Kokeet sairaalassa

kyllä se homealtistus selviää tutkimalla tiloja joissa sairastuit, ei sinua niinkään.

Ammattitautidiagnooseihin ei näytä kuuluvan kuin astmat, alveoliitit ja allergiset nuhat eikä ttl sitten kait muita homesairauksia tutki edes. Siksi tälläkin palstalla ihmiset ovat alkaneet kuvitella, ettei muita homesairauksia edes olisi!! Muista kuin rahalla korvattavista sairauksista ei juuri edes puhuta täällä.

Homeiden aiheuttamia sairauksia on kuitenkin valtavasti enemmän kuin mistä tapaturmaeläkkeitä myönnetään. Reumoja sen sukuisia sairauksiakin on kotona homealtistuneilta diagnosoitu yhtä paljon kuin astmaa.

KTL:n tutkimuksessa B5/2002 on selvitetty kotona altistuneiden, lääkäreiden diagnosoimat pitkäaikaissairaudet. Tässä lista niistä, mutta järjestys ei ole sairauden yleisyyden mukainen. Kuulonalenemaakin oli jopa 17 %:lla lapsista. Jos joku on kiinnostunut yleisyydestä, niin voi katsoa tutkimuksesta.


Astma
Krooninen bronkiitti
Keuhkoahtaumatauti, COPD
Homepölykeuhko, alveoliitti
ODTS, toksinen oireyhtymä
Homeallergia, (-nuha)
Kuulon alenema
Liimakorva
Tehty risaleikkaus
Sydänsairaus
Verenpainetauti
Sokeritauti
Ruoansulatuselinten sairaus
Kilpirauhasen toimintahäiriö
Krooninen väsymysoireyhtymä
Hiivasyndroma
Masennus
Selkäsairaus
Nivelrikko
Fibromyalgia
Nivelreuma
Selkärankareuma

Kosteusvauriohometutkimukset: useimmille (ei jokaiselle) homeelle on määritetty viiteväestön mediaani ja 90%:n persentiiliarvo. Vasta-aineiden esiintyminen kuvaa altistumista homeelle. Niillä ei ole yksiselitteistä merkitystä sairauden todennäköisyyden, vaikeusasteen tai ennusteen kannalta. Allaolevassa taulukossa on lueteltu viiteväestön mediaani ja 90%:n persentiiliarvot.
Täydellinen nimi    Mediaani 90%(*
       mg/l mg/l

S -Alternaria alternata, IgG va        6,6 13,1
S -Aspergillus fumigatus, IgG va    21,8 70,1
S -Aspergillus niger, IgG va        6,4 10,9
S -Aspergillus versicolor, IgG va       29,7 100,0
S -Aureobasidium pullulans, IgG va    8,6 16,2
S -Botrytis cinerea, IgG va       37,2 114,3
S -Candida albicans, IgG va    30,0 154,4
S -Acremonium kiliense       13,3 22,0
(Cephalosporium acremonium), IgG va
S -Chaetomiun globosum, IgG va     5,6 11,8
S -Cladosporium cladosporioides, IgG va    15,2 32,6
S -Cladosporium herbarum, IgG va    13,9 36,0
S -Fusarium moniliformae, IgG va    7,9 45,6
S -Helminthosporium halodes, IgG va    - -
S -Micropolyspora faeni, IgG va    6,4 10,7
S -Mucor racemosus, IgG va    5,8 10,0
S -Penicillium frequentans, IgG va    12,6 21,0
S -Penicillium notatum, IgG va    12,6 19,1
S -Penicillium species (spp.), IgG va    23,2 49,7
S -Pityrosporum orbiculare, IgG va     - -
S -Phoma betae, IgG va    2,3 4,5
S -Rhizopus nigricans, IgG va     4,2 7,4
S -Stachybotrys atra (chartarum), IgG va     4,4 10,9
S -Stemphyllium botryosum, IgG va     - -
S -Thermoactinomyces vulgaris, IgG va    14,9 34,4
S -Trichoderma viride, IgG va     6,8 16,7
S -Trichophyton rubrum, IgG va     - -
S -Trichophyton m.v.goetzii, IgG va     - -
S -Trichophyton m.v.interd, IgG va     - -
S -Ulocladium chartarum, IgG va     - -

*) Sarake 90% tarkoittaa 90-persentiiliä.
Kun homespesifisiä IgG- vasta-ainepitoisuuksia verrataan eri ryhmien välillä (esim. kahta eri työyhteisöä, koulua tms.), oireita ilmoittaneen ryhmän tuloksia voidaan pitää merkkinä altistumisesta silloin, jos IgG-pitoisuus on selvästi suurentunut useilla tutkituista henkilöistä (yli 90%:n persentiilin) ja jos verrokkiryhmän tulokset eivät poikkea oleellisesti terveen väestön mediaaniarvoista.
Yksittäisen henkilön homespesifisiä IgG-tuloksia on huomattavasti vaikeampi tulkita. Terveenkin ihmisen vasta-ainepitoisuudet vaihtelevat suuresti, joten vain huomattavasti suurentuneita vasta-ainepitoisuuksia (yli 90%:n persentiilin) voidaan pitää merkkinä normaalia voimakkaammasta altistumisesta kosteusvauriomikrobeille. Kosteusvaurioiden aiheuttamat oireet johtuvat harvoin IgE-välitteisestä allergiasta.











Kosteusvauriotiloissa homepölylle altistuville on tarkoitettu erityisesti paneelit 6 ja 7.

Paneeli 6   Paneeli 7   
Aspergillus fumigatus (homesieni)   Aspergillus versicolor (homesieni)   
Cephalosporium curtipes (homesieni)   Chaetomium globosum (homesieni)   
Cladosporium cladosporioides (homesieni)   Fusarium avenaceum (homesieni)   
Geotrichum candidum (hiiva)   Phoma macrostoma (homesieni)   
Penicillium brevicompactum (homesieni)   Stachybotrys atra (homesieni)   
Phialophora bubakii (homesieni)   Streptomyces albus (aktinomykeetti)   
Rhodotorula glutinis (hiiva)   Trichoderma viride (homesieni)   
Sporobolomyces salmonicolor (hiiva)   Tritirachium roseum (homesieni)   
Altisteet, joille vasta-aineet voidaan määrittää erillispyynnöstä:
Sienet ja mikrobit:
1. siitake
2. osterivinokas, itiöimätön
3. osterivinokas, unkarilainen itiöivä
4. herkkusieni
5. Aspergillus flavus (homesieni)
6. Aspergillus nidulans (homesieni)
7. Aspergillus ochraceus (homesieni)
8. Fusarium nivale (homesieni)
9. Fusarium culmorum (homesieni)
10. Geomyces pannorum (homesieni)
11. Hansfordia sp. (homesieni)
12. Mucor plumbeus (homesieni)
13. Oidiodendron tenuissimum (homesieni)
14. Penicillium candidum (homesieni)
15. Penicillium citrinum (homesieni)
16. Penicillium crustosum (homesieni)
17. Penicillium echinulatum (homesieni)
18. Penicillium verrucosum var. cyclopium (homesieni)
19. Penicillium verrucosum var. verrucosum (homesieni)
20. Scopulariopsis brevicaulis (homesieni)
21. Streptomyces anulatus (aktinomykeetti)
22. Streptomyces californicus (aktinomykeetti)
23. Thermoactinomyces thalpophilus (aktinomykeetti)
24. Trichoderma reesei (homesieni)
25. Ulocladium sp. (homesieni)
26. Wallemia sebi (homesieni)

Sopimuksen mukaan teemme myös asiakkaan toimittamasta näytteestä mikrobieristyksen, puhtaaksiviljelyn, antigeenin ja vasta-ainemäärityksen, tai ns. epäspesifisen raaka-antigeenin ja sille vasta-ainemäärityksen. Vasta-ainemääritykset tehdään ELISA-menetelmällä (enzyme-linked immunosorbent assay).



Näytteenotto
Verinäyte vasta-ainemäärityksiin voidaan ottaa minä viikonpäivänä ja mihin vuorokauden aikaan tahansa. Näyte otetaan puhtaaseen putkeen (ei esim. hepariiniputkeen). Verinäytteen annetaan jäähtyä huoneenlämpötilaan ja sentrifugoidaan. Välittömästi sentrifugoinnin jälkeen seerumi siirretään toiseen koeputkeen. Seeruminäyte voidaan säilyttää jääkaapissa lähettämiseen asti, ei yli 3 vrk:ta. Näytteet postitetaan siten, että ne ehtivät Kuopion aluetyöterveyslaitokseen ennen viikonvaihdetta.
Analyysiin tarvittava näytemäärä
2 ml seerumia IgG-luokan vasta-ainemäärityksiin (S-IgG-Ab).
Analyysin suoritustiheys
Vastauksen normaali toimitusaika on alle kaksi viikkoa.
Tulosten tulkinta: IgG-luokan vasta-aineet
Vasta-ainetaso Altistuminen
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
neg ei normaalista poikkeavaa altistumista kyseiselle mikrobille
+ matala vasta-ainetaso osoitus altistumisesta kyseiselle mikrobille
++ kohtalainen vasta-ainetaso - " -
+++ korkea vasta-ainetaso - " -
IgG-luokan vasta-aineiden löytyminen seerumista on yleensä osoitus pitkäaikaisesta ja toistuvasta altistumisesta kyseiselle antigeenille. Vasta-aineiden muodostumiseen vaikuttavat monet tekijät ja tulosten tulkinnassa täytyy huomioida henkilön oireet, aikaisemmat sairaudet, lääkkeiden käyttö, koti- ja työympäristöt sekä vapaa-ajan harrastukset.
Tämän hetken tietämyksen mukaan lievä altistuminen aiheuttaa matalan vasta-ainetason ja pitkäaikainen altistuminen vastaavasti kohtalaisen tai korkean vasta-ainetason, joskin sekä altisteen että altistuneen henkilön ominaisuudet modifioivat tulosta. Vasta-ainetulos tutkituille antigeeneille voi olla negatiivinen joko siksi, että altistus ei ole poikennut mitenkään normaalista, tai antigeenivalikoima ei ole ollut osuva, tai henkilön immuunivaste on jostain syystä heikentynyt. Tupakoinnin tiedetään alentavan IgG-luokan vasta-ainetasoja. Joskus positiivisia vasta-ainelöydöksiä tavataan henkilöillä, joilla tiettävästi ei esim. työympäristössään ole normaalista poikkeavaa antigeenilähdettä, mutta sellainen löytyykin vapaa-ajalta. Lisäksi on mahdollista, että osa selittämättömistä positiivisista löydöksistä on ristireagointia jonkin toisen tavallisen ympäristössä esiintyvän antigeenin kanssa.
IgG-luokan vasta-aineiden ja henkilöllä mahdollisesti esiintyvien oireiden vastaavuutta ei toistaiseksi täysin tunneta. Maanviljelijöillä esiintyneiden allergisten alveoliittitapausten yhteydessä on havaittu, että kohonnut IgG-luokan vasta-ainetaso lisää riskiä sairastua allergiseen alveoliittiin, joskin yksilölliset herkkyystekijät vaikuttavat elimistön vasteeseen. Oireettomilla ihmisilläkin voi esiintyä antigeenispesifisiä IgG-luokan vasta-aineita. Toisaalta altistumisen päätyttyä IgG-luokan vasta-ainetaso saattaa pysyä useiden kuukausien ajan kohonneena, vaikka henkilön oireilu on jo vähentynyt.
Yhteyshenkilöt
Tutkimusähetteiden tilaus ja näytteenotto-ohjeet:
laboratorio puh. 017-201268
Menetelmätiedot ja konsultaatiot: FT Marjut Reiman puh. 017-4653078, FT Sirpa Laitinen puh. 017-201271

Analyysin hinta
Yhden vakiopaneelin mukainen IgG-luokan vasta-ainemääritys on 300 mk/seeruminäyte ja kaksi vakiopaneelin (esim. 6 ja 7 paneelit) hinta on 500 mk. Jokaiseen vakiopaneeliin sisältyy vasta-ainetulos 8 mikrobille. Muut kuin vakiopaneeleissa mainitut yksittäiset antigeenimääritykset ovat 100 mk/seeruminäyte. Asiakkaan toimittamasta näytteestä valmistetun antigeenimäärityksen hinta on 1000 mk/ ensimmäinen tutkittava seeruminäyte.
---------------------------------------------
S -Homepölykeuhkoryhmä, IgG vasta-aineet
S -Kosteusvauorioryhmä, IgG vasta-aineet
S -Ulkoilmahomeryhmä, IgG vasta-aineet
S -Maataloustyöryhmä, IgG vasta-aineet
S -Kosteusvaurioryhmä, laaja, IgG vasta-aineet

1001 S –HomepöG
1002 S –KostvaG
1003 S –UlkoilG
1004 S –MaatalG
1005 S –KostvGL

YLEISTÄ   Homeiden aiheuttamia allergisia ja muita yliherkkyysreaktioita voidaan selvittää IgE- ja IgG- vasta-ainemäärityksiä apuna käyttäen.
IgG -luokan vasta-aineiden esiintyminen on merkki elimistön normaalista immunologisesta vasteesta kyseiselle antigeenille. Jokainen altistuu lähes päivittäin useille homesienilajeille, jolloin elimistössä ajan myötä muodostuu mitattavia määriä homespesifisiä IgG- vasta- aineita. Kuitenkin vain huomattavasti suurentuneet IgG- pitoisuudet viittaavat voimakkaaseen homealtistukseen, joka voi olla terveysriski.

Indikaatiot   Homepölykeuhkoepäily ja homepölykeuhkon hoidon seuranta. Kliininen epäily altistumisesta homeille kosteusvauriorakennuksissa, maataloustyössä, elintarvike- tai metsätuotannon piirissä.

ASIAKASOHJE   Esite tutkimuksista viimeisellä sivulla.

LÄHETE   Allergiatutkimuspyyntölomake (IgE- ja IgG- vasta- ainetutkimukset).

Näyte   1 ml seerumia. Näyte säilyy pari päivää huoneenlämmössä, viikon jääkaapissa ja kuukausia pakastettuna.

   Näyte voidaan lähettää huoneenlämpöisenä.

Tehdään   Kerran kahdessa viikossa parittomilla viikoilla.

Menetelmä   Fluoroentsyymi –immunometrinen määritys.
   Spesifiset IgE- vasta- ainemääritykset voidaan määrittää kaikille alla luetelluille allergeeneille.

VIITEARVOT JA   
tulkinta   1001 S –HomepöG
         90 % persentiili
   S –AspFumG (Aspergillus fumigatus)          < 70,1 mg/l
   S –MicFaeG (Micropolyspora faeni)          < 10,7 mg/l
   S –TheVulG (Thermoactinomyces vulgaris)          < 39, 2 mg/l

1002 S –KostvaG
            90 % persentiili
   S –AspVerG (Aspergillus versicolor)          < 100,0 mg/l
S –CladClG (Cladosporium cladosporioides)      < 32,6 mg/l
S –PenSppG (Penicilliumn spp. (seos))      < 49,7 mg/l
S –StAtraG (Stachybotrys atra)      < 10,9 mg/l
S –TrViriG (Trichoderma viride)      < 16,7 mg/l







   Tähän ryhmään on valittu yleisesti esiintyviä, ns. kosteudesta vaurioituneiden rakenteiden indikaattorihomeita.
Kun homespesifisiä IgG -vasta-ainepitoisuuksia verrataan eri ryhmien välillä (esim. kaksi eri koulua, työyhteisöä tms.), oireita ilmoittaneen ryhmän tuloksia voidaan pitää merkkinä altistumisesta silloin, jos pitoisuus on selvästi suurentunut useilla tutkituista henkilöistä ( yli 90 %:n persentiilin) ja jos verrokkiryhmän tulokset eivät poikkea oleellisesti terveen väestön mediaaniarvoista. Yksittäisen henkilön IgG- tuloksia on huomattavasti vaikeampi tulkita. Terveenkin ihmisen vasta-ainepitoisuudet vaihtelevat suuresti, joten vain huomattavasti suurentuneita vasta– ainepitoisuuksia ( yli 90 %:n persentiilin) voidaan pitää merkkinä normaalia voimakkaammasta altistumisesta kosteusvauriomikrobeille. Kosteusvaurioiden aiheuttamat oireet voivat joskus johtua myös IgE- välitteisestä allergiasta. Tällöin on syytä tutkia IgE- vasta- aineiden pitoisuudet ko. homeille.

   1003 S -UlkoilG   
            90 % persentiili
S –AltAltG (Alternaria alternata)      < 13,1 mg/l
S –AspFumG (Aspergillus fumigatus)      < 70,1 mg/l
S –GladHeG (Cladosporium herbarum)      < 36,0 mg/l
S –PenNotG (Penicillium notatum)      < 19,1 mg/l
Ulkoilmahomeita voidaan tutkia myös mx1-homeryhmäseulonnan avulla. Testi sisältää IgE- vasta- aineet yllämainituille allergeeneille.

1004 S –MaatalG
         90 % persentiili
S –AspFumG (Aspergillus fumigatus)       < 70,1 mg/l
S –AurPulG (Aureobasidium pullulans)      < 16,2 mg/l
S –FusMonG (Fusarium moniliformae)      < 45,6 mg/l
S –MicFaeG (Micropolyspora faeni)      < 10,7 mg/l
S –PenSppG (Penicilliumn spp. (seos))      < 49,7 mg/l
S –StAtraG (Stachybotrys atra)      < 10,9 mg/l
S –TrViriG (Trichoderma viride)      < 16,7 mg/l

      1005 S -KostvGL
                  90 % persentiili
S -Aspergillus fumigatus, IgG vasta-aineet       < 70,1 mg/l
S -Aspergillus versicolor, IgG vasta-aineet       < 100 mg/l
S -Cladosporium cladosporioides, IgG vasta-aineet       < 32,6 mg/l
S -Fusarium moniliformae, IgG vasta-aineet       < 45,6 mg/l
S -Penicilliumn spp. (seos), IgG vasta-aineet       < 49,7 mg/l
S -Phoma betae, IgG vasta-aineet       < 5,0 mg/l
S -Stachybotrys atra, IgG vasta-aineet       < 10,9 mg/l

Tulkinta   IgG- vasta- aineita esiintyy lähes jokaisella ihmisellä jonkin verran; aikuisilla hieman enemmän kuin lapsilla. 90 % persentiilin raja-arvon alapuolelle jää 90 % terveistä henkilöistä. Tämä raja-arvo on kunkin homeallergeenin kohdalla yksilöllinen. Korkea spesifinen IgG- pitoisuus saattaa olla osoitus altistuksesta kyseiselle allergeenille. Viitearvon ylittävä taso ei sellaisenaan todista potilaan oireilun johtuvan ko. mikrobista.


TIEDUSTELUT   Puh. 08 – 3132 532.

   Homespesifiset IgG- vasta- aineet korvataan määrittämällä spesifisiä IgE- vasta- aineita seuraavissa tutkimusryhmissä: 9001 S –HomepöE,
   9002 S –KostvaE, 9003 S –UlkoilE ja 9004 S –MaatalE.








esite
HOMEVASTA-AINEET, IMMUNOGLOBULIINI G
1001 S –HomepöG    (Homepölykeuhkoryhmä)
1002 S –KostvaG    (Kosteusvaurioryhmä)
1003 S –UlkoilG    (Ulkoilmahomeryhmä)
1004 S –MaatalG    (Maataloustyössä, elintarvike- tai metsätuotannon piirissä työskentelevät)
1005 S –KostvGL   (Kosteusvaurioryhmä, laaja)

Homeiden aiheuttamia allergisia ja muita yliherkkyysreaktioita voidaan selvittää IgE - ja IgG -vasta-ainemäärityksiä apuna käyttäen.
IgG -luokan vasta-aineiden esiintyminen on merkki elimistön normaalista immunologisesta vasteesta kyseiselle antigeenille. Jokainen altistuu lähes päivittäin useille homesienilajeille, jolloin elimistössä ajan myötä muodostuu mitattavia määriä homespesifisiä IgG -vasta-aineita. Kuitenkin vain huomattavasti suurentuneet IgG -pitoisuudet viittaavat voimakkaaseen homealtistukseen, joka voi olla terveysriski.
Indikaatiot: Homepölykeuhkoepäily ja homepölykeuhkon hoidon seuranta. Kliininen epäily altistumisesta homeille kosteusvauriorakennuksissa, maataloustyössä, elintarvike- tai metsätuotannon piirissä.
Näytteeksi tarvitaan kaksi (2) ml seerumia. Näytteen voitte käydä antamassa laboratoriomme näytteenotossa. Tämän tutkimuksen näytteenottoon saapuminen ei vaadi teiltä erityisiä toimenpiteitä.
IgG -vasta-aineita esiintyy lähes jokaisella ihmisellä jonkin verran; aikuisilla hieman enemmän kuin lapsilla. 90 % persentiilin raja-arvon alapuolelle jää 90 % terveistä henkilöistä. Tämä raja-arvo on kunkin homeallergeenin kohdalla yksilöllinen ts. jokaiselle homeelle on määritetty viiteväestön mediaani ja 90%:n persentiiliarvo. Kun homespesifisiä IgG- vasta- ainepitoisuuksia verrataan eri ryhmien välillä (esim. kahta eri työyhteisöä tms.), oireita ilmoittaneen ryhmän tuloksia voidaan pitää merkkinä altistumisesta silloin, jos IgG- pitoisuus on selvästi suurentunut useilla tutkituista henkilöistä (yli 90%:n persentiilin) ja jos verrokkiryhmän tulokset eivät poikkea oleellisesti terveen väestön mediaaniarvoista. Yksittäisen henkilön IgG- tuloksia on huomattavasti vaikeampi tulkita. Terveenkin ihmisen vasta- ainepitoisuudet vaihtelevat suuresti, joten vain huomattavasti suurentuneita vasta-ainepitoisuuksia (yli 90%:n persentiilin) voidaan pitää merkkinä normaalia voimakkaammasta altistumisesta.
Viitearvon ylittävä taso ei sellaisenaan todista potilaan oireilun johtuvan ko. mikrobista.

Kosteusvaurioiden aiheuttamat oireet voivat joskus johtua myös IgE -välitteisestä allergiasta. Tällöin on syytä tutkia IgE- vasta-aineiden pitoisuudet ko. homeille.

Ulkoilmahomeita voidaan tutkia myös mx1-homeryhmäseulonnan avulla. Testi sisältää IgE -vasta-aineet yllämainituille allergeeneille.

Lisää tietoa monipuolisesta allergiatutkimusvalikoimastamme löytyy osoitteesta www.odl.fi/laboratorio

Kosteusvauriomikrobien terveysvaikutukset ja niiden tutkiminen. Luento Tuula Husman (erikoistutkija, ktl) 16.10.2004 Lahti.
Sisäilman laatuun vaikuttavia mikrobeja:
Homeet ja hiivat, Bakteerit (aktinobakteerit, streptomykeetit, mykobakteerit) ja muut

Kosteusvauriot:
Eniten 60- ja 70-l rakennuksissa, 60-70%:ssa vaurio jossain vaiheessa, näistä puolet edellyttää korjauksia tai
lisäselvityksiä. Yleensä useita samanaikaisia syitä. Kosteus jatkuvasti / toistuvasti--> mikrobikasvu (jo muutamassa
viikossa), usein selvä jälki, vaurio tai haju (ei aina)

Kasvuolosuhteet:
Itiöitä kaikkialla, kasvua säätelee valo, lämpötila, happi, ravinteet. Kasvualusta määrää syntyvän kasvuston toksisuuden.
Homeiden primaari-, sekundaari_ ja tertiaarilajit, lahottajasienet, hyönteiset. Kasvuekologia, biodiversiteetti, kilpailu

Terveyshaittaa aiheuttavat:
Itiöt, niiden sisältä vapautuva hienopöly, myseelin kappaleet. Haiduttavat metaboliitit (MVOC). Partikkeleiden pinnalla
olevat toksiinit. Kasvualustan hajoamisesta aiheutuvat epäpuhtaudet (esim. lattiapinnoitteiden VOC-yhdisteet, pöly, formaldehydi, kuidut)

Sisäilman laatuun vaikuttavat myös:
Punkit, pöly- ja varastopunkit, ameebat, alkueläimet, levät sekä hyönteiset ja niveljalkaiset.

Mikrobien rakenneosia, joilla on terveysvaikutuksia:
Bakteereiden endotoksiinit,glukaanit, metaboliatuotteet, toksiinit
Homeiden sekundaarimetaboliitit, pintarakenteiden rasvahapot ja allergeenien entsymaattisesti aktiiviset rakenteet

Rakennusten tutkiminen:
Rakennustekn.selvitys, mikrobien määritys (ilma-, pinta- ja materiaalinäytteet), kemialliset näytteet

Kosteusvauriorakennuksen tutkiminen:
Rakennustekninen kuntoarvio tai -tutkimus vaurion syiden ja laajuden selvittämiseksi, korjausehdotus
Rakennuksen mikrobiologinen status: tarkasteltava kokonaisuutena (pitoissu, lajisto, indikaattorimikrobit), muut altisteet Terveysriskin arviointi

Mikä viittaa homekasvuun:
Sisäpinnotteiden kosteusläiskät, tummuminen ja/tai irtoaminen
Näkyvä homekasvusto
Maakellarin/homeen haju
Muualla lievittyvät/katoavat oireet

Kosteusvauriorakennuksen mikrobit:
Exophila, stachybotrys,chaetomium, phialophora, aspergillus fumigatus, fusarium, eurotium, wallemia, aktinobakteerit,
trichoderma, ulocladium, hiivat, gram-negatiiviset bakteerit, aspergillus versicolor, penicillium-suvun lajit.








Mikrobimääritys:
Vahvuudet: spesifi tieto altisuksesta, toistomahdollisuus, vuodenajat, ei vaadi monia altistuneita
Heikkoudet: kuvaa vain yhtä hetkeä, vain osa mikrobeista esiin, vaikea tulkinta, STM ohjekirjat

Muut altisteet:
Lämpötila, suht.kosteus, vetoisuus, eristevillakuidut, uusista materialleista ja kalusteista haihtuvat päästöt, remontin jälkeinen pöly, irtaimiston puhdistus, paperipöly, hajusteet, kosmetiikka, laserprintterit

TSL763/1994, TSA1280/1994:
Tarkoitettu asuntojen ja niihin verrattavissa olevien tilojen tervellisyyden ja turvallisuuden arviointiin
Ei koske työpaikkoja muuta kuin niiltä osin kuin siellä altistuu muita henkilöitä, lapsia, vanhuksia, potilaita, asiakkaita
Ei koske tuotannollisia työpaikkoja

Terveyshaitan käsite:
TSL 1 §
Terveyshaitta= sairastumisen vaara
Syy-yhteydestä ei tarvitse näyttöä
Jo sairastuneita ei tarvitse olla
Terveyshaitta voidaan todeta vaikkapa tyhjillään olevassa rakennuksessa
Jos terveyshaitta on todettu, se on syytä poistaa
Terveysvaikutukset:

Allergia, allerginen nuha, allerginen sidekalvotulehdus, astma, ODTS(toksinen oireyhtymä) ja alveoliitti (homepölykeuhko)

Alveoliitti: oireet
Kuiva yskä, hengenahdistus, kuume, vilunväristykset, lihas- ja nivelkivut, päänsärky, pahoinvointi ja painonlasku

ODTS: oireet
Kuume, päänsärky, väsymys, yskä, limannousu, hengenahdistus, kurkkukipu, nuha, silmäoireet, lihas- ja nivelkivut, tiheentynyt virtsaamisen tarve, iho-oireet, painonlasku

Nivelsairaudet kosteusvaurioituneissa rakennuksissa:
Nivelsairauden riski on merkittävästi suurempi kosteusvauriotiloissa kuin muualla.
Tutkimukset kesken, mutta myös muiden sairauksien esiintyminen voi lisääntyä kosteusvauriotiloissa

kosteusvauriorakennusten jne. lääkärilehti 8/2007

Kosteusvauriorakennusten mikrobikasvuun liittyvät hengitystieoireet ja -sairaudet

--------------------------------------------------------------------------------

Tärkein tieto
Kosteus- ja homevauriorakennuksiin liittyy erilaisia hengitystieoireita ja astmaa. Yhteys on niin vahva, että toimenpiteet kosteus- ja homevaurioiden vähentämiseksi ovat perusteltuja.

Koska terveyshaittojen aiheuttajia tai mekanismeja ei tunneta, yksittäisen oireilun osoittaminen kosteusvauriosta johtuvaksi on vaikeaa.

Eri tutkimusten mukaan näyttö kosteuden ja homeen aiheuttamista terveydellisistä haitoista on riittävä, jotta säännöksiä ja ohjausta parempaan rakentamiseen ja parempaan asumisen laatuun voidaan antaa.


--------------------------------------------------------------------------------

Kosteus- ja homevauriorakennuksiin on liitetty useita hengitystieoireita ja sairauksia. Asiaa käsitteleviä epidemiologisia tutkimuksia on satoja. Tämä kirjoitus perustuu pääosin kolmeen katsaukseen, jotka on koottu vuoden 2003 loppuun mennessä julkaistuista tutkimuksista. Sairauksista tutkituin on astma. Muutoin tutkimuksen kohteena ovat olleet pääosin hengitystieoireet. Käsittelemme syy-yhteyden tulkintaan liittyviä ongelmia, ja astman osalta näitä ns. Hillin kriteerien mukaisesti. Syy-yhteyden osoittamiseen tarvittava näytön aste vaihtelee päätettävän asian mukaan. Ehkäisevät toimet, esimerkiksi lainsäädännön ja ohjeiden laatiminen sekä koulutus voidaan käynnistää jo ennen kuin tutkimustieto mahdollistaa yksittäisten ihmisten oireiden ja sairauksien liittämisen haitalliseen altistumiseen. Yksittäisen ihmisen oireilun osoittaminen kosteusvauriosta johtuvaksi on vaikeaa, koska terveyshaittojen aiheuttajia ja mekanismeja ei tunneta.

Lähtökohdat
Koko sisäilmaongelma ja sen yksi osa-alue - kosteus- ja homevauriorakennukset - ovat olleet tiiviin lääketieteellisen tutkimuksen kohteena vasta 1980-luvulta alkaen. Kosteusvaurioista ei lääketieteen opetuksessa puhuttu juurikaan ennen 1990-lukua. Uuden tiedon muodostuksen nopeus selittää osaltaan sitä tunteikasta keskustelua, jota kosteus- ja homevaurioiden terveysvaikutuksista on myös lääkärien kesken käyty.

Tämän katsauksen tarkoituksena on kuvata lyhyesti se tieto, joka on saatu epidemiologisten tutkimuksien perusteella rakennusten kosteusvaurioiden ja hengitystieoireiden ja -sairauksien välisestä yhteydestä. Käsittelemme myös näytön vakuuttavuutta ja tutkimuksen ongelmia. Tavoitteemme on ollut tuottaa sellaista tietoa, johon perustuen käytännön lääkäri voi nykyistä paremmin keskustella potilaansa, viranomaisten ja muiden kosteusvaurioita työssään kohtaavien tahojen kanssa.

Menetelmät
Rakennusten kosteus- ja homevaurioiden sekä terveyden välistä yhteyttä käsittelevän kirjallisuuden laajuuden takia tämä artikkeli perustuu kolmeen katsaukseen, joissa käsitellyt tutkimukset on julkaistu vuoden 2003 loppuun mennessä (1,2,3).

Kolmesta katsauksesta vanhin on Norddamp (1), jossa käsitellään vuoteen 1998 mennessä julkaistut tutkimukset. Norddampin työtä jatkoi Euroexpo (2), jossa käsiteltiin vuosina 1998-2000 julkaistuja artikkeleita, jotka eivät sisältyneet Norddampiin. Euroexpoon otettiin mukaan myös pölypunkin terveyshaittoja koskevia tutkimuksia, mutta niitä emme käsittele tässä kirjoituksessa. Kolmas katsaus on edellä mainituista riippumaton Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian lääketieteen instituutin (Institute of Medicine of the National Academies) asiantuntijaryhmän kirjoittama kirja (3), jonka viides kappale Human health effects associated with damp indoor environments käsittelee lähes sadalla sivulla terveysvaikutuksia. Siihen on koottu alan kirjallisuus vuoteen 2003 asti.

Norddampissä ja Euroexpossa käsiteltyjen artikkelien kertyminen on kuvattu taulukossa 1. Pohjoisamerikkalaisen katsauksen kirjallisuuden valintaa ei ole kuvattu yhtä systemaattisesti, vaan se perustuu asiantuntijaryhmän arvioon tieteellisesti vaikuttavista tutkimuksista. Tarkastelluista poikkileikkaustutkimuksista 14 käsitteli ylähengitystieoireita, 20 yskää, 19 hengityksen vinkumista, neljä hengenahdistusta ja 18 astmaa tai astmaoireita. Yskää ja hengityksen vinkumista käsitteli kumpaakin yksi tapaus-verrokkitutkimus. Astmaa käsitteleviä tapaus-verrokkitutkimuksia katsaukseen oli otettu mukaan viisi, joista kolmessa oli tutkittu lasten astmaa.

Tulokset
Norddampin ja Euroexpon tulokset on esitetty taulukoissa 2 ja 3. Taulukossa 2 tulokset on jaettu tutkimuksiin, joissa altistumistiedot on kerätty tutkittavien oman käsityksen, asiantuntijan tekemän tarkastuksen tai kosteus- ja homemittauksen tuloksen perusteella. Sairauden tai oireen perusteella tutkimukset on jaettu myös omaan ilmoitukseen tai kliinisen tutkimuksen tai testin perusteella saatuun tietoon. Taulukossa 3 on kuvattu tarkemmin, mitä terveysvaikutuksia tutkimukset ovat koskeneet.

Pohjoisamerikkalaisen katsauksen tulokset on kerätty taulukkoon 4. Katsauksessa käytettiin viisiluokkaista yhteyden arviointia. Vahvimpaan yhteyttä kuvaavaan luokkaan (riittävä näyttö syy-yhteydestä) ei päästy yhdenkään terveysvaikutuksen ja rakennuksen kosteuden osalta. Muut luokat olivat riittävä osoitus yhteydestä (assosiaatiosta), rajallinen näyttö yhteydestä, riittämätön näyttö yhteyden osoittamiseksi ja näyttö siitä, että yhteyttä ei ole.

Päätelmät
Sekä Norddampin että Euroexpon kirjallisuushaku ja tutkimuksien sisäänottokriteerit on hyvin kuvattu ja myös poisjätetyt tutkimukset on ilmoitettu. Tämä menettely lisää katsausten luotettavuutta. Haku on kohdistunut molemmissa kuitenkin vain yhteen tietokantaan (Medline/PubMed). Amerikkalainen katsaus ei kuvaa hakua tai sisäänottokriteerejä, mutta sen kirjoittajat antavat ymmärtää haun olleen laaja ja käsittäneen mahdollisesti useampia tietokantoja.

Valtaosa tutkimuksista on koskenut kosteusvaurioiden vaikutuksia lasten terveyteen. Euroexpon kirjoittajat toteavat kuitenkin, että sekä aikuisten että lasten terveysvaikutusten riski on lisääntynyt eikä Norddampin mukaankaan ollut havaittavissa eroja eri ikäryhmissä.

Kosteusvaurioiden terveysvaikutuksia koskevat tutkimukset ovat ajan kuluessa laadullisesti parantuneet: Norddampissa tutkimukset olivat etupäässä poikkileikkaustutkimuksia ja vain osa oli tapaus-verrokkitutkimuksia. Euroexpossa tutkimusten asetelma oli edelleen yleisesti poikkileikkaustyyppinen, mutta muutama seurantatutkimuskin oli jo mukana. Euroexpon jälkeen julkaistuissa tutkimuksissa oli mukana kymmenkunta seurantatutkimusta, joista useimpiin liittyi myös interventio. Samoin oli havaittavissa, että altistumisen arvioinnissa käytettiin yhä enemmän objektiivisia mittauksia tutkittavan oman tai tutkijan arvioinnin sijaan. Jatkossa pitkäaikaisseurantatutkimukset sekä preventio- ja interventiotutkimukset toisivat kaivattua lisätietoa kosteusvaurioiden terveysvaikutuksista.

Norddampissa on kriittistä pohdintaa esitettyihin tutkimuksiin mahdollisesti liittyvistä harhoista. Esimerkiksi, jos tutkittavan kotona on todettu kosteusvaurio, hän saattaa olla taipuvaisempi kuin muut huomioimaan, muistamaan ja raportoimaan oireitaan. Katsauksen kirjoittajat päätyvät kuitenkin siihen, että vaikka harhat ja sekoittavat tekijät ovat voineet vaikuttaa joihinkin havaittuihin yhteyksiin, ne eivät ole mukana kaikissa raportoiduissa kosteusvaurioiden terveysvaikutuksissa.

Tutkittavat raportoivat yleensä enemmän kosteusvaurioita kuin jos niitä arvioi ulkopuolinen tutkija. Tämä saattaa katsauksen tekijöiden mukaan selittyä sillä, että tutkittavilla on ollut pitempi aika havainnoida vaurioita, kun taas tutkija yleensä havainnoi vaurioita vain kerran ja pikaisesti.

Norddamp-katsauksen päätelmissä todetaan, että kosteus aiheuttaa terveysvaikutuksia ja että eläminen kosteusvauriorakennuksessa ei ainakaan paranna terveyttä. Euroexpon päätelmät ovat varovaisempia: sen mukaan kosteusvaurio on erilaisten negatiivisten terveysvaikutusten riskitekijä, mutta suora syy-yhteys jää epäselväksi. Amerikkalaisen katsauksen mukaan tutkimusnäyttö on riittämätön syy-yhteyden osoittamiseksi minkään oireen tai sairauden ja kosteusvaurioiden välillä. Sen sijaan yhteys voidaan osoittaa kosteusvaurioiden ja ylähengitystieoireiden, yskän, hengityksen vinkumisen ja astman pahenemisen osalta. Näiltä osin päätelmät ovat yhteneväisiä eurooppalaisten katsausten kanssa.

Epidemiologisen tutkimuksen vaikeudet
Kosteusvauriorakennusten ja terveysvaikutuksien tutkimuksessa on monia vaikeuksia, joita ei huolellisellakaan tutkimuksen suunnittelulla ja toteutuksella voida hallita. Tärkein ongelma liittyy altistukseen ja terveyshaittojen aiheuttajaan.

Kosteusvauriorakennusten terveysvaikutuksien aiheuttajia ei toistaiseksi tunneta. Niitä on todennäköisesti useita, sillä terveysvaikutukset vaihtelevat vauriokohteesta toiseen. Mitään yhtenäistä "hometalotautia" ei ole olemassa.

Mahdollisia terveysvaikutuksien aiheuttajia on myös useita: sienet (homeet ja hiivat), bakteerit, niiden toksiinit ja allergeenit, rakennusmateriaalien hajoamistuotteet, mikrobi- ja rakenneperäiset haihtuvat orgaaniset yhdisteet ja muu vaurioon kertyvä kasvusto, esimerkiksi punkit jne. Altistumisen arviointia vaikeuttaa myös se, että kosteusvaurioissa olemme tekemisissä elävän ja muuttuvan altistuksen kanssa, sillä mikrobikasvuston muuttuessa muuttuvat myös sisäilmaan pääsevät haitalliset tekijät.

Kun terveyshaitan aiheuttaja ei ole tiedossa, todellisesta terveyshaittoja aiheuttavasta tekijästä saadaan vain kalpea kuva. On todennäköistä, että suureen osaan - joidenkin mielestä suurimpaan osaan - kosteusvauriorakennuksista ei liity mitään astman vaaraa, mutta joissakin rakennuksissa se on huomattavan suuri, jopa kymmeniä kertoja väestön keskimääräistä sairastumisvaaraa suurempi.

Koska terveyshaittojen aiheuttajaa ei tunneta, ei tehdyistä epidemiologisista tutkimuksista ole mahdollista tehdä myöskään meta-analyysia, sillä se edellyttää, että altistustaso on määrällisesti mitattu eikä pelkästään laadullisesti arvioitu (1).

Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi astman ja astmaa aiheuttavien kosteusvauriorakennusten välinen yhteys laimenee, koska vaaraa on vain joissakin rakennuksissa. Joidenkin - harvoin kosteusvaurioihin liittyvien - sairauksien osalta väestötutkimukset voivat olla täysin voimattomia, vaikka harvinaisia voimakkaita tautitapausten kasaumia esiintyykin, kuten esimerkiksi sarkoidoosin osalta on kuvattu (4). Kosteusvauriorakennusten terveyshaittojen tutkimuksessa tulisikin antaa nykyistä enemmän arvoa tapausselostuksille, mutta tietenkin muistaen niiden rajoitukset.

Onko kosteusvauriorakennusten ja terveyshaittojen välillä syysuhdetta?

Lääketieteessä ei ole yleisiä syysuhteen kriteerejä. Sir Bradford Hillin esittämät syysuhteen kriteerit (5) ovat usein käytettyjä, vaikka niitä on arvosteltukin. Taulukossa 5 olemme kommentoineet rakennusten kosteusvaurioiden ja terveyshaittojen välistä suhdetta näiden kriteerien mukaan.

Käyttämissämme kolmessa katsauksessa syysuhdetulkinnat poikkeavat toisistaan. Pohjoisamerikkalaiset päätelmät ovat selvästi varovaisemmat kuin eurooppalaiset. Tämän taustalla voivat olla muutkin kuin tutkimuksiin ja tiedon laatuun liittyvät tekijät. Syysuhteen tulkinta on aina myös poliittinen päätös, jolla on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Oikeuskäytäntö ja haitoista maksettavat korvaukset ovat Euroopassa ja Yhdysvalloissa hyvin erilaiset. Esimerkiksi asbestioikeudenkäyntien seurauksena yksikään merkittävä asbestialalla toiminut yritys ei pystynyt välttämään vararikkoa. Yhdysvalloissa pelätäänkin kosteusvaurioiden johtavan samantyyppiseen tilanteeseen kuin asbestin haittojen toteaminen.

Yhteistä kaikkien kolmen katsauksen päätelmissä on, että näyttö kosteuden ja homeen aiheuttamista terveydellisistä haitoista on riittävä, jotta säännöksiä ja ohjausta parempaan rakentamiseen ja parempaan asumisen laatuun voidaan antaa. Yksittäisten tapausten ja yksittäisten henkilöiden syysuhteen tulkinnan osalta eurooppalaisen katsausten päätelmät ovat vahvempia kuin yhdysvaltalaisten.

Epidemiologiset tutkimukset, jotka on tehty Norddampin jälkeen, eivät ole tuoneet oleellista uutta tietoa kosteuden ja terveysvaikutuksien välisestä suhteesta, vaan pääosin vahvistaneet niitä tuloksia, jotka on esitetty jo Norddampissa.

Katsauksissa ei anneta ohjeita siitä, miten käytännössä yksittäisten ihmisten oireiden ja sairauksien sekä kosteusvaurioiden välinen syy-yhteys pitäisi todeta. Suurin ongelma on se, että terveyshaittaa aiheuttavaa tekijää tai tekijöitä ei tunneta, jolloin sitä tai niitä ei tietenkään voida mitata. Tällaisessa tilanteessa noudatetaan ammattitaudin syy-yhteyden yleisiä toteamisperiaatteita, joihin kuuluvat ainakin pitkäaikainen seuranta, tyypillinen taudinkuva ja huolellinen muiden mahdollisten syiden poissulku.

Merkittävimmät tiedon puutteet koskevat sitä, mikä tai mitkä tekijät ovat todellisia terveysvaikutusten aiheuttajia ja mitkä ovat ne mekanismit millä terveysvaikutukset välittyvät. Tulevien epidemiologisten tutkimusten tulisi tarkemmin pyrkiä arvioimaan ja mittaamaan altistusta. Toksiinien, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja spesifisten allergeenien mittaaminen on kuitenkin tällä hetkellä niin työlästä ja kallista, että tehokkaiden epidemiologisten tutkimusten tekemiseen ei ole taloudellisia voimavaroja. Uudet epidemiologiset läpimurrot odottavat mahdollisten terveysvaikutusten aiheuttajien mittausmenetelmien kehittymistä.

Toistaiseksi on muistettava, että kaikki rakennusten kosteuden, kosteusvaurioiden ja mikrobialtistumisen mittausmenetelmät ovat todellisten terveysvaikutuksia aiheuttavien tekijöiden surrogaatteja eli epäsuoria arviointimenetelmiä. Kuitenkin riittävä näyttö rakennusten kosteus- ja homevaurioiden epäterveellisyydestä on olemassa niin, että toimenpiteet tällaisen altistuksen vähentämiseksi ja lopettamiseksi väestön terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ovat perusteltuja.

English summary: RESPIRATORY SYMPTOMS AND DISEASES RELATED TO ABNORMAL MICROBIAL GROWTH IN DAMP BUILDINGS
Several respiratory symptoms and diseases have been related to damp buildings. There are hundreds of epidemiological studies dealing with this issue. This review is based on three recently published international reviews namely Norddamp, Euroexpo and Damp Indoor Spaces and Health published by the Institute of Medicine of the National Academies in the USA. According to all three reviews dampness and mould in buildings are associated with adverse respiratory symptoms. There appears to be some difference in the interpretation of the causal relationship between these exposures and health effects on different sides of the Atlantic, but all reviews seem to agree on the need for public health measures to reduce dampness in buildings. The major obstacle for causal reasoning in individual cases is the lack of knowledge on the precise mechanisms and causal agents of the adverse respiratory effects in damp and mouldy buildings.

Artikkeli julkaistaan myös kosteusvaurioiden terveysvaikutuksia käsittelevässä Suomen Lääkärilehden eripainoksessa, joka ilmestyy kuluvan kevään aikana.

Majvik II -suositus: Kosteusvauriomikrobeihin liittyvien oireiden selvittely julkaistiin Lääkärilehden numerosssa 7/07 (s. 653-64)

Markku Seuri
LT, dosentti, johtava työterveyslääkäri
Atria Oy
Työterveysasema
[email protected]
Aino Nevalainen
FT, dosentti, laboratorionjohtaja
Kansanterveyslaitos, Kuopio
Riitta Sauni
LT, työterveyshuollon apulaisylilääkäri
Työterveyslaitos, Tampere


--------------------------------------------------------------------------------

1 Bornehag CG, Blomquist G, Gyntelberg F ym. Dampness in buildings and health. Nordic interdisciplinary review of the scientific evidence on associations between exposure to "dampness" in buildings and health effects (NORDDAMP). Indoor Air 2001;11:72-86.

2 Bornehag CG, Sundell J, Bonini S ym. Dampness in buildings as a risk factor for health effects, EUROEXPO: a multidisciplinary review of the literature (1998-2000) on dampness and mite exposure in buldings and health effects. Indoor Air 2004;14:243-57.

3 Committee on damp indoor spaces and health. Board of health promotion and diseases prevention. Damp indoor spaces and health. Institute of medicine of the national academies. The National Academies Press, Washington D.C. 2004.

4 Ortiz C, Hodgson M, McNally D, Storey E. Sarcoidosis and exposure to occupational and environmental agents. Kirjassa: Johanning E, toim. Bioaerosols, fungi and mycotoxins: Health effects, assessment, prevention and control. Eastern New York Occupational & Environmental Health Center, Albany, N.Y. ja Mount Sinai School of Medicine, New York, N.Y. Department of Community Medicine. New York 1999:476-81.

5 Hill AB. The environment and disease: association or causation? Proc Royal Soc Med 1965;58:295-300.



--------------------------------------------------------------------------------

Taulukko 1. Norddamp- ja Euroexpo-katsausten aineiston kokoaminen.
--------------------------------------------------------------------------------

Ominaisuus Norddamp Euroexpo

--------------------------------------------------------------------------------

Julkaisuvuosi 2001 2004
Julkaisuajankohta Ennen heinäkuuta 1998 1998-2000
Lähde Medline Medline ja PubMed
Altistusta kuvaavat Dampness, humidity, mould Dampness, humidity, condensation,
hakusanat growth, micro-organisms moisture, mold, micro-organisms,
spores, antitoxins, glucanes,
mycotoxine ja punkkeja koskevia
hakusanoja
Terveysvaikutuksia Hypersensitivity, respiratory Allergy, asthma, cough, wheeze,
koskevat hakusanat track disease, asthma, cough, eczema, sick building syndrome,
wheeze, bronchial disease, SBS, hypersensitivity, air way
bronchial hypersensitivity, infections, sensitization, respiratory
lung diseases, dermatitis, symptoms, inflammatory markers,
otorhinolagological diseases, signs, tests, odor, general symptoms
eczema, skin diseases
Ympäristöä Houses, dwellings, schools, Indoor environments, houses,
koskevat hakusanat offices, day-care centers, buildings, dwellings, schools, offices,
non-industrial environments day care centers, domestic
Artiakkelien määrä 590 547 (sis. punkkeja koskevat artikkelit)
Poissuljetut1 477 443
Käsiteltyjen määrä 113 104
Poissuljetut2 52 12, lopuista 64 käsitteli punkkeja
Arvioidut artikkelit 61 28

--------------------------------------------------------------------------------

1Katsaukset, tapausselostukset, työperäinen altistuminen muille kuin rakennusten kosteusvaurioille tai joko altistustiedot tai terveystiedot puuttuvat.
2terveys- tai altistustiedot riittämättömästi kuvattu, sekoittavia tekijöitä hallittu puutteellisesti tai tiedon käsittelyä ei kuvattu riittävästi, osassa näistä tutkimuksista kosteus- ja homevaurion ja terveyshaitan välinen yhteys ei ole ollut artikkelin pääaihe.



Taulukko 2. Norddamp- ja Euroexpo-katsauksissa käsiteltyjen tutkimusten lukumäärä altistustiedon ja terveyshaitan keräämistavan mukaan. Suluissa on esitetty ne tutkimukset, joissa todettiin eroja altistuneiden ja altistumattomaksi katsottujen välillä.
--------------------------------------------------------------------------------

Altistustietojen Terveysvaikutukset Kliininen tutkimus
keräystapa ilmoitettu tai testi
Norddamp Euroexpo Norddamp Euroexpo

--------------------------------------------------------------------------------

Ilmoitettu 51 (50) 15 (13) 14 (10) 6 (5)
Ulkopuolinen tutkija 7 (6) 6 (5) 5 (4) 3 (3)
Mittaus 16 (13) 5 (4) 5 (4)



Taulukko 3. Tiivistelmä Norddamp- ja Euroexpo-tutkimusten päälöydöksistä.
--------------------------------------------------------------------------------

Löydös Norddamp Euroexpo

--------------------------------------------------------------------------------

Itse ilmoitettu 51 tutkimusta: useimmissa 13/15 tutkimuksessa yhteys
kosteusvaurio ja yhteys astmaan, yskään ja astmaan ja hengityksen
terveyshaitat hengityksen vinkumiseen vinkumiseen (AOR 1,1-16,1),
(OR 1,4-2,2) 2 tutkimuksessa ei yhteyttä
Itse ilmoitettu 6/14 tutkimuksessa 5/6 tutkimuksessa yhteys
kosteusvaurio ja merkittävä yhteys mm. lääkärin toteamaan astmaan,
kliiniset löydökset kliinisesti todettuun astmaan sen pahenemiseen tai allergiaan
(p < 0,05). Keuhkojen
toim.kokeisiin tai allergiaan
heikko yhteys tai ei lainkaan
Objektiiviset 18/23 tutkimuksessa 4/5 tutkimuksessä yhteys mm.
kosteusvauriot ja merkittävä yhteys mm. hengitystieoireisiin, astmaan tai
itse ilmoitetut hengitystieoireisiin väsyneisyyteen
terveyshaitat (p < 0,05)
Objektiiviset 7/10 tutkimuksessa 3 tutkimusta, joissa yhteys mm.
kosteusvauriot ja merkittävä yhteys mm. lasten bronkusobstruktioon
kliiniset löydökset kliinisesti todettuun astmaan tai allergiaan tai aikuisten
(p < 0,05) nenälavaationesteen
tulehdusmerkkiaineisiin



Taulukko 4. Yhdysvaltalaisen katsauksen päälöydökset.
--------------------------------------------------------------------------------

Sairaus/oire Arvio näytön asteesta: sairauden/oireen yhteys
Kosteusvaurioon Homealtistumiseen
kosteissa sisätiloissa

--------------------------------------------------------------------------------

Ylähengitystieoireet Riittävä Riittävä
Yskä Riittävä Riittävä
Hengityksen vinkuminen Riittävä Riittävä
Hengenahdistus Rajoitettu Riittämätön
Poskiontelotulehdus Riittämätön (ei näyttöä) Riittämätön (ei näyttöä)
Hengitysteiden Riittämätön Riittämätön
supistumistaipumus
Limakalvojen ärtyminen Riittämätön Riittämätön
COPD Riittämätön Riittämätön
Astman paheneminen Riittävä Riittävä
Astman kehittyminen Rajoitettu Riittämätön
Alveoliitti Riittämätön (ei tutk.) Riittävä näyttö alttiilla
ODTS Riittämätön Riittämätön
Hengitystieinfektiot Rajoitettu, jos lapsi Rajoitettu, jos lapsi
muuten terve, muuten terve,
aikuisella riittämätön aikuisella riittämätön



Taulukko 5. Hillin syysuhteen kriteerit ja kommentit koskien kosteusvaurioiden ja terveysvaikutusten suhdetta.
--------------------------------------------------------------------------------

Kriteeri Kommentit

--------------------------------------------------------------------------------

Yhteyden voimakkuus Useiden terveysvaikutuksien suhteen haittoja esiintyy
kosteusvaurioissa kaksi kertaa enemmän kuin muutoin.
Yksittäisissä rakennuksissa haittoja, esimerkiksi astmaa voi
esiintyä moninkertaisesti.
Yhteyden Yhteys on todettu miehillä ja naisilla ikäryhmästä riippumatta
johdonmukaisuus ja on samankaltainen eri maissa ja ilmastoissa. Tutkimuksia,
joissa mitään yhteyttä ei ole todettu on kaikista alle viidennes.
Spesifisyys: aiheuttaako Interventiotutkimuksia on vähän. Näistä useimmissa
altisteen muutos kosteusvaurion korjaus vähensi tai poisti oireita.
vasteen muutoksen
Oikea ajallinen suhde Poikkileikkaustutkimuksista oikeaa ajallista suhdetta ei voi
päätellä. Seurantatutkimuksia on vähän.
Annos-vaste Todellista terveysvaikutuksien aiheuttajaa ei tiedetä, joten
annosta ei voi mitata. Interventiotutkimusten perusteella
vaikuttaa siltä, että täydellinen vaurioiden korjaus on
tehokkaampi kuin osittainen korjaus.
Tukeeko tutkimusaineisto Eläin- ja solukokeissa kosteusvauriorakennuksista
sitä, mitä tiedetään eristetyillä mikrobeilla on saatu aikaan toksisia
terveysvaikutusten vaikutuksia.
luonnollisesta kulusta?
Kokeellinen näyttö Harvat interventiotutkimukset tukevat syy-yhteyttä, samoin
arkikokemus altistuksen välttämisestä esimerkiksi muuttamalla
vaurioituneesta asunnosta pois tai välttämällä
kosteusvaurioituneita työpaikkarakennuksia.
Analogiaan perustuva Vastaavia sairauksia ja oireita on myös maataloudessa ja
päättely muissa työperäisissä mikrobialtistustilanteissa.

Huttunen Kati 6.6.2003
Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta
Toksikologia
Inflammatory and Cytotoxic Potential of Selected Moldy House Microbes In Vitro (Kosteusvauriotaloista eristettyjen mikrobien aiheuttama sytotoksisuus ja inflammatoriset vasteet in vitro)
Vastaväittäjä: Professori Pentti Huovinen, Kansanterveyslaitos, Turku
Kustos: Dosentti Maija-Riitta Hirvonen, Kuopion yliopisto
--------------------------------------------------------------------------------
Väitöskirjan tiivistelmä:

Hometalossa mikrobit yllyttävät toisiaan pahantekoon

Hometaloaltistukseen liittyvien terveyshaittojen solumallitutkimus on keskittynyt selvittämään, mitkä mikrobit ovat tärkeimpiä haittojen aiheuttajia ja miten altistus johtaa oireiluun. Suuri osa hometaloissa asuvien ja työskentelevien vaivoista liittyy tavalla tai toisella tulehdukseen, joka näkyy esimerkiksi toistuvina flunssina ja hengitystieoireina. Korjaustöiden tarpeellisuuden ja kiireellisyyden määrittely sekä onnistumisen seuraaminen edellyttää, että tiedämme mikä oireiden aiheuttaja on; mitä kohteesta pitää mitata esimerkiksi kuntokartoituksen yhteydessä. Terveyshaittojen mekanismin selvittäminen myös helpottaa syy-seuraussuhteiden todistamista, jolloin muutkin kuin allergisen herkistymisen aiheuttamat ammattitaudit voidaan diagnosoida oikein.

Solumallin avulla kosteusvauriotalosta eristettyjen mikrobien aiheuttamia vaikutuksia voidaan vertailla altistamalla soluja mikrobeille laboratorio-olosuhteissa. Tässä väitöskirjatutkimuksessa kiinnostuksen kohteena olivat muutokset tulehdusvälittäjäaineiden tuotannossa sekä altistuksen vaikutus solujen elävyyteen. Solumallina käytettiin hiiren ja ihmisen makrofagi-, sekä ihmisen keuhkoepiteelisolulinjaa. Eri mikrobiryhmiä vertaillessa huomattiin, että bakteerit, erityisesti aktinomykeetti Streptomyces californicus aiheuttaa voimakkaan tulehdusreaktion soluissa, kun taas homeiden vaikutus on hillitympi. Tietyissä olosuhteissa homeiden tuottamat aineenvaihduntatuotteet voivat kuitenkin olla myrkyllisiä soluille, mutta niiden vaikutuksista ei tiedetä vielä paljoa.

Hometalossa mikrobit kasvavat aina vuorovaikutuksessa, kilpaillen ravinteista ja elintilasta toistensa kanssa. Yksi mielenkiintoisimpia kysymyksiä hometalotutkimuksessa on se, miten esimerkiksi maatalousympäristöön verrattuna suhteellisen pienet mikrobipitoisuudet hometalon sisäilmassa voivat aiheuttaa oireita. Yksi mahdollinen selitys tälle on mikrobien yhteisvaikutus; tutkimuksessa havaittiin, että kaksi tyypillisesti hometaloissa esiintyvää mikrobia, homesieni Stachybotrys chartarum ja bakteeri Streptomyces californicus voimistavat toistensa vaikutusta, jolloin jo pienet pitoisuudet aiheuttavat merkittävän suuren vasteen altistetuissa soluissa. Stachybotryksen tuottamien aineenvaihduntatuotteiden joukosta tunnistettiin ainakin yksi yhdiste, trikodermiini, joka vaikuttaa soluihin samalla tavoin.

Tämän väitöskirjan tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että hometaloista löytyvien mikrobien biologista aktiivisuutta voidaan vertailla soluviljelmien avulla, ja eri mikrobien aktiivisuudessa on merkittäviä eroja. Tulehdusvasteiden aiheuttamiskyvystä päätellen bakteerien osuutta hometalo-ongelman yhteydessä on aliarvioitu. Erityisesti yhteisaltistus tietyille mikrobeille tai niiden tuottamille yhdisteille on todennäköisesti merkittävä oireita pahentava tekijä, jolloin määrää tärkeämpi seikka hometaloaltistuksessa voi olla paikalla elävä lajisto ja niiden ympäristöolosuhteet.


--------------------------------------------------------------------------------
Kansanterveyslaitoksen julkaisusarja. ISBN 951-740-364-X

--------------------------------------------------------------------------------
Kuopion yliopisto
Viestintä
[email protected]

Yleisimpiä homealtistuksen aiheuttamia sairauksia:

Salkinoja - Salosen mukaan monet tutkimusryhmät (Maroni & Lundgren 1998, Anders-son 1996, Reijula 1998, Rylander 1995, Johanning, Hodgson 1995) ovat havainneet, että sisätilojen mikrobikasvustot liittyvät niille altistuvan ihmisen sairastumiseen, mutta ei ole olemassa mitään tiettyä "hometalotautia" tai "sisäilmasyndroomaa", vaan terveyshaitat ovat eri ihmisillä ja eri taloissa erilaisia (Salkinoja - Salonen 1999, 51).

Nykyisen käsityksen mukaan home voi olla eräiden sairauksien aiheuttaja, näitä ovat allerginen nuha, astma, homepölykeuhko eli allerginen alveoliitti, ODTS ja eräät yli-herkkyyssairaudet, jotka liittyvät homeiden aiheuttamaan kolonisaatioon (mikrobin asettuminen limakalvolle aiheuttamatta kudosta tuhoavaa tautia) alemmissa ilmateissä - esim. allerginen bronkopulmonaarinen aspergilloosi, jonka kaltaista allergista bronkopulmonaarista mykoosia (liite 1) voivat myös eräät muut homeet aiheuttaa.(Seuri 2004, henkilökohtainen tiedonanto.)

Joissakin kohteissa kosteusvauriomikrobeille altistuneet saattavat sairastua suurena joukkona, joka kuitenkin on melko harvinaista. Esimerkkinä Luonetjärven varuskuntasairaala, jossa oli ollut vuosia runsaasti erilaisia kosteusvaurioita ja niihin liittyviä mik-robikasvustoja. (Seuri, Husman, Kinnunen, Reiman, Kreus, Kuronen, Lehtomäki, Paa-nanen 2000, Indoor Air 2000; 10:138-145.)

Jantusen (2001, 117) mukaan homeet ja hiivat voivat aiheuttaa immuunivasteeltaan heikentyneelle henkilölle (esim. pahanlaatuisia veritauteja potevat, elinsiirtopotilaat, sytos-taatteja saavat henkilöt) suoran tulehduksen, esim. Aspergillus-homeiden aiheuttama aspergilloosi (Jantunen 2001, Duodecim 2001;117 (17): 1715-9.) Ramsayn ja Tapiovaaran (2004) mukaan ne voivat aiheuttaa tulehduksia myös välikorviin (Asper-gillus, Penicillium, Candida) ja poskionteloihin (Mucor: mucormycosis liite 1/5). Tu-lehdukset voivat olla septisiä (verenmyrkytystä synnyttävä) ja kuolleisuus niihin on suu-ri. (http://personal.fimnet.fi/laakari/hannu.tapiovaara/alle rginen_sinuiitti.htm tulostettu 3.5.2004.)

Allerginen nuha voi puhjeta kosteusvaurioaltistuksen seurauksena, IgE-välitteinen herkistyminen kosteusvauriomikrobeille on mahdollinen, mutta tavallisempaa on niiden katalysoima herkistyminen yleisesti allergista nuhaa aiheuttaville pölyille: pölypunkeille, siitepölyille ja eläinpölyille. Kosteusvauriokohteissa esiintyy yleisesti pöly- ja varastopunkkeja, joka mahdollistaa tavallista helpomman herkistymisen niillekin. Kosteusvauriotilojen sisäilman epäpuhtaudet raivaavat tietä IgE-välitteiselle herkistymiselle aiheuttamalla ilmateiden limakalvolle vaurioita, jolloin immunologisesti aktiivisia allergeeneja pääsee tunkeutumaan limakalvoon. (Malmberg, Rinne 1999, 214-219.)

Allergisessa nuhassa oireet johtuvat nenän limakalvon tulehduksesta, joka aiheuttaa turvotusta (nenäntukkoisuus), vesinuhaa ja liman erittymistä, aivastelua, nenän kutinaa, usein silmien sidekalvot reagoivat samanaikaisesti (punoitus, kutina, roskan tunne...). Tavallisimpia komplikaatioita ovat poskiontelotulehdukset ja hajuaistin huononeminen sekä joskus nenäpolyypit. (Ruoppi, YKT 9.6.2003.) Allerginen nuha usein edeltää ast-maan sairastumista. (Nordman 2002, 171).

Astma on keuhkoputkien limakalvojen tulehduksellinen sairaus. Astmassa esiintyy tyypillisesti yleistä keuhkoputkien ahtautumista, joka vaihtelee lyhyessä ajassa joko itsestään, ulkoisten tekijöiden tai lääkkeen vaikutuksesta. (Klaukka, Haahtela 1996, 9.) Homeastma on vaikea astma. Se on todettu kansainvälisessä tutkimuksessa: BMJ 2002;Volume 325 24 August:411 Sensitisation to airborne moulds and severity of asthma: cross sectional study from European community respiratory health survey (http://bmj.bmjjournals.com/cgi/content/abstract/325/736 1/411?view=abstractfp=411&vol=325&lookupType=volpage.)


Pentzinin mukaan yli 350 000 suomalaista kärsii astman oireista ja heistä yli 250000 saa Kelan erityiskorvattavaa lääkehoitoa (Penzin 2004, 4.) Keuhkoputkien limakalvoilla esiintyy tulehdusmuutoksia (inflammaatio) jo aivan astman alkuvaiheessa. Tyypillistä astmalle on monien tulehdussolujen, kuten syöttösolujen, eosinofiilien, jopa neutrofiilien lisääntyminen keuhkojen limakalvoilla. (Kinnula ym. 2000, 256.) Kosteusvauriorakennuksissa astmaan sairastumisen riski on kaksinkertainen. On laskettu, että joka kolmas astma jäisi puhkeamatta, jos kosteusvauriorakennusongelmaa ei olisi. (Seuri 8.1.2004, luento.)

Paanasen (2004) mukaan astmassa ilmatieahtauma on seurausta tulehduksen aiheuttamasta limakalvon turvotuksesta, sitkeän liman erittymisestä ja ilmateiden ympärillä olevan sileän lihaksen supistustilasta ja myöhemmässä vaiheessa myös limakalvon ja lihaskerroksen paksuuntumisesta. Astman oireet ovat seurausta limakalvotulehduksesta: yskä, limannousu, hengityksen vinkuminen ja rohina, herkkä hengästyminen ja hengenahdistus. Tyypillinen piirre astmassa on ilmateiden hyperreaktiviteetti, ylireaktiivisuus, jolla tarkoitetaan astmaattisten ilmateiden lisääntynyttä supistusherkkyyttä tavalli-siin ärsykkeisiin, kuten kylmä ilma, savut, käryt, hajut jne. jotka terveille eivät aiheuta minkäänlaisia keuhkoreaktioita tai oireita. (Paananen 2004, henkilökohtainen tiedonanto.)

Astmatulehduksen astetta voidaan arvioida mm. uloshengitysilman typpioksidimäärityksin, veren eosinofiilisen kationisen proteiinin (s-ECP) määrityksin ja ysköksen eosinofiilisolujen määrityksin, joiden avulla saadaan melko karkeaa tietoa itse tulehduksesta. Astmaattista ilmatieahtaumaa ja sen muutoksia voidaan mitata PEF-mittareilla (mittaa maksimaalisesti suoritetun uloshengityksen aikaansaamaa virtausnopeutta), ja spirometrilla (jolla voidaan määrittää keuhkoihin maksimaalisesti saatava ja sieltä ulospuhallettava ilmamäärä litroina, spirometrin piirtämästä käyrästä voidaan myös määrittää se suhteellinen helppous, jolla ilma kulkee keuhkoputkistossa). Muutokset näissä suureissa kuvastavat ilmatieahtaumaa - ja tietyllä tavalla myös astmatulehduksen astetta. Ilmateiden poikkeavaa supistusherkkyyttä voidaan määrittää esim. histamiini- tai metakoliini-inhalaatiokokeilla, ja kylmän ilman hengittämiskokeella. (Paananen 2004, henkilökohtainen tiedonanto.)

Ammattiastmalla tarkoitetaan sairautta, joka syntyy altistumisesta ja herkistymisestä työympäristön biologisille tai kemiallisille aiheuttajille. Tämä määritelmä on johdettu Suomen ammattitautilaista ottamalla huomioon, että ammattiastmalla on monta mekanismia. Kaikki mekanismit eivät perustu allergiaan. (Haahtela ym.1985, 122-125.) Työssä voi altistua herkistävien pölyjen lisäksi myös kaasuille tai huuruille, jolloin ammattiastmakirjoon kuuluvat myös byssinoosi (puuvillan tai hampun pitkäaikaisesta hen-gittämisestä aiheutuva keuhkosairaus) ja RADS, Reactive Airways Dysfunction Syn-drome (liite 1) (Kinnula ym. 2000,604).

Ammattiastman oireet voivat vaivata vuosia altistumisen loputtuakin, sillä alun perin vain altistuksen yhteydessä ilmaantuva astmatulehdus voi kroonistua vaikeaksi ja krooniseksi astmaksi. Taudin varhainen toteaminen onkin tärkeää ennusteen kannalta: mitä pikemmin sairastunut saadaan altistuksesta pois ja astmatulehdus hoidetaan kunnolla, sen parempi on sairauden ennuste; alkuvaiheessa hyvin hoidettu työperäinen astma saattaa jopa parantua. (Nordman, Hytönen, Keskinen 1999, 373.)

Allerginen alveoliitti on keuhkokudoksen granulomatoottinen (lukuisia granuloomia eli tulehdussolukertymiä käsittävä) tulehdusreaktio eloperäisiin pölyihin ja kemikaaleihin. (Kava ym. Duodecim 1994;110 (17):1593.) Alveoliitissa allergiset reaktiot tapahtuvat keuhkorakkuloissa (keuhkoalveoleissa) sekä respiratorisissa bronkioleissa, jotka ovat keuhkokudoksen pienempiä ilmakanavia ennen alveoleja. Sairauden voivat aiheuttaa monet homeet (Aspergillus fumigatus, Sporobolomyces, Rhodotorula ja Penicillium) ja homeita muistuttavat bakteerit, aktinomykeetit eli sädesienet. (Nordman 1996, 76, Pohjola 1999, 11.) Seurin (2004) mukaan alveoliitissa muodostuu keuhkokudokseen immunologinen reaktio, joka johtaa keuhkokudoksen solun ulkoisen nestemäärän lisääntymiseen, kaasujen vaihdon heikkenemiseen ja jatkuessaan keuhkokudoksen sidekudoksen lisääntymiseen ja altistuksen jatkuessa jopa kuolemaan. (Seuri 2004, henkilökohtainen tiedonanto.)

Tulehdusreaktion seurauksena alveolien seinämät paksuuntuvat (tulehdussolukertymät, granuloomat). Seurauksena on hapen siirtymisen vaikeutuminen alveoleista niitä ympäröivään kapillaarisuonistoon. Kroonisessa vaiheessa granuloomat (tulehduskertymät) häviävät ja tilalle ilmaantuu sidekudosta, fibroosia, alveolien välitilaan. Seurauksena on keuhkokudoksen jäykistyminen, joka huonontaa keuhkojen ilmapumppaustoimintaa entisestään. Tulehdus ja fibroosi aiheuttavat valtimoveren hapen pitoisuuden vähenemisen, erityisesti ponnistellessa, kun ilmapumpun kyky toimittaa lisääntyvän lihastyön vaatimaa lisähappea kudoksiin heikkenee. Näitä ilmiöitä voidaan mitata valtimoveren happipitoisuusmäärityksin ja keuhkojen diffuusiokapasiteettitutkimuksin. Keuhkokudoksen jäykistyminen keuhkorakkulatulehduksen ja fibroosin vuoksi pienentää hengitystilavuuksia, joka huonontaa keuhkojen ilmapumpputoimintaa. Näitä ilmiöitä voidaan mitata mm. spirometrian avulla. (Haahtela, Mönkäre, Torvela, Vilkka: Duodecim 1992; 108 (17):1487.)

Alveoliitin oireita ovat yskä ja hengenahdistus, jotka vaikeutuvat liikkuessa, ja kuumei-lu. Alkuvaihe muistuttaa flunssaa. Yleisiä ovat myös päänsärky ja nivel- ja lihaskivut. Oireet tyypillisesti vaikeutuvat 4 - 8 tunnin kuluttua allergeenialtistuksen jälkeen. Valtimoveren happipitoisuus voi laskea niin matalalle, että potilas on syanoottinen ("sininen"). Keuhkokuvassa voi olla maitolasimaisia samentumia. (Terho 1997, 388-390.) Tauti useimmiten paranee, mutta erityisesti toistuvasti uusiutuessaan (altistusten jatku-essa tai toistuessa) voi johtaa korjautumattomaan keuhkofibroosiin (sidekudoksen muo-dostumiseen muun kudoksen tilalle ja joukkoon), joka johtaa keuhkojen toiminnan pysyvään huononemiseen. (Haahtela, Mönkäre, Torvela, Vilkka: Duodecim 1992; 108 (17):1487.)

Allerginen bronkopulmonaarinen aspergilloosi (ABPA) tarkoittaa Aspergillus-sienen aiheuttamaa harvinaista keuhkotulehdusta, jossa Aspergillus kasvaa keuhkoputkien seinämissä. Aspergillus toimii keuhkoissa sekä tulehdusta aiheuttavana mikrobina että allergeenina (liite 1), ja sitä vastaan kehittyy myös IgE-vasta-aineita, jotka osaltaan ovat aiheuttamassa vaikeaa astmaa muistuttavaa tilaa. Aspergilluksen aiheuttamasta tulehduksesta on seurauksena huomattavaa limanmuodostusta, josta voi aiheuttaa pieniä ilmateitä tukkivia limatulppia seuraamuksellisine atelektaaseineen ja bronkiektasioineen. Huonosti hoidettuna tauti voi johtaa pysyviin keuhkovaurioihin, jopa kuolemaan. (Haahtela ym. 1999, 400-402.)

Vaikka ei olekaan lopullista näyttöä siitä, että kosteusvauriomikrobit aiheuttavat reu-masairauksia monesti homealtistuneilla on todettu nivelreumaa, selkärankareumaa, erilaisia niveltulehduksia, esim. reaktiivista artriittia ( reaktiivinen niveltulehdus), pso-riasis artriitteja (psoriaasiin liittyvä niveltulehdus), spondylartroosia ( nikamarappeutu-ma), vaskuliittia (= verisuonten seinämän tulehdus) ja fibromyalgiaa. Oireita ja löydök-siä on ollut selkärangassa, ranteissa, käsien pikkunivelissä, lonkissa, polvissa ja varpais-sa. Kosteusvauriomikrobien etiologinen osuus näissä tapauksissa on epäselvää. Asiaa tutkitaan parhaillaan. Lisäksi homealtistuneilla on esiintynyt kroonista bronkiittia, bron-kietaksioita, sydänsairauksia, verenpainetautia, selkäsairauksia, diabetesta, munuaissai-rauksia, Raynaudin oireyhtymä (liite 1/6), vatsakipua, virtsavaivoja ja ripulia. (Husman ym. 2003, 22, 23, 27, 39.)

ODTS (organic dust toxic syndrome eli orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oireyhtymä) tarkoittaa äkillisten, voimakkaiden orgaanisen pölyn altistumisten yhteydes-sä ilmaantuvaa oireyhtymää, johon ei välttämättä liity keuhkorakkuloiden reaktioita. Tilaan liittyy allergista alveoliittia muistuttavia oireita kuitenkin ilman radiologisia (röntgenkuvassa havaittavia) muutoksia keuhkokuvissa: kuumeilua, vilunväristyksiä, lihas- ja nivelkipuja, pahoinvointia, hengenahdistusta ja yskää. Tilan aiheuttajaksi on epäilty bakteeriperäisiä endotoksiineita. Sairauden mekanismia ei kunnolla tunneta. Ennuste vaikuttaa hyvältä. Toistuvat episodit voivat johtaa krooniseen keuhkokatarriin, tai ne voivat edeltää allergista alveoliittia. (Terho 1997, 391.)

ODTS oireyhtymästä ei yleensä aiheudu pysyviä muutoksia keuhkojen toimintaan, mutta tutkimuksia pitkäaikaisvaikutuksista ei ole tehty (www.ktl.fi Tietoa terveydestä 22.1.2004). Arvellaan, että keuhkojen toiminta huononee, jos sairautta ei hoideta, voi olla pysyvä keuhkotoiminnan heikkeneminen. (Pohjola 1998, 11; Haahtela ym. 1993, 44.)

ODTS:ään ei liity allergisen alveoliitin tapaan keuhkokudoksen solujen ulkoisen nestemäärän lisääntymistä eikä sidekudoksen kertymistä. Tyypillinen ODTS ilmentymä on ns. puimurikuume, jossa viljelijä saa puimakauden ensimmäisinä päivinä joko puinnin jälkeen illalla tai yöllä kuumeisen reaktion, joka muutaman päivän työskentelyn jälkeen loppuu eli toinen puimaviikko menee jo ongelmitta, mutta seuraavana vuonna sama on edessä. Nykyisin ODTS termin käyttö sairaustiloja kuvaavana diagnoosina on laajentunut koskemaan myös kosteusvauriorakennuksissa ilmaantuvia tiloja, joissa altistuksiin liittyy lämpöilyä, väsymystä, ja erilaisia keuhko-oireita, mutta lievempänä kuin ODTS:ssa. (Seuri 2004, henkilökohtainen tiedonanto.)


Homeallergia potilaan tyypillisiä oireita voivat olla silmien kutina, vetistys, kangerrus, luomiturvotus; aivastelu, nenän tukkoisuus, vesinuha; huulien kutina, huulten ja kurkun turvotus; atooppisen ihottuman paheneminen, urtikariakohtaukset; hengenahdistus, herkkä hengästyminen ja alentunut ponnistelun sieto, hengityksen vinkuna, yskä yöllä ja päivällä, lämpöily altistusten yhteydessä, jolloin lamaavaa väsymystä. Oireet lievittyvät altistuksen loputtua, mutta uusiutuvat herkästi luonnonhomeidenkin altistustilanteissa (esim. keväällä lumien sulaessa, sateen jälkeen, marjametsässä, vatukossa, kasvihuoneissa, maakellareissa...). Näillä potilailla on usein samanaikaisesti homeallergiaa ja varastopölypunkkiallergiaa. Homeallergia-potilaalle voi kehittyä ruokaintoleranssi esi-merkiksi homejuustoihin, viineihin ja sieniin. IgE-vasta-aineita on todettu myös aktinomykeeteille (sädesienille). (Husman 1998, sisäilmastoseminaari.)

Homealtistuspotilaan toksisen oireyhtymän syynä on voimakas altistuminen homemyrkyille. Husmanin (1988) mukaan oireille on tunnusomaista työkykyä uhkaavat voimakkaat yleisoireet, kuten kuumeilu, laihtuminen ja niveloireisto, joihin voi liittyä immunologisia poikkeavuuksia. Näillä potilailla tavalliset kipu- ja allergialääkkeet auttavat huonosti. Kortisoni sammuttaa oireita. (Husman 1998, sisäilmastoseminaari.)

Viime aikoina on esitetty arveluita, että jotkut kosteusvauriomikrobit ja niiden aineenvaihduntatuotteet voivat aiheuttaa syöpää. (Salkinoja - Salonen 1999, 67; Hintikka, Reijula, Nikulin 1998, 2171).

Reijulan kanssa samaa mieltä.