nälkää. Epätoivo on käännettävä toivoksi yhteisvastuusta, itsekäs eduntavoittelu hengen ja solidaarisuuden juhlaksi. Maailmanlaajuinen yhteisöllisyys, internationalismi, on solidaarisuutta sorrettujen hyväksi. Se on myös rauhantyötä; rajat ylittävää yhteisöllisyyttä. Maailmaa ei saa hallita väkevämmän voima, ei rahan eikä aseiden valta, vaan yleismaailmallinen oikeus.
Yhteisöllisyys haastaa itsekkyyden
Yhteiskunnan mitta on ihminen; sen rakenteet ja menettelytavat ovat ihmistä varten. Ne suojaavat piittaamattomuudelta, joka hajottaa yhteisön. Ne ehkäisevät rajoittamatonta markkinakilpailua, jonka vuoksi heikommat kärsivät ja elinympäristö tuhoutuu. Oikeusvaltio määrittää oikeudet ja velvollisuudet suojaten yksilöä ja yhteisöjä kapitalismin itsekkyydeltä. Ihmisten on oltava tasa-arvoisia lain edessä. Yhteiskunnan on oltava vakaa ja turvallinen, jotta ihmiset ja yhteisöt, miehet ja naiset tasavertaisina voivat suunnitella tulevaisuuttaan ja kehittyä. Sosialidemokratialle lait ja sopimukset ovat edistyksen välineitä yhteiskunnallisten ristiriitojen ratkaisemiseksi ja eriarvoisuuden purkamiseksi.
Vuorovaikutteisessa ja avoimessa maailmassa omaleimaiset kulttuurit rikastuttavat toisiaan. Ihmiset pääsevät kansallisista ennakko-luuloistaan ja kasvavat kulttuurikansalaisiksi, jotka elävät sovussa monikansallisissa yhteisöissä. Yhteisön jäsenet ovat erilaisia; yhteisön arvostus syntyy jokaisen mahdollisuudesta unelmoida ja toteuttaa haaveitaan. Kokiessaan yhteisön omakseen kansalaiset ottavat vastuuta sen kehityksestä ja yhteisö menestyy. Hengen laiskuus, välinpitämättömyys ja oman edun tavoittelu ovat yhteisöllisyydelle vieraita. Jokaisella on vastuu kykyjensä mukaan ottaa selvää ja osallistua, puuttua tapahtumien kulkuun. Tästä kasvaa aito tasavertaisuus ja sitoutuminen yhteisiin päämääriin.
Yhteiskunnan monimutkaistuessa ja organisaatioiden koon kasvaessa syntyy vaara sekä tiedon että päätösvallan keskittymisestä. Tasa-arvoinen mahdollisuus tiedon luomiseen, saantiin, arviointiin ja hallintaan kuuluu jokaiselle. Se on ehto demokratian toteutumiselle ja yhteiskunnan kehitykselle. Poliittisten liikkeiden, monipuolisen tiedonvälityksen, koulun, vapaan sivistystyön sekä tietoverkkojen tehtävä on lisätä kansalaisten tietoisuutta ja osallisuutta sekä edistää yhteiskunnallista vuoropuhelua.
Nykyajan kansanvalta on monikerroksista. Demokraattisia menettelytapoja on kunnioitettava paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Ihmisten toiminta omassa lähiyhteisössään on perusta myös valtiorajat ylittävälle demokratialle. Ihmisten on voitava vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä paitsi kansalaisina ja äänestäjinä, myös palveluiden käyttäjinä, työntekijöinä, kuluttajina ja asuinyhteisön jäseninä. Kun ihmiset toimivat yhteisöissään ja verkostoissaan, kunnissa ja alueellisesti, Euroopassa ja koko maailmassa, demokratia vahvistuu.
Ihmisen osallisuus yhteiskunnassa
Kansalaisten aineellisen hyvinvoinnin, turvallisuuden ja sivistyksen lisääntyminen riippuu sekä talouden tuottavuudesta että sen tulosten oikeudenmukaisesta jakamisesta. Ohjattuna markkinatalous pystyy menestyksellisesti tyydyttämään ihmisten kulutustarpeita. Talouden on palveltava koko yhteiskuntaa ja sen kaikkien jäsenten hyvinvointia. Yhteisen edun on aina kuljettava yksityisen voitontavoittelun edellä. Sosialidemokraattinen politiikka on tämän edun etsimistä ja toteuttamista.
Sosialidemokratialle ihmisyys on itseisarvo; se ei ole kauppatavaraa. Taloudellisten voimavarojen käytön on perustuttava kansanvaltaiseen ohjaukseen markkinoiden välityksellä. Demokratia ja toimiva talous tukevat toistensa menestystä. Sosialismin arvojen mukaisesti yhteiskunnalla on oikeus vaikuttaa tuotantovälineistä saatavaan hyötyyn, niiden käyttöön, sijoittumiseen ja omistukseen. Työntekijöillä ja kuluttajilla on oltava mahdollisuus vaikuttaa tuotannon ja talouden kehitykseen. Taloudellisen toimintansa rinnalla yrityksillä on myös yhteiskunnallinen ja henkilöstövastuu. Markkinoiden on toimittava avoimesti ja julkisesti.
Talous, tuotanto ja kulutus samoin kuin politiikka, teknologia, ympäristökysymykset ja kulttuuri kietoutuvat globaaliksi sosiaaliseksi järjestelmäksi. Sen seurauksena tuotanto tehostuu, talous kasvaa, tuotteiden hinnat laskevat, ja monille maille avautuu uusia mahdollisuuksia. Samalla kuitenkin köyhyys ja eriarvoisuus lisääntyvät maiden sisällä ja niiden kesken. Ilman pelisääntöjä maailmantalous heikentää sekä demokratiaa että markkinatalouden toimivuutta. Maailmantaloutta, pääomaliikkeitä ja ylikansallisten yritysten toimintaa on säänneltävä. Kansainvälisen sosialidemokratian on käytettävä voimaansa maailmantalouden epäkohtien korjaamiseen.
Hyvinvointiyhteiskunnassa politiikalla on keskeinen sija talousjärjestelmän toiminnassa. Hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet ovat kansalaiselle nousun portaita itsensä kehittämiseen ja osallisuuden lisäämiseen. Korkea sivistystaso ja osaaminen, joiden perustana ovat tasavertaiset koulutusmahdollisuudet, vapauttavat inhimilliset voimavarat. Valtion ja kuntien palvelut lisäävät tasa-arvoa ja hyvinvointia yhteiskunnassa. Julkisten palveluiden saatavuus on yhteiskunnan vastuulla. Julkinen sääntely, sopiminen työmarkkinoilla sekä tuotantovälineiden yhteisöllinen omistus täydentävät markkinoita ja rajoittavat markkinavoimien ylivaltaa.
Hyvinvointiyhteiskunta on vapauksien, velvollisuuksien ja tasavertaisten mahdollisuuksien yhteisö, jossa oikeuksien ja vastuun tasapaino toteutuu.
Hyvinvointiyhteiskunta on myös epäkohtiin puuttumista, riskeihin varautumista ja niiden hallintaa. Ihmisillä on mahdollisuus toteuttaa itseään ja kutsumustaan, selviytyä ja kriisienkin jälkeen aloittaa alusta. Jokaisen perusturvallisuuteen kuuluu fyysisesti turvatun elinympäristön lisäksi varmuus saada peruspalveluita, työllä ansaittu sosiaaliturva sekä syyperusteinen vähimmäisturva. Mahdollisuus itsensä kehittämiseen ja kulttuurista nauttimiseen on niinikään olennainen osa ihmisen perusoikeuksia.
Sosialidemokratia korostaa jokaisen oikeutta mielekkääseen ja sisältörikkaaseen työhön, jossa menestyminen luo tervettä itsetuntoa ja turvallisuutta. Työn tarkoituksena on tavaroiden ja palveluiden tuottaminen ihmisten tarpeisiin. Työ, ei keinottelu, luo yhteiskunnallista vaurautta. Yksilölle työ merkitsee toimeentulon lähdettä, toimintaa perheen tai yhteisön hyväksi sekä oman ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin rakentamista. Parhaimmillaan työ antaa ihmiselle mahdollisuuden kehittää itseään ja kiinnittyä sosiaalisesti yhteisöön. Se kasvattaa inhimillistä ja sosiaalista pääomaa.
Työsuhde ei saa olla alistussuhde. Työntekijän on saatava osansa työn tuloksista, talouden kasvusta ja hyvinvoinnista. Ammattiyhdistysliikkeellä on keskeinen merkitys työntekijöiden oikeuksien ja etujen valvojana. Yhteisin työmarkkinasopimuksin on parannettava työsuhde- ja sopimusturvaa, työoloja ja osaamista, tasattava tuloeroja sekä lisättävä taloudellisen kehityksen vakautta. Nämä ovat sosialidemokratian tavoitteita myös kansainvälisessä ammattiyhdistys- ja sopimustoiminnassa.
Ihanteenamme on yhteiskunta, jossa vapaus voittaa alistamisen, humaanisuus suvaitsemattomuuden ja oikeudenmukaisuus itsekkyyden. Erilaiset kulttuurit tai yhteiskuntien kehitysvaiheet eivät muuta sosialidemokratian ihmisarvosta nousevia tavoitteita. Vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja rauha kuuluvat jokaiselle, kaikkialla maailmassa.
http://www.sosialidemokraatit.fi/fi/politiikkamme/periaatteemme
http://www.sosialidemokraatit.fi/fi/toimintamme